Mäntyharjun rippikirjassa lyhenne K.L.

[Sinilakki]

Mitä tarkoittaa Mäntyharjun rippikirjasta löytämäni lyhenne K.L.: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7933&pnum=307 (löytyy esimerkiksi sivun 7. henkilön Anna Aatamintytär Vesalaisen kohdalta, K.L. nro 147)?

Oletan että se viittaa johonkin listaan/rikosluetteloon tms. koska mainittu Anna Aatamintytärkin mainitaan qvinpersonina ja hän on synnyttänyt useampi äpärälapsia, mutta mistä tämän viittauksen määränpään voi löytää, siis mihin lyhenne viittaa ja missä on mainittu K.L. nro 147 tai vastaavasti ylempää löytyvä K.L. p. 19, nro 129?

[eeva häkkinen]

Vois viitata vaikka Kirkkokurin alaisten Luetteloon, joka on arkistoitu, mutta eka osa loppuu vuoteen 1870 ja toka osa tulee pitkälle 1900-luvulle, eli on luettavissa vain arkistossa luvan perästä. En kylläkään tiedä, löytyykö eka osaakaan digitoituna.

[Sinilakki]

Vois viitata vaikka Kirkkokurin alaisten Luetteloon, joka on arkistoitu, mutta eka osa loppuu vuoteen 1870 ja toka osa tulee pitkälle 1900-luvulle, eli on luettavissa vain arkistossa luvan perästä. En kylläkään tiedä, löytyykö eka osaakaan digitoituna.

Kiitos paljon Eeva, tästä varmaan on kyse! Voin tehdä tutkimastani asiasta toki tietopyynnön k.o. arkistoon, mutta tietääkseni Kirkkokurin alaisten luettelot on lähdesarjana aika mitäänsanomatan, useinkin vain ripitettyjen listaa muistuttava kyhäelmä joka ei paljoa avaa esimerkiksi sitä kuka voisi olla aviottoman lapsen isä.

Mutta katsellaan, ehkäpä jotakin löytyy...

[eeva häkkinen]

Joo, oikeassa olet, eipä näistä yleensä mitään mullistavaa tietoa löydy. Joskus on tosin vastapuolen nimikin mainittuna tai voi tehdä johtopäätöksiä samaan aikaan samasta synnistä ripitetyistä miespuolisista, mutta tää koskee enemmänkin 1700-lukua. Näihin aikoihin ei enää isäehdokkaita juurikaan hätyytelty, eli vaihtoehdoksi jää yleensä vain mahdollinen lapsenruokkojuttu käräjiltä.

[Sinilakki]

Joo, oikeassa olet, eipä näistä yleensä mitään mullistavaa tietoa löydy. Joskus on tosin vastapuolen nimikin mainittuna tai voi tehdä johtopäätöksiä samaan aikaan samasta synnistä ripitetyistä miespuolisista, mutta tää koskee enemmänkin 1700-lukua. Näihin aikoihin ei enää isäehdokkaita juurikaan hätyytelty, eli vaihtoehdoksi jää yleensä vain mahdollinen lapsenruokkojuttu käräjiltä.

Ja niitäkin nostettiin harvemmin ainakin näissä piireissä joita tutkin. Kyseessä on kolme siskosta, joista kaikilla oli vähintään kolme aviotonta lasta - ja yhdenkään isästä ei koskaan hajuakaan.