Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Daniel Laurinpoika Lustig
Arvoista harrastuskolleegat!
Aikaisemminkin on Suku-Forumilla keskusteltu esi-isästäni Daniel Laurinpoika Lustigista. Tämä karoliini syntyi noin 1694 Nyenissä/Nevanlinnassa/Pietarissa ja kuoli Korpilahden Vihijärven talollisena jälkeen 1761. Tuo mies kuului Hämeen jalkaväkirykmentin Sysmän komppanian Uimaniemen ruotuun ollen sotilas n:o 97.
Tuo Lustig oli perin tavallinen sotilasnimi myöhemmin 1700-luvulla. Kuitenkin karoliiniaikana savolaisnimisellä alueella ei vielä ollut käytössä ns. sotilasnimiä, vaan sotilaat käyttivät omia talonpoikaisia sukunimiään.
Tämä panee epäilemään, että nimi Lustig oli käytössä jo Lauri Lustigilla. Kangasniemen kuolleissa on mainittu 31.12.1709 Lars Lusti vaimoineen, ilmeisesti ruttoon kuolleita. Lars Lust/Lusti esiintyy Kangasniemen syntyneiden luettelossa myös nimellä Ylönen yhden lapsen isänä. Jos Daniel Laurinpoika Lustig oli tuon 1709 haudatun lapsi, on hänen esipolvensa Pieksämäen Ylösten suvussa selvitettyä tietoa.
Merkillinen asia on kuitenkin, että Daniel Laurinpoika Lustig oli sekä luku- että kirjoitustaitoinen. On tietysti mahdollista, että 1709 kuollut Lars oli komennettuna Nyeniin ja poika sai käydä koulua enne kuin venäläiset vuonna 1703 tuhosivat kaupungin. Tuo sotilaskatselmusrullien selailu panee epäilemään, että isä Lars Lustig oli myös ruotusotamies, joka oli komennettu Nyenin varuskuntaan. Muuten Danielin sukunimenä olisi ehkä ollut jokin savolaisnimi, Ylönen, Väänänen, Hokkanen tms.
Ovatko sotilasnimet olleet muualla yleisessä käytössä jo 1710-luvulla? Miten asia oli sukunimettömässä Länsi-Suomessa?
kyselelee Erkki Porista
Terve hyvä kaimani!
Näköjään on sinuakin jäänyt hiertämään Taneli Lustigin tapaus. Hankin itselleni äskettäin Carl von Bonsdorffin kirjan Nyen och Nyenskans, historisk skildring, 1891. Sen mukaan Nyenin varuskuntajoukon vuodesta 1685 muodostivat kaksi komppaniaa ruotsalaisesta eversti Cronmanin rykmentistä sekä 22 tykkimiestä. Rykmentin nimi muuttui 1690 von Funcken rykmentiksi ja 1696 Hornin rykmentiksi. Suunnitelmissani on etsiä näitten rullat Krigsarkivetista. Voihan olla, että Taneli Lustigin äidinkieli oli ruotsi.
Jos hänen isänsä oli siviili, niin Bonsdorffin kirjassa on lueteltu iso joukko Nyenin säätyläistöä ja käsityöläisä. Kumma kyllä etunimi Lars oli niin harvinainen siellä, ettei siitä löydy kuin aiemmin esillä ollut Lars Malm, arrendaattori, raatimies ja kaupunginvouti.
Olen ehdottanut Taneli Lustigin elossa oleville miesjälkeläisille, joita tunnen kaksi, Y-DNA testin tekemistä. Melko varmasti siitä selviäisi ovatko heidän juurensa Savossa vai Ruotsissa.
Terveisin
Paloheinän Erkki
Tuo Daniel Lustig on todella kova pähkinä. Olen sotilaskatselmusrullien tultua SSHY:n jäsensivuille selvitellyt savolais- ja keskisuomalaisjuuristen karoliiniesi-isieni tietoja. Yleissääntö on, että nuo Armfeldin Norjan sotaretkestä selvinneet omasivat savolaisperäisen talonpoikaisnimen, ei keksittyä "sotilasnimeä".
Yksi juttu vielä on, että Daniel Lustigin tytär.esiäitini Marketta Danielintytär Lustig käytti sukunimenään Lustigia virallisissa asiakirjoissa, kuten perukirjassa jäätyään leskeksi Jyväskylän Mattilan talon emäntänä. Tämä viittaisi, että nimi Lustig on ollut käytössä useamman sukupolven ajan.
Yksi isäehdokas olisi virkaheitto pappismies Lars Logonius, joka toimi koulumestarina Inkerinmaalla ja lopuksi 1690-luvulla hospitaalisaarmaajana Nyenissä.Tämä mies oli alkoholiongelmainen. Tämä mies ei näy Turun akatemian opiskelijaluettelossa, mutta on voinut opiskella Tartossa. Hänen vaimonsa oli Liisa Sittner.
Erkki Porista
Matti A. Nieminen
13.05.14, 10:24
-- Sen mukaan Nyenin varuskuntajoukon vuodesta 1685 muodostivat kaksi komppaniaa ruotsalaisesta eversti Cronmanin rykmentistä sekä 22 tykkimiestä. Rykmentin nimi muuttui 1690 von Funcken rykmentiksi ja 1696 Hornin rykmentiksi. --
Daniel Larssonin oletettuna syntymävuonna 1694 Nevanlinnassa pidetyssä katselmuksessa näissä kahdessa komppaniassa näkyy useita Lars-nimisiä sotilaita. (Nyen denn 16 Februarj A:o 1694)
Kapteeni Axel Lilliegreenin komppania [Miehillä ei numeroita]:
Lars Nielson i Åsumtorp
Lars Åkesson Jämgiö
Lars Wiholain, Siuck och odugl:, Swän? Larsson [lienee tullut tilalle].
Lars Brun i Skipperslö[f], oli ruotumestari.
Lars Andersson
Kapteeni Gustaf Morahtin komppania:
Lars Nilson i Wiristadh
Lars Årslax, oli ruotumestari.
Lars Erichson Spångh, På Lawa Grentzw--.
Nevanlinnassa 9.5.1699 pidetyssä katselmuksessa sotilaista kerrotaan myös syntymäpaikka, ikä, palvelusvuodet, siviilisääty sekä mahdollinen ammatti:
Kapteeni Håkan Ekströmin komppania [ex-Axel Lilliegreen]:
Nr 60 Lars Åkesson i Jämgiö, Bleking[e], 54 åhr, 39 åhr, gift, Kohlbrän:r.
Nr 111 Lars Matsson Hucka, Carelen, 19 åhr, 1 åhr, ogift.
Nr 127 Lars Brun i Skipperslö[f], Halland, 66 åhr, 39 åhr, gift. [Ruotumestari]
Kapteeni Gustaf Morahtin komppania:
Nr 9 Lars Nielssonn i Wiristad, Skåne, 55 åhr, 25 åhr, gift, Sågare.
Nr 45 Lars Larson Skytt, Safwolax, 24 åhr, 2 1/4 åhr, gift.
Nr 106 Lars Larsonn Spång, Ingerm:, 18 åhr, 2 1/ åhr.
Nr 110 Lars Jöransson Spector, Ingerm:, 25 åhr, 1 2/3 åhr.
Nr 112 Lars Erichsson Jorcka, Tafwasth:s L:, 26 åhr, 2 1/4 åhr.
Näissä kahdessa komppaniassa oli vain yksi Lustig-niminen sotilas, joka näkyy Morahtin komppaniassa 9.5.1699: "Nr 83 Anders Larson Lustig, Nyen Stad, 19 åhr, 2 1/4 åhr, ogift."
Henning Rudolf Hornin rykmenttiin kuului vielä 9 muuta komppaniaa, jotka olivat sijoitettuina muualle kuin Nevanlinnaan. Niistä voisi hyvällä onnella löytyä lisätietoa Lassen etsintään.
Terveisin
Matti Nieminen
Kiitos todella arvokkaasta Nyenin sotilaiden nimilistasta. Kopioin sen talteen sukutietojen kansiooni.
Sitten kommentoisin vähän DNA-sukututkimuksen mahdollisuuksia. Jos pitää tutkia, ovatko "Tuppuraisen suku" ja "Tappuraisen suku" mieslinjaisesti sukua keskenään, niin eri Y-DNA-haploryhmä valsifioi oletuksen,( eli eivät ole sukua). Sen sijaan sama Y-DNA-haploryhmä on aika heikko verifikaatio sukulaisuudelle, sillä Alku-Tuppuraisen ja Alku-Tappuraisen yhteinen esi-isä on voinut elää tuhansien vuosien takana esihistorian hämärässä.
Sama koskee mielestäni myös mitokondria-DNA-testiä. Sen avulla yhteinen esiäiti voidaan valsifioida, mutta ei verifioida.
No, en ole harrastanut DNA-sukututkimusta, joten voin olla ihan hakoteillä.
Erkki Porista http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif
Hei!
Uskaltanen esittää tähän niitä Daniel Lustigin esipolvia, jotka löytyvät perimästäni varsin laajasta sukututkimusaineistosta. Itse en ole asiaa tutkinut, joten enempää en pysty perustelemaan. Danielin Marketta- tytär (naimisissa Pehr Mattilan kanssa) kuitenkin merkinnee sitä, että samasta henkilöstä puhutaan.
1. Daniel Lustig, s. 1700.
2. Lars Ylönen, s. 1670 Pieksämäki.
4. Olli Ylönen, s. 1640.
8. Lassi Ylönen, s. 1610. puoliso Nn Kauppinen.
16. Olli Ylönen, s. 1580.
32. Pekka Ylönen, s. 1550.
Ystävällisin terveisin,
- penanni
Mahdollisesti sama Daniel Lustig on tässä Hartolan rippikirjoissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6530438
perään on kirjoitettu pitkähkö merkintä.
Mahdollisesti sama Daniel Lustig on tässä Hartolan rippikirjoissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6530438
perään on kirjoitettu pitkähkö merkintä.
Joo, kyseessä on sama Daniel Larsson Lustig. Pitkässä merkinnässä tulee ilmi hänen lähtönsä Sysmän (Hartolan) Uimaniemen sotilastorpasta Korpilahden vespuolelle elokuussa 1740. Daniel Lustigin vaiheet tätä aiemminkin tunnetaan, mutta hänen isänsä Lars on hakusessa.
Hei!
Uskaltanen esittää tähän niitä Daniel Lustigin esipolvia, jotka löytyvät perimästäni varsin laajasta sukututkimusaineistosta. Itse en ole asiaa tutkinut, joten enempää en pysty perustelemaan. Danielin Marketta- tytär (naimisissa Pehr Mattilan kanssa) kuitenkin merkinnee sitä, että samasta henkilöstä puhutaan.
1. Daniel Lustig, s. 1700.
2. Lars Ylönen, s. 1670 Pieksämäki.
4. Olli Ylönen, s. 1640.
8. Lassi Ylönen, s. 1610. puoliso Nn Kauppinen.
16. Olli Ylönen, s. 1580.
32. Pekka Ylönen, s. 1550.
Ystävällisin terveisin,
- penanni
Hei
Nämä ovat ilmeisesti niitä samoja tietoja, joihin Erkki Ruppa edellä viittaa. Voitko antaa tarkempia tietoja siitä mihin perustuu tieto siitä, että Lars Ylösellä on Daniel Lustig niminen poika? Lisäksi, jotta kyseessä olisi tässä puheena oleva Daniel Larsson Lustig, niin vanhempien olisi oltava Nevanlinnassa Danielin syntymän aikaan 1690 luvun puolivälissä. Ainakin mikäli sotilasrulliin merkitty syntymäpaikka Nyenschantz (Nyenskans) pitää paikkansa.
Kiitos Matti Niemiselle noista Lars-nimisistä sotilaista. Mielenkiintoinen lista, joka poikii jatkotutkimuksia. Minulle oli uutta, että samoissa komppanioissa on miehiä Skoonesta, Hämeestä, Savosta ja Inkerinmaalta. Noista Inkerinmaan sotilaista kysymys Forumille. Olen ymmärtänyt, ettei Ruotsin sotaväkeen otettu väkeä Liivinmaalta. Onko Inkerinmaalla sitten ollut käytäntönä, että inkeriläiset on otettu väkeen (eli savolais- ja kannakselaistaustaiset), mutta inkerikkoja ei ole otettu?
Hei!
Tuo Daniel Lustigin liittäminen Ylösen sukuun lienee alunperäisin lähtöisin minulta, eli tuo sukujohto on minun antamani.Jarmo Ahlstrand on laatimassaan Ylösten sukukirjassa todennut, että Lauri Ollinpoika Ylönen oli ruotusotamies, joka on syntynyt vuoden 1670 paikkeilla ja katosi Suuren Pohjan sodan syövereihin. Tartuin tähän ajatukseen, koska Kangasniemeltä löytyi syntyneiden ja myös kuolleiden luettelosta Lars Lust/Lusti eli Ylönen. Mutta ongelma on se, että savolaiset ja myös suur-rautalampilaiset ruotusotamiehet olivat vuoden 1700 paikkeilla varustettu alkuperäisillä savolaisperäisillä talonpoikaisilla sukunimillään. Tuo nimi Lusti/Lust oudoksuttaa.
Ahlstrand ei edes yrittänyt tutkia tuon ruotusotamies Lauri Ylösen elämänvaiheita, piti hommaa liian vaikeana. Mutta jos Daniel Lustig olisi Ylösiä, (mitä itse vahvasti epäilen), minulle tulisi taas yksi linkki Ylösten sukuun.
Eli tässä kommenttini Daniel Lustigin liittymisestä Ylösten sukuun!
Erkki Porista
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.