Vappu Kaikkonen

[RaijaC]

Ja jälleen olen sotkussa näiden Kaikkosteni kanssa:confused: Sekä Paavo Tikkasella (Kiuruvesi, Heinäjärvi) että Jaakko Kokkosella (Pielavesi, Sulkava nro 3) on vaimona Walborg Kaikkonen Kiuruvedeltä. Sulkavalle tulleelle Vapulle annetaan rippikirjoissa syntymäajaksi 1739. Paavo Tikkasen vaimoksi olen nähnyt merkittävän Pekka ja Kristiina Kaikkosen v 1740 syntyneen Vappu-tyttären (taisi olla peräti Tikkasten sukukirjassa). Mutta kenen tytär Jaakon vaimo on?
Raija

[E Juhani Tenhunen]

Ja jälleen olen sotkussa näiden Kaikkosteni kanssa:confused: Sekä Paavo Tikkasella (Kiuruvesi, Heinäjärvi) että Jaakko Kokkosella (Pielavesi, Sulkava nro 3) on vaimona Walborg Kaikkonen Kiuruvedeltä. Sulkavalle tulleelle Vapulle annetaan rippikirjoissa syntymäajaksi 1739. Paavo Tikkasen vaimoksi olen nähnyt merkittävän Pekka ja Kristiina Kaikkosen v 1740 syntyneen Vappu-tyttären (taisi olla peräti Tikkasten sukukirjassa). Mutta kenen tytär Jaakon vaimo on?

Iisalmen HisKi kertoo 13.5.1740 syntyneen Vapun isäksi Pekka Juhonpoika Kaikkosen. 14.6.1746 syntyneen Vapun isä on talollisen (Pekan?) veli Niilo Juhonpoika Kaikkonen. Molempien äidit ovat Remeksiä, Pekan vaimona on siis Kristiina ja Niilon Anna.

Niilo ja Anna avioituivat 1738 (Iisalmen HisKin charta sigillata -vihkitieto). Muita lapsia olivat ainakin Mataleena (1739), Johannes (1741) ja Pietari (1748). Ennen Mataleenaa alkuvuoteen 1739 mahtuisi vielä yksi Vappukin, jos tämä olisi kuollut lapsena.

E. Juhani Tenhunen

[Julle]

< Iisalmen HisKi kertoo 13.5.1740 syntyneen Vapun isäksi Pekka Juhonpoika Kaikkosen. 14.6.1746 syntyneen Vapun isä on talollisen (Pekan?) veli Niilo Juhonpoika Kaikkonen. Molempien äidit ovat Remeksiä, Pekan vaimona on siis Kristiina ja Niilon Anna.

Niilo ja Anna avioituivat 1738 (Iisalmen HisKin charta sigillata -vihkitieto). Muita lapsia olivat ainakin Mataleena (1739), Johannes (1741) ja Pietari (1748). Ennen Mataleenaa alkuvuoteen 1739 mahtuisi vielä yksi Vappukin, jos tämä olisi kuollut lapsena. >

Edellä olevat tiedot voin vahvistaa vaikken ole tietojani vielä tarkistanutkaan, mutta Niilolla ja Annalla on mielestäni käymieni rippikirjojen perusteella kaikkiaan kymmenen lasta, jotka epäselvistä lastenkirjoista käyvät ilmi, mutteivat HisKistä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/18.htm

Tutkimisiin

[E Juhani Tenhunen]

< Iisalmen HisKi kertoo 13.5.1740 syntyneen Vapun isäksi Pekka Juhonpoika Kaikkosen. 14.6.1746 syntyneen Vapun isä on talollisen (Pekan?) veli Niilo Juhonpoika Kaikkonen. Molempien äidit ovat Remeksiä, Pekan vaimona on siis Kristiina ja Niilon Anna.

Niilo ja Anna avioituivat 1738 (Iisalmen HisKin charta sigillata -vihkitieto). Muita lapsia olivat ainakin Mataleena (1739), Johannes (1741) ja Pietari (1748). Ennen Mataleenaa alkuvuoteen 1739 mahtuisi vielä yksi Vappukin, jos tämä olisi kuollut lapsena. >

Edellä olevat tiedot voin vahvistaa vaikken ole tietojani vielä tarkistanutkaan, mutta Niilolla ja Annalla on mielestäni käymieni rippikirjojen perusteella kaikkiaan kymmenen lasta, jotka epäselvistä lastenkirjoista käyvät ilmi, mutteivat HisKistä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/18.htm

Sitten on vielä Juho Juhonpoika Kaikkonen, joka siirtyi Kiuruvedeltä Haapajärvelle ja jolla ainakin näyttäisi Iisalmen rippikirjan 1734 mukaan olleen Vappu -niminen tytär:

(010) Hapajerfwi (eRKs069)(sRKs018)%%
(tulivat Kiuruvedeltä)
Johan (Johanss) Kaickoin (sK)
ho Katharina Pesoin (KL1739 25 år)
ho Ewa Pemil (sK)
dr ( Anna ? sK)
dr (Walborg ? sK)
son Johan Johansson (SL1735) (sK)
son Petter Johansson (SL1741) (sK)

Olisiko tuo Katariina Pesonen kuollut Vapun synnytyksessä ja Anna toisen vaimon Eevan synnyttämä?

Katsotaan vielä loputkin Kiuruveden Kaikkoset:

072 Kiuruwesi (sRKs069)(sRKs076)%%
Johan Kaickoin (eK) (sK)
ho Magdalena Lappal obiit (eK) (sK)

son Petter Johanson (eK) (sK)
ho Christina Remes (eK) (sK)
dr Margareta 16 (sK)
dr Walborg 9
dr Magdalena 4

sonason Johan Petterson (sK)
ho Anna Cumbul (sK)
sonason Petter Petterson 3 (sK)

son Nils Johanson (sK)
ho Anna Remes (sK)
dr Margareta 5 (sK)
dr Walborg 3

sonason Johan Nilson 8 (sK)
sonason Petter Nilson 2

Sanoisin, että tämän perusteella kysytty 1739 syntynyt Vappu on ollut todennäköisesti Juho Juhonpoika Kaikkosen ja Katariina Pesosen tytär, jota ei merkitty syntyneeksi äidin kuollessa Haapajärvellä 5.12.1739 (HisKi kuolleet Iisalmi).

Toisaalta tähän perheeseen ON 1746 syntynyt Eeva Pemiläisen(?) synnyttämä toinen Vappu, ja tämä saattaa hyvinkin olla kysytty puoliso (HisKi Iisalmi):

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
13.5.1740 25.5.1740 Kiuruwesi Bd.s. Petter Joh.s. Kaickonen Christina Remes Walborg
27.5.1746 8.5.1746 Hapajerfwi Bd. Johan Kaickonen Ewa Pemiläinen Walborg
alkup - TALLKOMM: (?) päiväyksen jälkeen
14.6.1746 13.7.1746 Kiuruwesi Bd.bror Nils Joh.s. Kackoinen Anna Remes Walborg

tai sitten ei, koska (HisKi Iisalmi vihityt) tämä Vappu näyttää jo harjoittaneen salavuoteuttakin....:

29.8.1773 Mardickala Bds. Christer Pehrson Nevalain Qw. Walborg Joh.d:r Caickoin Hapajärfvi

Eli Niilon Vappu olisi edelleen kärjessä veikkailussa!

E. Juhani Tenhunen

[RaijaC]

Niin miekin oletan, että Niilon Vappuhan se. Vaikka syntymäaika ei ihan täsmää. Muotta liekö uo olleet niin tähellisiä tuohon aikaan noiden syntymäaikojen suhteen :)

[Julle]

< Niin miekin oletan, että Niilon Vappuhan se. Vaikka syntymäaika ei ihan täsmää. Muotta liekö uo olleet niin tähellisiä tuohon aikaan noiden syntymäaikojen suhteen >

En ole seurannut niin pitkälle, mutta mistä Vappu 1746 löytyy 1746-61 Kiuruvesi Ryönän jälkeen ja kenen kanssa?

Tiedustelemisiin

[E Juhani Tenhunen]

< Niin miekin oletan, että Niilon Vappuhan se. Vaikka syntymäaika ei ihan täsmää. Muotta liekö uo olleet niin tähellisiä tuohon aikaan noiden syntymäaikojen suhteen >

En ole seurannut niin pitkälle, mutta mistä Vappu 1746 löytyy 1746-61 Kiuruvesi Ryönän jälkeen ja kenen kanssa?

Vappu Niilontytär Kaikkonen avioitui konsensusveikkauksemme mukaan Pielaveden puolella kappelirajaa sijainneen Sulkava 3:n (tietysti edelleen nykyistä Kiuruvettä) Jaakko Kokkosen kanssa. Joudumme tietysti vielä tarkastamaan, olemmeko oikeassa, ja siinä Jullen apu on tervetullutta, vaikka kyseessä onkin Tenhusten sukualue. Iisalmen puhtaaksikirjoitettu rippikirja 1759 tarkoittanee tätä perhettä:

263 Sulkawa lyder till Capellet (eRKs245)%%
Mårten (Mårtenss) Kockoin obiit 41 (eK)
h: Marg: Niskain 37 (eK)

Fil:Mårten Mårtenson 22 (eK)
h: Catharina Hyvöin 19

Fr fil Martin Pålson 16
ho Christina Hyvöin 18

Gr: Jacob Pohlson ber... 11 (eK)
vidua mater bräckl
Marg: Kerckein 61 (eK)
fil: Christina Kockoin 31 (eK)

Jaakko Paavonpoika Kokkosen syntymävuosi on lähtövuodella 1759 1739.

Entä Haapajärven Vappu Juhontytär Kaikkonen tuolloin?

018 Hapajervi (eRKs010)
Johan Kaickoin 48 (eK)
h; Ewa Pemil 47 (eK)
fil Anna 6 (SL1744)
do Walborg (yliviiv) (SL1746)

Tässä mainitaan Iisalmen syntyneitten luettelosta otettu 1746,

Missä lienevät muut Vappu Kaikkoset?

E. Juhani Tenhunen

[RaijaC]

Evan ja Juhon Walborg on jo naitettu Nevalaiselle - joten yhä uskon Niiloon:)

[E Juhani Tenhunen]

Evan ja Juhon Walborg on jo naitettu Nevalaiselle - joten yhä uskon Niiloon:)

Kokkosista on varsin paksu sukukirja, mistä minulla on vain otesivuja. Siitä löytynee vastaus, ks. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14444

Suvun lähtöhenkilö on Martti Kokkonen (1776-1834).

E. Juhani Tenhunen

[Julle]

<Katsotaan vielä loputkin Kiuruveden Kaikkoset:

072 Kiuruwesi (sRKs069)(sRKs076)%%
Johan Kaickoin (eK) (sK)
ho Magdalena Lappal obiit (eK) (sK)

son Petter Johanson (eK) (sK)
ho Christina Remes (eK) (sK)
dr Margareta 16 (sK)
dr Walborg 9
dr Magdalena 4

sonason Johan Petterson (sK)
ho Anna Cumbul (sK)
sonason Petter Petterson 3 (sK)

son Nils Johanson (sK)
ho Anna Remes (sK)
dr Margareta 5 (sK)
dr Walborg 3

sonason Johan Nilson 8 (sK)
sonason Petter Nilson 2
>
Taitaa olla nämä: PekkaKaikkonen1700.txt ja NiiloKaikkonen1708.txt, joiten syntymävuosissa ja itedoissa on epätarkkuutta. Mutta mihin Kiuruvesi katoaa vuoden 1773 jälkeen ennen ilmestymistään Kiuruvedeksi? Kuopio, Maaninka, Pielavesi, joku muu? Ihmetyttää?
Jos jotain apua seuraamiseen Pekasta ja Niilosta ja lapsista?

Tutkimisiin

[E Juhani Tenhunen]

Mutta mihin Kiuruvesi katoaa vuoden 1773 jälkeen ennen ilmestymistään Kiuruvedeksi? Kuopio, Maaninka, Pielavesi, joku muu? Ihmetyttää?
Jos jotain apua seuraamiseen Pekasta ja Niilosta ja lapsista?

Isoisäni äidin serkku saa Kiuruveden hautausmaalta käsin vastata Tuulikki ja Matti Kärkkäisen teoksessa Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen 1858-1939 (Tuusula: Texthouse, 2013, s. 91-101). Juholla oli siis Kiuruveden historiaa kirjoittaessaan 1930-luvun alkupuolella Jullen kaipaamat tiedot käytettävissään, mutta 1852 rakennettu seurakunnan toinen kirkko paloi perustuksiaan myöten 23.-24.7.1937 [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VIII. Genos 15(1944)]. Lainataanpa Juhoa:

Ensimmäiset asujanluettelot ja kirkonkirjat valmistuivat Kiuruvedelle 1768, mitkä lienee jäljennetty Iisalmen kirkon arkistossa olleista kirjoista. Saman vuoden alusta ruvettiin pitämään luetteloa syntyneistä ja kuolleista sekä vihityistä ym. Asujanten henkilölliset tiedot on vanhoissa papiston kirjoissa merkitty ylimalkaisesti ja puutteellisesti, joista on vaikea saada sukujohtoja selville. Tarkemmin hoidettuja sitävastoin ovat syntyneiden ja kuolleiden luettelot, vaikka niissäkin merkinnöt ovat huolimattomasti ja puutteellisesti tehtyjä. Ensimmäisinä vuosina (1768-1783) ei aviottomain lasten lukua ole merkitty, nähtävästi senlaista tilastoa ei katsottu kovin tarpeelliseksi. Suurimmalla huolella hoidettiin silloin seurakunnan väestön rippikirjat, joihin merkinnät tehtiin huolellisesti, vaan muut väestöä koskevat tilastot katsottiin vähemmän arvoisiksi paitsi lukumerkinnät, mitkä olivat sinä aikana samasta arvosta kuin nykyisin koulutodistukset.

Juho Pöksyläinen ei koskaan saavuttanut hyviä suhteita Pielaveden kirkkoherraan, minkä vuoksi hän ei pystynyt tutkimustyössään hyödyntämään Pielaveden kirkonarkistoja samalla taidolla kuin Kiuruveden kirkonarkistoja. Tämä heijastuu hyvin historiateoksen tietojen vajavaisuudessa Sulkavan Pielaveden puolen taloista.

Pielavedellähän osa arkistoa paloi n. 1764. Salama iski kirkkoon 31.5.1905, mutta tuli saatiin sammutetuksi. Kappalaisen virkatalo paloi kokonaan 16.7,1907 [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]. Näin ollen Sulkava n:o 3:n tiedot löytynevät Kiuruvettä paremmin Pielaveden kirkonarkistoista, jotka Julle tunteneekin hyvin.

E. Juhani Tenhunen

[RaijaC]

Täältä löytyy ainakin lastenkirjat. http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=91636.KA&atun=223069.KA&amnimeke=Kiuruveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Lastenkirjat

[E Juhani Tenhunen]

Täältä löytyy ainakin lastenkirjat. http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=91636.KA&atun=223069.KA&amnimeke=Kiuruveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Lastenkirjat

Kyllä, ne ovat säilyneet, vaikka niitten luettavuudessa onkin usein ongelmia.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Tässä Pielaveden rippikirjassa Jaakko ja Vappu, jolle ei ole merkitty syntymävuotta:

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=9287920&kuvanumero=137&ay=1555196&sartun=92261.KA&atun=223186.KA&amnimeke=Pielaveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1748-1769+%28I+Aa%3A1%2C+Iisalmen+puoli%29&ay2=105122

E. Juhani Tenhunen

[RaijaC]

J laurinpojan liitteessä on Niilon 1740 syntyneen Pekan kuoliajakis laitettu Sulkava 8.8.1788 - mutta mielestäni tuo Pekka on Eeva Kemiläisen ja Juho Kaikkosen Pekka, joka oli naimisissa Susanna Heiskasen kanssa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=237&pnum=124kava

Ja tässä on Jaakon Vappu-vaimon syntymävuosi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=233&pnum=78

[E Juhani Tenhunen]

Ja tässä on Jaakon Vappu-vaimon syntymävuosi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=233&pnum=78

Taitaa olla sama kuin tämä kaikille näkyvä: http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5960988&kuvanumero=160&ay=1555207&sartun=92261.KA&atun=223186.KA&amnimeke=Pielaveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1770-1777+%28I+Aa%3A3%2C+Iisalmen+puoli%29&ay2=105127

Vappu on tämän mukaan Kiuruvedeltä ja syntynyt 1739.

E. Juhani Tenhunen

[Julle]

< Pielavedellähän osa arkistoa paloi n. 1764. Salama iski kirkkoon 31.5.1905, mutta tuli saatiin sammutetuksi. Kappalaisen virkatalo paloi kokonaan 16.7,1907 [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]. Näin ollen Sulkava n:o 3:n tiedot löytynevät Kiuruvettä paremmin Pielaveden kirkonarkistoista, jotka Julle tunteneekin hyvin. >

Kiitos lisätiedoista, joista osa oli tuttuakin. Pielaveden aluetta tnnen, mutta ei minullekaan ole aina selvinnyt seurakuntien rajojen muutokset ja paikkakuntien syntyneitten/Haudattujen ja rippikirjojen kirjaukset, kun löytynevät aina välillä mielestäni vääristä seurakunnista. Jos paikkakuta katoaa, niin joutuu etsimään paikkakuntaa Iisalmesta, Kuopiosta, Maaninkasta, Pielavedeltä, joskus jopa Rautalammelta.

Ihmeelliset ovat pappien kirjaustavat!

[E Juhani Tenhunen]

< Pielavedellähän osa arkistoa paloi n. 1764. Salama iski kirkkoon 31.5.1905, mutta tuli saatiin sammutetuksi. Kappalaisen virkatalo paloi kokonaan 16.7,1907 [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]. Näin ollen Sulkava n:o 3:n tiedot löytynevät Kiuruvettä paremmin Pielaveden kirkonarkistoista, jotka Julle tunteneekin hyvin. >

Kiitos lisätiedoista, joista osa oli tuttuakin. Pielaveden aluetta tunnen, mutta ei minullekaan ole aina selvinnyt seurakuntien rajojen muutokset ja paikkakuntien syntyneitten/Haudattujen ja rippikirjojen kirjaukset, kun löytynevät aina välillä mielestäni vääristä seurakunnista. Jos paikkakuta katoaa, niin joutuu etsimään paikkakuntaa Iisalmesta, Kuopiosta, Maaninkasta, Pielavedeltä, joskus jopa Rautalammelta.

Ihmeelliset ovat pappien kirjaustavat!

Kiuruveden/Pielaveden Sulkavalla raja noudattaa asukkaiden tarpeita. Talokohtaisesti sai määrätä, käykö Pielavedellä Lammassalon saarikappelissa vai ei. Ainoat kunnolliset kulkutiet olivat vesitiet, ja molemmilla oli omat tenkkapoonsa - pohjoisessa kosket, etelässä Saimaan laskuvesistön vanha kuivunut uoma Selkäydessä.

E. Juhani Tenhunen