Kärsämäen ja Piippolan Kyllösten Räty -isälinja

[E Juhani Tenhunen]

La 28.6.2014 klo 12 Tuusulan Onnelassa alkavassa Kyllösten sukutapaamisessa Kyllösten sukuseura ry:n puheenjohtaja Hannu Kyllönen alustaa aiheesta Kyllösten suvun historia DNA-sukututkimuksen valossa.

Seuran Sukumme -lehden toukokuun 2014 numerossa Hannu Kyllönen pohjustaa esitelmää artikkelissaan "Kyllösten suvun historiaa DNA-sukututkimuksen valossa" (s. 2-4). Artikkelin viitteenä on tänä vuonna valmistunut Kyllösten suvun isälinjan DNA-geenitutkimus, jonka on tehnyt USA:n Texasissa Houstonissa toimiva FamilyTreeDNA Genealogy by Genetics, Ltd. Tutkimuksen mukaan Kyllöset kuuluisivat Suomessa harvalukuiseen läntiseen R1b -klaaniin (haploidiryhmä R1b1a2-M269).

Jos sukuseuran Kyllöset olisivat selkeästi isälinjainen suku, yksiselitteinen klaaniluokitus saattaisi olla paikallaan. Kärsämäen Sydänmaasta alkunsa saanut Kärsämäen ja Piippolan Kyllösten isälinja on kuitenkin Suku Forumilla käydyssä viestiketjussa todettu ei-Kyllöseksi, eli Sydänmaan Kyllösen talon sukukirjassa 2 (Kärsämäen ja Piippolan haarat) mainitut sekä isä- että äitilinjat ovat muuta sukuperää kuin Kyllösiä. Viestiketjussa osoitettiin, että Kärsämäen ja Piippolan Kyllösten jälkeläiset ovat isälinjaltaan karjalaiseen Räty -sukuun (ja sen klaaniin) kuuluvia. Tämän suvun yhtenä haarana on kiuruvetinen Pihlajamäen Rädyt -suku.

Kyllösten sukuseura ry:n "sukusaagan" Suomen osuudessa lähdetään 1000-1300-lukujen Paimion Kyllelästä 1400-luvun Viipurin Niilo Kylliäiseen sekä tämän poikaan, Olavinlinnan voutiin Peder Nilsson Kylleen. Ei tietenkään ole suoraan poissuljettua, että Rätyjenkin isälinja olisi sama kuin Kyllösten, mutta siihen tarvitaan lisätutkimuksia.

Tässä viestiketjussa voidaan tarkastella yleisemminkin isälinjakatkosten vaikutusta sukututkimukseen ja sukuseurojen toimintaan. Käytännöllisenä mallina hahmotellaan Kärsämäen Sydänmaan taloon tulleen Räty -suvun sukujuuret, jotka kertovat siis Kärsämäen ja Piippolan Kyllösten esipolvista ennen sukukirjan 2 kuvaamaa ajanjaksoa.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

RÄDYISTÄ KYLLÖSIIN

Alla on alustava luonnos siitä, miten Pyhäjärven Mäkiöiskylän Räty -suvusta polveutuvat Kärsämäen ja Piippolan Kyllöset (sukupuun pohja: raty.fi)

I sukupolvi

Pekka Pekanpoika Räty 1555-1610

II sukupolvi

Lasse Pekanpoika Räty 1575-1633

III sukupolvi

Lauri Laurinpoika Räty 1602-1642

IV sukupolvi

Lauri Laurinpoika Räty 1622-1668

V sukupolvi

1. Lauri Laurinpoika Räty 1640-1687
Puoliso: Liisa

VI sukupolvi

1. Lauri Laurinpoika Räty 1668-1749
I puoliso: Liisa
II puoliso: Helga Kärkkäinen 1679-1732

VII sukupolvi

I.1 Lauri Laurinpoika Räty
puoliso: Liisa

I.2 Jooseppi Laurinpoika Räty (Pyhäjärvi, Mäkiöiskylä, Ala-Räty 1674 - Kärsämäki, Kärsämänjoki, Kyllönen)
puoliso: Kaisa Erkintytär

I.3 Vappu Laurintytär Räty

II.1 Yrjö Räty (Pyhäjärvi, Mäkiöiskylä, Ala-Räty 1704 -Kiuruvesi, Rytky, Pihlajamäki 1767)

VIII sukupolvi

I.2 -> Heikki Joosepinpoika Kyllönen (Kärsämäki, Kärsämänjoki, Sydänmaa 1723 - 1795)

II.1 -> Paavo Yrjönpoika Räty (Kiuruvesi, Rytky, Pihlajamäki 1752 - 27.6.1829)
puoliso: Anna Lappalainen 1751 - 10.6.1799

Räty -suvun (II.1) osalta sukupuu jatkuu sivustolla räty.fi sekä Kiuruveden Kärkkäiset -kirjan (osa II) sivulla 1418 (taulusta 5138 alkaen).

Kyllösten sukukirjassa 2 (I.2) Kärsämäen ja Piippolan Kyllöset ovat omina taulustoinaan, jotka kytkeytyvät yhteen.

Lisätietoja löytyy viestiketjusta, jonka avainviesti aiheesta on http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=239885#post239885

Keskustelu alkakoon!!! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

O-sukupolven edustajaksi ehdoteltiin Seppo Nummelan (2000) Pihlajamäen Rätyjen sukujulkaisussa Muolaan (myöh. Heinjoen) Rättölän Pietari Rätyä, jonka maaomistus oli epätavallisen suuri. Olisiko tämä Pietari sama Muolaan ratsumies, joka korotettiin 1594 rälssiin sotilasansioistaan?

Heinjoen Rättölästä on päästy helposti Kaltovedelle, joka on ollut osa Vuoksen vanhaa uomaa Viipuriin. Vuoksi on viitoittanut reitin Imatran Vuoksenniskalle. Pyhäjärven Mäkikylän Vuohtomäen Rätyyn ja Rytyyn on todennäköisesti päässyt vesitse kätevimmin Joroisten, Suonenjoen, Pielaveden ja Koivujärven kautta, jolloin on kuljettu lähes perille Pähkinäsaaren rauhan rajan sisällä. Loppumatka Vuohtomäelle on ollut "kiipeämistä" vedenjakajalla. Vuoden 1920 yleiskartassa näkyy pohjoisessa Mäkiöiskylässä Rättölä -niminen talo.

Pielaveden (nyk. Kiuruveden) Rytkyn Pihlajamäki, minne Jooseppi Rädyn isoveli Lauri vanhemmiten muutti, sijaitsi Tenhusten sukualueella, ja Laurista tuli sukuyhteisön jäsen.

Heinjoen Rättölän kylään kuului asumattomia salomaita. Ei ole pois suljettu, että Rätyjen sukuhaarat Sortavalan mlk:ssa, Ilomantsissa ja Enossa olisivat myös samaa juurta, jolloin reitti olisi kulkenut ehkä Käkisalmen ja Laatokan kautta ja esim. Kiteenjokea Kiteelle. Varsinkin Ilomantsissa on samanlaista vaara-asutusta kuin Pyhäjärven Mäkiöiskylässä.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

O-sukupolven edustajaksi ehdoteltiin Seppo Nummelan (2000) Pihlajamäen Rätyjen sukujulkaisussa Muolaan (myöh. Heinjoen) Rättölän Pietari Rätyä, jonka maaomistus oli epätavallisen suuri. Olisiko tämä Pietari sama Muolaan ratsumies, joka korotettiin 1594 rälssiin sotilasansioistaan?

Tämä talollinen Pekka eli Peter Rättö näyttäisi puuttuvan Henrik Impolan monografiasta Frälset och dess rusttjänst i Finland (Helsinki: Suomen Sukututkimusseura ry, 2011. 450 s. ISBN 978-952-5130-15-7. ISSN 0355-3175 (Skrifter utgivna av Genealogiska Samfundet i Finland 59).

Sotienvälisen ajan kartassa !:20.000 on Heinjoen Rättölässä kaksi Rättö -nimistä tilaa.

E. Juhani Tenhunen

[Julle]

<VI sukupolvi

1. Lauri Laurinpoika Räty 1668-1749
I puoliso: Liisa
II puoliso: Helga Kärkkäinen 1679-1732

VII sukupolvi

I.1 Lauri Laurinpoika Räty
puoliso: Liisa

I.2 Jooseppi Laurinpoika Räty (Pyhäjärvi, Mäkiöiskylä, Ala-Räty 1674 - Kärsämäki, Kärsämänjoki, Kyllönen)
puoliso: Kaisa Erkintytär

Keskustelu alkakoon!!! Kaikki kommentit ovat tervetulleita! >

Jos nuo 1668 ja 1674 ovat syntymäaikoja, niin VI ja VII polven väli on liian pieni. Jompi kumpi isän tai pojan syntymävuosi on virheellinen?

Vaikka ei minulta kyllä löydy kuin Riitta Räty, s. 21.11.1787 Iisalmi, k. 07.03.1857 Iisalmi Haajainen, mutta naimisissa Pekka Nousiainen, s. 01.02.1786 Iisalmi Pörsänmäki, k. 26.03.1858 Iisalmi Haajainen.

Tarkastamisiin

[E Juhani Tenhunen]

Tuli näköjään pieni sukupolvilisä, piti olla

1. Lauri Laurinpoika Räty 1668-1749

2 Jooseppi Laurinpoika Räty, Kettunen (Pyhäjärvi, Mäkiöiskylä, Ala-Räty 1674 - Kärsämäki, Kärsämänjoki, Kyllönen l. Sydänmaa)

3 Vappu Laurintytär Räty

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

O-sukupolven edustajaksi ehdoteltiin Seppo Nummelan (2000) Pihlajamäen Rätyjen sukujulkaisussa Muolaan (myöh. Heinjoen) Rättölän Pietari Rätyä, jonka maaomistus oli epätavallisen suuri. Olisiko tämä Pietari sama Muolaan ratsumies, joka korotettiin 1594 rälssiin sotilasansioistaan?

Ester Kähösen Vanha Äyräpää I (1959) antaa taustoja aiheeseen. Kyse oli 1594 myönnetyistä elinikäisistä 25-vuotisen sodan Tuomas Tepposen knaapien eli ratsumiesten ja näitten vaimojen harkinnanvaraisista verovapauksista. Jos kyseinen Pekka Rättö on syntynyt n. 1555, hän voisi hyvinkin olla jopa sama Pekka Pekanpoika Rättö, joka muutti 1595 Pyhäjoen Mäkiöiskylään.

Pyhäjärven Mäkikylän Vuohtomäki kuuluu karjalaisten Pohjois-Pohjanmaan eränautinta-alueeseen. ja saattaa hyvinkin olla, että tienoo on ollut Rättöjen eräsijaa. Paikka sijaitsee aivan optimaalisesti karjalaisten sisävesistökulkua ajatellen. http://www.koivujarvi.fi/historiaa.asp?id=36 kertoo naapurikylästä Koivujärvestä:

Koivujärvi on vuosien mittaan ollut harva-asuttua erämaata. Nykyisen tietämyksen mukaan ihmisiä on liikkunut alueella viime jääkauden päättymisen jälkeen. Todennäköisesti seutu muodosti läpikulkupaikan, jonka kautta ihmiset liikkuivat nykyisten Päijänteen ja Saimaan vesistöjen alueelta Pohjanmaalle ja takaisin. Keskiajalla Koivujärvelle suuntasivat sekä karjalaiset että etenkin hämäläiset erämiehet. Koivujärven eräsijat päätyivät hämäläisten aatelisten omistukseen. Pysyvät asukkaansa kylä sai eräsijoille 1500-luvulla asettuneista lampuodeista eli koko tilan vuokraajista.

Onko karjalaisten eräsijoista Pohjanmaalla tehty tutkimuksia?

E. Juhani Tenhunen

[Vaarinkukka]

Minun siskolikkani on naimissia Rätyn kanssa joka kuuluu tuohon Pihlajamäki sukuhaaraan ja olenkin kerännyt Geniin heistä osan, perunkirja papereista ihan sain isommat tiedot.

Tuli mieleen että tuo Koivujärvi ihan vain sanana on jotenkin kulkeutunut tähän päivään asti, Siskoni appikukko Set Räty s. kiuruvesi, myi meille ison tontin puoliksi siskoni perheen kanssa ja tontin nimeksi oli laittanut Koivujärvi, hänelle kuulemma rakas nimi, asumme siis Koivujärvi nimisessä paikassa, täällä pääkaupunkiseudulla.

[Kaisat]

RÄDYISTÄ KYLLÖSIIN

Alla on alustava luonnos siitä, miten Pyhäjärven Mäkiöiskylän Räty -suvusta polveutuvat Kärsämäen ja Piippolan Kyllöset (sukupuun pohja: raty.fi)



VIII sukupolvi

I.2 -> Heikki Joosepinpoika Kyllönen (Kärsämäki, Kärsämänjoki, Sydänmaa 1723 - 1795)

II.1 -> Paavo Yrjönpoika Räty (Kiuruvesi, Rytky, Pihlajamäki 1752 - 27.6.1829)
puoliso: Anna Lappalainen 1751 - 10.6.1799


Lisätietoja löytyy viestiketjusta, jonka avainviesti aiheesta on http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=239885#post239885

Keskustelu alkakoon!!! Kaikki kommentit ovat tervetulleita!

E. Juhani Tenhunen


Hei!
Sukunimi Kyllönen ääiä:llä: Anna Kaisa Kyllönen s. 1785 Kärsämäki, isä Johan ja isoisä Johan Johanss. Kyllönen eli Sydänmaa s. 1714. Kuuluvatko nämä henkilöt tässä ketjussa mainittuun sukuun? Eli saanko lisää edellisiä sukupolvia Räty-suvusta. Ää Haapajärveltä Jaakonaho-sukua.

Kiitos vastauksesta jo etukäteen.

[E Juhani Tenhunen]

Sukunimi Kyllönen ääiä:llä: Anna Kaisa Kyllönen s. 1785 Kärsämäki, isä Johan ja isoisä Johan Johanss. Kyllönen eli Sydänmaa s. 1714. Kuuluvatko nämä henkilöt tässä ketjussa mainittuun sukuun? Eli saanko lisää edellisiä sukupolvia Räty-suvusta. Ää Haapajärveltä Jaakonaho-sukua.

Et saa. Pekka Kyllönen on selvittänyt Kärsämäen ensimmäisten rippikirjojen perusteella teoksessa Tietäjien ja taitajien sukua. Kyllösten sukukirja II (Kuusamo: Kyllösten sukuseura ry, 2012, s. 512), että Anna Kaisan isoisä oli ilmeisestikin Johan Johaninpoika (s. 3.3.1714). Jooseppi tuli Kettusesta rengiksi Sydänmaan Kyllöseen, eivätkä suvut sekoittuneet.

E. Juhani Tenhunen

[Kaisat]

Onko sukukirjassa jotain lisää näistä Kyllösistä? Voisin kaukolainata kirjan. Kuuluvatko kuitenkin jotenkin samaan sukuun?

[E Juhani Tenhunen]

Onko sukukirjassa jotain lisää näistä Kyllösistä? Voisin kaukolainata kirjan. Kuuluvatko kuitenkin jotenkin samaan sukuun?

Eivät kuulu Rätyihin, mutta kaikki Kärsämäen ja Piippolan Kyllöset, jotka mainitaan sukupuussa, kyllä kuuluvat. Tosin aika moni puuttuu.

E. Juhani Tenhunen