Hämeestä Pohjanmaalle

[pirjonen]

Olen löytänyt esivanhempiani Pohjanmaalta, josta tiesinkin äiteni olevan niin Isojoelta (äitinsä Asukkaan sukua) kuin Kauhajoelta (isänsä Ojanen/Ojanperä sukua).

Isäni puolelta tulikin itselleni yllätyksenä se, että vaarini, Kalle Rikhard Juhonpoika Jokisen toinen vaari, olikin Elias Heikinpoika Lehtinen Sääksmäeltä ja on lisäksi Leizan sukua, joka näyttää olevan vaurasta ja siten vaikutusvaltaista sukua siellä aikoinaan ollut.

Mutta eipä siinä vielä mitään. Lapseni juuret myös ovat Sääksmäeltä ja löytyivät "vääränkoivun" kautta sattumalta kun kolusin omia juuriani Kalvolan suunnalta Löfflundien kautta, eli vaarini mummon, Loviisa kustaa Löfflundin jälkiä seuratessani.

Suorassa linjassa löytyy jälkikasvulle Speitz ja vilahtaapa Luopioisissakin päin eräs siihen sukuun liittyvä.

Äiten esivanhemmista löytyy sitten Havunen, josta löysin maininnan "Hämes Havunen" sivustolta, että olisi muka vaeltanut Hämeestä Kauhajoelle, mutta lieneekö se sitten totta vaiko jonkun vilkkaan mielikuvituksen tuotetta?

Olisko kellään selkeää visiota siitä, miten Sääksmäen vallasväki kytkeytyisi Pohjanmaalle Kauhajoelle, vai onko vain sattuman kauppaa että monella muullakin itseni lisäksi on paljon kytköksiä niin Sääksmäellä, Luopioisissa, kuin myös Kauhajoella?

Ihan suorassa linjassa en löydä kytköstä, mutta en ole saanut kasaan kaikenkattavaa sukuverkostoa, niin valtavaa sukupuuta että olisi edes mahdollista yksin lähteä harhailemaan "silmäkkeitä täynnä olevalle suolle"..

t. Jokisen Pirjo, eli pirjonen

[KariKK]

Olen löytänyt esivanhempiani Pohjanmaalta, josta tiesinkin äiteni olevan niin Isojoelta (äitinsä Asukkaan sukua) kuin Kauhajoelta (isänsä Ojanen/Ojanperä sukua).

Isäni puolelta tulikin itselleni yllätyksenä se, että vaarini, Kalle Rikhard Juhonpoika Jokisen toinen vaari, olikin Elias Heikinpoika Lehtinen Sääksmäeltä ja on lisäksi Leizan sukua, joka näyttää olevan vaurasta ja siten vaikutusvaltaista sukua siellä aikoinaan ollut.

Mutta eipä siinä vielä mitään. Lapseni juuret myös ovat Sääksmäeltä ja löytyivät "vääränkoivun" kautta sattumalta kun kolusin omia juuriani Kalvolan suunnalta Löfflundien kautta, eli vaarini mummon, Loviisa kustaa Löfflundin jälkiä seuratessani.

Suorassa linjassa löytyy jälkikasvulle Speitz ja vilahtaapa Luopioisissakin päin eräs siihen sukuun liittyvä.

Äiten esivanhemmista löytyy sitten Havunen, josta löysin maininnan "Hämes Havunen" sivustolta, että olisi muka vaeltanut Hämeestä Kauhajoelle, mutta lieneekö se sitten totta vaiko jonkun vilkkaan mielikuvituksen tuotetta?

Olisko kellään selkeää visiota siitä, miten Sääksmäen vallasväki kytkeytyisi Pohjanmaalle Kauhajoelle, vai onko vain sattuman kauppaa että monella muullakin itseni lisäksi on paljon kytköksiä niin Sääksmäellä, Luopioisissa, kuin myös Kauhajoella?

Ihan suorassa linjassa en löydä kytköstä, mutta en ole saanut kasaan kaikenkattavaa sukuverkostoa, niin valtavaa sukupuuta että olisi edes mahdollista yksin lähteä harhailemaan "silmäkkeitä täynnä olevalle suolle"..

t. Jokisen Pirjo, eli pirjonen

Kauhajoen osalta muutama sana.
Havunen on yksi Kauhajoen vanhimmista taloista, mutta sen ensimmäisen asukkaan ja nimen antajan lähtöaluetta ei kai
ole voitu mistään alkuperäisistä dokumenteista tunnistaa. Näin siitäkin huolimatta, että Kauhajoki on asutettu aika myöhään, vasta 1500-luvun puolenvälin jälkeen. Se, että perustaja olisi tullut Hämeestä, perustuu kai nimiyhtäläisyyksiin ja perimätietoon ja siihen historiantutkijoitten yleiseen käsitykseen, että Pohjanmaa on saanut asutuksensa suurelta osin Hämeen suunnasta.

Kauhajoella on kyllä paljon Speitz-suvun jälkeläisiä. Se taas perustuu siihen, että Kurikan kappalaiseksi 1690-luvun alkupuolella tuli Matias Soraeus,
k. 28.11.1702. Hänen puolisonsa Helena Forlundian esipolvissa on Speitz-sukua.
Soraeuksen perheen mukana Kurikkaan tuli myös Helenan sisar Elisabet, joka avioitui Kurikkalaisen Juho Oppaan kanssa. Matiaksen ja Helenan vanhin tytär Marketta (kaste 24.9.1685 Ikaalinen) avioitui kauhajokelaisen Jaakko Simonpoika Iso-Aron kanssa. Jaakko ja Marketta olivat myöhemmin Kauhajoen Marttilan haltijat. Epäilemättä Speitz-suvun jälkeläiset Kauhajoella ovat valtaosaltaan näiden Forlundia-sisarusten jälkeläisiä.

[pirjonen]

Kiitos! :)

[pirjonen]

Ja "BINGO"..

Löytyihän se Marketta Matintytär Soraeus myös mun kyhäämästäni koosteesta..

[KariKK]

Ja "BINGO"..

Löytyihän se Marketta Matintytär Soraeus myös mun kyhäämästäni koosteesta..

Tämän Marketan ja Jaakko Simonpoika Iso-Aron vihkimerkintä on HisKissä Kurikan vihityissä 22.9.1703 Jacob Arå Marg. Lovara. Marketan sukunimi on tulkittu outoon muotoon, kun pitäisi tietenkin olla Soraea. Olin jo unohtanut tämän virheen, vaan eipä se kai ole ketään hämännyt.

[pirjonen]

Sukunimien ja nimien kirjoitusasuthan vaihtelee paljon. Erityisesti "rahvaan" osalta ei näytä olevan kovin nökönnuukaa miten on ylösmerkitty. Ns. paremmissa piireissä on oltu vaateliaampia ja pidetty kiinni omasta, joka on jo omaksuttu, nimestäkin.

Olen sellaiseenkin törmännyt, että sama henkilö esiintyy kirkonkirjoissa useammalla eri nimellä.
Aiemmin huhuilemani esi-isä Luopioisista on milloin Kanström, milloin Kandelin ja jälkipolvensa on käyttäneet Kant nimeä ja lopulta se on unohtunut ainakin omasta sukulinjastani. Sylän-Hämmeen lehlestä löysin yhä Luopioisista nuohoojan kellä on ehkä samoja sukujuuria, mutta mitään takeita ei ole kun kyseessä on alkujaan torpparit ja väki hajaantunut, osa mierontiellekkin.

pirjonen

[pirjonen]

Niin.. ja mitä tulee näihin sosiaalisiin yhteishankkeisiin kuten Hiskiinkin, "kun on monta kokkia, tulee sakee soppa". Niinhän se aina on. Olen oppinut jo kantapään kautta sukujuuria selvitellessäni, samalla lähihistoriaa opiskellessani, että parempi aina tarkistaa alkuperäisistä kirkonkirjoista ja sitten vielä vertailla löydöksiä ristiinrastiin..

pirjonen

[E Juhani Tenhunen]

Olisko kellään selkeää visiota siitä, miten Sääksmäen vallasväki kytkeytyisi Pohjanmaalle Kauhajoelle, vai onko vain sattuman kauppaa että monella muullakin itseni lisäksi on paljon kytköksiä niin Sääksmäellä, Luopioisissa, kuin myös Kauhajoella?

Kyrönkankaan kesätie Hämeenkyröstä Kauhajoelle on ollut selkeä reitti. jonka varrella Hämes-Havunenkin seisoo. Sääksmäkeläiset ja luopioislaiset saattoivat alkumatkalla käyttää vanhaa kolmostietä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle ja edelleen Hämeenkyröön. Reitit kuuluvat kehittämääni valtakunnalliseen pyörämatkailureitistöön, joka viitoitettiin pääosin 1996. Ks. Retkeily GT Etelä-Suomi 1:400.000.

E. Juhani Tenhunen

[pirjonen]

Ok.. Kiitos vastauksesta ja kiitos niistä pyöräilyreiteistäkin. Nuorempana tuli sutkuteltua Hämeessä useempanakin kesänä merkittyjä pyöräreittejä milloin mihinkin suuntaan.. :)

Eräs vaarini veli, Kauhajoelta Riihimäelle muuttaneena, innokas pyöräilijä hänkin ja vielä iällä teräavaarina poljiskeli samaa väliä edestakas poikkeillen meille sukulaisilleen matkansa varrella. Tais olla liki kasikymppinen viimeisillä retkillään. Pitkäikäistä sukua näyttävät olevan yhä ja vetreetä sakkia vielä iällä nämä Ojanperät/Ojaset Kauhajoelta.