Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : HisKi-tallennustyö uudistuu
P. T. Kuusiluoma
26.05.14, 14:33
HisKi on suomalaisten sukututkijoiden keskuudessa laajalti tunnettu ja paljon käytetty tutkimuksen apuväline. Sillä on myös tärkeä asema Suomen Sukututkimusseuran tutkimusdatapalveluissa. Seura onkin runsaan vuoden aikana panostanut tallennustyön uudistamiseen.
HisKi on koko olemassaolonsa ajan ollut sukututkimuskentällä edelläkävijä sekä joukkoistamisessa että avoimessa datassa. HisKi-tallennustyön keskeinen periaate on aina ollut tuottaa vapaaehtoisvoimin kaikille avointa tutkimusdataa.
Tallennustyön linjauksia
Seuran hallitus on vastikään käynnissä olevaan strategiatyöhön liittyen linjannut, että HisKi on nyt ja tulevaisuudessa avointa dataa, joka on verkossa vapaassa käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. HisKin tallennustyöstä hallitus teki strategisen linjauksen, joka mukaan se toteutetaan vapaaehtoisvoimin, mutta Seura voi ulkopuolista rahoitusta saadessaan myös palkata työvoimaa tallennukseen.
Lisäksi hallitus asetti Hiski-tallennukselle kaksi välitavoitetta. Ensimmäiseksi välitavoitteeksi määriteltiin vuosi 1850, mikä oli HisKi-projektin alkuperäinen tavoite. Tämän välitavoitteen saavuttaminen aktiivisella tallennustyöllä ei ole enää kaukana.
Toiseksi tallennuksen välitavoitteeksi asetettiin vuosi 1920. Vaikka tämän päivän sukututkijoiden suurin tarve HisKissä kohdistuu 1700- ja 1800-lukuihin, on tätä myöhäisemmänkin ajan aineistolla käyttöä ja se kasvaa kaiken aikaa. Tietokannassa on jo runsaasti 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun tallenteita. Vuosien 1914-20 aineisto vapautuu tallennettavaksi vuosien 2015-21 aikana, joten periaatteessa on mahdollista, että em. tallennustyön tavoite saavutetaan jo 2030-luvulla.
Seuran tutkimusdatapalvelut mukaan lukien HisKi-tallennustyö kuuluvat syyskuun alusta viestintäassistentti Laura Ahon vastuualueeseen. Jouni Malinen vastaa jatkossakin tietokannasta.
HisKi-tallennusalusta
Tämän vuoden huhtikuussa HisKi-tietokannan laajuus ylitti 10 miljoonan tietueen rajan, vaikka sen kartuttamiseen tähtäävä tallennustyö on eri syistä johtuen huomattavasti vähentynyt 2000-luvun puolivälistä lähtien. Tästä huolestuneena Seuran hallitus päätti vuoden 2013 alussa, että HisKi-tallennuksen helpottamiseksi luodaan verkkopohjainen tallennusalusta, jolla kuka tahansa voi milloin vain tuottaa haluamansa määrän uutta aineistoa HisKiin.
Tallennusalusta käyttää aineistonaan ensimmäisessä vaiheessa Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ry:n Digiarkistossa olevia digitoituja kirkonkirjoja. Se tietää jokaisesta seurakunnasta kunkin historiakirjan osalta mitä HisKistä vielä puuttuu ja tarjoaa tallentajalle käytettävissä olevaa aineistoa, josta tallentaja voi valita haluamansa kuvat.
Tämän jälkeen tallentaja voi avata tallennuspohjan ja syöttää sen mukaisesti sivulla olevat tapahtumat pohjaan. Lopuksi tallentaja lähettää tallennuksen välivarastoon, josta auditoijat vapauttavat ne tietokantaan liitettäviksi. Pienin tallennettava määrä on yksi digikuva.
HisKi-tallennusalustan kehittäminen on nyt edennyt alfa-versioon, jonka testaaminen aloitetaan vielä tänä kesänä. Tavoitteena on julkaista beta-version syksyn 2014 aikana.
Tule testaamaan HisKi-tallennusalustaa!
Jos olet kiinnostunut HisKi-tallennusalustan alfa-version testaamisesta, voit hakea testiryhmään pääsyä. Lähetä lyhyt vapaamuotoinen hakemus 30.6.2014 mennessä tallennuasalustan teknisestä toteutuksesta vastaavalle Sami Lehtoselle (sami.lehtonen*genealogia.fi) ja kerro samalla miksi sopisit testiryhmän jäseneksi.
Tuomo Anttila
27.05.14, 17:45
Olen jo monia vuosia tuntenut Hiskin ja hän on auttanut minua sukuni selvittelyssä.
Siksi Haluan auttaa uudistuneen Hiskin tallennustyössä. Toivottavasti jaksan olla mukana edes pikkuisen jos toi Parkinsonin ukko sallii.
P.S. Minun tyttärenikin asuu Hervannassa hyvää seutua nykyään. :)
P. T. Kuusiluoma
28.05.14, 06:43
Kiitos, Tuomo, tarjouksestasi. Jos olet kiinnostunut HisKi-tallennusalustan testaamisesta, ota yhteys Sami Lehtoseen (sami.lehtonen*genealogia.fi). Varsinainen tallentaminen pääsee käyntiin syyspuolella.
Btw, minä en asu aivan Hervannassa (vaikka Facebook aina ilmoittaakin paikaksi "lähellä Hervantaa") vaan melkein Hervannan ahteen juurella Viialan rusthollin entisillä pelloilla. Osannet entisenä tamperelaisena sijoittaa taloni kartalle. ;)
Milloinkahan tästä saadaan tietoa verkossa? Ilman jäsentunnuksia ja lehtitilausta? Moni on varmasti minun laillani erittäin kiinnostunut, mutta jostain syystä tietoa pantataan. Avoimmuutta peliin! Muilla keskustelupalstoilla on jo arveltu, että tämä on Sukututkimusseuran jäsenille tarkoitettu projekti. Todistakaa minut vääräksi ja kertokaa tästä vihdoinkin jotain verkossa!
HisKi-tallennustyökalu
Suomen Sukututkimusseura on tänään avannut HisKi-tallennustyövälineen verkkosivustollaan osoitteessa www.genealogia.fi/hiskitallennus (Tutkimustyö -> Haku -> HisKi-tallennustyökalu).
Uuden työvälineen myötä HisKi-tietokannan kartuttaminen muuttuu kokonaan paperittomaksi. Työväline käyttää tallennusaineistona Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Digiarkistossa olevaa kirkonkirja-aineistoa.
Tallennustyövälineellä kuka tahansa voi kartuttaa HisKi-tietokantaa haluamastaan seurakunnasta. Tallennustyöväline tarjoaa tallennettavaksi ainoastaan sellaista aineistoa, jota ei vielä ole tallennettu ja joka löytyy Digiarkistosta.
HisKi-tallennustyöväline ja sen ohjeet ovat toistaiseksi vain suomeksi, mutta ruotsinkielinen versio julkaistaan pikapuolin.
Mitä tämä tarkoittaa?
Linkki ei toimi eikä asiasta tiedoteta mitään?
Miksi Hiski-asiat ja niistä tiedottaminen ovat seuralle mahdoton tehtävä?
Kokeilin linkkiä juuri äsken ja hyvin toimii :)
Asiasta on tiedotettu mm seuramme Facebook-sivuilla ja tuossa edellä.
Lisäksi asiasta kerrottiin Genoksessa.
Jostakin syystä en ole saanut Genos 4/2014, vaikka olen seuran jäsen.
Facebookiin en ole liittynyt enkä halua liittyä, Suku Forum on olemassa, miksi sitä ei käytetä?
Kun avaan Viestintäassistentin viestissä olevan linkin, joudun Facebookiin ja saan messun
"Jokin meni pieleen
Seuraavassa linkissä on ikävä kyllä ongelma: http://www.genealogia.fi/hiskitallennus
Voit nyt jatkaa tälle sivustolle tai palata aikaisemmalle sivulle.
Muista seurata vain luotettavista lähteistä peräisin olevia linkkejä."
Jos saan tällaisen viestin, lopetan tietenkin tähän, mutta ...
Jos nyt "Seuraan linkkiä" , tulee seurakuntia, valitsen Kiikka ja vaikka vihityt, ja jos valitsen selaa, saan kaksi nuolta, mutta en mitään dataa ja jos valitsen aloita, saan syöttörivin, mutta en dataa.
Ei tämä nyt aivan toimivalta näytä.
Tapani Kovalaine
16.01.15, 12:14
Minullekin alussa kävi niin, että "Jokin meni pieleen".
Kokeilin kikka kolmosta ja menin tallennusalustalle jäsensivun kautta.
Kaikki toimi mestarillisesti.
Tallensin Liperin kastettuja yhden digikuvan verran. Hyvin upposi sinne välivarastoon.
Jatkossa toimin kuten edellä. Liperin tiedoissa on Hiskissä ihan liian vähän kastettuja. Katsotaan mikä on tilanne jatkossa.
Kiitos Tapani tästä tiedosta.
Oikeampi vastaus olisi ollut, että viestintäassistentti olisi vastannut samalla sivulla, jossa tiedotus oli, että
seura on avannut JÄSENILLEEN tallennustyövälineen, jäsensivuilta löytyvässä linkissä jne. eikä edellinen viesti ja linkki toimi.
Jos nyt vaikka tuhat innokasta potentiaalista tallentajaa on laillani yrittänyt avata linkkiä ja päätyneet umpikujaan käytettyään turhaan aikaansa, puolet heistä ei yritä koskaan uudestaan ja toiset vasta joskus tulevaisuudessa ehkä.
Taas sai Hiski negatiivista imagoa, joka olisi ollut helposti vältettävissä.
Jouko Huttunen
16.01.15, 14:02
Ettemme me innokkaat tallentajat taas pettyisi, onko seuran johto nyt varmistanut, että tallenteet saadaan tietokantaan asti?
Hiskin tietokannan oikeudet lienevät edelleen Jouni Malisella, joka ei ole ehtinyt ylläpitoon sitten viime elokuun! Ja edellinen "musta aukko" ylläpidossa kesti yli kaksi vuotta!
Kun avaan Viestintäassistentin viestissä olevan linkin, joudun Facebookiin ja saan messun
"Jokin meni pieleen
Seuraavassa linkissä on ikävä kyllä ongelma: http://www.genealogia.fi/hiskitallennus
Voit nyt jatkaa tälle sivustolle tai palata aikaisemmalle sivulle.
Muista seurata vain luotettavista lähteistä peräisin olevia linkkejä."
Viestin kirjoittaja on ilmeisesti kopionut linkin Facebookista. Facebook omien seurantatarkoitustensa vuoksi ei ”päästä seuraamaan linkkiä suoraan”, vaan lisää siihen oman jatkeensa. Viestissä pitäisi olla linkki työkalun oikeaan osoitteeseen.
Jos nyt "Seuraan linkkiä" , tulee seurakuntia, valitsen Kiikka ja vaikka vihityt, ja jos valitsen selaa, saan kaksi nuolta, mutta en mitään dataa ja jos valitsen aloita, saan syöttörivin, mutta en dataa.
Nähtävästi *-merkintä on jäänyt puuttumaan joistain kirjoista. Yritit päästä kirjaan, joka näkyy vain SSHY:n jäsenille. Jos olet SSHY:n jäsen, pitäisi kirjan näkyä tallennustyökalussakin, jos ensin käyt kirjautumassa SSHY:n jäsensivuille.
En nähnyt missään minkäänlaista palautelinkkiä, joten kirjoitan palautteeni tänne.
Yleistä
Minkähän takia on valittu kuvien lähteeksi ainoastaan SSHY? On paljon aineistoa, jota löytyy Digitaaliarkistosta muttei SSHY:ltä. Jos haluaisin indeksoida vaikkapa Punkalaitumen syntyneitä 1800-luvun puoliväliin, löytyisivät ne Digitaaliarkistosta, mutta tallennustyökalussa niitä ei ole. Lisäksi mikrofilmikuvauksen kuvanlaatu on monin paikoin parempi Digitaaliarkistossa.
Entä miksi tallennustyökalusta puuttuu paljon sellaistakin materiaalia, joita HisKissä ei vielä ole, mutta jotka SSHY:ltä löytyvät? Pikaisella katsomisella yhdistävänä tekijänä on se, että kirjasta on osa indeksoituna. Esimerkiksi Tyrvään vihityt 1841-1886: Hiskissä tiedot päättyvät tällä hetkellä vuoteen 1856 – miksi tallennustyökalussa voi indeksointia tehdä vasta seuraavan kirjan alusta? Kirjan alkupuoliskon kuvat voisi merkitä aiemmin indeksoiduiksi.
Työkalu on avoin kaikille, rekisteröintiä ei vaadita. Tämän hyvänä puolena on tietenkin se, että kynnys indeksoinnin aloittamiseen madaltuu. Kuitenkin sietäisi mielestäni harkita käyttäjätunnusten vaatimista indeksoijilta. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sen, että jos auditoija havaitsee tietyn indeksoijan työssä jonkinlaisen systemaattisen virheen, voisi hän ottaa tähän yhteyttä asiasta.
Käyttöliittymä
Lomakkeessa siirtyminen ei ole kovin sujuvaa:
Sarkaimella liikkuessa focus siirtyy painikkeisiin rivien välissä
Focus häviää, kun kastetuissa lisätään lomakkeen loppuun uusi rivi automaattisesti
Ylä- ja alanuolet eivät toimi rivien välillä siirtymiseen.
Vihityissä ja kuolleissa täytyy jokaisen rivin jälkeen lisätä seuraavaKäyttöliittymän pitäisi olla sellainen, että kaikki hoituu näppäimistöllä. Rivin viimeisestä solusta sarkaimella pois siirryttäessä lisättäisiin automaattisesti uusi, jonka ensimmäiseen soluun siirtyisi. Välitallennukset tehtäisiin aina jokaisen rivin jälkeen automaattisesti ja AJAXilla, jotta focus säilyisi. Rivien välillä voisi liikkua nuolinäppäimillä.
Syötettä ei tällä hetkellä mitenkään validoida. Virheitä saataisiin vähennettyä, jos vaikkapa korostettaisiin keltaisella varoitusvärillä kentät, jotka saattavat olla virheellisiä. Hyvin yksinkertaista olisi toteuttaa esimerkiksi se, ettei syntymäajassa pitäisi olla kirjaimia eikä missään erikoismerkkejä (<§+ jne.). Myöskin etunimikenttään syötetyt patronyymit voitaisiin tunnistaa silloin, kun niihin sisältyy selvä patronyymin tunnus. Toinen tapa vähentää virheitä olisi estää tyhjät kentät – jos jokin tieto puuttuu, se erikseen merkittäisiin puuttuvaksi.
Tiedot ovat eri kirjoissa eri järjestyksessä. Tallentajalle voisi antaa mahdollisuuden järjestää sarakkeet uudelleen luontevimpaan syöttöjärjestykseen. Jos jokin tieto puuttuu kokonaan kirjasta (vaikkapa synnyttäjän ikä), voitaisiin sarake kokonaan poistaakin tallennusnäkymästä. Asetus tallennettaisiin kirjaa ja käyttäjää kohden.
Muita ajatuksia käyttöliittymästä:
Olisi hyvä olla jokin näppäinyhdistelmä, vaikkapa Alt+D, jolla voisi toistaa yläpuolisen solun tiedot siihen, jossa kursori on.
On kömpelöä, että jokaisen kummin kohdalla täytyy kirjoittaa ”kummi”. Eikö kastemerkinnöissä voisi aina olla lapsirivin jälkeen automaattisesti kasterivi, ja aina yhden kummin syöttämisen jälkeen lisättäisiin uusi kummirivi?
Jos jokin kohta on todellakin lukukelvoton – esimerkiksi mustetahra peittää kokonaan jonkin tiedon – voisi tämän merkitsemiseen olla oma toimintonsa.Kentät
Päivämäärille on vain yksi kenttä. Mielestäni olisi helpompaa, jos päivälle, kuukaudelle ja vuodelle olisi omat sarakkeensa.
Kun joku on kastettu, vihitty tai haudattu muualla kuin kotiseurakunnassaan, voisi toimituksen suorittamispaikalle voisi olla oma kenttänsä.
Paikoissa voisi olla oma kenttänsä torpille.
Syntyneissä on kenttä äidin mutta ei isän iälle. Vaikka jälkimmäinen onkin harvinaisempi, kyllä sitäkin näkee kastekirjoissa.
Vihityissä voisi olla siviilisäädylle oma kenttänsä.
Vainajan iälle on vain yksi kenttä. Miten siihen olisi tarkoitus syöttää ikä – ”71v3k2p”? ”71v3kk2pv”? ”71v 3kk 2pv”? Jos kuolinikä olisi jaettu useaampaan kenttään, olisi ilmeistä, miten tieto syötetään.
Miksei vainajan omaiselle ole omia rivejään kuten kummeille?Mieleeni tuli muuten myös seuraava kysymys: merkitäänkö yksinäistalot kylä- vai talo-kenttään? HisKissä näkee samaakin taloa vuoroin kummassakin kentässä.
Mielenkiinnosta testasin nuo linkit. Viestintäassistentin viestissä (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32609)oleva linkki ei tosiaan toimi. Mutta tässä viestiketjussa viestissä #7 oleva linkki, joka on ilmeisesti kopioitu em. viestistä, toimii! Mystistä, mutta jäsen ei siis tarvitse olla tallennustyökaluun päästäkseen.
Sami Lehtonen
16.01.15, 17:18
Kiitokset kommenteista ja kysymyksistä sekä kehitysehdotuksista. Alla joitakin pikaisia vastauksia.
Nähtävästi *-merkintä on jäänyt puuttumaan joistain kirjoista. Yritit päästä kirjaan, joka näkyy vain SSHY:n jäsenille. Jos olet SSHY:n jäsen, pitäisi kirjan näkyä tallennustyökalussakin, jos ensin käyt kirjautumassa SSHY:n jäsensivuille.
Ei ole mitään teknistä keinoa kysyä käyttäjän selaimelta, onko tämä SSHY:n jäsen vai ei. Sitä voitaisiin tietysti kysyä myös käyttäjältä itseltään, mutta saavutettu hyöty jäisi melko merkityksettömäksi.
Yleistä
Minkähän takia on valittu kuvien lähteeksi ainoastaan SSHY? On paljon aineistoa, jota löytyy Digitaaliarkistosta muttei SSHY:ltä. Jos haluaisin indeksoida vaikkapa Punkalaitumen syntyneitä 1800-luvun puoliväliin, löytyisivät ne Digitaaliarkistosta, mutta tallennustyökalussa niitä ei ole. Lisäksi mikrofilmikuvauksen kuvanlaatu on monin paikoin parempi Digitaaliarkistossa.
Entä miksi tallennustyökalusta puuttuu paljon sellaistakin materiaalia, joita HisKissä ei vielä ole, mutta jotka SSHY:ltä löytyvät? Pikaisella katsomisella yhdistävänä tekijänä on se, että kirjasta on osa indeksoituna. Esimerkiksi Tyrvään vihityt 1841-1886: Hiskissä tiedot päättyvät tällä hetkellä vuoteen 1856 – miksi tallennustyökalussa voi indeksointia tehdä vasta seuraavan kirjan alusta? Kirjan alkupuoliskon kuvat voisi merkitä aiemmin indeksoiduiksi.
Teknisesti ottaen aineistoa ei ole rajattu vain SSHY:n kuvatietokantaan, mutta digitaaliarkiston aineiston lisäämistä ei ole (vielä) tehty. Tarvittavat muutokset/lisäykset ovat varsin pieniä.
Havaintosi osittain indeksoiduista kirjoista on aivan oikea, mutta päätelmäsi on sikäli ennenaikainen, että tarkkaan ottaen tallennettavissa on jo nyt kirjoja, jotka on jo osittain indeksoitu. Näiden lisääminen tallennettavaksi vain on käsityötä, koska hiskistä pitää tarkistaa viimeinen merkintä ja etsiä se digitoidusta aineistosta, jotta tiedetään, miten kirja pitää rajata. Kokonaan puuttuvien niteiden kohdalla tätä ongelmaa ei ollut, joten n. 2500 kirjaa voitiin viedä tallennettavaksi täysin automatisoidusti.
Osittain indeksoituja kirjoja voidaan siis viedä jo nyt tallennettavaksi ja haluamistaan kirjoista voi esittää toiveen minulle. Yhtä kaikki jo nyt tallennettavissa olevien kirjojen n. 250 000 aukeamaa riittänee vähäksi aikaa.
Työkalu on avoin kaikille, rekisteröintiä ei vaadita. Tämän hyvänä puolena on tietenkin se, että kynnys indeksoinnin aloittamiseen madaltuu. Kuitenkin sietäisi mielestäni harkita käyttäjätunnusten vaatimista indeksoijilta. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sen, että jos auditoija havaitsee tietyn indeksoijan työssä jonkinlaisen systemaattisen virheen, voisi hän ottaa tähän yhteyttä asiasta.
Rekisteröitymistä ei vaadita, mutta joitakin jälkiä tallentajasta kuitenkin jää, mikä mahdollistaa esimerkiksi systemaattisten virheiden etsimisen nopeuttamisen. Tarkoitus on ollut minimoida itse tallennustyökalun hallinnointiin tarvittava työmäärä. Rekisteröityminen todennäköisesti lisäisi tätä työtä ainakin jonkin verran (hukkuneet/unohtuneet salasanat yms.).
Käyttöliittymä
Lomakkeessa siirtyminen ei ole kovin sujuvaa:
Sarkaimella liikkuessa focus siirtyy painikkeisiin rivien välissä
Focus häviää, kun kastetuissa lisätään lomakkeen loppuun uusi rivi automaattisesti
Ylä- ja alanuolet eivät toimi rivien välillä siirtymiseen.
Vihityissä ja kuolleissa täytyy jokaisen rivin jälkeen lisätä seuraavaKäyttöliittymän pitäisi olla sellainen, että kaikki hoituu näppäimistöllä. Rivin viimeisestä solusta sarkaimella pois siirryttäessä lisättäisiin automaattisesti uusi, jonka ensimmäiseen soluun siirtyisi. Välitallennukset tehtäisiin aina jokaisen rivin jälkeen automaattisesti ja AJAXilla, jotta focus säilyisi. Rivien välillä voisi liikkua nuolinäppäimillä.
Työkalussa on vielä paljon parannettavaa ja sitä tullaan kyllä jatkokehittämään. Javascriptin käyttö on haluttu minimoida eri selaimissa olevien toteutusten erojen takia - resurssit eivät riitä testaamaan tallennustyökalua systemaattisesti eri selainversioilla. Joitakin toimintoja voidaan kyllä jatkossa toteuttaa asynkronisesti. Mm. syntymäpäiväsarakkeen kummi-toiminto on tällainen, joka ei jatkossa hukanne focusta. Myös yllä olevan solun tietojen kopiointi on toteutettavissa.
Syötettä ei tällä hetkellä mitenkään validoida. Virheitä saataisiin vähennettyä, jos vaikkapa korostettaisiin keltaisella varoitusvärillä kentät, jotka saattavat olla virheellisiä. Hyvin yksinkertaista olisi toteuttaa esimerkiksi se, ettei syntymäajassa pitäisi olla kirjaimia eikä missään erikoismerkkejä (<§+ jne.). Myöskin etunimikenttään syötetyt patronyymit voitaisiin tunnistaa silloin, kun niihin sisältyy selvä patronyymin tunnus. Toinen tapa vähentää virheitä olisi estää tyhjät kentät – jos jokin tieto puuttuu, se erikseen merkittäisiin puuttuvaksi.
Syöte validoidaan kyllä, mutta ei tarkoittamallasi tavalla. Päivämäärissä itse asiassa saattaa olla kirjaimia (pyhimysten yms. päivät), joita tallentaja ehkä ei halua itse tulkita tietyksi päivämääräksi ko. vuonna. Varoittaminen voi olla jollakin aikavälillä toteutettavissa.
Sen sijaan en näe, että systemaattisesti voitaisiin ilmoittaa puuttuvasta tiedosta niin, että siitä olisi tallentajalle hyötyä. Esimerkiksi kastettujen luetteloissa syntymäpäivä on voitu jättää merkitsemättä, kuolleena syntyneitä ei ole kastettu ja näillä ei ole nimeä. Isää ei välttämättä ole tiedetty ja 1700-luvun alussa äitiä ei ilmoitettu. Kylät/talot/muu paikkatieto vaihtelee sekin.
Tiedot ovat eri kirjoissa eri järjestyksessä. Tallentajalle voisi antaa mahdollisuuden järjestää sarakkeet uudelleen luontevimpaan syöttöjärjestykseen. Jos jokin tieto puuttuu kokonaan kirjasta (vaikkapa synnyttäjän ikä), voitaisiin sarake kokonaan poistaakin tallennusnäkymästä. Asetus tallennettaisiin kirjaa ja käyttäjää kohden.
Lisätään työlistalle uudelleen järjestäminen ja mahdollinen piilottaminen. Toisaalta pitää muistaa, että tallentajia on monen tasoisia ja monet eri toiminnot saattavat aiheuttaa enemmän hämmennystä kuin hyötyä. Käyttäjäkohtainen räätälöinti (ilman rekisteröitymistä) voisi evästeen muodossa tulla kyseeseen. Kirjakohtainen sen ei välttämättä tarvisisi edes olla, sillä useimmat eivät tallenna useaa samantyyppistä kirjaa yhtä aikaa.
Muita ajatuksia käyttöliittymästä:
Olisi hyvä olla jokin näppäinyhdistelmä, vaikkapa Alt+D, jolla voisi toistaa yläpuolisen solun tiedot siihen, jossa kursori on.
On kömpelöä, että jokaisen kummin kohdalla täytyy kirjoittaa ”kummi”. Eikö kastemerkinnöissä voisi aina olla lapsirivin jälkeen automaattisesti kasterivi, ja aina yhden kummin syöttämisen jälkeen lisättäisiin uusi kummirivi?
Jos jokin kohta on todellakin lukukelvoton – esimerkiksi mustetahra peittää kokonaan jonkin tiedon – voisi tämän merkitsemiseen olla oma toimintonsa.Kentät
Päivämäärille on vain yksi kenttä. Mielestäni olisi helpompaa, jos päivälle, kuukaudelle ja vuodelle olisi omat sarakkeensa.
Kun joku on kastettu, vihitty tai haudattu muualla kuin kotiseurakunnassaan, voisi toimituksen suorittamispaikalle voisi olla oma kenttänsä.
Paikoissa voisi olla oma kenttänsä torpille.
Syntyneissä on kenttä äidin mutta ei isän iälle. Vaikka jälkimmäinen onkin harvinaisempi, kyllä sitäkin näkee kastekirjoissa.
Vihityissä voisi olla siviilisäädylle oma kenttänsä.
Vainajan iälle on vain yksi kenttä. Miten siihen olisi tarkoitus syöttää ikä – ”71v3k2p”? ”71v3kk2pv”? ”71v 3kk 2pv”? Jos kuolinikä olisi jaettu useaampaan kenttään, olisi ilmeistä, miten tieto syötetään.
Miksei vainajan omaiselle ole omia rivejään kuten kummeille?Mieleeni tuli muuten myös seuraava kysymys: merkitäänkö yksinäistalot kylä- vai talo-kenttään? HisKissä näkee samaakin taloa vuoroin kummassakin kentässä.
Pääsääntöisesti kentät noudattavat HisKi-tietokannan tietosisältöjä. Granulariteettia voi kyllä kasvattaa, mutta lopulta niitä joudutaan sitten yhdistelemään Hiskiin vietäessä. Esimerkiksi kuolinikiä on ilmoitettu varsin kirjavasti, jolloin numeerinen vuosia/kuukausia/viikkoja/päiviä johtaisi siihen, että tallentajan pitäisi tulkita papin kirjoittamaa tietoa (esimerkiksi "några veckor" - kirjoitetaanko viikko-sarakkeeseen några?).
Tuo omainen-toiminto on työlistalla.
Kokeilin työkalua, mutta onnistuin tekemään pikku mokan ja tallensin sivun vain yhden merkinnän jälkeen. Keneen täytyy ottaa yhteys, että saa "lukon" avattua?
Sami Lehtonen
16.01.15, 20:12
Kokeilin työkalua, mutta onnistuin tekemään pikku mokan ja tallensin sivun vain yhden merkinnän jälkeen. Keneen täytyy ottaa yhteys, että saa "lukon" avattua?
Laita viestiä minulle. Voit myös laittaa kirjan ja sivun tähän ketjuun.
Aiempaan viestiini täydennystä sen verran, että kuolleissa saa nyt 'omainen' -sanalla (kuolinpäivä-kentässä) turhat kentät piiloon ja omaisen tiedot tallennettua.
Kiitokset Samille yksityiskohtaisesta vastauksesta.
Ei ole mitään teknistä keinoa kysyä käyttäjän selaimelta, onko tämä SSHY:n jäsen vai ei. Sitä voitaisiin tietysti kysyä myös käyttäjältä itseltään, mutta saavutettu hyöty jäisi melko merkityksettömäksi.
Tämä kohta ei vielä ollut palautetta työkalusta, vaan yritin vain selventää nimimerkille Kiikasta, miksi hän ei ollut nähnyt kuvia. Kiikan vihityt 1887-1892 näkyy vain SSHY:n jäsenille, mutta sitä ei ole kirjaluettelossa merkitty asteriskillä.
Jos kuvat ladattaisiin dynaamisesti, voitaisiin varmaan ottaa kiinni HTTP 401 ja näyttää käyttäjäystävällisempi ”Kuva näkyy vain SSHY:n jäsenille”-viesti, mutta en näe tätä niin suurena asiana, että sitä kannattaisi priorisoida kehitystyössä. Huomasin muuten, että Firefox toimii järkevämmin kuin Chrome: edellinen näyttää kirjautumisdialogin myös silloin, kun autorisointia vaatii toiselta sivustolta ladattava kuva, jälkimmäinen vain jättää kuvan näyttämättä.
Teknisesti ottaen aineistoa ei ole rajattu vain SSHY:n kuvatietokantaan, mutta digitaaliarkiston aineiston lisäämistä ei ole (vielä) tehty. Tarvittavat muutokset/lisäykset ovat varsin pieniä.
Mukava kuulla!
Havaintosi osittain indeksoiduista kirjoista on aivan oikea, mutta päätelmäsi on sikäli ennenaikainen, että tarkkaan ottaen tallennettavissa on jo nyt kirjoja, jotka on jo osittain indeksoitu. Näiden lisääminen tallennettavaksi vain on käsityötä, koska hiskistä pitää tarkistaa viimeinen merkintä ja etsiä se digitoidusta aineistosta, jotta tiedetään, miten kirja pitää rajata. Kokonaan puuttuvien niteiden kohdalla tätä ongelmaa ei ollut, joten n. 2500 kirjaa voitiin viedä tallennettavaksi täysin automatisoidusti.
Olisihan minun pitänyt itsekin tajuta, miten suuri manuaalinen työ asiaan liittyy.
Automatisoinnista muuten sen verran, että nyt esimerkiksi Tyrväältä löytyy työkalusta ”vihityt 1898-1902” ja ”vihityt 1898-1912”, koska samaa kirjaa on kuvattu ensin mikrokorteilta ja sitten myöhemmin pitemmälle alkuperäisestä. Pelkään pahoin, että ennen pitkää jotkut indeksoivat kahteen kertaan samoja sivuja, jos tällaisia kaksoiskappaleita on paljon.
Rekisteröitymistä ei vaadita, mutta joitakin jälkiä tallentajasta kuitenkin jää, mikä mahdollistaa esimerkiksi systemaattisten virheiden etsimisen nopeuttamisen. Tarkoitus on ollut minimoida itse tallennustyökalun hallinnointiin tarvittava työmäärä. Rekisteröityminen todennäköisesti lisäisi tätä työtä ainakin jonkin verran (hukkuneet/unohtuneet salasanat yms.).
Esimerkiksi Vesilahdella on näköjään joku indeksoinut syntyneitä ja jättänyt Talo-kentän tyhjäksi, vaikka ohjeiden mukaan rippikirjasivuviittaukset tulisi kirjata siihen. Olisi ihan kätevää, jos auditoija voisi muistuttaa ohjeista viestillä, jonka indeksoija näkisi seuraavan kerran tallennustyökalua käyttäessään. Nyt kun asiaa tarkemmin mietin, onnistuisi tällainen toiminto varmaan nykyisenkin käyttäjäseurauksen puitteissa.
Työkalussa on vielä paljon parannettavaa ja sitä tullaan kyllä jatkokehittämään. Javascriptin käyttö on haluttu minimoida eri selaimissa olevien toteutusten erojen takia - resurssit eivät riitä testaamaan tallennustyökalua systemaattisesti eri selainversioilla. Joitakin toimintoja voidaan kyllä jatkossa toteuttaa asynkronisesti. Mm. syntymäpäiväsarakkeen kummi-toiminto on tällainen, joka ei jatkossa hukanne focusta. Myös yllä olevan solun tietojen kopiointi on toteutettavissa.
Luulen, että ”tiedon syöttö taulukkomuodossa” on toiminto, johon voisi löytää valmiita kirjastojakin, joiden toimivuutta eri selaimissa on testattu. Tänä päivänä harvemmin kannattaa lähteä kirjoittamaan JavaScriptiä nollasta.
Syöte validoidaan kyllä, mutta ei tarkoittamallasi tavalla. Päivämäärissä itse asiassa saattaa olla kirjaimia (pyhimysten yms. päivät), joita tallentaja ehkä ei halua itse tulkita tietyksi päivämääräksi ko. vuonna. Varoittaminen voi olla jollakin aikavälillä toteutettavissa.
Eikös pyhimysten päivät ohjeiden mukaan kuulu tallentaa huomautuskenttään? En tarkoittanutkaan estävää validointia, vaan juurikin korostusta, jolla varoittaa mahdollisesti virheellisestä syötteeestä – ehkä sanavalintani oli vähän väärä.
Sen sijaan en näe, että systemaattisesti voitaisiin ilmoittaa puuttuvasta tiedosta niin, että siitä olisi tallentajalle hyötyä. Esimerkiksi kastettujen luetteloissa syntymäpäivä on voitu jättää merkitsemättä, kuolleena syntyneitä ei ole kastettu ja näillä ei ole nimeä. Isää ei välttämättä ole tiedetty ja 1700-luvun alussa äitiä ei ilmoitettu. Kylät/talot/muu paikkatieto vaihtelee sekin.
Tarkoitin nimenomaan, että jos vaikkapa syntymäpäivä on jätetty merkitsemättä, olisi työkalussa erillinen näppäinyhdistelmä, jolla tiedon puuttuminen merkittäisiin kyseiseen kenttään. Kun puute täytyisi erikseen merkitä, ei mikään tieto jäisi vahingossa täyttämättä. Jos taas jotain tietoa ei ole kirjaan missään merkinnässä, voitaisiin käyttää jo mainittua sarakkeiden piilotusta.
Lisätään työlistalle uudelleen järjestäminen ja mahdollinen piilottaminen. Toisaalta pitää muistaa, että tallentajia on monen tasoisia ja monet eri toiminnot saattavat aiheuttaa enemmän hämmennystä kuin hyötyä. Käyttäjäkohtainen räätälöinti (ilman rekisteröitymistä) voisi evästeen muodossa tulla kyseeseen. Kirjakohtainen sen ei välttämättä tarvisisi edes olla, sillä useimmat eivät tallenna useaa samantyyppistä kirjaa yhtä aikaa.
Kirjakohtaisuus ei tosiaan ole välttämätöntä. Ajattelin, että kun indeksoija on saanut valmiiksi yhden kirjan ja aloittaa uuden, jossa on enemmän yksityiskohtia, olisi kätevämpi että hän näkisi silloin oletusarvoisen näkymän, jossa kenttiä ei ole poistettu. Reset-painike kuitenkin riittänee.
Pääsääntöisesti kentät noudattavat HisKi-tietokannan tietosisältöjä. Granulariteettia voi kyllä kasvattaa, mutta lopulta niitä joudutaan sitten yhdistelemään Hiskiin vietäessä. Esimerkiksi kuolinikiä on ilmoitettu varsin kirjavasti, jolloin numeerinen vuosia/kuukausia/viikkoja/päiviä johtaisi siihen, että tallentajan pitäisi tulkita papin kirjoittamaa tietoa (esimerkiksi "några veckor" - kirjoitetaanko viikko-sarakkeeseen några?).
Mutta voi kai HisKinkin tietokantarakennetta muuttaa? Vaikka HisKissä tällä hetkellä olevissa merkinnöissä jäisi isän ikä -kenttä tyhjäksi, mahdollistuisi sen kirjaaminen uusiin.
Päivämäärät ja kuolinikä ovat vähän eri asia – eikö tähänkin asti ole tallennuslomakkeissa ollut niille useampi kenttä? Ainakin kuolinikä näkyy olevan myös HisKissä jaoteltuna, eli tallennustyökalussa on tällä hetkellä vähemmän granulariteettiä kuin HisKissä. Miten siis saadaan vietyä tallennustyökalun yhdestä kuolinikä-kentästä tietoa HisKiin, jossa on erikseen vuodet/kuukaudet/viikot/päivät?
Tuli mieleeni vielä uusi parannusehdotus käyttöliittymään: kentät voisi kohdistaa siten, että samanlaiset tiedot ovat yhdessä sarakkeessa. Kummirivillä siis ei olisi syntymä- ja kastepäivän alla syötekenttiä, ”kummin ammatti” olisi ”isän ammatin” alla jne. Mielestäni tämä tekisi tuotostensa läpi lukemisen virheitä etsiessä helpommaksi.
Kokeilin muutaman sivun vihittyjen syöttämistä.
Toimiiko tallentajan kommentti -kenttä? Siitä tuli joku SQL herja. Tai sitten en vaan osannut.
Tällaisia toiveita olisi:
Rivinumerointi olisi mukava, tai edes tapahtumien (tai rivien) lukumäärä jonnekin alanurkkaan
Voisiko kuvan päälle saada jonkunlaisen siirrettävän vaakaviivan ("kursorin"), olisi niin paljon helpompi seurata mitä riviä on juuri syöttämässä.
Tapani Kovalaine
17.01.15, 13:27
Liperin syntyneiden jakso vv. 1767 - 1829 käsittää 612 aukeamaa. Nyt niitä on jäljellä hiskittämättä vain 610 jaksoa. Nykyisellä vauhdillani saan yhden aukeaman tallennuksen tehtyä alle tunnissa. Koko jakso on tehty 610 tunnin harrastusmäärällä, jos tahti on 1 aukeama per 1 tunti. :)
Sami Lehtonen
18.01.15, 21:43
Kokeilin muutaman sivun vihittyjen syöttämistä.
Toimiiko tallentajan kommentti -kenttä? Siitä tuli joku SQL herja. Tai sitten en vaan osannut.
Tällaisia toiveita olisi:
Rivinumerointi olisi mukava, tai edes tapahtumien (tai rivien) lukumäärä jonnekin alanurkkaan
Voisiko kuvan päälle saada jonkunlaisen siirrettävän vaakaviivan ("kursorin"), olisi niin paljon helpompi seurata mitä riviä on juuri syöttämässä.
Et sattumalta merkinnyt johonkin ylös sitä SQL-virheilmoitusta? Se auttaisi kovasti virheen metsästämistä. Tallentajan kommentti -kentän pitäisi kyllä toimia (yksi toinen ilmoitus virheilmoituksesta ko. kentän osalta on tullut mutta sekin ilman tarkempia tietoja). Tapahtumien (so rivien) kokonaismäärä taulukon loppuun on lisättävissä.
Selvitän tuota merkkiä kuvan päälle.
Sivumennen totean, että haudattujen ikäkenttä on nyt jaettu neljään (v, kk, vk, pv).
Et sattumalta merkinnyt johonkin ylös sitä SQL-virheilmoitusta? Se auttaisi kovasti virheen metsästämistä. Tallentajan kommentti -kentän pitäisi kyllä toimia (yksi toinen ilmoitus virheilmoituksesta ko. kentän osalta on tullut mutta sekin ilman tarkempia tietoja).
Valitettavasti en ottanut ylös, olisi tietenkin pitänyt.
Jotain INSERT ja tall_komm siinä oli, mutta se ei vissiin vielä auta. Yritin silloin pari kertaa samoin tuloksin.
Nyt äsken kokeilin samaa tilannetta uudelleen (sekä samalla että eri sivulla) -> ja ihan ilman ongelmia. Ehkä tein sitten kuitenkin jotain eri tavalla.
Et sattumalta merkinnyt johonkin ylös sitä SQL-virheilmoitusta? Se auttaisi kovasti virheen metsästämistä. Tallentajan kommentti -kentän pitäisi kyllä toimia (yksi toinen ilmoitus virheilmoituksesta ko. kentän osalta on tullut mutta sekin ilman tarkempia tietoja). Tapahtumien (so rivien) kokonaismäärä taulukon loppuun on lisättävissä.
"ASCII-lainausmerkit" ainakin aiheuttavat SQL-virheviestejä. Sovelluksessa pitäisi käyttää valmisteltuja lauseita tai sanitoida käyttäjältä tuleva syöte.
INSERT INTO tall_komm ( w_id, row_id, kommentti )
VALUES ( 19477, 61, "kastoi "kapellanen i Teisko Sigfrid Alm"" )
ON DUPLICATE KEY UPDATE kommentti="kastoi "kapellanen i Teisko Sigfrid Alm"":
You have an error in your SQL syntax; check the manual that corresponds to your MySQL server version for the right syntax to use near 'kapellanen i Teisko Sigfrid Alm"" ) ON DUPLICATE KEY UPDATE kommentti="kastoi "k' at line 1Vanhoja ASCII-lainausmerkkejä ei muutenkaan nykyisi pitäisi käyttää muualla kuin ohjelmoinnissa. Luonnollista kieltä kirjoittaessa tulisi käyttää kielen käytännön mukaisia lainausmerkkejä: ”suomalaisia”, ‘englantilaisia’, “amerikkalaisia”, „saksalaisia“, « ranskalaisia », »tanskalaisia« jne.
Sivumennen totean, että haudattujen ikäkenttä on nyt jaettu neljään (v, kk, vk, pv).
Hyvä juttu.
Kiitos myös vastaavien kenttien kohdistamisesta! Se on pieni asia, mutta ainakin omasta tekee lomakkeesta huomattavasti miellyttävämmän käyttää.
Sami Lehtonen
18.01.15, 23:30
Valitettavasti en ottanut ylös, olisi tietenkin pitänyt.
Jotain INSERT ja tall_komm siinä oli, mutta se ei vissiin vielä auta. Yritin silloin pari kertaa samoin tuloksin.
Nyt äsken kokeilin samaa tilannetta uudelleen (sekä samalla että eri sivulla) -> ja ihan ilman ongelmia. Ehkä tein sitten kuitenkin jotain eri tavalla.
Tapahtuiko virhe jo joskus tiistaina vai myöhemmin? Maanantaina minulla oli jäänyt tuon tall_komm taulun käyttöoikeudet asettamatta ja korjasin ne vasta tiistaina.
Sami Lehtonen
18.01.15, 23:32
You have an error in your SQL syntax;
Kiitos tästä! Tallennustyökalun pitäisi kyllä esceipata nuo kaikki, mutta tarkistan...
Sami Lehtonen
19.01.15, 00:15
Kiitos tästä! Tallennustyökalun pitäisi kyllä esceipata nuo kaikki, mutta tarkistan...
Siellähän se. Nyt ei pitäisi ainakaan tuosta rääkäistä.
Tapahtuiko virhe jo joskus tiistaina vai myöhemmin? Maanantaina minulla oli jäänyt tuon tall_komm taulun käyttöoikeudet asettamatta ja korjasin ne vasta tiistaina.
Nytpä en ole ihan varma ... se tuli Tuusniemen vihityissä 1804-21 kuvassa 2. Myös kuva 3 on samana päivänä syötetty.
Kuulostaisi kyllä samalta virheeltä.
Sami Lehtonen
20.01.15, 22:11
Kokeilumielessä tein tarvittavat muutokset ja vein Uusikaarlepyyn kastetut 1851-1865 arkistolaitoksen digitaaliarkistosta tallennettavaksi.
Mitenkäs vainajan omainen lisätään?
Sami Lehtonen
21.01.15, 11:51
Mitenkäs vainajan omainen lisätään?
Kirjoittamalla kuolinpäivä-ruutuun sana omainen .
OSTFRESEWESTFRESE
21.01.15, 22:34
Hienoa, että järjestelmät kehittyvät. Mielestäni pitäisi pysyä vain täällä Suku Forumin puitteissa ja kehittää sitä, eikä sekoittaa siihen enää amerikkalaista Facebookkia. Liian monta munaa samassa korissa ja kori hajoaa.
Miten onnistuu Hiskistä löytyneiden virheiden korjaus? Niitä on tullut eteen useampi. Olen lähettänyt tietoa eteenpäin, mutta en tiedä onko niitä oiottu. Korjataanko ne heti vai vasta seuraavana vuotena?
Tallennustyökalu ei tällä hetkellä toimi. Lomakkeen kohteeksi on muuttunut audittool.php.
Sami Lehtonen
30.12.15, 12:38
Vika korjattu toissapäivänä.
Meinasin ruveta joutessani tallettamaan tietoja.
Hyvin pääsin sivuille ja aineistoja valitsemaan.
Kun sitten rupesin tallentamaa Rautavaaran syntyneitä, sain päivän ja kuukauden merkatuksi, mutta kun kävin edellisellä sivulla vuotta tarkistamassa, siihen se jumittui. Ei lähtenyt merkinnät pois, eikä uutta lisättyä?
Sinne jäi merkinnät jumittamaan. Olisikko pitänyt ensi odottaa Sami Lehtosen huväksyntää tallentajaksi?
Yksi "Tumpelo" tallentajaksi tarjoutunut Martti Korhonen :(
Meinasin ruveta joutessani tallettamaan tietoja.
Hyvin pääsin sivuille ja aineistoja valitsemaan.
Kun sitten rupesin tallentamaa Rautavaaran syntyneitä, sain päivän ja kuukauden merkatuksi, mutta kun kävin edellisellä sivulla vuotta tarkistamassa, siihen se jumittui. Ei lähtenyt merkinnät pois, eikä uutta lisättyä?
Sinne jäi merkinnät jumittamaan. Olisikko pitänyt ensi odottaa Sami Lehtosen huväksyntää tallentajaksi?
Yksi "Tumpelo" tallentajaksi tarjoutunut Martti Korhonen :(
Ihminen on viisaampi kuin "kone". Kun "kone" ei antanut korjata sivua, kirjasin tiedot tältä "jumi"-sivulta myöhemmi avautuvalle sivulle. Tiedot tosin tuli vähän poikkeavaan aikajärjestykseen, mutta tallella kuitenkin.
Nyt opin "koneen" tavoille ja tallessa on 10 vuoden syntyneet Rautavaaralta.
:D:
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.