Lappalaiset muinaisessa Naantalissa

[Fishersson]

Törmäsin äsken tietoon, että Naantalissa on Lappalaistenkatu. Se on harvinainen kadunnimi. Ainoa toinen vastaava on Kuopiossa oleva Lappalaisen katu Väinölänniemen rantamaisemissa. Nimi perustuu siihen, että nuo maat omisti 1500-luvulla uudisasukas Olli Heikinpoika Lapppalainen. Onko Naantalin kadunnimellä samanlainen perusta? Naantalissa näyttää olevan myös Lappalaisten ranta ja mäki. Mihin nimitykset perustuvat? Turun historian mukaan 1400-luvulla Turussa vaikutti raatimies Mikko Lappalainen. Perustuvatko Naantalin lappalaisnimet historiassa vaikuttaneisiin Lappalaisiin vai lappalaisiin?

[Antti Järvenpää]

Silloin kun vielä kävin Lapissa vaeltamassa, niin aina silloin tällöin poromiehiä sattui samoille savuille. Kysymys kuului yleensä oletteko nähneet lappalaisia. Etelän miehelle ei oikein koskaan aukea se ero, joka lapissa tehdään syntyperän suhteen.

Vieressäni nukkuu yksi Lappalainen ja kun juuri luin tuo Shefferuksen Lapponian lävitse (ensi painos 1673) niin hän erotteli metsä ja tunturi lappalaiset.

Historialliset dokumentit tihkuvat siellä täälla mainintoja lappalaisista ympäri maan, milloin missäkin yhteydessä.

Kuitenkin taitaa olla niin, että oikeastaan kukaan ei taida tietää, mitä nämä Lappalaiset tai lappalaiset oikeasti olivat. Joku oli porvarina Turussa, toinen verolappalaisena erämiehillä ja sitten jotkut ihan oikeasti Lapissa.

Monen moista olen kuullut ja lukenut, mutta toistaiseksi mikään niistä arvauksista ei ole kuulostanut kokonaisuutena uskottavalta. Ehkä on niin, että asia ei tule koskaan selviämään tai sitten kysymys on yhtä yksinkertainen kuin nykynimitykset stadilainen ja landepaukku. Tässähän raja menee noin kehä III kohdalla ja joskus aiemmin Siltasaaren sillassa.

[Fishersson]

Voisi kuvitella, että nuo Naantalin lappalaisnimet perustuvat joko johonkin ns. kansanmuisteluihin historialliselta ajalta tai johonkin peräti dokumentoituun historialliseen tapahtumaan. Tosin nettihaulla en ole semmoisia onnistunut löytämään.

[Matti Lund]

Voisi kuvitella, että nuo Naantalin lappalaisnimet perustuvat joko johonkin ns. kansanmuisteluihin historialliselta ajalta tai johonkin peräti dokumentoituun historialliseen tapahtumaan. Tosin nettihaulla en ole semmoisia onnistunut löytämään.

Naantalissa aina muutaman kerran vuodessa käyn ja joskus sen historiaakin on tullut luettua, mutta Lappalaista ei ole jäänyt siitä ulkomuistiin eikä kadunnimeen kiinnitettyä huomiota, kun siellä on liikuskellut. Päällisinpuolin Naantalissa on niitä tavanomaisia kadunnimiä, joita tavataan yleensä Suomen eri kaupungeista ja paikallisväritteisiä nimiä keskustassa aika vähän.

Sinun kannattaa kuitenkin vähintäänkin selata Naantalin historian nimiluettelo varmistaaksesi sen, onko joku Lappalainen joskus ollut kaupungin näkyviä henkilöitä.

Lappi -nimet ovat hyvin monella tavalla tulkittavia nimiä ja hyvin eri ajoilta peräisin olevia. Itse asiassa ainakin saariston lappi -nimet ovat enimmäkseen hyvin nuoria siltä osin, kuin ne sijoittuvat kiinteälle maalle saariin ja tuhansiin luotoihin, jotka ovat vähemmän kuin noin 500 vuotta vanhoja. Näitä on "tuhottomasti" ja melkein joka saaressa lappi -nimiä syystä tai toisesta.

Kun ajallinen ulottuvuus on lähes ääretön ja etymologia monipiippuinen, lappi -nimiin tulee suhtautua samalla tavalla kuin esim. tutkittaessa Ranskassa voiture -nimistöä:

Voiture merkitsee alunperin vaunua tai kärryä, mutta käy niin hevosen kärryihin, autoon kuin junanvaunuunkin lukuisia pieniä kapineita luettelematta, ellei peräti avaruusaluksiinkin. Täten se voidaan tulkita hyvin monella tavalla eikä sitä voida sijoittaa omaan aikaväliinsä suoralta kädeltä, ennen kuin on tarkoin selvitetty sen reunaehdot, jos siihen on ylipäänsä edellytyksiä.


Mielestäni lappi -nimien tulkinnassa on havaittavissa mieliteko arvuutella niitä hyvin yksioikoisesti ja mytologisoivasti vaivautumatta käyttämään minkäänlaista harkintaa. Täten sijoitetaan junia ja peltiautoja aikaan, jolloin vasta vain hevosella vedettiin kärryjä, tai pikemminkin valjastetaan vaunut hevosella vedettäviksi, vaikka kysymyksessä olisi sähköisiä kauko-ohjattavia kuljetusrobotteja.


Naantalin vähäisessä saaristossa ei lappi -nimiä näyttäisi juurikaan olevan.

terv Matti Lund

[olanyk]

Raumaan on 2009 liitetty Lapin kunta. Wikipedian mukaan seurakunta on erotettu 1600 luvulla Eurajoesta. Oliko noita Lappi nimisiä paikkakuntia muitakin? Olavi

[Kataja]

Raumaan on 2009 liitetty Lapin kunta. Wikipedian mukaan seurakunta on erotettu 1600 luvulla Eurajoesta. Oliko noita Lappi nimisiä paikkakuntia muitakin? Olavi

Ruokolahdella on Hauklappi. Jossain luki, että maksoivat veronsa kaloina.
Marjatta

[Kivipää]

Lapua taitaa olla Pohjanmaan Lappi (Lapponia Bothniensis).

[Fishersson]

Olen saanut päähäni sellaisen ajatuksen, että "Lappi"- ja "Lapin"-alkuiset nimet ovat syntyneet eri perusteella kuin "Lappalais"- ja "Lappalaisen"- sekä "Lappalaisten"-alkuiset nimet. Jälkimmäiset ovat paljon harvinaisempia ja ne ovat syntyneet kansan muisteluiden tai historiallisten tapahtumien pohjalta ja näissä on kysymys paikkaan liittyvistä lappalaisista. Kun taas Lappi-nimet on nimetty pääosin paikan maantieteellisten ominaisuuksien (todellisten tai kuviteltujen) perusteella tai joskus myös arkealogisten jäänteiden pohjalta (esim. lapinrauniot). Oisko tässä järkeä?

[skoykka]

Raumaan on 2009 liitetty Lapin kunta. Wikipedian mukaan seurakunta on erotettu 1600 luvulla Eurajoesta. Oliko noita Lappi nimisiä paikkakuntia muitakin? Olavi


Minusta on tosi mielenkiintoista, että meidän äitilinja U5b1b on sukua saamelaisille ja asuneetkin joskus Lappilassa, joka on viimeiseksi asutettu kylä Kärkölässä. Sukulaisten mielestä olen jopa lappalaisen näköinen. :rolleyes:

[Fishersson]

Hiskin mukaan Naantalissa oli 1700-alussa talo nimeltään Lapila, mutta ei sukunimi-Lappalaisia. Turussa näytti olleen merimies Lappström ja taisi olla joku Lapmerikin. Raisiossa ei ollut ketään, jolla olisi Lap-alkuinen sukunimi. Muualta Varsinais-Suomesta löytyi mm. Lappmann-nimisiä.

[Kivipää]

Lapila on Naantalissa sijaitseva saari, jossa on mm. samanniminen kartano.

[Fishersson]

Kiitos tiedosta Kivipää. Lapilan saaren vieressä näkyy olevan Lapinsalmi eli se voisi viitata siihen, että Lapila on ehkä saanut nimensä lappalaisista.

[Matti Lund]

Kiitos tiedosta Kivipää. Lapilan saaren vieressä näkyy olevan Lapinsalmi eli se voisi viitata siihen, että Lapila on ehkä saanut nimensä lappalaisista.




Tietysti se on mahdollista siinä kuin, että Turun Port Arthur on saanut nimensä mantsurialaisista, Hyvinkään Sveitsi sveitsiläisistä tai Laihian Intia intialaisista. Se on aivan yhtä mahdollista.

Mutta minulla on huomattavasti todennäköisempi ehdotus.

Viimeaikaiset arkeologiset löydökset Varsinais-Suomen rannikoltahan ovat vahvistaneet sen, että Kalannin saaristoon on syntynyt ruotsalaisasutusta jo noin vuodesta 1000 alkaen (prof. Unto Salon mukaan jo vähän ennenkin sitä esineitten radiohiiliajoituksen perusteella).

Kuten esim. Kemiön historiassakin ehdotetaan, Turun ja Ahvenmanmaan saariston luotojen eräät lappi -nimet ovat voineet saada syntynsä muinaisskandinaavisesta miehen etunimestä "Labbe" - > Labbi -> Lappi/Lapi.

Vertailuksi voi ottaa vielä nykyäänkin hyvissä voimissa olevan vastaavan miehen etunimen Rabbe. Rabbe / Rabbi -nimisiä taloja on ruotsinkielisellä rannikolla useammassa pitäjässä. Esimerkiksi Mustasaaressa ja Koivulahdella, joiden saaristo on pullollaan pikku luodoissa olevia lappi -nimiä. Koivulahdella on Lapinsalmikin kuten Lapilan saaren kyljessäkin.

Rabbe on yksi oma esi-isänikin, josta tulee talonninnimi Laihialle eli Rapi eli Rapila. Uskon, että osalla Lapila -nimistä, ainakin erittäin vanhoilla, on samanlainen syntytausta. Se sopii tähän Naantalin tapaukseenkin.

terv Matti Lund

[Fishersson]

Niin Matti, onhan tuo nerokas ratkaisu, mutta eikö siinäkin mene liikaa yhden selityksen piikkiin. Labbi-kaverit ovatkin ahkeroineet ympäri Suomea vai koskiko tämä selitys vain rannikkoja? Näitä Lappi-nimiä onkin epäilyttävän paljon.

Vitsiosastosta kaivettua:
Viimeisin oli tunnettu Labbi oli kai "Klabbi" lempinimellä tunnettu Kari Tapio (Jalkanen) Suonenjoelta, joka keikkaili ahkerasti ympäri Suomea.

Mutta vakavasti puhuen, olikin varomatonta laajentaa keskustelua noihin Lappi-nimiin kun piti alunperin puhua vain lappalais-nimistä.

[Matti Lund]

Niin Matti, onhan tuo nerokas ratkaisu, mutta eikö siinäkin mene liikaa yhden selityksen piikkiin. Labbi-kaverit ovatkin ahkeroineet ympäri Suomea vai koskiko tämä selitys vain rannikkoja? Näitä Lappi-nimiä onkin epäilyttävän paljon.

Vitsiosastosta kaivettua:
Viimeisin oli tunnettu Labbi oli kai "Klabbi" lempinimellä tunnettu Kari Tapio (Jalkanen) Suonenjoelta, joka keikkaili ahkerasti ympäri Suomea.

Mutta vakavasti puhuen, olikin varomatonta laajentaa keskustelua noihin Lappi-nimiin kun piti alunperin puhua vain lappalais-nimistä.


Käsitit ehdotukseni laajuuden täysin väärin!

Tämä on selityksenä vain pienessä osassa kaikkia tapauksia ja lappalaisten heimoon viittaava selitys on selityksenä jossakin toisessa osassa tapauksia.

Kysymys on hyvin monella tapaa useista täysin erillisistä etymologisista lähteistä syntyneistä nimistä. Sitähän olen yrittänyt korostaa näissä viesteissäni.

Jos katsot vanhasta ruotsin sanakirjasta ja etymologisista sanakirjoista sanan "lapp" merkityksiä siellä, niitä on muistaakseni noin kaksikymmentä merkitystä. Jokainen niistä merkityksistä on jollain tapaa paikannimen antoon kelpaava. Samoin on suomenkielisellä puolella. Merkityksiä on useampia, ei kuitenkaan niin paljoa kuin ruotsissa. Toisaalta on useampi eri sana, jotka voivat taipua tai muuntua paikannimenä lappi -muotoisiksi, vaikkeivät olisi sitä alunperin.

Meidän on yritettävä karsia pois kaikki "huuhaa -selitykset. Ei voi olla sellaisia "pöljiä" selityksiä useillakaan paikkakunnilla, että niillä olisi asunut saamenkielistä väestöä tai heimoa, koska niistä on hyvin dokumentoitavissa koko väestön alkuperä, kun asutettava paikka on tullut kuivalle maalle vasta historiallisella ajalla ja sen kaikki alkuperäiset asuttajat, uudistalojen perustajat ovat hyvin selvillä veroluetteloitten ja tuomiokirjalähteiden kautta.

Näistä faktoista huolimatta aina sellaisia huuhaa -selityksiä harrastetaan.

Lappalaisiin viittaavia nimiä on varmasti annettu monille paikoille, joissa kukaan lappalainen ei ole ollut koskaan läsnä. Varsinkin niin voidaan nykyään tehdä. Ilmeisesti monissa kaupungeissa on jonkin komitean tai hallituksen päätöksellä kadunnimiksi annettu kaikkien heimojen nimikkokadut, vaikka kukin kaupunki sijaitsee ainoastaan yhden heimon alueella ja sen väestö on edelleenkin lähinnä sitä heimoa.

Täällä Varissuolla, jossa asun kuten Kivipääkin, on useimpien tunnettujen 1500 -luvulla tai aikaisemminkin eläneitten Turun porvarien nimikkokadut. Voidaan vain selittää, että he ovat muinaisessa Turussa eläneitä tunnettuja henkilöitä, joista on jäänyt muistoja, mutta ei kukaan heistä ollut asunut Varissuolla eikä katuja ollut nimetty heidän aikanaan, koska näitä katuja ei ollut vielä silloin olemassa, vaan tämä oli oikeastaan aivan asuttamaton suo. Kadunnimet on keksitty lähinnä 1970 -luvulla. Ja tuskin kukaan porvareista omisti näitä soita, vaikka esimerkiksi Valpuri Innanmaakin varmaan omisti maaplänttejä sieltä ja täältä Turun ympäristössä. Olen tavannut täällä lapsuudestaan asuneita vanhuksia eikä heidän mukaansa täällä ollut 70 vuotta sitten kuin muutama tönö, joissa heidän perheensä asui. Tämä oli heidän syntymänsä aikaan aivan maaseutua. Nyt täällä asuu noin 10000 ihmistä ja hyvin monista kansallisuuksista.

Minulle on kyllä tuttuja muutama paikkakunta, niin tuttuja, että tiedän niitten vanhat maanomistusolot, ja niissä monille kaduille on annettu nimiä maanomistajien mukaan.

Sanalla sanoen, se merkitysala, joka jollakin lappi -nimellä on tietyllä paikkakunnalla, tulisi aina huolella selvittää ja huomioida kaikki asiaan liittyvät faktat, eikä hölmöillä sellaisilla nimen selityksillä, jotka ovat siihen yhteyteen mahdottomia, koska sellaisten selitysten kriteerejä tai faktisia edellytyksiä ei ole ollut vielä olemassa.

Lappi -nimistä voidaan yrittää erotella ja jäsentää eri alaosastoja. Tosin tuskin millään merkitysopillisella yhtenäiskäytännöllä on lappi -nimistä erotettavissa lappalais -nimiosastoa, koska kysymys on paikannimistä, joissa sanamuotojen vaihtelut ovat niin voimakkaita.

terv Matti Lund

[Jaska]

Viimeaikaiset arkeologiset löydökset Varsinais-Suomen rannikoltahan ovat vahvistaneet sen, että Kalannin saaristoon on syntynyt ruotsalaisasutusta jo noin vuodesta 1000 alkaen (prof. Unto Salon mukaan jo vähän ennenkin sitä esineitten radiohiiliajoituksen perusteella).

Kuten esim. Kemiön historiassakin ehdotetaan, Turun ja Ahvenmanmaan saariston luotojen eräät lappi -nimet ovat voineet saada syntynsä muinaisskandinaavisesta miehen etunimestä "Labbe" - > Labbi -> Lappi/Lapi.
Tämä on varteenotettava ehdotus. Lappi-nimistölle voi hyvinkin olla eri alueilla eri selitykset. Saamelaisiin ne voidaan liittää vain alueilla, joilla on selitystä tukemassa myös saamelaisperäistä paikannimistöä - siis sellaista nimistöä, joka ei järkevästi selity suomen kielen pohjalta vaan ainoastaan saamenkielisten sanojen pohjalta. Sellaista nimistöä on kyllä lähes koko maassa, mutta lounaisrannikolla tiettävästi ei ole. Siellä tarvitaan muita selityksiä.


Sanalla sanoen, se merkitysala, joka jollakin lappi -nimellä on tietyllä paikkakunnalla, tulisi aina huolella selvittää ja huomioida kaikki asiaan liittyvät faktat, eikä hölmöillä sellaisilla nimen selityksillä, jotka ovat siihen yhteyteen mahdottomia, koska sellaisten selitysten kriteerejä tai faktisia edellytyksiä ei ole ollut vielä olemassa.
Juuri näin.


Lappi -nimistä voidaan yrittää erotella ja jäsentää eri alaosastoja. Tosin tuskin millään merkitysopillisella yhtenäiskäytännöllä on lappi -nimistä erotettavissa lappalais -nimiosastoa, koska kysymys on paikannimistä, joissa sanamuotojen vaihtelut ovat niin voimakkaita.
Kuitenkin jonkinlaista tyypittelyä voidaan tehdä. Vaikka varhempina aikoina "lappi" on voinut merkitä myös henkilöä siinä missä "lappalainen", jotkin merkit auttavat hahmottamaan, mistä kulloinkin on kyse.
- Jos nimen määriteosa (alkuosa) on genetiivissä, esim. Lapinkangas, silloin se yleensä on nimetty henkilön mukaan.
- Vanhoilla kieliraja-alueilla on lähistöllä yleensä myös sen naapuriporukan mukaan nimetty tienoo. Niinpä täällä Etelä-Tuusulassa on Ruotsinkylä (Klemetskog) vs. Finnby (Lahela). Etninen raja näkyy vain yhdenkielisissä nimissä (jotka toisella kielellä ovat jotain ihan muuta), mutta ne ovat säilyneet, koska molemmat kieliyhteisöt ovat säilyneet. Tilanne on hankalampi muinaisilla kielirajoilla, koska saamenkielinen yhteisö ei ole suurimmassa osassa Suomea säilynyt eikä siksi saamenkielinen paikannimikään (ellei se ole lainautunut Suomeen, kuten välillä on käynyt), mutta suomenkielinen Lapin- tai Lappalaisen-alkuinen maastonimi voi kertoa tällaisesta vanhasta rajasta tai omistuksesta.

Lappi/Lappalainen-nimitystä on haluttu johtaa suomen kielen pohjalta, mutta se on rakenteellisesti mahdotonta. Lisäksi kyseinen nimitys on ainoa riittävän laajalti tunnettu (ja asutustarinoissa nimenomaan "rodulliseen" erilaisuuteen viittaava) nimitys vastaamaan saamelaisperäisen paikannimistön laajaa levinneisyyttä. Siksi nimitys näyttääkin alkuaan viitanneen saamelaisiin.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html

[ristojohannes]

Marttilassa Mäntsälän rusthollilla oli 1800-luvulla Lappalainen niminen torppa. Paikannimenä se on hiski tietojen mukaan ollut ainakin 1700-luvun alussa.
Mäntsälän kylä sijaitsee runsaat 40 kilometriä Turusta Hämeenlinnan suuntaan Hämeen härkätien varrella.
Naapurikylänä on Juutila, joka Aulis Ojan mukaan viittaa Tanskaan.

[Fishersson]

Varsinais-Suomen historian (osa 1) mukaan Naantalissa ei ole kivikautisia muinaismuistoja, koska alue nousi veden alta vasta myöhään. Pronssi- ja rautakautisia muinaismuistojakin on vähän. Eikä niissäkään ole mitään lapppalaisiin liittyvää.

Naantalin historian (osa 3) mukaan Naantalin kaupunginvaltuustossa esitettiin v. 1900 Tullikadun muuttamista Lappalaistenkaduksi, mutta vastustuksen vuoksi ja vasta erinäisten järjestelyjen jälkeen muutos tuli voimaan v. 1907. Ehkä pöytäkirjasta löytyy perustelu nimen muutokselle.

[TapioV]

Tämä on varteenotettava ehdotus. Lappi-nimistölle voi hyvinkin olla eri alueilla eri selitykset. Saamelaisiin ne voidaan liittää vain alueilla, joilla on selitystä tukemassa myös saamelaisperäistä paikannimistöä - siis sellaista nimistöä, joka ei järkevästi selity suomen kielen pohjalta vaan ainoastaan saamenkielisten sanojen pohjalta. Sellaista nimistöä on kyllä lähes koko maassa, mutta lounaisrannikolla tiettävästi ei ole. Siellä tarvitaan muita selityksiä.


Juuri näin.


Kuitenkin jonkinlaista tyypittelyä voidaan tehdä. Vaikka varhempina aikoina "lappi" on voinut merkitä myös henkilöä siinä missä "lappalainen", jotkin merkit auttavat hahmottamaan, mistä kulloinkin on kyse.
- Jos nimen määriteosa (alkuosa) on genetiivissä, esim. Lapinkangas, silloin se yleensä on nimetty henkilön mukaan.
- Vanhoilla kieliraja-alueilla on lähistöllä yleensä myös sen naapuriporukan mukaan nimetty tienoo. Niinpä täällä Etelä-Tuusulassa on Ruotsinkylä (Klemetskog) vs. Finnby (Lahela). Etninen raja näkyy vain yhdenkielisissä nimissä (jotka toisella kielellä ovat jotain ihan muuta), mutta ne ovat säilyneet, koska molemmat kieliyhteisöt ovat säilyneet. Tilanne on hankalampi muinaisilla kielirajoilla, koska saamenkielinen yhteisö ei ole suurimmassa osassa Suomea säilynyt eikä siksi saamenkielinen paikannimikään (ellei se ole lainautunut Suomeen, kuten välillä on käynyt), mutta suomenkielinen Lapin- tai Lappalaisen-alkuinen maastonimi voi kertoa tällaisesta vanhasta rajasta tai omistuksesta.

Lappi/Lappalainen-nimitystä on haluttu johtaa suomen kielen pohjalta, mutta se on rakenteellisesti mahdotonta. Lisäksi kyseinen nimitys on ainoa riittävän laajalti tunnettu (ja asutustarinoissa nimenomaan "rodulliseen" erilaisuuteen viittaava) nimitys vastaamaan saamelaisperäisen paikannimistön laajaa levinneisyyttä. Siksi nimitys näyttääkin alkuaan viitanneen saamelaisiin.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html

Jostakin olen lukenut, että Lappi olisi sama kuin Loppi, ts asutuksesta syrjässä. Lappi tai Lappalainen nimi voi olla myöhäsyntyinenkin kuten Matti yrittää todistaa, mutta lappalaisia on asunut historiallisena aikana mm. Lestijärvellä (varmaan muuallakin), jossa 1546 asuivat Lauri Lappalainen ja Heikki Laurinpoika Lappalainen sekä Lauri Parantaja. Paikkakunnalle jäi nimi talonnimi Lappi. 1585 lohtajalaiset todistivat Heikki Lappalaisen surmanneen noitakonsteilla erään tyttären. Käräjäkertomukseen on kirjattiin Lappalaisen käyttäneen noitumiseen "kannusta", ruotsinkieliseen tekstiin suomenkielellä kirjoitettuna.
Tapio Vähäkangas

[Antti Järvenpää]

Joskus joku wikipedia artikkelikin on mielenkiintoista luettavaa, kuten http://fi.wikipedia.org/wiki/Lappalainen mutta asutuskuva artikkelin vieressä on puutaheinää.

Luin joitakin vuosia sitten Kalevi Wiikin yhden kirjan, jonka hän oli kirjoittanut geeneistä sen jälkeen, kun oli siirtynyt virastaan eläkkeelle. Kieli ihmisiä vaivaa aina saamen ja suomen läheisyys ja toisaalta niiden eriytymisen kaukaisuus.

Jos nyt muistan oikein K. Wiikin kertomusta, hänen ajatus oli, että suomensukuisia kieliä oli puhuttu kauan sitten kaikkialla pohjoiseuroopassa aina englannin kanaalia myöten. Hän oli jostakin kaivanut esiin, että baskeilla ja saamelaisilla on samanlaisia geenimarkkereita, ja hän oli kehittänyt teorian, että joku osa baskeista oli aikojen alussa lähtenyt vaeltamaan pohjoiseen ja kohdannut suomen kielen jossakin Hollannin tienoilla, jossa tämä vaeltamaan lähtenyt kansa oli vaihtanut kielen ja jatkanut edelleen pohjoiseen Norjan rannikkoa, jonne he olivat asettuneet jääkauden jälkeen paljastuneille kaistoille ja edenneet sieltä sisämaahan sitä mukaan, kun elinkelpoista maata oli paljastunut.

Oli tarina sitten oikein tai väärin, niin tässä on kaunis selitys, sille miksi saame ja nykysuomi on sukulaiskieliä, mutta todella kaukaa. Toisaalta kertomus antaa myös selitystä sille, miksi saamelaiset ja suomalaiset tuntuisivat olevan etnisesti hiukan eri joukkoa.

Toisaalta Schefferuksen kertomukset kertovat myös selkeästi, että Lapin kairoja asutettiin etelästä päin. Erilaisten perinnöllisten sairauksien ja miksei myös geeniteknologian avullakin pystytään selkeästi osoittamaan, että Lapissa on kosolti perintöaineista myös Etelä-Suomesta tulleena.

Kuten sanoin tuolla aiemmin, olen koittanut itse olla tarttumatta asiaan ja olla muodostamatta mitään kantaa. Lappi sanan selitykset voivat olla moninaisia, kuten Matti viittaa.

Schefferus muuten kiinnittää huomion siihen, että mikään varhainen teos - siis noin 1100-1200 tai sitä ennen ei tuntenut Lappi termiä Lapista, joten Schefferus arvelee sen muodostuneen niihin aikoihin ainakin kirjallisuuspiireihin. Toisaalta ei tämäkään estä sitä, etteikö sitä olisi aiemminkin käytetty, mutta on kuitenkin mielenkiintoinen havainto. En tiedä meneekö linkki oikein, mutta kyseessä on Scheefferuksen I kappale ja sivu 4

http://s1.doria.fi/viewer/prod/viewer/?item=URN:NBN:fi-fd2010-00003226#page=20

jossa hän päättelee, että Lappi nimi ja käsite tulee kirjallisuuteen Adam Bremeniläisen (n.1045-1085) ja tanskalaisen Saxo (n1150-1220) välillä. Adam Bremeniläinen ei vielä tunne eikä mainitse, mutta Saxo mainitsee. Lisäksi Schefferus on vahvasti sitä mieltä, että koko temi tulee suomenkielestä, joten sen on pitänyt olla jo pitkään ennen sitä suomalainen käsite - lisäksi hän mainitsee, että Loppi on moskovalaisten käyttämä termi Lappi sanasta. No tämäkin on mielenkiintoinen asia, jota jää pohtimaan.

Tämä Schefferuksen ajatuksen juoksu mielestäni tarkoittaa sitä, että eteläisessä Suomessa lappi käsitteelle on pitänyt olla perin pitkään ihan oma sisältö, jolla ei ole ollut alunperin mitään tekemistä nyky Lapin kanssa, vaan se on kuvannut joko paikkaa tai elämänmuotoa.

Matin Kalanti puheista tulee mieleen Kalanti kirja , jonka luin muutama vuosi sitten, ja muistelisin, että siinä selitettiin pyhä sanan etymologiaa. Selitys oli, että pyhän alkuperäinen merkitys oli raja tai ylipäätänsä periferinen alue. - Toivon mukaan nyt muistan tämän oikein - Joka tapauksessa tein samantein karttahaun kansalaisen karttapaikkaan *pyhä* haulla, ja monasti pyhäjärvet ...pyhät jne sattuvat sellaisiin paikkoihin, jotka ainakin joskus ovat olleet kaukaisia paikkoja tai rajoja jollekin.

Kun sitten Niurenius kertoo, että ne pohjanmaan rannnikon heimoveljet, jotka Pirkat ajoivat lapinkairoille, olivat Pirkkalasta ja Rengosta. Ikiaikainen Rengon seurakunta varmaankin kattoi ison osan nyky Lopesta, jollei kokonaan. Pirkkojen kauppa-/veropaikka Oravaisten saari on Ala-Vojakkalassa Tornionjoessa ja toinen Vojakkala Lopella Kaartjärven länsipäässä on kanssa kummalinen nimisattumus.

Joka tapauksessa, en oikein tiedä, mitä mieltä näistä kaikesta pitäisi olla, mutta kirjoittelen esille, jos vaikka herättäisi muissa ajatuksia. Joka tapauksessa tuo Schefferuksen 1673 kirjoittama tai julkaisema teksti on harvinaisen jäsenneltyä ja kriittistä.

[olanyk]

1400-(1500) luvulla hallinnollisena alueena (Norra-?) Finland tarkoitettiin nykyistä Satakunta - Varsinais-Suomen aluetta. Hallinto- ja Rälssi-Suvuissa lienee myös merkittävä vaikutus oli Unioniajan tanskalaisilla maahan muuttaneilla.

Suomen kielen kehitystä ja säilymisen suhteen on Pohjanmaan merkitys usein tullut mieleen. Löytyihän mm. ensimmäisiä lainsuomentajia suomen kielen käyttäjiä sekä Oulusta että Kainuusta. He joutuivat ehkä tulemaan toimeen kovissa olosuhteissa laajemmin suomenkielisen "rahvaan" kanssa.

Hävinneestä kielestä "metsäsaamesta" on viimeaikoina keskusteltu. Sodankylän kotisivun historian kertookin "porosaamelaisten" siirtyessä porokarjoineen etelämmäs metsäsaamelaisten asuttaneen Sallaa (Kuolajärveä) ja Kuusamoa. Eli väestöliikettä on etelän suuntaankin ollut.

Saamelaisten omat uskomukset sekä Ruotsin Luterilaisuus ja Venäjän Ortodoksiuskonto (käännytystyönä ja sotina) näytteli omaa osuuttaan hallinnon ja väestön liikkeisiin ja uskonnon rajat näkyy vielä näinä päivinä Venäjän Käkisalmen bogostaan kuuluneessa Pohjois-Karjalassa.

Olavi

[leilalm]

Vesilahden Palhossa ajettiin muinoin lappalaiset Vapalon saareen,saareen,jossa lapsena veneretkillä huilattiin matkalla Nokialta Palhoon.Leilalm

[Jaska]

Jostakin olen lukenut, että Lappi olisi sama kuin Loppi, ts asutuksesta syrjässä.
Se ei nykyisen äännehistorian tuntemuksen perusteella ole mahdollista: a ja o eivät ole vaihdelleet suomen kielessä ja sen esimuodoissa. Loppi perustuu murresanaan loppi 'soppi, perukka'. Perimmältään se liittynee loppu-sanueeseen, kun taas "lappi"-nimitys tulisi skandinaavista.


Luin joitakin vuosia sitten Kalevi Wiikin yhden kirjan, jonka hän oli kirjoittanut geeneistä sen jälkeen, kun oli siirtynyt virastaan eläkkeelle. Kieli ihmisiä vaivaa aina saamen ja suomen läheisyys ja toisaalta niiden eriytymisen kaukaisuus.

Jos nyt muistan oikein K. Wiikin kertomusta, hänen ajatus oli, että suomensukuisia kieliä oli puhuttu kauan sitten kaikkialla pohjoiseuroopassa aina englannin kanaalia myöten. Hän oli jostakin kaivanut esiin, että baskeilla ja saamelaisilla on samanlaisia geenimarkkereita, ja hän oli kehittänyt teorian, että joku osa baskeista oli aikojen alussa lähtenyt vaeltamaan pohjoiseen ja kohdannut suomen kielen jossakin Hollannin tienoilla, jossa tämä vaeltamaan lähtenyt kansa oli vaihtanut kielen ja jatkanut edelleen pohjoiseen Norjan rannikkoa, jonne he olivat asettuneet jääkauden jälkeen paljastuneille kaistoille ja edenneet sieltä sisämaahan sitä mukaan, kun elinkelpoista maata oli paljastunut.
Geenien osalta selitys pätee kyllä: saamelaisissa on vanha lounaisesta Euroopasta periytyvä juuri.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Saamegeenit.pdf

(Ja edelleen odotellaan sitä jo kolme vuotta sitten mainostettua geenitutkimusta, jonka mukaan saamelaisten itäinenkin juuri on niin vahva, että he ovat lähempänä Volgan kansoja kuin suomalaisia.)

Kielen osalta Wiikin menetelmä on virheellinen: hän kuvittelee, että kielen voisi nähdä geeneistä, vaikka todellisuudessa ei voi. Kielentutkimus on osoittanut, että uralilaiset kielet ovat levinneet tänne idästä, ja Länsi- ja Keski-Euroopan muinaiskielistä indoeurooppalaisiin kieliin jääneet jäljet eivät muistuta lainkaan uralilaisia kieliä.

[Fishersson]

Jos mennään syntyihin syviin eli lappalainen-termin alkuperään, niin maallikko kyllä hämmentyy, kun huomaa tuon Antti Järvenpään viittaaman itäisen lop-nimiperinteen. Tätä käsittelee D.Kuzminin perusteellinen artikkeli Karjalan saamelaisista (http://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf). Käsittääkseni Suomen itäpuolella Karjalassa, Vepsässä ja tsuudien mailla jne. termiä saamelainen ei ole käytetty on vain puhuttu lappalaisista.

Mikä on tämän itäisen nimiperinteen vaikutus lappalainen-termin syntyyn ja käyttöön Suomessa? Onhan paljon esimerkkejä että lappalainen-termin käyttö on ollut moninaista ja vaihtelevaa. Aiemminhan meillä on puhuttu vain lapp-termin synnystä lännestä käsin eli ruotsalaisten toimesta. Kumpi on ollut ensisijainen vai voivatko ne olla jotenkin rinnakkaisia? Kumminkin eteläisen Suomen lappalaiset ja saamelaiset ovat tulleet pääosin idästä.

[Seija Randell]

Varsinais-Suomessa on paljon sanaan "lappi" yhdistettävissä olevia nimiä. Lapila, Lapparla, Laperla, Lapmark, Laplax, Lapdal, Lapby, Lappijoki, jne. ja pitäjännimi Lappi tietysti. Voi huvikseen laittaa vaikka Hiskin hakuun kylännimeksi "lap". Mitä sitten tarkoittavatkaan. Veikkaisin jotakin luontoon liittyvää tai sitten henkilönnimeä.

[Jaska]

Jos mennään syntyihin syviin eli lappalainen-termin alkuperään, niin maallikko kyllä hämmentyy, kun huomaa tuon Antti Järvenpään viittaaman itäisen lop-nimiperinteen. Tätä käsittelee D.Kuzminin perusteellinen artikkeli Karjalan saamelaisista (http://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf). Käsittääkseni Suomen itäpuolella Karjalassa, Vepsässä ja tsuudien mailla jne. termiä saamelainen ei ole käytetty on vain puhuttu lappalaisista.

Mikä on tämän itäisen nimiperinteen vaikutus lappalainen-termin syntyyn ja käyttöön Suomessa? Onhan paljon esimerkkejä että lappalainen-termin käyttö on ollut moninaista ja vaihtelevaa. Aiemminhan meillä on puhuttu vain lapp-termin synnystä lännestä käsin eli ruotsalaisten toimesta. Kumpi on ollut ensisijainen vai voivatko ne olla jotenkin rinnakkaisia? Kumminkin eteläisen Suomen lappalaiset ja saamelaiset ovat tulleet pääosin idästä.
Venäläisten lop-nimitys voi kai hyvin olla samaa skandinaavista perua kuin meikäläinen lappi-nimityskin: "muinaisvenäjän" *a > o ja *aa > a. Skandinaavien merkitys Venäjän varhaishistoriassahan on kiistaton (tai siis kiistetty ilman perusteita).

[Antti Järvenpää]

Jos mennään syntyihin syviin eli lappalainen-termin alkuperään, niin maallikko kyllä hämmentyy, kun huomaa tuon Antti Järvenpään viittaaman itäisen lop-nimiperinteen. Tätä käsittelee D.Kuzminin perusteellinen artikkeli Karjalan saamelaisista (http://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf). Käsittääkseni Suomen itäpuolella Karjalassa, Vepsässä ja tsuudien mailla jne. termiä saamelainen ei ole käytetty on vain puhuttu lappalaisista.

Mikä on tämän itäisen nimiperinteen vaikutus lappalainen-termin syntyyn ja käyttöön Suomessa? Onhan paljon esimerkkejä että lappalainen-termin käyttö on ollut moninaista ja vaihtelevaa. Aiemminhan meillä on puhuttu vain lapp-termin synnystä lännestä käsin eli ruotsalaisten toimesta. Kumpi on ollut ensisijainen vai voivatko ne olla jotenkin rinnakkaisia? Kumminkin eteläisen Suomen lappalaiset ja saamelaiset ovat tulleet pääosin idästä.

Tuossa viittaamassasi dokumentissa on siv.104 hyvä kuva lappialkuisesta nimikkeistöstä Suomessa. Huomiota herättävää on, että näitä ei juuri ole lapissa, mutta sitäkin enemmän muualla.

Kiitoksia vinkistä muutenkin - vaikuttaa mielenkiintoiselta runsaan 100 sivun lukupaketilta.

[Juha]

Käsitteistä saamelainen ja lappalainen kehoittaisin kuuntelemaan tämän;

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/matka_1800-luvun_lappiin_kertoo_kalotin_kansan_ankarista_oloi sta_95475.html#media=95477


Siinä ei puhuta paikannimistä mitään, mutta nimenomaan saamelaisuuden monista muodoista

[Matti Lund]

Tuossa viittaamassasi dokumentissa on siv.104 hyvä kuva lappialkuisesta nimikkeistöstä Suomessa. Huomiota herättävää on, että näitä ei juuri ole lapissa, mutta sitäkin enemmän muualla.

Kiitoksia vinkistä muutenkin - vaikuttaa mielenkiintoiselta runsaan 100 sivun lukupaketilta.

Anteeksi ankaruuteni, mutta ...


Minun mielestäni se on erittäin huono kuva, koska siinä on ignoroitu Suomen ruotsinkieliset alueet pois osoittamatta otsikoissa minkäänlaista perusteltua rajausta tästä.

Kartta on siis täysi torso tai rajauksen muotoilu on epäonnistunut, jos poisjätöt eivät ole tahallisia.

Minun mielestäni kaikki tutkimukset ovat kehnoja tekeleitä, jos niissä on lakaistu ilmiön laajuuden kannalta olennaista aineistoa maton alle ilman, että sitä on perusteltu millään tavalla. Sellaiset selvitykset ovat "vedätystä". Eli pyritään jo ennen tutkimusta päätettyyn tulokseen, ennakkokäsitykseen tai pelkän ennakkoluulon kvasitieteelliseen esitykseen, joka kuulostaa fiksulta, mutta on faktisesti aivan onttoa sanahelinää.

Perusteltu rajaus on eri asia, jos perusteltu rajaus ei ole käsitettävissä todellisuutta vääristäväksi tai puolueelliseksi selvitykseksi.

terv Matti Lund

Ps. Tässä karttalinkissä on esimerkki monista Lappajärvistä, Närpiöstä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=203523&n=6958852&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Nämähän ovat nuoria vesijättöjärviä, vaikka tämä tapaus jo kuivatettu pois. Iso Lappajärvihän on ikivanha meteorikraaterijärvi.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=209223&n=6946852&scale=40000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

[Matti Lund]

Anteeksi ankaruuteni, mutta ...


Minun mielestäni se on erittäin huono kuva, koska siinä on ignoroitu Suomen ruotsinkieliset alueet pois osoittamatta otsikoissa minkäänlaista perusteltua rajausta tästä.

Kartta on siis täysi torso tai rajauksen muotoilu on epäonnistunut, jos poisjätöt eivät ole tahallisia.

Minun mielestäni kaikki tutkimukset ovat kehnoja tekeleitä, jos niissä on lakaistu ilmiön laajuuden kannalta olennaista aineistoa maton alle ilman, että sitä on perusteltu millään tavalla. Sellaiset selvitykset ovat "vedätystä". Eli pyritään jo ennen tutkimusta päätettyyn tulokseen, ennakkokäsitykseen tai pelkän ennakkoluulon kvasitieteelliseen esitykseen, joka kuulostaa fiksulta, mutta on faktisesti aivan onttoa sanahelinää.

Perusteltu rajaus on eri asia, jos perusteltu rajaus ei ole käsitettävissä todellisuutta vääristäväksi tai puolueelliseksi selvitykseksi.

terv Matti Lund

Ps. Tässä karttalinkissä on esimerkki monista Lappajärvistä, Närpiöstä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=203523&n=6958852&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Nämähän ovat nuoria vesijättöjärviä, vaikka tämä tapaus jo kuivatettu pois. Iso Lappajärvihän on ikivanha meteorikraaterijärvi.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=209223&n=6946852&scale=40000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi


Jotta ei taas kerran käsitettäisi ylläolevaa väärin, en tällä halua saman tien teilata Kuzminin tekstiä kauttaaltaan, sehän on paikoin hyvinkin pätevää ja perusteellista nimistötutkimusta, mutta tässä karttaesityksessä on tapahtunut onnahdus.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Anteeksi ankaruuteni, mutta ...


Minun mielestäni se on erittäin huono kuva, koska siinä on ignoroitu Suomen ruotsinkieliset alueet pois osoittamatta otsikoissa minkäänlaista perusteltua rajausta tästä.

Kartta on siis täysi torso tai rajauksen muotoilu on epäonnistunut, jos poisjätöt eivät ole tahallisia ...........

terv Matti Lund

Ps. Tässä karttalinkissä on esimerkki monista Lappajärvistä, Närpiöstä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=203523&n=6958852&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Nämähän ovat nuoria vesijättöjärviä, vaikka tämä tapaus jo kuivatettu pois. Iso Lappajärvihän on ikivanha meteorikraaterijärvi.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=209223&n=6946852&scale=40000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Itse asiassa katselin ensin itse tuosta kansalaisen karttapaikasta paikkahaulla *lapp* nimisiä paikkoja, niitä löytyi yli 200 joka on karttapaikan yläraja. No siellä on kaikenlaista holappa jne. Samoin käy hauelle Lapp*, niitäkin on yli 200. Lappa* alkuisia karttapaikka löytää 148 kpl:tta. Lapin* alkuisia on taas yli 200.

Se mikä on oleellista, niin kun pyyttää karttapaikkaa näyttämään nuo kartalla, niin kuvista tulee hyvin samankaltaisia kuin tuon Kuzminin kartasta. Eli valtavasti Lapp* alkuisia tai Lapin' alkuisia paikkoja ympäri Suomen, mutta huomattavasti harvemmin Lapissa.

Omien kokemusten mukaan Lapissa tietenkin on se ongelma, että kaikille luontopaikoille ei edes aikoinaan kartoittajan löytäneet nimiä. Kun on siellä tullut itsekn vaellettua, löytyy jokunen "Onpahan se vain lampi" nimi ja sitten muistaakseni Kaamasessa on vaikkapa nimi "Kellon kadottama äytsi", puhumattakaan aika monesta alatyylisestä nimestä.

Tuo Kuzminin kartta näyttää olevan jonkun Nuutisen 1988 tekemästä gradusta. Itse asiassa karttaa katsoessani mietin, että mistähän paikkatietokannasta nuo on poimittu ja laskettu ja onkohan ne laskettu oikein, mutta kuva näytti hyvin samanlaiselta kuin kansalaisen karttapaikan näyttö, niipä päätin viitata siihen.

No ehkä nykyään kun tuo karttaianeiston käyttö on vapaata, niin joku tietonikkari saisi hetkessä aikaan sellaisen karttakuvan, jossa asia tulisi oikein. Joka tapauksessa kasalaisen karttapaikka antaa seuraavaa:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Lappa*&kunta=&e=462479&n=7127569&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta&showSRS=EPSG%3A3067&feature=ktjraja

En usko, että tämä kansalaisen kartapaikankaan näkymä antaa täysin oikean kuvan, mutta se antaa käsityksen, että näitä Lappi/Lappa/Lapin jne johdannaisia nimiä on valtavasti ympäri maan.

[Matti Lund]

Itse asiassa katselin ensin itse tuosta kansalaisen karttapaikasta paikkahaulla *lapp* nimisiä paikkoja, niitä löytyi yli 200 joka on karttapaikan yläraja. No siellä on kaikenlaista holappa jne. Samoin käy hauelle Lapp*, niitäkin on yli 200. Lappa* alkuisia karttapaikka löytää 148 kpl:tta. Lapin* alkuisia on taas yli 200.

Se mikä on oleellista, niin kun pyyttää karttapaikkaa näyttämään nuo kartalla, niin kuvista tulee hyvin samankaltaisia kuin tuon Kuzminin kartasta. Eli valtavasti Lapp* alkuisia tai Lapin' alkuisia paikkoja ympäri Suomen, mutta huomattavasti harvemmin Lapissa.

Omien kokemusten mukaan Lapissa tietenkin on se ongelma, että kaikille luontopaikoille ei edes aikoinaan kartoittajan löytäneet nimiä. Kun on siellä tullut itsekn vaellettua, löytyy jokunen "Onpahan se vain lampi" nimi ja sitten muistaakseni Kaamasessa on vaikkapa nimi "Kellon kadottama äytsi", puhumattakaan aika monesta alatyylisestä nimestä.

Tuo Kuzminin kartta näyttää olevan jonkun Nuutisen 1988 tekemästä gradusta. Itse asiassa karttaa katsoessani mietin, että mistähän paikkatietokannasta nuo on poimittu ja laskettu ja onkohan ne laskettu oikein, mutta kuva näytti hyvin samanlaiselta kuin kansalaisen karttapaikan näyttö, niipä päätin viitata siihen.

No ehkä nykyään kun tuo karttaianeiston käyttö on vapaata, niin joku tietonikkari saisi hetkessä aikaan sellaisen karttakuvan, jossa asia tulisi oikein. Joka tapauksessa kasalaisen karttapaikka antaa seuraavaa:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Lappa*&kunta=&e=462479&n=7127569&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta&showSRS=EPSG%3A3067&feature=ktjraja

En usko, että tämä kansalaisen kartapaikankaan näkymä antaa täysin oikean kuvan, mutta se antaa käsityksen, että näitä Lappi/Lappa/Lapin jne johdannaisia nimiä on valtavasti ympäri maan.

Tottakai karttapaikka antaa melkoisen olennaisen, mutta epätäydellisen otannan, joka epätäydellisyys ei niin paljoa soimaa, jos karttakuvaa katsoo riittävän kaukaa.

Sen ongelmana on, että pienkohteissa, joita karttapaikka ei kykene noteeraamaan, on paljon lappi -nimistöä ja paikkakunnat, joissa lappi -nimistö on keskittynyt näihin pienkohteisiin, jäävät karttapaikassa ilman lappi -nimiä, vaikka niissä saattaa olla absoluuttiselta määrältään paljon lukuisampi määrä lappi -nimiä kuin paikkakunnilla, joilla on "surkean" vähän lappi -nimiä, mutta nämä ovat isoja kohteita, jotka kaikki näkyvät karttapaikassa.

Otan toisen esimerkin lappi -nimien sumasta, josta osa kyllä ilmenee karttapaikassa, muttei lainkaan Kuzminin (Nuutisen) lappinimikartassa, Koivulahdelta:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=314&map.y=364&e=240523&n=7023252&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Tässä siis nähdään mm. Lappsund (Lapinsalmi), Lappsundså ja Lappträsket (Lappajärvi). Koivulahden nimistö kuvastaa hyvin niin samankeskeistä kaksikielisyyttä kuin maankohoamisen aiheuttamaa tarvetta toistaa samaa nimeä eri paikoissa (Norrfjärden 'Pohjanselkää' siellä ja täällä), kun samanoloinen luontokohde siirtyy katsojan maisemassa meren suunnalta kuivan maan suunnaalle. Voi siis aistia tämän nimistön historiallisen dynamiikan!

Vanhimpia nimiä ovat tässä mo -loppuiset. Ne ovat alunperin suomenkielisiä saarten nimiä joltain kaukaiselta ajalta ennen noin vuotta 1200. Esimerkiksi Hankmo on ollut Hankamaa. Voidaan siis olettaa, että joskus Norrfjärdenin takana merellä on ollut saaripari Länsihankamaa ja Itähankamaa ja salmi Lapinsalmi Petäjämaan ja Hankamaan saarten välissä. Saaret ovat kuroutuneet maahan kiinni ja Itähankamaan keskelle on muodostunut huomattava vesijättö, josta on syntynyt Itähankamaan Lappajärvi.

Poraamalla karttaa, löytyy täältä muutama lappi -nimi lisää ja menemällä paikan päälle, löytyy paikalta muutama lappi -nimi lisää, joita ei karttaan saa mahtumaan!

terv Matti Lund

[Fishersson]

Ketjun alkuperäiseen kysymykseen palatakseni eli mikä on ollut peruste nimetä Naantalissa yksi katu Lappalaisten kaduksi?

Kerroin loppukeväästä, että "Naantalin historian (osa 3) mukaan Naantalin kaupunginvaltuustossa esitettiin v. 1900 Tullikadun muuttamista Lappalaistenkaduksi, mutta vastustuksen vuoksi ja vasta erinäisten järjestelyjen jälkeen muutos tuli voimaan v. 1907. Ehkä pöytäkirjasta löytyy perustelu nimen muutokselle."

Asiaa käsiteltiin Naantalin kaupunginvaltuustossa pari kertaa, mutta mainintaa kadun nimenmuutoksen perusteista ei ole valitettavasti tullut vastaan tähän mennessä kaupungin arkistosta löytyneistä pöytäkirjoista.

Ainut mahdollisuus olisi, jos tämän sattuisi lukemaan joku Naantalin historiaa tutkiva henkilö, joka tuntisi lähemmin Naantalin kaupungin historian arkistodokumentteja. Ehkäpä vaikka Turun yliopistossa voisi olla sellainen asiantuntija taikka Varsinais-Suomen sukututkimusseuroissa. Kuka tietää?

[TapioV]

Ketjun alkuperäiseen kysymykseen palatakseni eli mikä on ollut peruste nimetä Naantalissa yksi katu Lappalaisten kaduksi?

Kerroin loppukeväästä, että "Naantalin historian (osa 3) mukaan Naantalin kaupunginvaltuustossa esitettiin v. 1900 Tullikadun muuttamista Lappalaistenkaduksi, mutta vastustuksen vuoksi ja vasta erinäisten järjestelyjen jälkeen muutos tuli voimaan v. 1907. Ehkä pöytäkirjasta löytyy perustelu nimen muutokselle."

Asiaa käsiteltiin Naantalin kaupunginvaltuustossa pari kertaa, mutta mainintaa kadun nimenmuutoksen perusteista ei ole valitettavasti tullut vastaan tähän mennessä kaupungin arkistosta löytyneistä pöytäkirjoista.

Ainut mahdollisuus olisi, jos tämän sattuisi lukemaan joku Naantalin historiaa tutkiva henkilö, joka tuntisi lähemmin Naantalin kaupungin historian arkistodokumentteja. Ehkäpä vaikka Turun yliopistossa voisi olla sellainen asiantuntija taikka Varsinais-Suomen sukututkimusseuroissa. Kuka tietää?

Raisiossa vaikutti 1449-1461 lautamiehenä eräs Olavi Lappalainen ja Turussa 1509 raatimies Mikko Lappalainen. Olisiko näistä jäänyt Naantaliin talonnimi Lappalainen. Kannattaisi katsoa Naantalin historian henkilöluetteloa.
T.V.

[Fishersson]

Kiitos havainnoista Tapio. Tuohon raatimieheen olenkin jo törmännyt Turun historiassa. Mutta mistä löysit tuon Raision lautamiehen? Se voisi olla varhaisin merkintä historia dokumenteissä, mitä Lappalainen-sukunimen kantajista ylipäänsä löytyy.

[TapioV]

Kiitos havainnoista Tapio. Tuohon raatimieheen olenkin jo törmännyt Turun historiassa. Mutta mistä löysit tuon Raision lautamiehen? Se voisi olla varhaisin merkintä historia dokumenteissä, mitä Lappalainen-sukunimen kantajista ylipäänsä löytyy.

Mustassakirjassa (REA 545) Olavi Lappalainen oli laamanninkäräjillä 1.3.1449 11. lautamies ja 7.2.1461 Raision Petäsmäen maanvaihdossa 1. todistaja, REA 593. 10.6.1454 Olavi Lappalainen Vatselasta myi palasen peltoa Raision Tammistosta luostarille. FMU 2946.
T.V.

[Pekka Hiltunen]

.../.. Lappalaista ei ole jäänyt ulkomuistiin.../.. eikä kadunnimeen kiinnitettyä huomiota.
Sinun kannattaa kuitenkin vähintäänkin selata Naantalin historian nimiluettelo varmistaaksesi sen, onko joku Lappalainen joskus ollut kaupungin näkyviä henkilöitä.../..
Naantalin vähäisessä saaristossa ei lappi -nimiä näyttäisi juurikaan olevan
En kyllä minäkään ole nähnyt Naantalissa lappalaisia, vaikka vietin siellä ennen kouluvuosiani kaikki suvet, kun äitini harjoitti liiketoimintaa siinä talossa, jota ei enää ole.
Naantalin kaupunki taisi syntyä, kun Pyhän Annan luostari, joka oli perustettu Maskuun ja missä oli huono vesi - ja koko homma oli muutenkin suossa - sai tunnetulta Luonnonmaan suvulta lahjoituksen, jonka avulla luostari siirrettiin Raision Ailoisten kylään ja nimitettiin sitten Pyhän Birgitan luostariksi turkulaisia perinteitä kunnioittaen (kukaties sillä erotuksella, ettei luostarista heti muodostunut bordellia, kuten Turussa oli käynyt). Joku porvari tai kaupias on mahdollisesti ollut Lappo-nimisestä pitäjästä, joka suomeksi oli Lappi Tl. Asiaa voisi kysyä helsinkiläisiltä, sillä porvarit sinne saatiin pakkosiirtämällä naantalilaisia ja raumalaisia Hämeseen eli Uudellemaalle Kustaa I:n aikana 1550 jälkeen.
PH

[Fishersson]

Hyvä Pekka, että pidit huolta ettei tämä ketju aivan kuollut.

Tuntuisi oudolta, jonkun 1500-luvulla eläneen porvari Lappalaisen mukaan 1900-alussa nimettäisiin Lappalaisten katu (huom. monikko) Naantalissa. Varsinkaan kun mikään maakunta- tai muu paikallishistoria ei tunne ketään merkkimiestä nimeltään Lappalainen ainakaan Naantalissa.

Jos arvailee aivan vapaasti, voisi olla kyseessä joku 1800-luvulla kansan suussa esiintynyt tarina vaikkapa silloisen suomalaisen kansallisuusaatteen höystämänä. Jotakin kaikua kuvitellusta kaukaisesta historiasta on haluttu hakea.

Muuten se kallio, johon ko.katu päättyy ja jota nykyisin kutsutaan Lappalaisten kallioksi, oli vielä 1800-luvun kartoissa nimeltään Rauman vuoret.

[Pekka Hiltunen]

Hyvä Pekka, että pidit huolta ettei tämä ketju aivan kuollut.

Tuntuisi oudolta, jonkun 1500-luvulla eläneen porvari Lappalaisen mukaan 1900-alussa nimettäisiin Lappalaisten katu (huom. monikko) Naantalissa. Varsinkaan kun mikään maakunta- tai muu paikallishistoria ei tunne ketään merkkimiestä nimeltään Lappalainen ainakaan Naantalissa.

Jos arvailee aivan vapaasti, voisi olla kyseessä joku 1800-luvulla kansan suussa esiintynyt tarina vaikkapa silloisen suomalaisen kansallisuusaatteen höystämänä. Jotakin kaikua kuvitellusta kaukaisesta historiasta on haluttu hakea.

Muuten se kallio, johon ko.katu päättyy ja jota nykyisin kutsutaan Lappalaisten kallioksi, oli vielä 1800-luvun kartoissa nimeltään Rauman vuoret.
Rauma on perustettu Keskiajalla tietääkseni juuri Lappi Tl:n alueelle.
PH

[Maaret Eloranta]

Rauma tarkoittaa salmea, joka pysyy virtauksen takia sulana talvisinkin. Sellainen salmi on tuon kallioalueen ja Luonnonmaan saaren välissä. Raumallakin on varmaan ollut joku sellainen kohta. Myös Juutinrauma lienee kaikille tuttu? Se ei noita Lappalaisia toki selitä eikä nimenvaihtoa. Toisinaan on paikoilla useita nimiä tai osalla alueesta on eri nimi ja karttaan laitetan välillä toinen ja toinen sitten väistyy tietoisuudesta.

[Maaret Eloranta]

Rymättylän eteläosasta löytyy kyllä Lapinvuori. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Lapinvuori&srs=EPSG%3A3067&y=6700243&x=219918&lang

[Maaret Eloranta]

Vertailun vuoksi tudettakoon, että näillämain on tapana noita nen- päätteisiä paikannimiä taivuttaa monikossa, kun niihin tulee lisäosia. Saari on nimeltään Ruotsalainen ja sen vieressä on Ruotsalaistenaukko. Ylttinen on talonnimi ja siitä ohi menee Ylttistentie, ei Ylttisentie jne.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Ruotsalaistenaukko&srs=EPSG%3A3067&y=6704230&x=213790&lang=fi
Tuosta voisi ehkä päätellä, että Lappalainen on ollut talonnimi tai muu paikannimi, joka on tullut sukunimestä Lappalainen.
Maare

[Fishersson]

Hyvä Maaret, tuo talonnimi oletus nimen alkuperänä on tarkemman tutkimisen arvoinen.

Muuten aikaisemmin Naantalissa olleet Rauman vuoret-nimi koski nähtävästi koko rantakallioaluetta, josta osa on nykyään Kuparivuori ja osa Lappalaisten kallio.

[Maaret Eloranta]

Raumankari on vieläkin nimenä sillä luodolla, joka on tuon salmen keskellä. Ukko-Pekan silta kulkee Raumankarin yli.