Spenseniuksia Lempäällä

[Pekka Hiltunen]

Pitäjänräätäli Johan Bomanista (k 1744) tuli rusthollari Lempäälän Hyvölässä 1700-luvun alkupuolella. Hänen vaimonsa oli Maria Davidintytär Spencenia.

Albertus Davidi Spenseniuksen kuoltua kerrotaan lesken jääneen lapsineen suureen köyhyyteen. Pojista Erik ja Petrus tunnetaan Yo-matrikkelista. Hänellä näyttää kuitenkin olleen vielä kolmaskin poika, David, sekä tyttäriä ainakin Maria ja Elisabet (SAY). Syy Bomanin siirtymiseen säätyasemassaan vähän ylemmäs selittyy huoltajuudella: toistaiseksi vain patronyyminä tunnetun Maria Spencenian isän Davidin on täytynyt tulla veljenpoikansa Albertin (~ 1713 - 1736, kts. yo-matr.) holhoojaksi tämän vanhempien, Korppoon kirkkoherranakin toimineen Albert Erikinpojan ja vaimonsa Elisabet Maexmontanan kuoltua Korppoossa miehittäjän saavutettua lounaisrannikon. Elisabet Maexmontana oli Lempäälän kirkkoherran Gabriel M:n ja Anna Kristofferintytär Enckellin tytär. Albert Albertinpoika Spensenius kuoli Turun Katedraalikoulun oppilaana 1736, jolloin hänen serkkunsa Maria Davidintytär Spencenian puoliso Johan Boman räätälöi itselleen säädylleen sopivampaa vaatetusta.

David Davidinpoika on luultavasti siirtynyt Nousiaisista Turkuun, kenties veljensä, tullikirjuri Erikin (~1665 - 1693) palvekukseen. Maria Spencenia on syntynyt 1690, kun Albert Albertinpoika oli taas häntä n. 23 v nuorempi.

Lempäälän Maria Davidintyttärelle ja Johan Bomanille syntyi tusinan verran poikia ja tyttäriä, ja tyttäristä ainakin Maria, Anna, Lisa ja Helena avioituivat ja lisääntyivät Lempäälän seuduilla. Anna Bomanin tyttärenpoika päätyi lopulta Satakuntaan Kankaanpäähän.

PH



Viitteet: Akaan. Lempäälän ja Nousiaisten kirkonkirjat, yo-matrikkeli, SAY.

[Juha]

Kiitoksia - herra Boman on suora esi-isäni ja olen näitä kavereita selvitellyt joskus 10-15 vuotta sitten....


Kun ehdin, pistän esille mitä löytyy

[Pekka Hiltunen]

Kiitoksia - herra Boman on suora esi-isäni ja olen näitä kavereita selvitellyt joskus 10-15 vuotta sitten....


Kun ehdin, pistän esille mitä löytyy

Tjaa, näyttää siltä, että selvittämistä on enemmänkin: Albertus Davidiin isä lienee ollut varakas kappias. Spencerit ovat ehkä Iso-Britannian tutkituin suku, jota edusti mm. prinsessa Diana. Suvulla on tiettävästi myös Churchill-haara. Lontoossa on Spencerien tavaratalo ja suku on vuosisadat toiminut kaupan alalla. Kun Lempäälässä nimi vielä kirjoitettin Spencenia-muodossa ja Turku vilisi englantia puhuvia "skottirottia", on Spensenius-nimelle vaikeaa keksiä muutakaan alkuperää.
PH

[karisalm]

Hei

Lempäälän käräjien 1722 mukaan Johan Bromanin lanko on framledne mag:r
Albertus Spencenius ja olen tällä perusteella pitänyt Bromanin puolisoa Albertin sisarena eli Eriksdotterina, voitko kertoa tarkemmin missä sanotaan Davidsdotter.

[karisalm]

Hei

Pari merkintää lisää käräjäpöytäkirjoista em Lempäälän käräjillä 1722 sanotaan myös "sahl hr kyrkoherde Maexmontanus måg afledne mag:r Albertus Spensenius"

ja Lempäälän ja Vesilahden talvikäräjät 25.2.1756: År 1750 den 29. November har bårgaren i Nystad Gabriel Spensenius med des afledne faders systers måg Matts Andersson uti vitnes närwaro ingåt skriftlig förening angående halfwa Hälvättilä rusthåll. Hwilken rusthåll bårgarens fader i lifstiden innehafware warit. Besittnigen till Matts Andersson. Skulle til bårgaren Spensenius uti hans lifstid årligen gifwa en tunna råg.

[Timo W]

Spensenius, Albertus Erici (1683–1717)


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2353


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4676

[Pekka Hiltunen]

Mm. tässä alla olevassa SAY-linkissä esiintyy Maria Spencenia Davidintyttärenä Hävölän rusthollissa, mutta muistelen nähneeni hänet muuallakin, varmaankin kirkonkirjoissa, ehkä kummina.

Täytyy huomata, että langolla tarkoitettiin ruotsinkielessä muitakin muitakin vaimon miespuolisia lähisukulaisia. Albert Erikinpoika kuoli v. 1693 Turussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=479627

PH

[Pekka Hiltunen]

P.S.
En vielä ehtinyt lukea esillä olleita tuomiokirjatekstejä. Jos David Spensenius on adoptoinut Albert Erikinpojan Albert-pojan, on Albertista ja Mariasta tullut sisarpuolia. Bromanin "oikea" lanko oli siis Albert Albertinpoika, joka nähtävästi on perinyt Hävölän rusthollin isänsä apen Gabriel Maexmontaeuksen jälkeen.

PH

[Juha]

Palaan vanhaan asiaan;

Maria Spensenian sukunimi kirjoitetaan Lempäälän rippikirjoissa hyvin selkeästi muodossa Spensenia....ei Spencenia
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12845&pnum=71


Juha

[Pekka Hiltunen]

Palaan vanhaan asiaan;
Maria Spensenian sukunimi kirjoitetaan Lempäälän rippikirjoissa hyvin selkeästi muodossa Spensenia....ei Spencenia
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12845&pnum=71
Olemme nähtävästi onnistuneet lukemaan eri rippikirjoja ja muita kirkonkirjoja, sillä huomasin aikoinaan nimenomaan sen seikan, että vain Ahtialassa käytettiin c:tä, kun Nousiaisissa ja Turussa nimi on kirjoitettu s-kirjaimella kaikissa yhteyksissä. Tästä syystä ensin arvelinkin, että kyseessä saattaa olla toinen suku, mutta Marian sukuyhteydet paljastivat hänen lähtökohdakseen Nousiasten ja Turun Spenseniukset (joitten nimi esiintyy tässä muodossa myös yo-matrikkelissa).

Lisään tähän omista muistiinpanoistani (joihin olen yhdenmukaistanut nimen) perusteluja polveutumiselle (mistä ei tietenkään täyttä varmuutta ole ilman
tuomiokirjoja):

"Marian serkku näyttää olleen turkulaisen tullikirjurin poika Albert Erikinpoika Spensenius, jonka puoliso oli Elisabet Gabrielintytär Maexmontanus. Gabriel Maexmontanus oli Lempäälän kirkkoherra, jonka puoliso oli kruununvouti Kristoffer Enckellin tytär. Albert Erikinpoika Spensenius toimi papiksi vihkimisensä jälkeen 1708 appensa, Lempäälän khra:n apulaisena ja miehityksen aikana Korppoon vt khra:na. Hän samoin kuin vaimonsa kuoli Korppoossa 1717 - luultavasti venäläisten surmaamana. Avioparilta jäi poika Albert Albertinpoika Spensenius, joka mainitaan Turun katedraalikoulun oppilaana 1726, ylioppilaana Turun akatemiassa 1732 ja vainajana 1736. Hän oli syntynyt noin 1713. Marian Spensenian isä David Spensenius on nähtävästi läheisimpänä miespuolisena sukulaisena määrätty Albertin holhoojaksi. David Spensenius on isänsä kuollessa ollut lapsista nuorimpia ja vielä alaikäinen, mikä voi selittää sen, ettei hän ole päätynyt opintielle (ja samalla kirjall. lähteisiin). Niinpä hän onkin ollut vielä alle 60-v. veljensä pojanpojan jäätyä orvoksi. On myös mahdollista, että holhoajuus on siirtynyt David Spenseniuksen ikääntymisen tai kuoleman johdosta edelleen hänen vävylleen Johan Bromanille. Albert on voinut päätyä Lempäälään aluksi äidin puolen Maexmontanus-suvun jäsenten huomaan. Muita yhteyksiä Maria Davidintytär Spensenialle on Lempäälästä vaikeaa löytää. David Albertinpoika Spensenius on lähteissä toistaiseksi tuntematon, mutta on ilmeistä, että hän oli Nousiaisten kirkkoherran poika (ollen myös isoisänsä kaima)."

Bromanista tuskin olisi tullut rusthollaria ilman holhoojuutta. Holhoojallahan oli laillinen oikeus käyttää holhokkinsa varallisuutta vastineena tehtävälleen, maaseudulla enemmässä määrin kuin kaupungissa. Asiasta luulisi olevan tuomiokirjoissa käsittelymerkintöjä Yläsatakunnassa ja kenties Turunkin renovoiduissa tuomiokirjoissa.
PH

[Juha]

Maria mainitaan tosin patronyymillä Eriksdotter, joten mistä tuon Davidin olet löytänyt??


Juha

[Pekka Hiltunen]

P.S.
Selailin HisKiä ja sshy:n sivuja löytämättä sitä c-kirjainta. Voi olla, että olen ollut vai hajamielinen ja on muista syistä ollut vaikeaa edes yrittää yhdistää Mariaa Nousiaisiin - kun sattuu olemaan lasten äidin kaksinkertainen esiäiti, jolla ei V-S:ssa liiemmälti ole sukuja lähimpien vuosisatojen ajoilta...

Kenties yhdistinkin kauppiassuvun esiäidin Marian Britannian Spencereihin, mihin viittaa se, että David S. on ollut nimien perusteella britti, se, että hän on ollut kauppias sekä se, että hän on ollut huomattavan varakas kauppias, koska ei ainakaan minun tiedoissani ole, että olisi asunut ja vaurastunut Turussa. Voi olla, että Albertus Davidiin koulutus Akatemiassa onkin maksettu Englannin kultaisilla punnilla eikä ruiskapoilla.
PH

[Pekka Hiltunen]

Maria mainitaan tosin patronyymillä Eriksdotter, joten mistä tuon Davidin olet löytänytDavid Spenseniushan on tuntematon Spensenius-suvun jäsen, joten kyllä minä patronnyymin lienen kirkonkirjoista kirjannut aikoinaan tiedostooni. Kun nyt tarkastelen Lempäälän Hävölää, ei Maria Spensenialla näy patronyymiä. Johan Bromanhan oli pitäjänräätäli, joten hän on asunut varmaankin milloin missäkin, mutta vaimo kaiketikin esim. papilassa. Olen lähtenyt etsimään erästä Akaan Toijalan Vähä-Palkkilan talonpojaksi osoittautunutta Johan Erikssonia, joka oli isäntä Eero Mikonpojan (s 25.3.1725 Vähä-Palkkilassa) 2. aviosta Akaan lukkarin Henrik Larssonin (Largreen) tyttären Helenan kanssa. Lukkari-Heikin isä oli Rätön (Rättö) rusthollari 1689-1704 Lars Eerikinpoika (jonka vaimon Anna Jörenintyttären syntyperä on minulle tuntematon - nähtävästi on jompi kumpi lukkarin vanhemmista ollut pappissuvusta, kuten yleensä).

Heikki-lukkaria kuvataan Suvannon paikalishistoriassakin:
Akaan historiaa (Seppo Suvanto 1954):
"Jaakko Åhmanin jälkeen tuli lukkariksi v. 1733 Rätön Iso-Huovilan rusthollin poika Heikki Laurinpoika Largreen, joka omisti puolet Toijalan Mullista. Tällä miehellä oli kuitenkin kai vain hyvät suhteet ja kaunis lauluääni ainoat suositukset kirkonpalvelijaksi. Piispantarkastuksessa v. 1750 todettiin, että Largreenin virantoimituksessa ei ollut mitään erikoista valittamista, mutta ikävä kyllä hän oli pahasti juopotteluun taipuvainen. Silloin jo hänelle annettiin kehoitus parantaa tapansa viranmenetyksen uhalla. Mutta pahempaa vielä tuli. Kun kotipoltto oli 1750-luvulla kiellettyä, keitti lukkarinvaimo salaa suljettujen ikkunaluukkujen takana pirtissään viinaa ja lukkari itse kierteli ryyppytoveriensa kanssa pitäjällä. Näillä teillään hän joutui eräiden kertoman mukaan olemaan mukana viljavarkaudessa Uittamon lampuodin aitassa Sääksmäellä. Rusthollari Kasper Rossi ammensi laarista viljaa säkkiin, jonka suuta Largreen piti auki, mutta niin vavisten, että Rossi piloillaan löi häntä mittakapalla päähän. Lukkarin vaimo kuuluu sitten myöhemmin ihmetelleen, miksipä ne miehet köyhiltä ottivat, olisivat varastaneet kymmenysaitasta, sillä kaikki kruununpalvelijat olivat kyllä kruunun varkaitakin. Eipä kestänyt kauan, ennenkuin kymmenysaittaan todella murtauduttiin ja jälleen olivat Rossi ja Largreen syytettyinä käräjillä. Sillä kertaa Largreenin onnistui puhdistautua syytöksistä, mutta sitten sattui niin, että kirkon sakastista otettiin lukittujen ovien takaa ikkunoita rikkomatta kirkonarkusta lähes 900 talaria kirkonvaroja. Largreen ja kirkonisäntä Erkki Köyväri olivat molemmat epäiltyjen joukossa kirkon avainten haltijoina. Ilmenikin, että Largreen oli ensinnä havainnut varkauden tullessaan kelloja soittamaan eräänä pyhäaamuna ja hän tunnusti myös jättäneensä edellisenä iltana avaimet kirkon eteisessä olevan jalkapuun päälle. Oikeus tuomitsi hänet maksamaan varastetun summan kirkolle ja olemaan kahdeksan päivää vankeudessa. Samalla meni tietysti virkakin."

Johan Bromanin ja Maria Spensenian lapsia olivat:
- Maria (4.1.1713 [syntymäpaikka?]-1754 Lempäälä Ahtiala Hävölä), p:so Hävölän rusthollari Matts Andersson Anttila (3.2.1701-1775 Lempäälä)
- Anna (19.3.1714 Hävölä), p:so mainittu Henrik Larsson Largreen, k. Akaan Toijalassa 30.7.1776
- Johanes (1716, kuollut nuorena)
- Lisa (1717), p:so Vaihmalan Harttulan rusthollari Johan Johansson
- Helena (1720), p:so Henricus Georgii (Sarfvickas Pietilä)
- Juliana (1722)
- Carl (kuoli nuorena)
- Catharina (17.7.1727)
- Johan (6.3.1730)
- Henrik (27.5.1732)
- Petrus & Jacobus (s. 1735, k. 1735)

Näitten joukosta täytyisi siis löytää leski Maria Spensenialle patronyymi, jonka olen tiedostooni kirjannut Davidiksi. Haluankin puolestani kysyä sinulta: mistä löysit Erik-patronyymin? Turun tullikirjuri Erik sopisi kyllä Marian isäksikin - sillä edellytyksellä, että joko hänen kuolinvuosi tai Marian syntymävuosi on virheellinen... Hänen puolisonso oli Maskun Karrinkylän Caringius-sukua ollut sigrid Jacobintytär. Kuten edellä ilmenee, oli Largreen juoppo ja hulttio; Hävölässä en häntä näe kaudella 1743-48, mutta löytyy Pietilästä; seuraavalla kaudella on hän äitinä Ahtialassa edelleen ilman patronyymiä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2809&pnum=94

Kaudella 1754-60 on hän Häävälässä isännän anoppina tyttärensä kuoltua - edelleenkin ilman patronyymiään

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14153&pnum=116

Kaudelta 1761 - en häntä löytänyt Häävälästä enkä Pietilästäkään. Vähäpalkin ent. isäntä Eero Mikonpoika oli lopulta Friedrichin torpan torppari. Nyt en muista mistä senkin tiedon olen onkinut esiin, mutta Huovilan Arwid Larssonin pojalla Erikillä oli Friedrich-niminen poika. Anna Bromanin tyttärenpoika, mainitun Eero Mikonpojan poika päätyi Toijalan Vähäpalkista lopulta Niinisaloon, mutta Kankaanpään seuduilta ei Maria Spenseniaa enää kannata etsiä, sillä hän oli syntynyt 1695 ja on ollut jo vainaja tämän sukupolven syntymän aikoihin.

Kaikin puolin mielenkiintoinen pähkinä. Olisinkohan vetänyt sitten patronyymin hihasta? arvelen, että olen pyrkinyt jäljittämään Mariaa tarmokkaasti, koska olen itse Petruksen jälkeläistöä ja lasteni esiäiti näyttäisi olleen äitinsä puolelta p.o. Maria. Albertus Davidiin lesken mainitaan jääneen suureen köyhyyteen monien alaikäisten lastensa kanssa miehensä kuoltua. Tässä on tietenkin hiukan liioittelua, kun Nousiaisten kpl Petrus Alberti nai varakkaasta Alleniusten suvusta, Maria (tai Margareta) Alberti Spensenia nai tullikirjuri Jacob Florinuksen, joka kuoli Lemun Iso-Toijolassa kihlakunnantuomari Mårten Schillingin ja valtaporvari Henrik Tawastin tyttären kälynä, tullikirjuri Erik Spensenius siis kuoli Turussa 1692 tai -93 eli parisen vuotta ennen Marian syntymää, Elisabet Alberti Spensenia mainitaan ed.m. kirkkoherran tyttärenä Nousiaisten pappilassa. Tyttäriä ja poikiakin on tietenkin voinut olla useampiakin ja ylimääräisen armovuoden toivossa on pyritty korostamaan varattomuutta.

Turussa esiintyy Broman-sukuisia porvareita ja tullisyökäreitä /-kirjureita. Nähtävästi pitäjänräätäli Bromankin on saattanut olla turkulaistaustainen. Lempäälän rullissa pitäisi olla vihityt 1713-48 rullassa TK 411 (kyseisessä rullassa on rk 1853-59 ja mainitun kauden vihityt on suluissa eikä ainakaan ole SSHY:n kuvissa). Olisinkohan tarkistanut vihityt Maakunta-arkistossa? Oletko sinä tarkistanut Isovihan pakolaisluettelon? Papisto oli liikkeellä 1712 tai jo hiukan sitä ennen - tosin Kustavin Vuosnaisista pääsi Ahvenanmaan Brändön, Lappon tai Kumlingen saarille vähän myöhäisemmälläkin hevosella ja venäläisten varmuudella tuntemattomille, kivikkoisille vesille.

PH

[Hannu Virttaalainen]

ks. Iso-Iivari Lempäälä Pietilä Hävältilä: http://users.utu.fi/isoi/talot/lempaala.htm

lisäys: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=41 , jonka isä oli David

[Juha]

Kiitos Hannulle

Juuri tuota sivua olin etsimässä Pekalle tiedoksi.


Eli minä ainakin unohdan tämän asian tiimoilta Davidin ja ennen kaikkea Iso-Britannian ihmiset.


Maria Eriksdotter Spensenian isoisän patronyymi oli David mutta siinä kaikki.


Juha

[Pekka Hiltunen]

ks. Iso-Iivari Lempäälä Pietilä Hävältilä: http://users.utu.fi/isoi/talot/lempaala.htm

lisäys: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=41 , jonka isä oli David

Kiitokset Hannulle hienosta löydöstä, ja suurkiitos erityisesti Juhalle asian esiinottamisesta!

Marian syntymäaika korjautui viidellä vuodella niin, että hän mahtuu tullikirjuri Erikin tyttäreksi. Maskun Caringiukset liittyvät samaan sukuun ja nyt selittyy myös Bromanin huoltajuus yksinkertaisemmin. Myös arveluni Bromanin turkulaislähtöisyydestä saa näistä lisätiedoista tukea. Tiedossani tietenkin oli - jo munkkilatinani pohjalta - se, että kaksinkertaisen (ja lasteni nelinkertaisen) esi-isäni Albertus Davidi Spenseniuksen patronyymi oli David - kenties olenkin vedellyt olettamalleni "ylimääräiselle" pojalle patronyymin hihastani "työhypoteesiksi" (joita tiedostoni on täynnään), kun leskellä piti tarinan mukaan olla kokonainen liuta isättömiä lapsia kirkkoherra Spenseniuksen kuoltua. On vielä etsittävä Uudenkaupungin-kytkös (kun Iso-Iivarin luettelossa on tarkka kuolinpäivä ja -paikana U:ki), joka voisi selittyä esim. Robert Ranckenin suvun kautta, sillä uudenkaupungin pormestari oli monin tavoin Marian sukulainen.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3642

Edellä olevasta kirjoituksestani taas ilmenee Marian motiivit hakeutua takaisin "sivistyksen pariin".

Spensenius-sukunimelle ei ole löydetty selitystä. David Spensenius on esiintynyt Turussa ehkä jo 1500-luvun lopulla ja viimeistään 1600-luvun alussa niin, että poikansa Albert on ollut Akatemian ensikurssilla 1640. Häntä, Davidia ei kuitenkaan löydy porvariston joukosta, joten on kai lähdettävä siitä, että hän oli n.s. skottirottiin lukeutunut kesti. Nimi assosioituu helposti Britannian ehkä parhaiten kuvattuun, m.m. Churchilleihinkin kytkeytyvään sukuun, joka tunnetaan erityisesti kauppiassukuna - vielä tänäänkin on suvun osittain omistama liikekeskus keskellä Lontoota.

PH

[Hannu Virttaalainen]

Juha, entäs tämä lähes 8 vuotta sitten: http://juhansuku.blogspot.fi/2007/10/maria-spensenia-turusta.html :) (http://juhansuku.blogspot.fi/2007/10/maria-spensenia-turusta.html)

[Juha]

Eihän sitä millään voi NOIN vanhoja asioita muistaa :p:



Juha

[Pekka Hiltunen]

Eihän sitä millään voi NOIN vanhoja asioita muistaa :p:


Kyllä tässä aika selkeää tekstiä on! En ole lukenut näitä Suku-Uutisia aikoinani ja myöhemminkin olen (vasta aivan äskettäin Udny-sukuun liittyen) yrittänyt löytää tietoja erinomaisen hyviltä sivuilta ammattilaisen käsialalla kirjoitettuna, mutta informaatiomäärä on osoittautunut minulle näköjään ylivoimaisen mittavaksi! Kiitän vinkistä! Olen kai arvellut, ettei Spensenius ole jättänyt jälkeensä suvustaan kiinnostuneita henkilöitä ainakaan tänne Aurajoen rannoille. Juha Sinivaaran "nettisukukirjassa" kyllä mainitaan Catharina Allenius Albertus Davidiin miniänä. Itse olen sekoillut Anna Petrin kanssa sovitellessani häntä ltn Dellvigille emännäksi, mutta sain heti vastalauseitten ryöpyn vastaani ja Annan puoliso on minulle edelleenkin tuntematon. Hän on elänyt mahdollisesti leskenä Nousiaisten Palon Lonkissa 1700-luvun 1/2-välin seutuvilla.

No, kahdeksan vuotta sitten olin vielä aloittelelija (tai siis enemmän aloittelija kuin nykyään) ja taisin vasta niihin aikoihin tutustua Suku Foorumiin. Siloin kyllä muistikin taisi pelata hiukan paremmin...

Kiitän opetuksesta!

PH

[Hela]

Huomasin sattumalta tämän ketjun ja mieleeni palautuivat vuosikymmenien takaiset Tyrvään Liuhalan Knuutilan suvun Lempäälän haaraa koskevat tutkimukseni. Kaivoin muistiinpanojani, niistä näkyy mielestäni selvästi että Bromanin vaimo Maria Spensenia oli Eriksdotter ja Lempäälän kappalaisen Albert Eriksson Spenseniuksen sisar. David oli aikaisemmin yleinen nimi suvussa, mutta ketään David Spenseniusta ei löydy lähteistä, kuten Pekka Hiltunenkin on todennut.

Britannian Spencereillä ei kannata spekuloida, mutta sen sijaan Suomen Spenseniukset kuuluvat ikivanhaan skotlantilaiseen Spens-sukuun. Suomeen tuli 1600-luvun alussa kaksi suvun jäsentä, mahdollisesti veljekset: Peter Spens, josta on paljon turkulaisissa lähteissä, mainitaan ainakin kerran räätälinä, ja David Spens, komppanianpäällikkö jalkaväessä 1610- ja 1620-luvuilla. Jälkimmäinen oli todennäköisesti Nousiaisten kirkkoherran Albertus Davidi Spenseniuksen isä. Tuskin erehdyn kovin pahasti kun uskon että Albert joutui isänsä kuoltua setänsä Peter Spensin hoiviin Turkuun ja siksi kirjoitettiin turkulaisena akatemiaan 1640.

Skotlantilainen Jakob Spens värvättiin 1606 joukkoineen Ruotsin armeijaan ja suku korotettiin heti vapaaherralliseen ja seuraavassa polvessa kreivilliseen arvoon. David esiintyy etunimenä ensimmäisissä polvissa.

H. I.

[Hannu Virttaalainen]

Juhalle ja Pekalle molemmille tiedoksi http://en.wikipedia.org/wiki/Clan_Spens, vaikka ette mieslinjaisia jälkeläisiä olekaan.

[Janne Asplund]

En tiedä luinko huolimattomasti, mutta mikä tämän Marian patronyymin (Ericsdotter) alkuperäislähde on?

[Juha]

Nimimerkille HELA oikein suuret kiitokset täsmällisestä esityksestä. Tämä olikin omissa suvuissa ensimmäinen kosketus Skotlantiin.


Olen nuo Broman/Spensenius -asian selvittänyt itselleni joskus 2000-luvun ihan alussa enkä ole siihen sen jälkeen palannut. Taitaa olla aika tehdä se nyt




Juha

[karisalm]

Hei

En tiedä luinko huolimattomasti, mutta mikä tämän Marian patronyymin (Ericsdotter) alkuperäislähde on?Tästä samasta ketjusta tuomiokirjaviitteet joiden mukaan Maria oli Albert Ericssonin sisar.



Lempäälän käräjien 1722 mukaan Johan Bromanin lanko on framledne mag:r
Albertus SpenceniusLempäälän ja Vesilahden talvikäräjät 25.2.1756: År 1750 den 29. November har bårgaren i Nystad Gabriel Spensenius med des afledne faders systers måg Matts Andersson uti vitnes närwaro ingåt skriftlig förening angående halfwa Hälvättilä rusthåll. Hwilken rusthåll bårgarens fader i lifstiden innehafware warit. Besittnigen till Matts Andersson. Skulle til bårgaren Spensenius uti hans lifstid årligen gifwa en tunna råg.

[Pekka Hiltunen]

Nimimerkille HELA oikein suuret kiitokset täsmällisestä esityksestä. Tämä olikin omissa suvuissa ensimmäinen kosketus Skotlantiin.
Olen nuo Broman/Spensenius -asian selvittänyt itselleni joskus 2000-luvun ihan alussa enkä ole siihen sen jälkeen palannut. Taitaa olla aika tehdä se nyt


Impolan tarkentavien tietojen perusteella Bromanin turkulaistausta näyttää ilmeiseltä, kun hän oli pitäjänräätäli ja on tullut maaherran nimittämäksi toimeensa jokseenkin varhaisella iällä. Englannin Spencer-suku alkaa vasta 1400-luvun Henry Spenceristä, joten samanlaista nimeä lienee ollut käytössä Brittein Saarilla useissa eri suvuvuissa. Luulisi, että myös Veli Pekka Toropaisen pitkäaikaisissa tuomiokirjatekstikäänöksissä Genos-lehdessä esiintyy joitain mainintoja Spensereitten ja Bromanien yhteyksistä. Nousiaisten Spenseniukset kytkeytyvät tietenkin erääseen Hela:n "intohimoon", Lemun Kallelaan, mihin jo aikaisempi kirjoituksenikin osittain viittaa.
PH

[Hannu Virttaalainen]

En tiedä luinko huolimattomasti, mutta mikä tämän Marian patronyymin (Ericsdotter) alkuperäislähde on?

katso Esko Karisalmen viestit tässä ketjussa

[Hela]

Vähän lisää ensimmäisistä Spenseistä Ruotsissa ja Suomessa, lyhyt viestini antoi kuvan, että he olisivat palvelleet Ruotsin armeijassa. Näin ei ollut, he olivat palkkasotureita, jotka siihen aikaan taistelivat Europan sotakentillä ”businesspohjalla”. He saattoivat siirtyä toisen kuninkaan palveluksesta toiselle, esim. Liivinmaan sodassa 1600-1611 palkkasoturit silloin tällöin siirtyivät Ruotsin puolelta Puolalle ja päinvastoin.

Jakob Spensin elämä ja toiminta tunnetaan tarkemmin (ks. Elgenstiernan ättartavlor VIII, s. 428-429). Kaarle IX teki hänen kanssaan lokakuussa 1605 värväyssopimuksen 1600 jalkamiehestä ja 600 ratsumiehestä (tarkat palkkatiedot: Tawaststjerna: Kaarle IX:n ja Sigismundin taistelu Viron ja Liivinmaan omistamisesta, s. 151). Tähän aikaan Maria Stuartin poika Jakob oli sekä Englannin että Skotlannin kuningas. Jakob Spens oli ensi vuosina Englannin lähettiläs Ruotsissa ja myöhemmin, kun hän vakiintui ruotsalaiseksi valtiomieheksi, Ruotsin lähettiläs ja lopulta suurlähettiläs Englannissa.

Kapteeni David Spensillä oli komennossaan pienempi joukko jalkaväkeä, sitä sanottiin komppaniaksi. Tätä nimitystä käytettiin silloin vielä vain värvätyistä, armeijassa vastaava jalkaväen yksikkö oli fänika, joka on suomennettu lippukunnaksi. Jos hänestä on säilynyt värväystietoja, ne ovat Ruotsin Sota-arkiston laajassa Militieräkenskaper-kokoelmassa. Painetuista lähteistä en ole löytänyt hänestä mitään tietoja. Tiedetään kuitenkin että hän osallistui Venäjällä käytyyn sotaan, joka päättyi 1617 Stolbovan rauhaan. Kun hänen komppaniansa (150 miestä) oli 31.8.1613 matkalla Porista Venäjälle, linnankirjuri Pål Simonsson Callia kestitsi sitä talossaan Huittisten Mommolan Färkkilässä yhden päivän ja yön omalla kustannuksellaan (Huittisten käräjät 21.2.1621).

H. I.

[Pekka Hiltunen]

Tästä samasta ketjusta tuomiokirjaviitteet joiden mukaan Maria oli Albert Ericssonin sisar.
Esko Karisalmen esille ottamissa tuomiokirjaotteissa (on kai turha mainita, että olen perin häpeällisesti ollut vaaivautumatta seuraamaan itse aloittamaani ketjua, kun muistelin aikoinani sen aloittaessani, että joku oli aiemmin asiaa kirjoituksessaan Foorumilla kysellyt ilman vastauksia) mainitun Uudenkaupungin porvari Gabriel Spenseniuksen sukulaisuussuhde käsiteltävään Mariaan ei minulle heti avaudu, mutta hän ei kai voi olla serkkua läheisempi, koska on epäilemättä Marian kanssa samaa sukupolvea (vaikka mahdollisesti yhden tai kaksi vuosikymmentä nuorempi), ja koska hänet läheisimpänä miespuolisena sukulaisena olisi määrätty Albert Albertinpojan huoltajaksi, jos olisi kyseessä tullikirjuri Erikin poika - vai onko huoltajuudesta voinut kieltäytyä? Gabriel Spenseniuksen vaatimus voisi perustua syytinkiin eli Maria Spensenian asuttamiseen hänen lähdettyään - tunnetuista syistä (?) - Lempäälästä lounaissuomalaiseen murre- ja kulttuuriympäristöön. Onkohan Gabriel sitten Hela:n "arvauksen" mukaisesti Per Spenseniuksen jälkeläistöä, kuten pojanpoika?

Khra Albertus Davidiin tunnettuja poikia olivat siis vain Turun tullikirjuri Erik, yo 1673/74, ja Petrus, yo 1676, Nousiaisten kpl, sekä tytär Maria, p:so Jacob Blom, k. Lemun Iso-Toijolassa (veli Arvid Florinus, p:so susanna Mårtensdotter Schilling (jonka anoppi oli Turun raatimiehen, kämneerin ja Jaakko De la Gardien & Ebba Brahen hopmannin Henrik Tawastin tytär). Lisäksi olen hypoteettisesti sijoittanut Nousiaisten säteritilallisen, ratsumestari Bengt Bergtsson Fordellin Albertus Davidiin vävyksi ja hänen oletetun Lisbeta-tyttärensä puolisoksi, mutta vain sillä perusteella, että viljeli Koljolan maita samoin kuin khra:kin, ja että Lisbeta-nimi esiintyy seuraavassakin polvessa. Ratsumestari Fordellin vaimo saattaisi olla - ehkä pikemminkin - hänen serkukseen otaksumani Johan Mattsson Fordellin vaimon, Ruotsin Strängnäsin Lännan Nyckelbargasta olleen Birgitta Jacobintyttären sisar, sillä tämän tiedetään olleen aatelista sukua. Bengt Bengtsson on ansioitunut Kristina-kuningattaren aikana ja on mahdollisesti saanut rälssivapauden, mutta säterin perustaminen Nousiaisten Koljolan Kuokkalaan ei kai olisi mahdolista ilman vaimonsa aatelista säätyä? johan Mattsson hankki Merimaskusta ratsutilan Lännan Nyckelbergasta käsin vasta Bengt Bengtssonin kuioleman jälkeen ja on vaikeaa nähdä motiivia hänen muuttamiselleen vain noin peninkulman päähän ilman sukulaisyhteyttä ratsumestarin leskeen. Johan Mattssonin ja Birgitta Jacobintyttären ikäero tosin oli 30 v. Albertus Davidin lesken suuri köyhyys monine alaikäisine lapsineen jättää joka tapauksessa etsimään tiedoista puuttuvia tai identifioimattomia sukupolven jäseniä.

Edellä mainittu, aatelista sukua olut Birgitta Jacobintytär assosioituu tietenkin Hela:n mainitsemaan Jacob Spensin skottisukuhaaraan, mutta Elgestierna ei nyt ole käteni ulottuvilla. Strängnäs (tai pikeminkin Länna ennen mainitun kaupungin perustamista) tunnettiin terästeolisuudesta ja Nyckelbergan "herraskartano" oli ruukinpatruunan asuinkartano ilman merkittäviä viljelyksiä eikä sitä Ruotsin Valtionarkistossa edes tunnettu, kun asiaa joskus kirjeitse tiedustelin. Paikalla on nykyään majoitustoimintaa kumpareella sijainneen, ehkäpä salamaniskusta maan tasalle palaneen kartanon ympäristössä.

PH

[karisalm]

Hei

Uudenkaupungin porvari Gabriel Spenseniuksen sukulaisuussuhde käsiteltävään Mariaan ei minulle heti avaudu, mutta hän ei kai voi olla serkkua läheisempiKuten tuomiokirja osoittaa Gabrielin (s. 1.1.1712 Uudenkaupungin rippikirjan mukaan) isä omisti eläessään Hälvättilän rusthollin, tuo isä on siten Hälvättilän omistaja Albert Ericsson Spensenius ja saman tuomiokirjan mukaan Albertin sisaren vävy on Matts Andersson, pso Maria Johansdotter Broman, Johan Bromanin ja Maria Spensenian tytär.

[Pekka Hiltunen]

Hei

Kuten tuomiokirja osoittaa Gabrielin (s. 1.1.1712 Uudenkaupungin rippikirjan mukaan) isä omisti eläessään Hälvättilän rusthollin, tuo isä on siten Hälvättilän omistaja Albert Ericsson Spensenius ja saman tuomiokirjan mukaan Albertin sisaren vävy on Matts Andersson, pso Maria Johansdotter Broman, Johan Bromanin ja Maria Spensenian tytär.

Kiitos tähdennyksestä! Näinpä tietenkin! Minullakin kyllä on Maria Johansdotter Broman jopa puolisoineen tiedostossani, mutta olen näemmä sulkenut mielessäni kokonaan silmäni Korppoon vt khra:ksi sodan aikana lähteneen Albertus Ericiin muilta mahdollisilta jälkeläisiltä Albert-poikaa lukuunottamatta, kun vanhempiensa kuolinsyy arvattavasti oli tavalla tai toisella väkivaltainen. Pariakunnallehan mahtuisi useitakin jälkeläisiä, kun avioliitto on solmittu 1708.

Albert Erikinpojan tiedetään ensin toimineen Raision tai Naantalin pappina ja hankiutuneen sitten saaristoon. Hän ei ole voinut olla tietämätön venäläissotilaitten julmuuksista, koska Naantaliin ja Raisioon oli suora yhteys Rymättylästä. Venäläiset olivat jo 1712 Rymättylän kirkolla, missä kpl Christiernus Sevoniusta rääkättin seisottamalla häntä alastomana lahden jäällä, kun ei ollut suostunut luopumaan ainoasta hevosesta. Sevonius selvisi perheineen hengissä, kun vaimonsa ymmärsi kestitä kutsumattomia vieraitaan paloviinalla niin, että sai viimein luvan viedä miehelleen vaatetusta. Christiernus Sevoniuksen onnistui perheineen eli neljännen vaimonsa sekä suuren lapsikatraansa kanssa paeta keväällä 1712 Tukholmaan.

1714 olivat jo Venäjän pääjoukot miehittäneet koko Etelä-Suomen. Spenseniusten kohtaloksi on voinut koitua lounaissaariston ja Ahvenanmaan sissisota miehittäjää vastaan, sillä varsinainen terrori oli päättynyt jo venäläisen sotilashallinnon aikana, kun tsaari ymmärsi käyttää sotakoneensa ylläpitoon ruotsalaisten rakentamaa infrastruktuuria eli veronkantoa. Ehkä maahan henkensä uhalla jääneen papistonkin oli määrä palvella miehittäjää pitämällä omalta osaltaan yhteiskunnan toimintaa yllä.

PH

[Hela]

Onkohan Gabriel sitten Hela:n "arvauksen" mukaisesti Per Spenseniuksen jälkeläistöä, kuten pojanpoika PH


Olisinko todella tehnyt tällaisen arvauksen? Ei se mahdotonta ole, muistini ei ole enää sitä mitä se on joskus ollut. Joka tapauksessa kun nyt katson muistiinpanojani, niin Gabriel on jo Turun koulussa 1724 nimellä Gabriel Alberti Spensenius Lempälensis ja kuuluu oikeudenkäynneissä Albert Eriksson Spenseniuksen perikuntaan. Peter Spenseniuksesta (k. 1702) minulla on vain vähän tietoja ja nekin epävarmoja. Hänellä näyttää olleen avioliitossaan Katarina Alleniuksen kanssa ainakin kolme tytärtä: Maria, jonka avioliitosta rummunlyöjä Ernest Stekelborgin kanssa Urjalan Menoisissa Wilskmanilla on ristiriitaisia tietoja, Anna (pso luutnantti Jakob Detlof hänen 2. aviossaan) ja Elisabet (pso Henrik Henriksson Wärdh).

Olen ollut lähinnä kiinnostunut Hävältilän rusthollista, kun Hauralan Kyrsän emäntä Maria Mattsdotter oli sieltä kotoisin. Hänen äitinsä oli Anna Maria Broman. Albert Spensenius oli 1715 jättänyt appensa kirkkoherra Maexmontanin talon lankonsa Johan Bromanin hoitoon. Se oli hänen kälynsä Beata Maexmontanan kuoleman jälkeen rappiotilassa. Hän ei itse siellä koskaan asunut (olen tässä ketjussa sanonut häntä epähuomiossa Lempäälän kappalaiseksi, vaikka olen hyvin tiennyt, että hän kuoli Korppoon vt. kirkkoherrana 1717). Lapset olivat ensin isoäitinsä Sigrid Caringiuksen ja tämän toisen miehen Raision kappalaisen Johan Soliniuksen hoivissa mutta näyttävät myöhemmin asuneen Bromanin perheen luona Hävältilässä, koska tulivat kouluun lempääläisinä. Johan Bromanin kuoleman jälkeen alkoi pitkällinen oikeudenkäynti Hävältilän omistuksesta Bromanin perheen ja Albert Spenseniuksen lasten välillä (Lempäälän käräjät 1745-1749). Olen tehnyt tästä laajasta materiaalista vain vähän muistiinpanoja enkä tiedä, oliko elossa muita lapsia kuin Gabriel ja Anna Catharina, jonka oikeudenomistaja oli kirjanpitäjä Petter Johan Austrell (Albert oli kuollut ylioppilaana 1736).

Kantaisän kolmas poika tullikirjuri, myöhemmin kaupunginviskaali Johan Spenser osti 1698 langoltaan Jakob Mattsson Blomilta talon ja tontin Aningaisten tulliportilta. Hän oli leskimies, kun hänet 11.6.1695 vihittiin Paimiossa ”matrona” Magdalena Månsdotterin kanssa, jolle tämä avioliitto myös oli toinen. Johan Spenser on kuollut ennen 1709, jolloin hänen vaimonsa solmi kolmannen avioliittonsa raatimies Henrik Tolpon kanssa. Veronkantokirjuri Erik Spenser Ylä-Satakunnan kihlakunnassa ja Uudenmaan jv. rykmentin vänrikki Peter Spenser, joka kaatui Napuen taistelussa 19.2.1714, eivät oikein hyvin sovi muiden kuin Johan Spenserin pojiksi. Albert Spensenius vanhemman tytär Maria, Jakob Florinuksen eli Blomin vaimo, on jo mainittu, ja lapsijoukkoon voidaan lisätä toinen tytär Elisabet, joka oli naimisissa 1) Lemun kappalaisen Anders Aschelinin ja 2) turkulaisen tullinhoitajan Henrik Simonsson Wittkoppin kanssa.

H. I.

[karisalm]

Hei

Peter Spenseniuksesta (k. 1702) minulla on vain vähän tietoja ja nekin epävarmoja. Hänellä näyttää olleen avioliitossaan Katarina Alleniuksen kanssa ainakin kolme tytärtä: Maria, jonka avioliitosta rummunlyöjä Ernest Stekelborgin kanssa Urjalan Menoisissa Rummunlyöjä Otto Ernest Steckelborgin ja (Magdalena) Maria Allenian Urjalan kirjoista löytyvä vanhin lapsia on syntynyt 1681 joten Maria Allenia itse ehkä 1650-luvulla joten hän lienee Henricsdotter ja Katarina Alleniuksen sisar.

[Pekka Hiltunen]

Olisinko todella tehnyt tällaisen arvauksen?
Ilmaisin varomattomasti asian niin, että jää mahdollisuus väärinkäsitykselle. Arvauksesihan käsitti vain sen seikan, että Peter ja David olisivat veljeksiä ja Davidin kuoltua Albertus Davidi olisi päätynyt setänsä koulutettavaksi, mikä vaikuttaa sinänsä loogiselta. Lainausmerkkini eivät riittävän selkeästi ilmaisseet sitä ajatusta, että Peter ja David eivät kirjoituksesi perusteella ensinnäkään välttämättä olleet veljeksiä, eivätkä varsinkaan sitä, että Peter Spensillä olisi voinut olla samanikäistä jälkeläistöä kuin Davidilla. Kyseessä oli nyt pelkästään minun sokeuteni, kun asia oli varsin selkeästi esillä. Pahoittelen kömmähdystäni. Uudenkaupungin porvarin, Albertus Ericiin pojan, Gabrielin toimiala varmaankin tulee lähteissä esiin.
PH

[Pekka Hiltunen]

Peter Spenseniuksesta (k. 1702) minulla on vain vähän tietoja ja nekin epävarmoja. Hänellä näyttää olleen avioliitossaan Katarina Alleniuksen kanssa ainakin kolme tytärtä: Maria, jonka avioliitosta rummunlyöjä Ernest Stekelborgin kanssa Urjalan Menoisissa Wilskmanilla on ristiriitaisia tietoja, Anna (pso luutnantti Jakob Detlof hänen 2. aviossaan) ja Elisabet (pso Henrik Henriksson Wärdh).

Minulla on samankaltaisia käsityksiä Petrus Albertinpojan tyttäristä: "Gamla värdinna" Nousiaisten Nummenkylän Viinikan nimismiehentalosta Lisbeta Persdotter haudattiin 5.9.1749. Henrik Henrikinpoika Wärdh nuorempi (jonka isän, Henrik Flemingin ja myöhemmin 2. avionsa lesken läänitysten hopmannin arvelen olleen Henrik Flemingin avioton poika Kustavin Friisilästä Flemingin 1. avion ajoilta Ebba Bååtin kanssa) kuoli Tukholmassa hiukan aikaisemmin samana vuonna. Henrik Henrikinpoika (nuorempi) oli ensin Nousiaisten Palon Lonkin ratsumies, mutta korotettiin luutnantiksi ja sai vielä vanhalla iällään ratsumestarin arvon. Hänen puolisonsa sisar Anna Spensenia asui Palon Lonkissa 1700-luvun puolivälin seutuvilla sisarenpoikansa, ratsumies Bertil Henrikinpoika Longin taloudessa. kun joskus esitin, että Anna olisi ollut luutnantti Detlofin puoliso, kohtasin vastalauseita niin, että olen jättänyt Annan kokonaan naittamatta. Siitä, että oliko hän 1. vai 2. puoliso en ymmärtänyt esittää mitään kantaa. Minäkään en ole kirjannut Petrus Spenseniukselle Annan ja Lisbetan lisäksi muita jälkeläisiä.

Henrik Henrikinpoika Wärdh nuoreman ja Lisbeta Spensenian lapsiksi olen Bertil Henrikinpoika Longin (1716 - 18.2.1791) lisäksi merkinnyt Annan, jonka p:so oli Palon Isotalon rusthollari Johan Sigfridsson, ja Elisabetin (s. 2.2.1722, k. Killaisten Tuorissa), p:so Nousiaisten Nutturlan sotilas Bertil Simonsson Murckman.

Catharina Allenian isä oli Henrik Jöransson Laukka, jota on arveltu khra Gregorius Henriciin pojaksi. Gregorius Henriciin isä on voinut olla Palon Isotalon isäntä Henrk Pålsson. Henrik Gregori Laukan p:so oli Catharina Bertilsdotter, jonka isä nähdäkseni oli katselmuskirjuri ja Lemun Veraisten rusthollari Bertil Mattsson, jonka puoliso näköjään oli Lemun Kallelan Matts Olofssonin ja vaimonsa Brita Georgiin tytär Lisa. Olen esittänyt, että mainitun Lisan äiti oli Staffan Sassin nimeltä tuntematon tytär, sillä Bertil Mattsson mainitaan joissain lähteissä Staffan Sassin yhteydessä. Nousiaisten khra v:een 1596 saakka oli Staffan Henrikinpoika, ja hän on saattanut käsittääkseni olla Gregorius Henriciin veli, jonka tiedetään olleen Isotalon poika:

"S Nousiainen. V Nousiaisten Palon Isontalon talollinen Heikki Paavonpoika (Henrik Påhlsson) ja N.N.
Nousiaisten kirkkoherra 1557.
Allekirjoitti ("Staffanus Henrici Nousis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Stephanus Henrici Nousiaisis.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Kirkkoherra Stephanus maksoi kruunajaisapua 16 markkaa kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten 1561, ja hänet tuomittiin 50 markan sakkoihin Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hän sinetöi Nousiaisten pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 25.11.1568.
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kirkkoherra Stephanus "Hr Staffan kyrkoherde Nousis socken" omisti 3 hevosta arvoltaan 35 markkaa, 8 härkää, 16 lehmää, 23 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 14 vuohta, 30 lammasta ja 10 sikaa. Metallivarallisuutta hänellä oli 10 naulaa tinaa, 3 leiviskää, 10 naulaa kuparia ja 30 luotia hopeaa. Hänen omaisuutensa arvo oli 590 markkaa, mutta tieto maksettavasta hopeaverosta puuttuu veroluettolosta. Stephanus Henricin palkkaetuja koskevia päätöksiä 1576 ja 1577 käsiteltiin kuningas Juhana III:n kirjeessä 22.6.1582. Hänet ("Her Staffann i Nousis”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 5 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Kirkkoherra Stephanus oli kotitalonsa Palon Isontalon osaomistaja vuodesta 1585.
K Nousiainen 1596.
P Birgitta N.N., eli miehensä kuoltua leskenä Nousiaisissa ja mainitaan Palon Isontalon osaomistajana 1596–1601." (Paimenmuisto)

Catharina Allenian veljen, Gustaf Henrikinpojan puolison, Maria Jägerhornin 1. p:so oli Naantalin pedagogi, khra:n apulainen ja Nousiaisten kpl Jacob Caringius (k. 1672).

PH

[Hela]

Ilmaisin varomattomasti asian niin, että jää mahdollisuus väärinkäsitykselle. Arvauksesihan käsitti vain sen seikan, että Peter ja David olisivat veljeksiä ja Davidin kuoltua Albertus Davidi olisi päätynyt setänsä koulutettavaksi, mikä vaikuttaa sinänsä loogiselta. Lainausmerkkini eivät riittävän selkeästi ilmaisseet sitä ajatusta, että Peter ja David eivät kirjoituksesi perusteella ensinnäkään välttämättä olleet veljeksiä, eivätkä varsinkaan sitä, että Peter Spensillä olisi voinut olla samanikäistä jälkeläistöä kuin Davidilla. Kyseessä oli nyt pelkästään minun sokeuteni, kun asia oli varsin selkeästi esillä. Pahoittelen kömmähdystäni. Uudenkaupungin porvarin, Albertus Ericiin pojan, Gabrielin toimiala varmaankin tulee lähteissä esiin.
PH

Anteeksi, Pekka, en huomannut että tarkoitit turkulaista Peter Spensiä, kun ajatukseni olivat Nousiaisten kappalaisessa Peter Spenseniuksessa. Peter ja David Spensin olettaminen veljeksiksi oli todellakin pelkkä arvaus, siinä ei ollut mitään muuta perustetta kuin Albertus Davidin turkulaisuus ja se että Turusta ei löydy ketään Davidia, joka sopiisi hänen isäkseen.

Peter Spenseniuksen tytär Maria lienee parasta unohtaa, koska tieto perustuu vain Wilskmaniin ja hän on toisessa paikassa maininnut Ernest Steckelborgin vaimoksi Maria Allenian.

H. I.

[Pekka Hiltunen]

Minulla on samankaltaisia käsityksiä Petrus Albertinpojan tyttäristä: "Gamla värdinna" Nousiaisten Nummenkylän Viinikan nimismiehentalosta Lisbeta Persdotter haudattiin 5.9.1749. Henrik Henrikinpoika Wärdh nuorempi (jonka isän, Henrik Flemingin ja myöhemmin 2. avionsa lesken läänitysten hopmannin arvelen olleen Henrik Flemingin avioton poika Kustavin Friisilästä Flemingin 1. avion ajoilta Ebba Bååtin kanssa) kuoli Tukholmassa hiukan aikaisemmin samana vuonna. Henrik Henrikinpoika (nuorempi) oli ensin Nousiaisten Palon Lonkin ratsumies, mutta korotettiin luutnantiksi ja sai vielä vanhalla iällään ratsumestarin arvon. Hänen puolisonsa sisar Anna Spensenia asui Palon Lonkissa 1700-luvun puolivälin seutuvilla sisarenpoikansa, ratsumies Bertil Henrikinpoika Longin taloudessa. kun joskus esitin, että Anna olisi ollut luutnantti Detlofin puoliso, kohtasin vastalauseita niin, että olen jättänyt Annan kokonaan naittamatta. Siitä, että oliko hän 1. vai 2. puoliso en ymmärtänyt esittää mitään kantaa. Minäkään en ole kirjannut Petrus Spenseniukselle Annan ja Lisbetan lisäksi muita jälkeläisiä.

Henrik Henrikinpoika Wärdh nuoreman ja Lisbeta Spensenian lapsiksi olen Bertil Henrikinpoika Longin (1716 - 18.2.1791) lisäksi merkinnyt Annan, jonka p:so oli Palon Isotalon rusthollari Johan Sigfridsson, ja Elisabetin (s. 2.2.1722, k. Killaisten Tuorissa), p:so Nousiaisten Nutturlan sotilas Bertil Simonsson Murckman.

Catharina Allenian isä oli Henrik Jöransson Laukka, jota on arveltu khra Gregorius Henriciin pojaksi. Gregorius Henriciin isä on voinut olla Palon Isotalon isäntä Henrk Pålsson. Henrik Gregori Laukan p:so oli Catharina Bertilsdotter, jonka isä nähdäkseni oli katselmuskirjuri ja Lemun Veraisten rusthollari Bertil Mattsson, jonka puoliso näköjään oli Lemun Kallelan Matts Olofssonin ja vaimonsa Brita Georgiin tytär Lisa. Olen esittänyt, että mainitun Lisan äiti oli Staffan Sassin nimeltä tuntematon tytär, sillä Bertil Mattsson mainitaan joissain lähteissä Staffan Sassin yhteydessä. Nousiaisten khra v:een 1596 saakka oli Staffan Henrikinpoika, ja hän on saattanut käsittääkseni olla Gregorius Henriciin veli, jonka tiedetään olleen Isotalon poika:

"S Nousiainen. V Nousiaisten Palon Isontalon talollinen Heikki Paavonpoika (Henrik Påhlsson) ja N.N.
Nousiaisten kirkkoherra 1557.
Allekirjoitti ("Staffanus Henrici Nousis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Stephanus Henrici Nousiaisis.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Kirkkoherra Stephanus maksoi kruunajaisapua 16 markkaa kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten 1561, ja hänet tuomittiin 50 markan sakkoihin Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hän sinetöi Nousiaisten pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 25.11.1568.
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kirkkoherra Stephanus "Hr Staffan kyrkoherde Nousis socken" omisti 3 hevosta arvoltaan 35 markkaa, 8 härkää, 16 lehmää, 23 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 14 vuohta, 30 lammasta ja 10 sikaa. Metallivarallisuutta hänellä oli 10 naulaa tinaa, 3 leiviskää, 10 naulaa kuparia ja 30 luotia hopeaa. Hänen omaisuutensa arvo oli 590 markkaa, mutta tieto maksettavasta hopeaverosta puuttuu veroluettolosta. Stephanus Henricin palkkaetuja koskevia päätöksiä 1576 ja 1577 käsiteltiin kuningas Juhana III:n kirjeessä 22.6.1582. Hänet ("Her Staffann i Nousis”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 5 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Kirkkoherra Stephanus oli kotitalonsa Palon Isontalon osaomistaja vuodesta 1585.
K Nousiainen 1596.
P Birgitta N.N., eli miehensä kuoltua leskenä Nousiaisissa ja mainitaan Palon Isontalon osaomistajana 1596–1601." (Paimenmuisto)

Catharina Allenian veljen, Gustaf Henrikinpojan puolison, Maria Jägerhornin 1. p:so oli Naantalin pedagogi, khra:n apulainen ja Nousiaisten kpl Jacob Caringius (k. 1672).

Lisään nyt tähän vielä katselmuskirjuri ja rusthollari Bertil Mattssonin tyttäreksi olettamani khra Henrika Laukan vaimon Catharina Bertilintyttären veljeksi arvelemani Isac Bertilinpojan, Veraisten ja myöhemmin Vitikaisten rustohollarin sukuyhteyksiä Kallelaan, jotka a.o. ketjussa eivät kovin selkeästi tulleet esille.

Isac Bertilinpojan appi oli Lemun Veraisten kruununvouti Johan Simonssaon ja anoppi Hebla Mattstsdotter Röökman (Ryökäs), jonka isoäiti siis oli Karin Thomasdotter Spåra, Kallelan Olaus Jacobiin velipuolen Thomas Jacobsson Spåran tytär. Thomas Jacobiin vaimon on arveltu olleen Lemun Mannan Mårten Nilsinpojan ja Kerstin Henrikintytär Tavastin tytär, jonka äidinäiti oli Birgitta Jepentytär (Kurki).

E.m. suvut liittyvät toisiinsa minun tauluissani isoisäni vanhempien suvuissa, joten on ymmärrettävää, että esillä olleitten tietojen hahmottaminen vaatinee kynää ja ruutupaperia kaikkien sukulaisuusyhteyksien huomaamiseksi.

Nousiaisten Palon Lonkin rakuunan olen päätellyt olleen Henrik Henrikinpoika Wärdh nuoremman poika m.m. sillä perusteella, että Kirvelän Viinikan nimismiehentaloon ja nimismiehiin oli hänen sekä vaimonsa kautta useita sukulaisuusyhteyksiä, jotka ilmenevät m.m. lasten kummien sekä rakuuna Bertil Henrikinpojan pojan Jacobin avioliitolla Maria Johanintytär Allenian kanssa. Maria oli Valkjärven khra Johan Alleniuksen nuorin tytär, joka on äitinsä kanssa päätynyt Turkuun nähtävästi porvari Jacob Alle´nin luokse ja sitten Nousiaisten Killaisiin J.A:n 3. vaimon sukulaisen luokse nähtävästi avioliittotarkoituksessa. Puolison, Maria Allenia ja Bertil Henrikinpojan poika, rakuuna Jacob Bertilinpoika Westerberg olivat molemmat Henrik Laukan jälkeläisiä.

PH