Suomen asutuksen yleisluettelo, Lestijärvi

[eruppa]

Hyvät Keski-Pohjanmaan tutkijat!

Onko Lestijärven pitäjästä tehty Suomen asutuksen yleisluetteloa 1500- ja 1600-luvuilta. Arkistolaitoksen SAY_haku ei ainakaan löydä vapaasanahaulla Lestijärveä. Kuuluiko Lestijärvi johonkin vanhaan emäpitäjään, jonka alta Lestijärven talot löytyvät?

Kyselee Erkki Porista

[marjatellervo]

Kannattaa yrittää kylän nimellä eikä arvailla pitäjiä.

[JHissa]

Suomen Asutuksen Yleisluettelon opas, Valtionarkiston julkaisuja 7, Helsinki 1975 (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kirkkopit%C3%A4jist%C3%A4
Lestijärvi, Toholammin kappeli 1859 (toteutui 1885), määrätty itsenäiseksi 1906.

[eruppa]

Kiitos vastauksista. Hakuehdolla Rautalampi löytyvät kaikki Suur-Rautalammin muinaiset kylät Salamajärveltä lännessä Pielavedelle idässä. Täytyy kokeilla tuota Toholampea. Epäilen, että pari esiäitiäni tuli 1600-luvun lopulla Lestijärveltä Salamajärvelle emänniksi, siitä mielenkiintoni.

Erkki Porista

[Matti Heiniemi]

Jostain syystä Keski-Pohjanmaan ydinalueet eli Lestijoki- ja Perhonjokilaakso jäivät aikoinaan SAY:n ulkopuolelle. Lestijärvi muiden Lestijokilaakson seurakuntien tavoin kuului aikoinaan Suur-Lohtajan emäseurakuntaan, joten sieltä ei ole SAY-tietoja saatavilla.

[eruppa]

Sitä vähän epäilinkin. Onneksi Vetelin kirkollinen väestökirjanpito ulottuu monta sukupolvea ajallisesti kauemmas kuin Suur-Rautalammin pitäjissä, joihin minulla, -Etelä-Savon lisäksi on useimmat esipolvijuuret. Ne Suur-Vetelin juureni selvitin itse, ennen kuin ilmestyi Kainun-Torpan sukukirja, joka vielä selvensi perhonjokilaaksoisia juuriani. Sitten jossakin vaiheessa huomasin kuuluvani vielä Vilppu Keisarin sukuun ja suvusta on tehty tosi mahtava sukuselvitys.

No, täytyy sitten vain lueskella henkikirjoja Lestijärven osalta, ellei sitten Toholammin kirkonkirjoista löydy pulmiini vastausta.

En muuten ihmettele, miksi pohjalaissuvut on niin hyvin tutkittu. Suur-Vetelin väestökirjanpito alkaa jo reilusti 1600-luvun puolelta ja sama tilanne lienee muissakin Pohjanmaan vanhoissa emäpitäjissä. Ihan kateeksi käy teitä pohjalaisia. Nuo Suur-Rautalammin ja Etelä-Savon kirkonkirjat alkavat monta sukupolvea myöhäisemmältä ajalta, eli yleensä vasta 1700-luvun jälkipuoliskolta. No, tasan eivät käy onnen lahjat!

Kaikesta huolimatta hyvää alkanutta kesää!

T. Erkki Porista

[E Juhani Tenhunen]

Keskiajalla rukoushuonekunnaksi muodostettu Lestijärvi (Lesti) on alkuaan kuulunut Pedersören emäpitäjään ja sitten 1467-1859 tuolloin muodostetun Karlebyn anneksiksi perustettuun Lohtajaan, joka itsenäistyi 1575. Toholampi (Lampi), johon Lestijärvi kuului, oli 1665-1775 Lohtajan saarnahuonekunta ja 1775-1859 Lohtajan kappeli. 1859-1906 Lestijärvi oli Toholammin kappelina.

E. Juhani Tenhunen