Pekka Hellemaa
26.05.14, 11:51
Turun porvarista Jakob Olofsson Skeperistä löytyy kirjallisuudesta ilmeisen virheellistä tietoa. Pulmia tuntuu aiheuttaneen erityisesti se tosiseikka, että 1500-luvun keskivaiheilla Turussa vaikutti Skeperin lisäksi toinenkin Jakob Olsson, joka asiakirjoissa esiintyy ilman lisänimeä. Se, että Jakob Olofsson Skeper ja Jakob Olofsson todellakin olivat kaksi eri miestä ilmenee mm. siitä, että Jakob Skeperin leski oli nimeltään Elin ja Jakob Olssonin puolestaan Karin; katso esimerkiksi 233g:20 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671827) ("Hustru Karin S: Jakob Olofssons efterleverska") ja 233g:103v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671909) ("H:u Elin S: Jacob scheppers El.").
Kaiken järjen mukaan 1500-luvun kirjurit pyrkivät käyttämään henkilöistä sellaisia nimiä, jotka yksiselitteisesti identifioivat heidät. On siis syytä olettaa, että "Jakob Olofsson" aina tarkoittaa "väärää" Jaakkoa ja "Jakob Skeper" tai "Jakob Olofsson Skeper" tämän viestiketjun päähenkilöä. Poikkeus vahvistaa tämänkin säännön: Turun hopeaveroluettelosta vuodelta 1571 puuttuu Jakob Skeperin nimi, mutta nimi Jakob Olsson esiintyy Luostarinkorttelissa kahdesti: toinen maksaa 134 mk veroa, toinen vain 8 mk 6 äyriä. Jompikumpi on varmaankin Skeper – osaako joku sanoa kumpi?
Oscar Nikulan Turun kaupungin historiassa (1987) esiintyy "laivuri Jaakko Olavinpoika", joka on Turun raatimies 1554 ja pormestari 1561-67 (ss. 734-735). Ensin mainittu tieto pitää paikkansa: Skeper mainitaan yhden kerran raatimiehen roolissa (562:5v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814088)) ja hänen kaimansa viidesti (562:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814082), 562:2v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814084), 562:3v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814085), 562:4 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814085) ja 562:4v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814085)); sen sijaan pormestarina mainitaan löytämissäni merkinnöissä vain Jakob Olofsson 26.11.1561 "Jacop Olss: I Simo: Nilssons stadt" (241:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697765)) ja 10.5.1567 "Jakob Olsson" (KA, Ruuthin kokoelma). Käsiini ei ole osunut mitään todisteita siitä, että Skeper olisi missään vaiheessa toiminut Turun pormestarina.
Jacob Skeperillä oli Aurajoen rannassa Turun Suurtorin laidalla oma talo. Hänen väitetään, nähdäkseni virheellisesti, ostaneen sen Juhana herttualta. Väitteen tukena käytetään Juhana herttuan diariossa olevaa merkintää "5.3.1562 Kiöpebreff emillan H: F: N:de Och Borgmästaren Jacob Schpane på en tompt i Åbo belägen."(Leinberg, K. G.: Hertig Johans af Finland Diarium öfver utgångna bref, s. 56). Ostaja on selvästikin joku ihan muu kuin Jacob Skeper, sillä Skeper ei ilmeisestikään ollut pormestari, ostajan lisänimi "Schpane" muistuttaa vain etäisesti "Skeper":iä ja tontin tarkempi sijaintikin puuttuu.
Säilyneistä tullitileistä löytyy molempien Jaakko Olavinpoikien kauppamatkoista jonkin verran tietoja, jotka kaikki on yleensä liitetty Skeperiin. Ilman sekaannuksen vaaraa voidaan kuitenkin osoittaa, että Skeper toi rahtia Räävelistä 1548 ja 1549; Danzigista 1548, 1549, 1552, 1553 ja 1556 (kahdesti, omalla aluksellaan) ja Stralsundista 1553 ja vei tuotteitaan Tallinnaan 1544 (omalla kuutollaan); Danzigiin 1551, 1553 ja 1556; Stralsundiin 1553; Lyypekkiin 1556 ja 1577 (omalla aluksellaan) ja Rääveliin 1556 ja 1557. Lisäksi Skeper toi rahtia tuntemattomasta satamasta vuonna 1552.
Kaiken järjen mukaan 1500-luvun kirjurit pyrkivät käyttämään henkilöistä sellaisia nimiä, jotka yksiselitteisesti identifioivat heidät. On siis syytä olettaa, että "Jakob Olofsson" aina tarkoittaa "väärää" Jaakkoa ja "Jakob Skeper" tai "Jakob Olofsson Skeper" tämän viestiketjun päähenkilöä. Poikkeus vahvistaa tämänkin säännön: Turun hopeaveroluettelosta vuodelta 1571 puuttuu Jakob Skeperin nimi, mutta nimi Jakob Olsson esiintyy Luostarinkorttelissa kahdesti: toinen maksaa 134 mk veroa, toinen vain 8 mk 6 äyriä. Jompikumpi on varmaankin Skeper – osaako joku sanoa kumpi?
Oscar Nikulan Turun kaupungin historiassa (1987) esiintyy "laivuri Jaakko Olavinpoika", joka on Turun raatimies 1554 ja pormestari 1561-67 (ss. 734-735). Ensin mainittu tieto pitää paikkansa: Skeper mainitaan yhden kerran raatimiehen roolissa (562:5v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814088)) ja hänen kaimansa viidesti (562:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814082), 562:2v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814084), 562:3v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814085), 562:4 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814085) ja 562:4v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1814085)); sen sijaan pormestarina mainitaan löytämissäni merkinnöissä vain Jakob Olofsson 26.11.1561 "Jacop Olss: I Simo: Nilssons stadt" (241:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697765)) ja 10.5.1567 "Jakob Olsson" (KA, Ruuthin kokoelma). Käsiini ei ole osunut mitään todisteita siitä, että Skeper olisi missään vaiheessa toiminut Turun pormestarina.
Jacob Skeperillä oli Aurajoen rannassa Turun Suurtorin laidalla oma talo. Hänen väitetään, nähdäkseni virheellisesti, ostaneen sen Juhana herttualta. Väitteen tukena käytetään Juhana herttuan diariossa olevaa merkintää "5.3.1562 Kiöpebreff emillan H: F: N:de Och Borgmästaren Jacob Schpane på en tompt i Åbo belägen."(Leinberg, K. G.: Hertig Johans af Finland Diarium öfver utgångna bref, s. 56). Ostaja on selvästikin joku ihan muu kuin Jacob Skeper, sillä Skeper ei ilmeisestikään ollut pormestari, ostajan lisänimi "Schpane" muistuttaa vain etäisesti "Skeper":iä ja tontin tarkempi sijaintikin puuttuu.
Säilyneistä tullitileistä löytyy molempien Jaakko Olavinpoikien kauppamatkoista jonkin verran tietoja, jotka kaikki on yleensä liitetty Skeperiin. Ilman sekaannuksen vaaraa voidaan kuitenkin osoittaa, että Skeper toi rahtia Räävelistä 1548 ja 1549; Danzigista 1548, 1549, 1552, 1553 ja 1556 (kahdesti, omalla aluksellaan) ja Stralsundista 1553 ja vei tuotteitaan Tallinnaan 1544 (omalla kuutollaan); Danzigiin 1551, 1553 ja 1556; Stralsundiin 1553; Lyypekkiin 1556 ja 1577 (omalla aluksellaan) ja Rääveliin 1556 ja 1557. Lisäksi Skeper toi rahtia tuntemattomasta satamasta vuonna 1552.