Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Luopiosista Kantolasta rakuunatorppareita ja lähipiiriä..
Hei!
Tännekin sitten lopulta kirjauduin. Olen n. 1½v. "tuhertanut" sukututkimuksen parissa, tai liki pari vuotta ja nyt oon imuroinut melkein kaiken mahdollisen tiedon jota netitse on mahdollista. Mikään virallinen sukututkija en ole enkä sellaiseksi edes pyri mutta harrastukseen näköjään voi jäädä koukkuun ja ahneus löytää aina vaan lisää, on sekin näköjään kyltymätön..
Pohjanmaan sukuhaarani äiten puolelta Kauhajoelta ja sen lähikunnista on melko loppuun etsitty ja löydetty, mutta isäni puolelta on vielä paljon löytymättä.
Isän puolelta isälinja tyssää Luopioisiin Kantolaan Jacob Jöranssoniin s. n.1736 ja vaimoonsa Sophia Jörensdotteriin s.1739 .. tai no.. Sofian vanhemmatkin olen löytänyt Luopioisista Kantolasta, mutta Jacobin vanhemmista en sitten löydäkkään mitään..
Rakuunana Jacob Jöransson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10004011 on Kantolan torppaansa asuttanut ja ollut milloin Kanström, milloin Kandolin ja Kant nimellä on myös samaa sukua kirkonkirjoissa.
Oisko joku törmännyt omissa tutkimuksissaan tapaukseen?
Täällä vanhin löydökseni http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6248956 josta löytyy Sofia vaimon vanhemmat.
Jokista ensalkuun etsin kun aloin haeskella hatarilla tiedoillani aluksi Luopioisten suunnasta esivanhempiani, mutta sainkin todeta alussa että hatustahan se oli tempaistu mokoma "Jokinen", ellei se sitten jotenkin kytkeydy nimeen "Kanström", ole kytkös johonkin virtaukseen..
Aika pitkälle olen päässyt pelkällä moukan tuurilla ja saaden sivustaukeakin välillä, mm. niin että on ohjattu pois vääriltä poluilta.
Etukäteen jo kiittäen ja mukana täälläkin sitten.. Ja hiljasesta hämäläisyydestä ei ole tietookaan.. ;)
t. Ensipostauksen tänne tehnyt pirjonen
Ni niin..
löytyyhän sitä sitten vielä yksi vanhempi kirkonkirja netistä Hauhon puolelta digiarkistosta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24823179 1722-1735 ajalta mutta en ole siitä itse tullut ns. "hullua hurskaammaksi" vaikka olen sitä syynännyt edes takas.
Täältä löytyy Kandolan rakuunan komppania ja numero
http://www.genealogia.fi/hakem/rusth14.htm
Ja tässä joitakin löydöksiä sotilasrullista, lisääkin löytyy:
Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti Luetteloita 1763
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20322&pnum=52
NEDRE HÅLLOLA COMPAGNIE Wargiernings Manskapet
61 Kandola Jacob Jöransson, 24, ogift
Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1767-1767
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19681&pnum=282
Ala-Hollolan eli toisen majurin komppania
61 Kandola, ... 3. Martii 1767 blifvit utbyttad med Jacob Kandström född i Tafwastland, 28, 1/2, gift
Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1775-1775
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19682&pnum=132
Ala-Hollolan eli toisen majurin komppania
61 Kandola, Jacob Kantström, 36
Arno
Kiitos Arno! :)
Pitää plärätä läpi, ehkä löytyy joku hyvä "tärppi". Jihuu!
Hei!
Miten noihin pääsee sisään?
Kysyy tunnuksia, enkä ainakaan samoilla tunnuksilla pääse sisään, joilla tänne kirjaudun.
Haa.. Ongelma ratkesi! nehän ei olleetkaan mun omat tunnukset vaan jäsentunnukset, siis eri juttu.
Nyt näkyy! :)
No ni.. Ruotsinkielen taidottomana olen yhä ymmälläni..
E Juhani Tenhunen
24.05.14, 16:26
löytyyhän sitä sitten vielä yksi vanhempi kirkonkirja netistä Hauhon puolelta digiarkistosta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24823179 1722-1735 ajalta mutta en ole siitä itse tullut ns. "hullua hurskaammaksi" vaikka olen sitä syynännyt edes takas.
Edellisellä Rautajärven Mielolan sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24823177 on ensimmäisenä Yrjö Jaakonpoika. Hauhon Mielolan HisKissä on 1713 syntynyt Yrjö Jaakonpoika, jonka vanhemmat olivat Jaakko Arvinpoika ja Kirsti Erkintytär.
Nyky-Pälkäneen Kantola sijaitsee juuri Luopioisten Rautajärvellä. Mielolaa ei Kansalaisen karttapaikka enää tunne. Veikkaanpa että tässä ovat Kantolan Jaakko Yrjönpojan juuret. SAY Hauho voinee kertoa lisää.
E. Juhani Tenhunen
Hei! Ja kiitos. Olen varmaan sokeutunut kun oon silmät melkein ruvella tihrustanut ja etsinyt tuon sukuhaaran esivanhempia.. Kerrassaan mukavaa, kiitos! :)
E Juhani Tenhunen
25.05.14, 13:06
Hei! Ja kiitos. Olen varmaan sokeutunut kun oon silmät melkein ruvella tihrustanut ja etsinyt tuon sukuhaaran esivanhempia.. Kerrassaan mukavaa, kiitos! :)
On oikein mukavaa auttaa, meneehän toisaalla mainitsemistani pyöräreiteistä yksi myös Rautajärven kautta. Luopioisista on SAY-tietoja omana koosteenaan vuosilta 1539-1713 sekä Tuuloksen yhteydessä 1720-1809.
Luopioisten rippikirjoista ei löydy Mielolaa mutta kylläkin Miemola, joka näyttää olevan Aitoon rinnakkaisnimi.
E. Juhani Tenhunen
No kiva! :)
Muttamutta.. ymmärsinkö oikein, että HisKi:stä löytyis Luopioisten tietoja Hauhon kirkonkirjojen lisäksi vielä Tuuloksenkin kirkonkirjoista?
E Juhani Tenhunen
25.05.14, 17:49
Noymmärsinkö oikein, että HisKi:stä löytyis Luopioisten tietoja Hauhon kirkonkirjojen lisäksi vielä Tuuloksenkin kirkonkirjoista?
Et, mutta kysymyksesi oli aiheellinen! Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY) sisältää hämäläisen maallisen hallinnon arkistojen tietoja Kiljusen herrasväki-kirjailija Jalmari Finnen ideoimana eli liikumme maa- ja henkikirjojen maailmassa.
Luopioisista viimeinen oma hakemisto Digitaaliarkistossa on:
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1108
Tätä myöhemmissä Tuuloksen hakemistoissa Digitaaliarkistossa saattaa olla myös Luopioisten kylien sivuja, vaikka ne eivät näykään toistaiseksi hakemistosivulla:
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1109 ja
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1110
Kaikki arkistoyksikköihin kuuluvat jaksot saat hakuun linkeillä:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=1939 (1780-1799)
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=1940 (1800-1809)
Onnea seurantaasi!
E. Juhani Tenhunen
Kiitos jälleen!
Aina kannattaa kysellä tyhmiä.. ;)
Edellisellä Rautajärven Mielolan sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24823177 on ensimmäisenä Yrjö Jaakonpoika. Hauhon Mielolan HisKissä on 1713 syntynyt Yrjö Jaakonpoika, jonka vanhemmat olivat Jaakko Arvinpoika ja Kirsti Erkintytär.
Nyky-Pälkäneen Kantola sijaitsee juuri Luopioisten Rautajärvellä. Mielolaa ei Kansalaisen karttapaikka enää tunne. Veikkaanpa että tässä ovat Kantolan Jaakko Yrjönpojan juuret. SAY Hauho voinee kertoa lisää.
E. Juhani Tenhunen
Terve,
Tämä viitattu Hauhon rippikirjasivu 1722-35 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24823177 on mielestäni vaikeatulkintainen, eikä siitä pidä tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Itse en voi vakuuttaa seuraavaa tulkintaani oikeaksi, mutta esitän kuitenkin. Otsikko on Kantolan Mickola eikä Mielola.
Tummemmalla musteella kirjoitetut nimet ovat yleensä rippikirjajakson alusta, hennommalla kirjoitetut ilmeisesti on täydennetty jakson loppupuolella.
ensimmäiselle riville (lampuoti?) on merkitty Jöran Mattsson (s.1694 tai 1696), hänellä hustru Maria (Jöransdr, s.-.4.1695 tai 1697). Tämä pariskunta tavataan sittemmin Kantolan Nikkilässä. Heillä on lapsia Jöran 1720, Walborg, Lisa(?), Johan 1725, Maria 1727, Gabriel 1729, Beata 1731, Erik 1734.
(näistä Johan Jöransson 1725-1802 on äitini esivanhempia)
Jöran Mattssonin jälkeen uudeksi lampuodiksi tuli Jöran Jacobsson. koska etunimi sattuu olemaan sama kuin edeltäjällä, vain patronyymi on korjattu.
Kiinnitän huomiota, että ilmeisesti jo rippikirjajakson alussa Rautajärven Mickolassa oli renki Jacob ja vaimonsa Valborg, jota tässä ja myöhemmissäkin rippikirjoissa tituleetataan swågerska tai syster. Kyseessä on varmaankin Jörn Mattssonin puolison Maria Jöransdotterin sisar Valborg Jöransdotter (s. 1678, k.03.11.1758 pig i Kandola Nikkilä). Jos renki Jaakko on samaa ikäluokkaa, on mahdollista, että uusi lampuoti (1720-luvun loppupuolelta tai 1730-l. alkaen) Jöran Jacobsson on renki Jaakon poika. Samaa veljessarjaa saattaisi silloin olla myös sold. Petter Jacobsson. Kenen äiti sitten on inh. modern Maria Jacobsdr, en osaa sanoa. Jos renki Jaakko on HisKi:ssä mainittu Arvidsson, niin Valborg Jöransdr ei silloin olisi Jöran Jacobssonin (1713?) äiti vaan Jaakon myöhempi puoliso.
Aimo
Kiitos Aimo tulkinnastani. En ole merkinnyt mitään vielä mihinkään ja aprikointiahan aiemminkin on vasta esitetty, ei mitään pätevää. Hyvä kuitenkin kun (ehkä) pikkuhiljaa täsmentyy..
Aina kannattaa siis kysellä! :)
edelleen spekuloin, että Rautajärven Mikkolan renki Jacob on Tuuloksen SAY:ssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=620429 1707 mainittu Jacob Sigfridsson, puoliso Maria. Valborg Jöransdr olisi näin Jacob Sigfridssonin myöhempi puoliso. Hauhon Mieholan Jacob Arvidsson ei siis kuuluisi tähän mitenkään.
Aimo
E Juhani Tenhunen
26.05.14, 10:14
edelleen spekuloin, että Rautajärven Mikkolan renki Jacob on Tuuloksen SAY:ssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=620429 1707 mainittu Jacob Sigfridsson, puoliso Maria. Valborg Jöransdr olisi näin Jacob Sigfridssonin myöhempi puoliso. Hauhon Mieholan Jacob Arvidsson ei siis kuuluisi tähän mitenkään.
Tuon ajan Luopioisten Rautajärven Mikkolan tietojen ei vielä pitäisi olla SAY Tuuloksen sivulla ollenkaan, koska Luopioisista on tältä ajalta oma SAY. Löytyisikö tästä jotain kiinnostavaa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=1013 (1694-1713)
Tuuloksessa lienee tällä hetkellä ainakin 3 Mikkolaa, mm. Mustilassa. Voi tietysti olla,että Jaakko Sipinpoika olisi muuttanut Rautajärvelle. Kiitos Aimolle pohdinnan edistämisestä!
E. Juhani Tenhunen
Tuuloksen SAY sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=620429 ja Luopioisten SAY sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1029847 näyttävät olevan Rautajärven Mikkolan osalta sisällöltään samat. mm. Jacob Sigfridsson esiintyy molemmissa.
Aimo
E Juhani Tenhunen
26.05.14, 11:30
[quote=Aimo;241240]Tuuloksen SAY sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=620429 ja Luopioisten SAY sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1029847 näyttävät olevan Rautajärven Mikkolan osalta sisällöltään samat. mm. Jacob Sigfridsson esiintyy molemmissa{/quote].
Ovat eri vuosikymmeniltä, vm. 1694-1713 ja em. 1740-1759. Luopioinen löytyy Tuuloksen SAY:stä vuosina 1720-1809. Kiitos, Aimo, jälleen!!!
E. Juhani Tenhunen
Ovat samoilta vuosilta, ilmeisesti ehdit avata ensimmäisen linkin virheellisenä, enne kuin ehdin korjata sen pari minuuttia postituksen jälkeen.
Aimo
Ohi aiheen..
Kiitos Aimo tulkinnastani.
Mitä lie päässäni liikkunut vai liekö näppäilyvirhe... Piti kirjoittaa tulkinnastasi..
Muttamutta.. mielenkiintoista todella tämä isoisoisoisoisoisoisän etsiminen.. Siis Kallevaarin Juhoisän, Heikki-isän, Jonasisän, Gabrielisän, Jacobisän, Jöranisän etsintä..
Itselläni ei ollut niin mitään hajuakaan että mistä edes etsiä.. Jäljillä siis ollaan.. Hyvä! :)
Siis Kallevaarin Juhoisän, Heikki-isän, Jonasisän, Gabrielisän, Jacobisän, Jöranisän etsintä..
Hetkeksi hämmennyin kun huomaan että esi-isä ketjussasi Luopioisten Kandolan vaiheilla on: - Jacob - Gabriel - Jonas -
Omia esivanhempiani lähellä löytyy Luopioisten Kandolassa myös isä-poikaketju:
Jacob Sigfridsson (Kandola) Käenniemi (1757-1841)
Gabriel Jacobsson (Kandola) Käenniemi (1781- )
Jonas Gabrielsson (Kandola) Pirttiniemi (1809- )
eri henkilöistä kuitenkin on kysymys.
Aimo
Eipä ole paljoa selkoa tullut etsintöihini.
Jacob Jöranssonin s.ajaksi on Luopioisten rippikirjoihin merkitty 1737, mutta kun tarkistin niistä rakuunatiedoista, niin niissä syntymävuotensa olisi 1739
Kummallakaan vuodella en löydä Luopioisissa kastettua Jacob Jöranssonia.
Kantolasta kyllä löytyy Jöran isäntä, mutta Jacobin vaimolla Sophialla on myös Jöran/Jören niminen isä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6248956
On hyvinkin mahdollista että Jacob on tullut muualta Luopioisiin ja päätynyt avioliiton kautta Kantolaan.
Sophian äiten kautta löysin tuon rippikirjan kun muori on asunut Jacobin ja Sophian luona elämänsä loppuajat.
Melkoista "neulaa heinäsuovasta" tässä hajeskelen.
Pirjonen
Kukahan tämä Jöran Jacobsson on? Ikänsä puolesta (s.1703) sopisi hyvin Jacob Jöranssonin (s. 1737 tai 1739) isäksi.
HisKi Luopioisten hautatut:
23.1.1781 28.1.1781 Koivisto Pihls tårp Sold.gift Jöran Jacobss: Rautlin ell. Pihl bräd.död 78
Aimo
E Juhani Tenhunen
08.06.14, 21:43
Kukahan tämä Jöran Jacobsson on? Ikänsä puolesta (s.1703) sopisi hyvin Jacob Jöranssonin (s. 1737 tai 1739) isäksi.
HisKi Luopioisten hautatut:
23.1.1781 28.1.1781 Koivisto Pihls tårp Sold.gift Jöran Jacobss: Rautlin ell. Pihl bräd.död 78
Taitaapa kuulua Rautelin -sukuun, mihin liittyen on väitelty 2012:
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66932/978-951-44-8887-0.pdf?sequence=1
E. Juhani Tenhunen
Viittaamasi Tiina Miettisen väitöskirja on sangen mielenkiintoinen. Olen sen pääosin lukenut, mutta mainittua Jöran Rautelinia en siitä löydä.
Jöran Rautelin (s.1703) ja vaimonsa Valborg Mattsdr (s.1706) mainitaan Luopioisten rippikirjassa 1777-85. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10003997
Aimo
Kiitos! :)
Rautio nimi vilahteli heti alussa esiin kun lähdin jäljittämään Kallevaarin (s. Hauholla ja isosiskonsa s. Luopioisissa juuria). Rautio viittasi Kantolan Pietilään, mutta lakkasin seuraamasta niitä jälkiä kun löysin rakuunatorpan Kantolasta ja sieltä nämät Gabrielin ja isänsä jacobin..
Pitänee varmaan taapertaa omia jälkiäni takaisin ja tutkia huolellisemmin..
Hauhon historiikki II:n ostin taannoin ilmetyessään talvella ja nyt oon menossa tonne Hauhon kirjastoon etsimään oisko I:stä lainattavissa.. Sieltä löytyy Luopioistenkin tietoa, jos sieltä jotakin johtolankaa sitten löytyis että pääsis Jöran vaarin identiteettiin kiinni.
Ei muuta kun fillarin selkään ja sutkuttamaan, aukee klo 12.00 ja on tuolla "kivenheiton" päässä ja kelikin on nyt mitä parhain ulkoiluun.. :D:
Pirjonen
Ja sitten ihan pakko kertoa miten loistava säkä kävi.
Kirjastosta löytyi myynnissä olevia, poistokappaleita Hauho-Tuulonen-Luopioinen historiikkejä I ja sain 10€:lla ihan omaksi. Oi tätä riemua!
Ja sitten pläräämään valtavaa tiiliskiveä. Johan on kumma jos ei ala vihjeitä löytyä..
Pirjonen :)
Huoh..
Onneks sain 10:llä..
Alkaa melkein Aatamista ja Evasta ja aika laiha saalis.. :rolleyes:
pirjonen
Haluaisin vielä omalta osaltani tuoda lisävalaistusta Hauhon rippikirjassa 1722-35 Rautajärven kylän Mikkolan augmenttitilan kohdalla mainittua Jaakko-renkiä koskeville pohdinnolle sekä erityisesti kyseenalaistaa ne johtopäätökset, joita hänen sukulaisuussuhteistaan on saatavilla olevan tiedon valossa tehty liiankin hätäisesti - siis pelkän nimen perusteella. Itselleni on nimittäin selvää, että hän on sama henkilö kuin viereisen sivun Evinsalon rälssitilalla mainittu Swåger Jacob Pärsson. Mikkolan kohdalla tämän Jaakon nimi on nimittäin vedetty yli ja perään on selvästi kirjoitettu nimi "Sahlo", joka ei Luopioisten paikallishistoriaa tunteville voi merkitä muuta kuin juuri Evinsalon rälssitilaa (RK:ssa 1722-35 tilan nimi on "Salo" ja seuraavassa kirjassa juuri "Sahlo"). Jaakko on siis nainut Luopioisten lukkarivainaan Juho Ristonpojan tyttären Beatan ja muuttanut Rautajärven Mikkolasta Evinsaloon isäntä Mikko Jaakonpojan lankomieheksi - myöhemmin tilanpuolikkaansa isännäksi. Sama voidaan vaivattomasti todeta myös henkikirjoista, joissa Jaakon merkinnät Mikkolassa päättyvät v:een 1726 jatkuakseen heti seuraavana vuonna Evinsalon puolella (SAY 1720-39). Mikkolassa Jaakon alla mainittu Walburg ei myöskään voi olla hänen vaimonsa, koska tämä näyttää olevan elossa vielä 1726 jälkeenkin. Rippikirjan titteli "hustru" heidän nimiensä välissä onkin selvästi kirjoitettu myöhemmässä vaiheessa.
Jaakko Pietarinpojan (kirkonkirjojen mukaan syntynyt 1699) tai hänen jälkeläistensä myöhempiä vaiheita on tässä turha selostaa pidemmälle, koska ne ovat jo useammakin sukututkijan toimesta varsin tarkkaan selvitetty muissa yhteyksissä (esim. http://isopereensuku.wordpress.com ja Valkeakosken seudun sukututkijoiden julkaisussa "Esipolvia V" v:lta 2001. Sen sijaan Jaakon syntyperän selvittäminen tuntuu heti varsin mielenkiintoiselta ja haastavalta tehtävältä, koska asiakirjalähteissä on suuria aukkoja juuri isonvihan kohdalla. Itse lähtisin ensimmäiseksi kohti ilmeisintä vaihtoehtoa ja sanoisin hänen olevan Rautajärven Mikkolan isännän Pietari Jaakonpojan (mainitaan 1676-1704) poika - ei pelkästään seudulla varsin harvinaisen patronyymin tai yleensä etunimien periytymisen perusteella. Muita ensituntumalta mahdollisia isäehdokkaita löysin hänelle Luopioisten henkikirjoista vain kaksi, mutta ensimmäisen heistä, Rautajärven myllärin Pietari Yrjönpojan (1678-1758), voidaan jatkossa osoittaa jääneen ilman miespuolista perillistä. Jaakon isäksi ei lopulta myöskään kelpaa keskustelussa jo huomioitu sold. Petter Jacobsson, joka jatkossa mainitaan myös ruotunsa mukaisella nimellään Järnsiö. Syntymäaikaa tai kuolintietoja en ole tästä Pietarista löytänyt, mutta oman ammattinsa vaatimusten ja puolisoiden iän (1. pso Sofia Vilpuntytär syntynyt n. 1700) perusteella hän on selvästi Jaakon omaa ellei nuorempaa ikäluokkaa (avioitunut vasta 1737 ja uudelleen 1741). Näitä kahta mainittua Pietari Jaakonpoikaa on myös turha olettaa samaksi henkilöksi: Mikkolan isäntä on syntynyt viimeistään 1661 (ilmestyy henkikirjoihin 1676), joten hänestä ei enää 60-70-vuotiaana vanhuksena olisi armeijan palvelukseen. Pietilässä 1706-08 mainittu Peer dg hän kyllä saattaa hyvikin olla.
Mikkolan isännän Pietari Jaakonpojan on suvun tiedetään 1675 kotituneen Rautajärvelle Mustilahden (kirkonkirjoissa Ahola) rälssitilalta, joten sen muutkin haarat kannattaa jatkotutkimuksissa ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Rautajärven rusthollin (Pietilä) muiden augmenttitilojen ohella Mikkola joutui veronmaksuvaikeuksiin 1600-luvun lopun suurten kato- ja kuolonvuosien aikaan ja rusthollin oma poika Jaakko Sipinpoika otti sen hoitaakseen n. 1701. Itse lampuotisuku ei nähtävästi ole kuitenkaan tilalta minnekään lähtenyt, sillä Pehr Jacobss Michola mainitaan vielä isäntänä v:n 1704 maakirjassa. Sen juurtumista Mikkolan tilalle vahvistaa vielä tieto siitä, että Pietarin serkunpoika Eerik Jaakonpoika ja tämän Liisa-vaimo Mustilahdesta tulevat sinne viljelijöiksi 1713, kun Jaakko Sipinpoika vaimoineen suuntaa Vahdermetsään. Valitettavasti henkikirjoituksessa on isonvihan seurauksena pitkä aukko 1714-25, joten isäntäväen seuraaminen tätä kautta käy mahdottomaksi. Joka tapauksessa jo ns. ryssänmanttaaleissa 1719 on tilan viljelijäksi mainittu Jören Michola (SAY 1726-39) eli ilmeisesti juuri se keskustelussa taajaan esintynyt Yrjö Matinpoika, joka vaimonsa Marian kanssa on ensin merkitty Mikkolan isännäksi Hauhon ensimmäisessä rippikirjassa 1722-35 ja tavataan myöhemmin 1730- ja 1740-luvuilla Kantolan Nikkilän lampuotina. Matteja henkikirjoista löytyy sen verran runsaasti, etten hänen syntyperäistään ala tässä esittää mitään arveluita.
Palatakseni lopuksi vielä Evinsalon rälssitilaan syytä erikseen mainita, että em. pariskunta Mustilahdesta - Eerik Jaakonpoika ja Liisa - mainitaan sen yhteydessä jo maakirjassa 1706 ("Erich med Lisa upföres i Mustilax by"). Tällainen asutushistoriallinen "kolmiyhteys" Mustilahden, Rautajärven Mikkolan ja Evinsalon välillä panee luonnollisesti epäilemään, josko niiden viljelijöiden välillä olisi muitakin sukuyhteyksiä - esim. Evinsalon isännän Mikko Jaakonpojan ja sinne myöhemmin saapuneen Jaakko Pietarinpojan välillä. Molempienhan tiedetään asettuneen taloon muualta. Mikon isäksi olen jo pidemmän aikaa epäillyt Mustilahden Jaakko Matinpoikaa (isäntänä 1691-1704) varsinkin, kun hän syntymäaikansa (kuolinmerkintöjen mukaan 1683) solahtaisi paremmin kuin mukavasti tämän tunnettuun lapsikatraaseen - tuleva isäntä Lauri, synt. ennen 1679 (Henkikirjaan 1694); em. Eerik, synt. 1679-83; Henrik, synt. 1685 (RK:ssa 1684) ja Sofia, synt. n. 1686. Toistaiseksi en kuitenkaan tälle olettamukselle ole asiakirjoista löytänyt minkäänlaista vahvistusta.
Hei Oge79,
lähetin Sinulle henkilökohtaisen viestin Isoperheen aineistosta.
- penanni
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.