Manninen/Lappalainen sekä Heikkinen/Kiiminki

[tellervoranta]

Esipolvissani on tällainenkin perhe. Onko jollakin lisättävää?



Matti Matinpka Manninen 1.Lappalainen. (Lapsi 110 (http://suku.genealogia.fi/#ANC110)). Syntynyt 0.2.1709 Iisalmella.
Kuollut.
Tullut Iisalmesta.

Puoliso, vihitty 8.6.1736 Alakiimingissä
VIII. 221
Charin Påhltr Heikkinen. (Lapsi 110 (http://suku.genealogia.fi/#ANC110)). Syntynyt 0.12.1706.
Kuollut 11.10.1776 Alakiimingissä.

Lapset:
Matti Matinpka Manninen. Syntynyt 16.5.1737 Alakiimingissä.

Pehr Matinpka Manninen (Taulu 110 (http://suku.genealogia.fi/#ANC110)). Syntynyt 21.10.1744 Kiimingissä. Kiimingissä esiintyy sa. 12.10.1745 joka on väärä.
Kuollut 7.11.1801 Ylikiimingissä.
Muuttanut Kiimingistä Ylikiimingin Vesa taloon 1777 Ylikiiminkiin.

Anna Matintr Manninen. Syntynyt 8.2.1750 Kiimingissä.

Naisen lapsi:
Britha Johantr Manninen. Syntynyt 3.1.1732 Kiimingissä.
Kuollut 19.10.1764 Haukiputaalla Kellon kylässä.

[Leevi A]

Tuo viimeinen lienee Brita Johanintytär Manninen, Håkana s. 3.1.1732 Haukipudas ja k. 19.8.1764 Haukipudas Kello Hookana. Puoliso vihitty 17.4.1757 Haukipudas Anders Erikinpoika Håkana s. 20.11.1736 Haukipudas Kello. Muita näistä minulla ei (vielä) ole eikä näistäkään enempää paitsi vanhemmat.
Anders Håkanan isosisko Walborg s. 13.5.1726 avioitui 21.5.1746 Haukiputaalla Påhl Påhlinpoika Parkoinen, Putkonen, Håkanan, s 16.1.1716, kanssa. Tämän Påhlin vanhemmat tulevat minunkin esivanhemmiksini.

[tellervoranta]

Kiitos tiedosta Leevi :).

Tuo viimeinen lienee Brita Johanintytär Manninen, Håkana s. 3.1.1732 Haukipudas ja k. 19.8.1764 Haukipudas Kello Hookana. Puoliso vihitty 17.4.1757 Haukipudas Anders Erikinpoika Håkana s. 20.11.1736 Haukipudas Kello. Muita näistä minulla ei (vielä) ole eikä näistäkään enempää paitsi vanhemmat.
Anders Håkanan isosisko Walborg s. 13.5.1726 avioitui 21.5.1746 Haukiputaalla Påhl Påhlinpoika Parkoinen, Putkonen, Håkanan, s 16.1.1716, kanssa. Tämän Påhlin vanhemmat tulevat minunkin esivanhemmiksini.

Minun pitää vielä tarkistaa edellisen perheen lapset, kun huomasin, että minulla onkin yhteen kirjaan merkitty muistiinpanoja ko perheestä ja lapsiakin on siinä äidiltä ennestään kolme ja yhteisiä kuusi.
Tämä kirjaan lisäily jotuu siitä, että ennestään tiesin esivanhemmakseni Matin sisaren Kaarinan (Charin) Lappotaren. SukuForumilla on jo tästä keskustelua. Liitän sen seuraavaan viestiin ja palaan sitten Kiimingin rippikirjoihin ym.

[tellervoranta]

Siinä keskusteluketju Kaarina (Charin) Lappotaresta s.x.9.1723 Iisalmi,k.30.8.1766 Haukiputaalla, vihitty 3.2.1745 Haukiputaalla Heikki Sakarinpka Väänäsen (12.1.1723-28.3.1789) kanssa.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3986&highlight=Carin+Lappotar

[RistoS]

[quote=tellervoranta;241180]Esipolvissani on tällainenkin perhe. Onko jollakin lisättävää?



Matti Matinpka Manninen 1.Lappalainen. (Lapsi 110 (http://suku.genealogia.fi/#ANC110)). Syntynyt 0.2.1709 Iisalmella.
Kuollut.
Tullut Iisalmesta.

Puoliso, vihitty 8.6.1736 Alakiimingissä
VIII. 221
Charin Påhltr Heikkinen. (Lapsi 110 (http://suku.genealogia.fi/#ANC110)). Syntynyt 0.12.1706.
Kuollut 11.10.1776 Alakiimingissä.

Carin Påhl: dr Heikkinen avioituu 1. kerran 8.4.1729 Mies = Joh Thoma: s Manninen s. 1708 k. 5.1735. Tästä aviosta 4 lasta , joista yksi on tuo mainitsemasi Brita s. 1732.

[E Juhani Tenhunen]

Siinä keskusteluketju Kaarina (Charin) Lappotaresta s.x.9.1723 Iisalmi,k.30.8.1766 Haukiputaalla, vihitty 3.2.1745 Haukiputaalla Heikki Sakarinpka Väänäsen (12.1.1723-28.3.1789) kanssa.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3986&highlight=Carin+Lappotar

Sari H ja allekirjoittanut polveudumme Oulu- ja Sanginjokilaaksojen Lappalaisista, joilla saattaisi varmaan olla yhteyksiä näissä tarkasteltuihin?

E. Juhani Tenhunen

[tellervoranta]

Juho Tuomaanpka Mannilan (mistä pitäjästä?) ja Kaarina Paulintr Heikkisen lapsiksi olen löytänyt v.1730-1735 Pauli, Marketta, Juho ja Riitta. Kummejakin tavailin. Sitten lapsia Matti Lappalaisen kanssa Matti, Kaarina, Heikki, Erkki, Elsa ja Anna.


[quote=tellervoranta;241180]Esipolvissani on tällainenkin perhe. Onko jollakin lisättävää?



Matti Matinpka Manninen 1.Lappalainen. (Lapsi 110 (http://suku.genealogia.fi/#ANC110)). Syntynyt 0.2.1709 Iisalmella.
Kuollut.
Tullut Iisalmesta.

Puoliso, vihitty 8.6.1736 Alakiimingissä
VIII. 221
Charin Påhltr Heikkinen. (Lapsi 110 (http://suku.genealogia.fi/#ANC110)). Syntynyt 0.12.1706.
Kuollut 11.10.1776 Alakiimingissä.

Carin Påhl: dr Heikkinen avioituu 1. kerran 8.4.1729 Mies = Joh Thoma: s Manninen s. 1708 k. 5.1735. Tästä aviosta 4 lasta , joista yksi on tuo mainitsemasi Brita s. 1732.

[tellervoranta]

Kysymys:
Kun Iisalmen Pörsänmäestä lähtevät sisarukset Matti, Riitta ja Olli ja rippikirjaan on merkitty äidiksi Mor Cath Junduin v.1732, niin millä nimellä haen äitiä kuolleeksi. Yritin hiskistä haulla Cath* Jund* ja Lapp* vaan en tullut vakuuttuneeksi, että löysin oikean.
Olisiko vielä avioitunut? Ja onko hän löydettävissä Pörsänmäeltä?

[E Juhani Tenhunen]

Kysymys:
Kun Iisalmen Pörsänmäestä lähtevät sisarukset Matti, Riitta ja Olli ja rippikirjaan on merkitty äidiksi Mor Cath Junduin v.1732, niin millä nimellä haen äitiä kuolleeksi. Yritin hiskistä haulla Cath* Jund* ja Lapp* vaan en tullut vakuuttuneeksi, että löysin oikean.
Olisiko vielä avioitunut? Ja onko hän löydettävissä Pörsänmäeltä?

Pari ehdokasta:

23.5.1842 29.5.1842 Rutakko 4 Bd. hu. Caisa Jundunen Feber 71
14.9.1851 21.9.1851 Haapaj: Syd: 1 B: enka Cathar: Jundunen ålder 84

E. Juhani Tenhunen

[tellervoranta]

No, on nyt vain niin, että lapset ovat syntyneet ennen näiden Kaisojen syntymää. :eek::cool:;). Mattikin jo n.1709.

Pari ehdokasta:

23.5.1842 29.5.1842 Rutakko 4 Bd. hu. Caisa Jundunen Feber 71
14.9.1851 21.9.1851 Haapaj: Syd: 1 B: enka Cathar: Jundunen ålder 84

E. Juhani Tenhunen

[tellervoranta]

Tässä Kiimingin 1.rippikirjassa Mannisessa näkyy Kaarina Paulintr Heikkisen molemmat aviomiehet, vanha äiti (kai Kaarinan) Riitta/Brita......dr Colemain, sisarensa, joka muuttaa Huttuun. Uuden aviomiehen Matti Matinpka Lappalaisen sisarukset Kaarina (Carin), esiäitini ja Olli/Olof.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297405

Koska 1. aviomies on Juho Tuomaanpka Mannila, eikä Kiimingissä/Ylikiimingissä ole Tuomas Mannista, arvelen, että Juho on PUDASJÄRVELTÄ Puhoksesta Tuomas Ristonpka Mannisen ja Kaarina Matintr Ahosen poika,joka näkyy Pudasjärven 1.rp:ssä v.1700-.

[E Juhani Tenhunen]

No, on nyt vain niin, että lapset ovat syntyneet ennen näiden Kaisojen syntymää. :eek::cool:;). Mattikin jo n.1709.

Siis Iisalmen rippikirjassa 1732:

(sRKs197) (Pörsänmäki)
Hendrich Mattsson
hustr ......... i Österbotn
Bror Lars (sK)


såld ......
hustr Helga ..................

Mod Cath: Junduin (sK)
son Erich (sK)
dott Catharina (sK)
son Olof (sK)


Pål Pardain (sRKs200)
ho Maria Haloin (sRKs200)

Ea Cath: Kapain

Ja Iisalmen rippikirjassa 1734:

198 Pörsämäki (eRKs050)(sRKs211) %%

Transp til Lambaj (eivät RK1734:ssa sielllä)
Lars Mattson Lappal (eK)
ho Marg. Kuroin
(SL22.5.1737 Catharina)

Johan Jäskel (sK)
h: Anna Röngä (sK)
dr Justina (yliviiv) (sK)
dr Catharina 17 (sK)
fil: Thomas Johanson 2

bror Thomas Jäskel (sK)
h: Brita Kuroin (sK)
dr Justina 2

Mor Catharina Junduin (eK)
dr Catharina (eK)

son Erich Matson Lappalain (eK)
son Olof Matson Lappalain (eK)

Bolag man
Anders Lippoin (sK)
h: Anna Nerwein (sK)
dr Margareta 5
son Anders Anderson 11 (sK)

Siirtyneet Lampaanjärvelle, mutta eivät löydy kuitenkaan sieltä Iisalmen rippikirjassa 1759. Kannattaa katsoa Pielaveden rippikirjoista, jos löytyisi!

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Siirtyneet Lampaanjärvelle, mutta eivät löydy kuitenkaan sieltä Iisalmen rippikirjassa.

Piti olla 1734. Tässä vielä Lampaanjärveä:

092 Lambanjärfwi (eRKs053) (sRKs095)%%

obiit Johan Lappalain (eK) (KL1737)
ho Zizilia ..... (eK)

obiit son Johan Johansson Lappalain (eK) (KL1737)
ho Catharina Kockoin (eK)
Transp til Inhysn i Lambas
( ei-tilallisten sivut puuttuvat tästä RK:sta)
(sRKs101 ?)
dr Catharina

Bonde Hans Niirainen (sK)

Pielavedeltä ovat säilyneet rippikirjat alkaen 1748, ja sieltä löytyy myös Lampaanjärvi. Ainakin tässä näkyy Lappalaisia, vaikka Juntusen Kaisaa ei tässäkään näy:

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5959654&kuvanumero=37&ay=1555196&sartun=92261.KA&atun=223186.KA&amnimeke=Pielaveden+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1748-1769+%28I+Aa%3A1%2C+Iisalmen+puoli%29&ay2=105122

Kuolleitten luetteloa ei tuolta ajalta näy - lienee palanut. Ilmeisesti Kaisa on kuollut Pielavedellä.

Omassa suvussani Oulun maaseurakunnan Perttulankylän Lappalaisen nimen ottaneet ovat oikeasti Haatajia Sari Heimosen henkilökohtaisen tiedon mukaan.

E. Juhani Tenhunen

[tellervoranta]

Kiitos E Juhani :)
Nämä sisarukset Matti, Olli Ja Kaarina näkyvät Kiimingin Mannisessa jo 1.rippikirjassa ja Matti avoituu Mannisen lesken kanssa jo v.1736. Olisiko äiti Kaarina Junduin kuollut ennen lasten Iisalmesta lähtöä. Tuntuu vähän oudolta, että kaikki lapset olisivat jättäneet leskiäitinsä yksin.

[E Juhani Tenhunen]

Kiitos E Juhani :)
Nämä sisarukset Matti, Olli Ja Kaarina näkyvät Kiimingin Mannisessa jo 1.rippikirjassa ja Matti avoituu Mannisen lesken kanssa jo v.1736. Olisiko äiti Kaarina Junduin kuollut ennen lasten Iisalmesta lähtöä. Tuntuu vähän oudolta, että kaikki lapset olisivat jättäneet leskiäitinsä yksin.

Kaarina-äiti on todennäköisesti kuollut Lampaanjärvellä pian Iisalmesta muuton jälkeen. Hautajaisten jälkeen Matti, Olli ja Kaarina Lappalainen ovat todennäköisesti suunnanneet kohti Pohjanmaata.

Minua kiinnostaa, mistä Oulunsuun Perttulankylän Lappalainen -talo on saanut nimensä. Taloon muutti nimittäin esi-isäni Tapani Eliaanpoika Haataja, jonka elämää on tarkasteltu laajalti Suku Forumilla;

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16736

E. Juhani Tenhunen

[Matti Lund]

Kaarina-äiti on todennäköisesti kuollut Lampaanjärvellä pian Iisalmesta muuton jälkeen. Hautajaisten jälkeen Matti, Olli ja Kaarina Lappalainen ovat todennäköisesti suunnanneet kohti Pohjanmaata.

Minua kiinnostaa, mistä Oulunsuun Perttulankylän Lappalainen -talo on saanut nimensä. Taloon muutti nimittäin esi-isäni Tapani Eliaanpoika Haataja, jonka elämää on tarkasteltu laajalti Suku Forumilla;

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16736

E. Juhani Tenhunen

Se oli siis yksi Pikkaralankylän Perttulan kantatalosta halaistuja Perttulan osataloja, jota alettiin ilmeisestikin vasta isännästään Pertteli Perttusesta alkaen nimittää (esim. vuoden 1689 henkikirja) toisionimellä Lappi, jotta se erotettaisiin selvimmin muista Perttulan taloista. Talon asujia tai palvelusväkeä kutsuttiin paikalliseen tapaan lisänimellä "Lappalainen", joka on homonyymi savolaiselle lisänimelle "Lappalainen".

Talon ympäristöstä löytyy suhteellisen läheltä Lapinkangas ja Lapinsaari. Nämä nimet ovat ainakin minulle tunnettuja jo ennen tätä talonnimeä, joten katson, että talonnimi johtuu sen maalla ja nautinnassa olevasta Lappi -nimistöstä.

Nämä Lappi -nimet lienevät niin vanhalta ajalta, ettei voida olettaa niiden tulevan savolaisekspansiossa tulleesta lisänimestä "Lappalainen", vaan ne ovat ennemminkin tulleet joko eränautintaan liittyvästä muinaistoiminnasta tai muinaisesta lappalaisväestöstä niillä paikoilla.



terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Kaarina-äiti on todennäköisesti kuollut Lampaanjärvellä pian Iisalmesta muuton jälkeen. Hautajaisten jälkeen Matti, Olli ja Kaarina Lappalainen ovat todennäköisesti suunnanneet kohti Pohjanmaata.

Minua kiinnostaa, mistä Oulunsuun Perttulankylän Lappalainen -talo on saanut nimensä. Taloon muutti nimittäin esi-isäni Tapani Eliaanpoika Haataja, jonka elämää on tarkasteltu laajalti Suku Forumilla;

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16736

E. Juhani Tenhunen

Hei

Oulun ja Hailuodon käräjillä 27.1.-1.3.1725
Lainhuuto Alaperttula eli Lappala 3/8 mant. hemman
ostaja Staphan Haataja (Lappalainen) ja myyjä Anna Bertilintr (Perttunen)
Oulussa 04.03.1723
allekirjoitukset Anna Bertilsdr ja Staphan Haataja

Tuo Matin tulkinta Lapin talon nimesta osuu naulankantaan, talohan sijaitsee Pikkaralankylän Lapinkankaalla ja Oulujoessa on myös Lapinsaari
talon läheisyydessä. Nnämä paikannimet sijaitsivat silloisen Alaperttulan mailla. En näe mitään yhteyttä Iisalmen Lappalaisiin joilta nimi olisi peräisin. Professoti Jouko Vahtolan mukaan nimet Lapinkangas, Lapinsaari juontaa Oulujokivarren lappalais asutuksesta

Seudulla tiedetään asuneen lappalaisia (Saamelaisia), mistä kertovat myös useat paikannimet samoin kuin pyyntikuopat.

terv raimor

[tellervoranta]

Vastaan Tellervolle, että korjaapa tämä, koska Pudasjärven Juho kuoli v.1717. Muutenkin pitää laittaa uusiin puihin, jos joku minun lisäksi sattuu Forumilaisista/tämän lukeneista sukuun kuulumaan. Laitan linkkiin uuden tulkinnan.

Tässä Kiimingin 1.rippikirjassa Mannisessa näkyy Kaarina Paulintr Heikkisen molemmat aviomiehet, vanha äiti (kai Kaarinan) Riitta/Brita......dr Colemain, sisarensa, joka muuttaa Huttuun. Uuden aviomiehen Matti Matinpka Lappalaisen sisarukset Kaarina (Carin), esiäitini ja Olli/Olof.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297405

Koska 1. aviomies on Juho Tuomaanpka Mannila, eikä Kiimingissä/Ylikiimingissä ole Tuomas Mannista, arvelen, että Juho on PUDASJÄRVELTÄ Puhoksesta Tuomas Ristonpka Mannisen ja Kaarina Matintr Ahosen poika,joka näkyy Pudasjärven 1.rp:ssä v.1700-.

[tellervoranta]

1/4 mnt:n Manninen eli Mannila No14 viimeiset isännät ennen Isonvihan aikaan olivat Matti ja Kaarle Manninen. Talo autioitui Isonvihan aikaan. Niinpä uusi isäntä otti Mannila nimen. Ja Juho Tuomaanpoika on minun mielestäni alkuaan Kolehmainen. Alanpa lukea asukkaita niin, että otan, niinkuin pitää isännän lähtökohdaksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297405

Juho Tuomaanpka Mannila, alkuaan Kolehmainen s.n.1708, haudataan 25.5.1735.
Vaimo Kaarina Paulintr Heikkinen s.0.12.1706.
lapsia Pauli, Marketta, Juho ja Riitta.

(Simo Haipuksen tarinassa esiintyvät veljekset Tuomas, Matti ja Klemetti Kolehmainen, joista Matti ja Tuomas kuolleet käräjiin v.1722 mennessä)

Vaimo Kaarina avoituu 8.6.1736 Matti Matinpka Lappalaisen (myöh. Manninen) kanssa. Lapsia 6.

Sitten edelleen rippikirjassa näkyy:
Ensin Mod Brita/Riitta, joka muuttuu gl svärmoder Britha, Thomas Colmaises enka
dess syster Margetha, joka muuttaa Huttuun, hos Bengt Huttu (talo siirtyy Ylikiiminkiin)...nähtävästi Väänänen
dr Erik Puohakka
hu Britha Mats.....pariskunta siirtyy s.273 eli palkollisiin
Broder Henrik Mattson (taitaa tämäkin olla Lappalainen) och hu Carin Måns/Mårtendr
drägen Henric Clemetsson Glasin ( eli Tuomas Kolehmaisen veljen Clemetin, myöh.sotilas Glasin poika)
syster Carin Mats (Lappalainen)
myöh. rippikirjassa myös Olof (Lappalainen), näkyy myös renkinä

Nyt pitää vielä miettiä, kuinka Lappalaisen sisarukset osasivat tulla Iisalmesta Kiimingin Manniseen. Klemetti Heikinpka Kolehmainen oli kyllä joutunut pestaamaan Kolehmaisen tilalta sotilaan (olisiko sitä perua) ja myymään tilansa Simo Pekanpka Kanniaiselle.

[E Juhani Tenhunen]

Nyt pitää vielä miettiä, kuinka Lappalaisen sisarukset osasivat tulla Iisalmesta Kiimingin Manniseen. Klemetti Heikinpka Kolehmainen oli kyllä joutunut pestaamaan Kolehmaisen tilalta sotilaan (olisiko sitä perua) ja myymään tilansa Simo Pekanpka Kanniaiselle.

Tenhusilla ja Kolehmaisilla oli Pielavedellä yhteinen sukualue. Olisiko jo mahdollista jäljittää Kolehmaisten tuloa Savosta Pudasjärven Mannilaan?

E. Juhani Tenhunen

[Ari Kolehmainen]

Tenhusilla ja Kolehmaisilla oli Pielavedellä yhteinen sukualue. Olisiko jo mahdollista jäljittää Kolehmaisten tuloa Savosta Pudasjärven Mannilaan?

E. Juhani Tenhunen

Mannilan Juho Tuomaanpoika, joka oli Kiimingin Tuomas Klemetinpoika Kolehmaisen poika, ei taida olla alkuperäisiä Kolehmaisia. Hänen isänsä oli Klemetti Heikinpoika, alkujaan Kaattarin talosta, joka alkoi 1660-luvulla viljellä ilmeisesti Kolehmaisen vanhaa autiota Alakiimingissä.

En ole toistaiseksi päässyt jäljille mistä Kolehmaiset Kiiminkiin tulivat. Ensimmäisen kerran olen löytänyt Lauri (Lasse) Kolehmaisen Kiimingistä vuoden 1609 pariskuntaluettelosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657853 (4. alimmainen oikealla sivulla)

Hän on ilmeisesti patronyymiltään Antinpoika, seuratessa vuosi vuodelta luetteloja joinakin vuosina samalla paikalla on Lauri Kolehmainen, toisinaan Lauri Antinpoika. Lauria seuraa poika Vilppu Laurinpoika Kolehmainen, jolta tila autioituu 1630-luvulla.

[E Juhani Tenhunen]

Mannilan Juho Tuomaanpoika, joka oli Kiimingin Tuomas Klemetinpoika Kolehmaisen poika, ei taida olla alkuperäisiä Kolehmaisia. Hänen isänsä oli Klemetti Heikinpoika, alkujaan Kaattarin talosta, joka alkoi 1660-luvulla viljellä ilmeisesti Kolehmaisen vanhaa autiota Alakiimingissä.

En ole toistaiseksi päässyt jäljille mistä Kolehmaiset Kiiminkiin tulivat. Ensimmäisen kerran olen löytänyt Lauri (Lasse) Kolehmaisen Kiimingistä vuoden 1609 pariskuntaluettelosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657853 (4. alimmainen oikealla sivulla)

Hän on ilmeisesti patronyymiltään Antinpoika, seuratessa vuosi vuodelta luetteloja joinakin vuosina samalla paikalla on Lauri Kolehmainen, toisinaan Lauri Antinpoika. Lauria seuraa poika Vilppu Laurinpoika Kolehmainen, jolta tila autioituu 1630-luvulla.

Kiinnostavaa! Yksi mahdollinen paikka on Pielaveden Joutsenniemen Kolehmala, mistä Kolehmaiset puuttuivat noihin aikoihin. Olisivatko palanneet myöhemmin takaisin vanhoille sukumailleen?

E. Juhani Tenhunen

[tellervoranta]

Kiiminki 150-vuotta kirjassa on v.1609-1631 oleva Lassi Kolehmainen kirjattu Vilpunpojaksi.
Ja Kaattari-talon kohdalla on katkos v.1630-1670 luvuilla. 1630 heikki ja Esko Matinpojat......1670-luvulla isännäksi Matti Heikinpoika.
Esipolvissani on Kaattaritkin.:)

Mannilan Juho Tuomaanpoika, joka oli Kiimingin Tuomas Klemetinpoika Kolehmaisen poika, ei taida olla alkuperäisiä Kolehmaisia. Hänen isänsä oli Klemetti Heikinpoika, alkujaan Kaattarin talosta, joka alkoi 1660-luvulla viljellä ilmeisesti Kolehmaisen vanhaa autiota Alakiimingissä.

En ole toistaiseksi päässyt jäljille mistä Kolehmaiset Kiiminkiin tulivat. Ensimmäisen kerran olen löytänyt Lauri (Lasse) Kolehmaisen Kiimingistä vuoden 1609 pariskuntaluettelosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657853 (4. alimmainen oikealla sivulla)

Hän on ilmeisesti patronyymiltään Antinpoika, seuratessa vuosi vuodelta luetteloja joinakin vuosina samalla paikalla on Lauri Kolehmainen, toisinaan Lauri Antinpoika. Lauria seuraa poika Vilppu Laurinpoika Kolehmainen, jolta tila autioituu 1630-luvulla.

[Ari Kolehmainen]

Kiiminki 150-vuotta kirjassa on v.1609-1631 oleva Lassi Kolehmainen kirjattu Vilpunpojaksi.
Ja Kaattari-talon kohdalla on katkos v.1630-1670 luvuilla. 1630 heikki ja Esko Matinpojat......1670-luvulla isännäksi Matti Heikinpoika.
Esipolvissani on Kaattaritkin.:)

Taitaa olla Kiiminki-kirjassa sekoitettu Laurit, sillä Lauri Vilpunpojan talo on 1/2 manttaalia ja Lauri (Antinpoika) Kolehmaisen 1/4 manttaalia. Ovat selvästi eri miehet, esiintyvät lähteissä samaan aikaan ja tuo Lauri Antinpoika on Kolehmaisen paikalla niinä vuosina kun patronyymiä on käytetty lisänimen sijasta.

[Ari Kolehmainen]

Kiinnostavaa! Yksi mahdollinen paikka on Pielaveden Joutsenniemen Kolehmala, mistä Kolehmaiset puuttuivat noihin aikoihin. Olisivatko palanneet myöhemmin takaisin vanhoille sukumailleen?

E. Juhani Tenhunen

Menee nyt vähän ketjun alkuperäisen aiheen ohitse, mutta Pielaveden Kolehmaisiin ei etunimien perusteella oikein satu nämä Kiimingin Kolehmaiset. Lienevät kuitenkin olleet Pohjanmaalla pitempään, eivätkä välttämättä ole suoraan Savosta tulleita.

Pielaveden Kolehmaiset olivat tuohon aikaan lähinnä Heikkiä, Paavoa, Perttua ja Marttia. Itseasiassa Joutsenniemen kylään Kolehmaiset tulivat vasta 1740-luvun alussa. Kolehmaisten vanha kantapaikka Pielavedellä oli Niemisjärvi nro 1, myöhempi Tikkala. Sehän laskettiin 1600-luvulla milloin Pielaveden kylään, milloin Vaaraslahteen tai Tommonmäkeen, ennenkuin aletaan kirjata Niemisjärveen.

[E Juhani Tenhunen]

Menee nyt vähän ketjun alkuperäisen aiheen ohitse, mutta Pielaveden Kolehmaisiin ei etunimien perusteella oikein satu nämä Kiimingin Kolehmaiset. Lienevät kuitenkin olleet Pohjanmaalla pitempään, eivätkä välttämättä ole suoraan Savosta tulleita.

Pielaveden Kolehmaiset olivat tuohon aikaan lähinnä Heikkiä, Paavoa, Perttua ja Marttia. Itseasiassa Joutsenniemen kylään Kolehmaiset tulivat vasta 1740-luvun alussa. Kolehmaisten vanha kantapaikka Pielavedellä oli Niemisjärvi nro 1, myöhempi Tikkala. Sehän laskettiin 1600-luvulla milloin Pielaveden kylään, milloin Vaaraslahteen tai Tommonmäkeen, ennenkuin aletaan kirjata Niemisjärveen.

Tämä onkin mielenkiintoinen tieto, kiitos! Sattumoisin isoisäni isoisän Lassi Aaponpoika Tenhusen (11.10.1793 - 4.8.1865) äiti Maria Lassintytär Tikkanen (13.4.1760 - 11.4.1802) oli juuri Pielaveden Niemisjärvi 1 Tikkalasta. Olikohan Mariallakin vielä Kolehmaisten äidinpuoleista verta suonissaan - ainakin Lauri- eli Lassi -linjalla oltiin samaan tapaan kuin 1540-luvulla?

E. Juhani Tenhunen

[eilap]

Minulta löytyy ensimmäisen kysymyksen sisarusparveen liittyvää


I Anna Mattsdr. Manninen, bd:dt.p, s. 8.2.1750, k. 10.11.1813 Kiiminki. rippikirja Kiiminki 1785-1796 Haipus 3
Kiiminki rippikirja, 1810-1821, 3. Haipus.
Puoliso: 29.1.1779 Ned;kim Henridcus Mattsds. Haipunen,Haipus, s. 3.3.1740 Nederkiiming.
Vanhemmat: Matts Simss. Haipunen,Haipus, s. 2.1694 Alakiiminki, k. 13.8.1766 Alakiiminki ja Walborg Philipsdr. Pasoi, s. 3.1696 Suomi, k. 2.10.1743 Haukipudas.
Lapset:
Matti Haipunen,Haipus, s. 28.1.1780 Kiiminki. Tauluun 2.
Henric Haipunen,Haipus, s. 2.1.1782. Tauluun 3.
Eric Haipunen,Haipus, s. 4.2.1784 Kiiminki, k. 8.3.1788 Kiiminki. rippikirja Kiiminki 1785-1796 Haipus 3.
Simon Haipunen,Haipus, s. 28.6.1786 Kiiminki. rippikirja Kiiminki 1785-1786 Haipus 3.
Carin Haipunen,Haipus, s. 8.1.1790 Kiiminki. Kiiminki rippikirja, 1810-1821, 3. Haipus.
Anna Haipunen,Haipus, s. 3.3.1792 Kiiminki. Kiiminki rippikirja, 1810-1821, 3. Haipus.

[Ari Kolehmainen]

Tämä onkin mielenkiintoinen tieto, kiitos! Sattumoisin isoisäni isoisän Lassi Aaponpoika Tenhusen (11.10.1793 - 4.8.1865) äiti Maria Lassintytär Tikkanen (13.4.1760 - 11.4.1802) oli juuri Pielaveden Niemisjärvi 1 Tikkalasta. Olikohan Mariallakin vielä Kolehmaisten äidinpuoleista verta suonissaan - ainakin Lauri- eli Lassi -linjalla oltiin samaan tapaan kuin 1540-luvulla?

E. Juhani Tenhunen

Tahvo Tikkanen (n. 1668-1748) tuli vävyksi ja yhtiömieheksi sekä myöhemmin isännäksi Niemisjärven Kolehmalaan 1700-luvun alussa. Hänen vaimo oli Kaisa Kolehmainen (1670-1740). Tahvo Tikkanen mainitaan Paavo Pertunpoika Kolehmaisen (s.n. 1640) lankomieheksi. Tällöin Tahvon vaimo Kaisa täytyisi olla Perttu Pertunpoika Kolehmaisen, s.n. 1610, 2. avioliitosta, sillä samalle vaimolle eivät voi olla, koska Pertulla oli myös Paavoakin vanhempia lapsia. Toisaalta Kaisa sopisi paremmin Paavo Pertunpojan, s.n. 1640, tyttäreksi, jolloin Tahvo Tikkanen olisi hänen vävynsä. Paavon 1. vaimohan oli muuten Kaisa Tenhunen, k. 1696.

Tuosta eteenpäin en ole Tikkasia tutkinut, mutta Lauri Tahvonpoika Tikkanen (1710-1789) näkyy olleen Marian isä, joten hän on luultavasti juuri Tahvo Tikkasen ja Kaisa Kolehmaisen poika.

[E Juhani Tenhunen]

Tahvo Tikkanen (n. 1668-1748) tuli vävyksi ja yhtiömieheksi sekä myöhemmin isännäksi Niemisjärven Kolehmalaan 1700-luvun alussa. Hänen vaimo oli Kaisa Kolehmainen (1670-1740). Tahvo Tikkanen mainitaan Paavo Pertunpoika Kolehmaisen (s.n. 1640) lankomieheksi. Tällöin Tahvon vaimo Kaisa täytyisi olla Perttu Pertunpoika Kolehmaisen, s.n. 1610, 2. avioliitosta, sillä samalle vaimolle eivät voi olla, koska Pertulla oli myös Paavoakin vanhempia lapsia. Toisaalta Kaisa sopisi paremmin Paavo Pertunpojan, s.n. 1640, tyttäreksi, jolloin Tahvo Tikkanen olisi hänen vävynsä. Paavon 1. vaimohan oli muuten Kaisa Tenhunen, k. 1696.

Tuosta eteenpäin en ole Tikkasia tutkinut, mutta Lauri Tahvonpoika Tikkanen (1710-1789) näkyy olleen Marian isä, joten hän on luultavasti juuri Tahvo Tikkasen ja Kaisa Kolehmaisen poika.

Ihan mainiota! Tämän puolen tietoa juuri olen hiljaa kaipaillut.

Paavo Pertunpoika Kolehmainen lienee Perttu Pertunpojan poika? Entä edelliset sukupolvet?

Kukahan oli Kaisa Tenhusen isä? Tikkalan naapurissa on myös Tenhula.

E. Juhani Tenhunen

[Ari Kolehmainen]

Ihan mainiota! Tämän puolen tietoa juuri olen hiljaa kaipaillut.

Paavo Pertunpoika Kolehmainen lienee Perttu Pertunpojan poika? Entä edelliset sukupolvet?

Kukahan oli Kaisa Tenhusen isä? Tikkalan naapurissa on myös Tenhula.

E. Juhani Tenhunen

Kaisa Tenhusen patronyymiä en ole löytänyt. Hänet mainitaan eräässä tuomiokirjassa jossa selviää myös että Paavo Pertunpoika oli mennyt uuteen avioon Pekka Tikkasen lesken Marketta Utriaisen kanssa.

Paavo Pertunpoika oli siis Perttu Pertunpojan, s.n. 1610, poika. Hänen isänsä oli Perttu Paavonpoika, s.n. 1588 ja tämän isä Paavo Heikinpoika Kolehmainen, s.n. 1559. Paavon isä oli puolestaan Pielavedelle Joroisista tullut Heikki Paavonpoika Kolehmainen, s.n. 1530. Verokirjoissa hän on Pielavedellä vuodesta 1554, yhtiömiehenään Lauri Tenhunen.

[E Juhani Tenhunen]

Paavo Pertunpoika oli siis Perttu Pertunpojan, s.n. 1610, poika. Hänen isänsä oli Perttu Paavonpoika, s.n. 1588 ja tämän isä Paavo Heikinpoika Kolehmainen, s.n. 1559. Paavon isä oli puolestaan Pielavedelle Joroisista tullut Heikki Paavonpoika Kolehmainen, s.n. 1530. Verokirjoissa hän on Pielavedellä vuodesta 1554, yhtiömiehenään Lauri Tenhunen.

Juho Pöksyläinen määritteli arviokunnat sukualueiksi, ja on mahdollista. että arviokunta 1770 (Heikki Paavonpoika Kolehmainen ja Lassi Tenhunen) on muodostettu appi-vävy-periaatteella).

Arviokuntaan kuuluivat

1) Gödich Fincken myöntämät Rytkyn eteläranta, Lautajärven ranta, Kantelejärven ranta ja Rytkyn kannas

2) Klemetti-kirjurin myöntämät Selkeydenjärven taival, Saarisen taival, Savijärven sivu Kotolammin päässä, Aittojärven ranta,, Maijuasalo, Oravimäki, Lehtosaari ja Kumpusaari

Arviokunta 1771 kannattaa tässä myös mainita, koska sen saajina ovat Antti Pekanpoika Kolehmainen ja Heikki Harmainen:

1) Gödich Fincken myöntämät Jokiniitty ja Heinäsuo

2) Klemetti-kirjurin myöntämät Hirvimäki ja Hanhiniemi.

Kolehmaisia esiintyi tosiaan varsin laajalti Etelä-Savon pohjoisosissa,

E. Juhani Tenhunen

[tellervoranta]

Paljon kiitoksia tiedoista :). Minulla on vielä selvittämättä vanhaäidin Britan, Tuomas Kolehmaisen lesken kuolema (en löydä) ja Charin Påhltr Heikkisen vanhemmat. Kiimingin Heikkisen taloa ei tuolloin vielä ollut.

Minulta löytyy ensimmäisen kysymyksen sisarusparveen liittyvää


I Anna Mattsdr. Manninen, bd:dt.p, s. 8.2.1750, k. 10.11.1813 Kiiminki. rippikirja Kiiminki 1785-1796 Haipus 3
Kiiminki rippikirja, 1810-1821, 3. Haipus.
Puoliso: 29.1.1779 Ned;kim Henridcus Mattsds. Haipunen,Haipus, s. 3.3.1740 Nederkiiming.
Vanhemmat: Matts Simss. Haipunen,Haipus, s. 2.1694 Alakiiminki, k. 13.8.1766 Alakiiminki ja Walborg Philipsdr. Pasoi, s. 3.1696 Suomi, k. 2.10.1743 Haukipudas.
Lapset:
Matti Haipunen,Haipus, s. 28.1.1780 Kiiminki. Tauluun 2.
Henric Haipunen,Haipus, s. 2.1.1782. Tauluun 3.
Eric Haipunen,Haipus, s. 4.2.1784 Kiiminki, k. 8.3.1788 Kiiminki. rippikirja Kiiminki 1785-1796 Haipus 3.
Simon Haipunen,Haipus, s. 28.6.1786 Kiiminki. rippikirja Kiiminki 1785-1786 Haipus 3.
Carin Haipunen,Haipus, s. 8.1.1790 Kiiminki. Kiiminki rippikirja, 1810-1821, 3. Haipus.
Anna Haipunen,Haipus, s. 3.3.1792 Kiiminki. Kiiminki rippikirja, 1810-1821, 3. Haipus.