1734 Luupua: Kämäräisten veljesten vaimot

[RaijaC]

Iisalmen vuoden 1734 rippikirjassa Luupualla on Kämäräisen Samuelilla vaimona Dorothea Kaikkonen ja hänen veljellään Laurilla vaimona Kaikkosen Vappu. Oiskohan Vappu ja Tea sisaruksia? Ja mmahdollisesti Joho Kaikkosen ja Matleena Lappalaisen tyttäriä? Vai ovatko he Niemisjärven Kaikkosia. Itse laittaisin heidät Juhon lapsiksi. Samoihin aikoihin on sotilas Petter Ahlgrenilla vaimona Carin/Catarina Kaikkonen ja heillä ainakin pojat Nils (s 21.4.1732) ja Petrus (s 16.2.1737) mutta kenen tyttäriä hän olisi?
RaijaC

[E Juhani Tenhunen]

Iisalmen vuoden 1734 rippikirjassa Luupualla on Kämäräisen Samuelilla vaimona Dorothea Kaikkonen ja hänen veljellään Laurilla vaimona Kaikkosen Vappu. Oiskohan Vappu ja Tea sisaruksia? Ja mmahdollisesti Joho Kaikkosen ja Matleena Lappalaisen tyttäriä? Vai ovatko he Niemisjärven Kaikkosia. Itse laittaisin heidät Juhon lapsiksi. Samoihin aikoihin on sotilas Petter Ahlgrenilla vaimona Carin/Catarina Kaikkonen ja heillä ainakin pojat Nils (s 21.4.1732) ja Petrus (s 16.2.1737) mutta kenen tyttäriä hän olisi?

Nämä ovat taas näitä vaikeita vuosia.

Vappu Kaikkonen kuolee Luupuvedellä 11.1.1773 75-vuotiaana eli syntymävuosi on kuolintiedon perusteella 1697 (HisKi). Rippikirjassa 1759 syntymävuodeksi mainitaan 1704.

Kaikkoset asettuivat Niemiskylään 1690-95. 1775 Olli Kaikkosen ym asuma Kaikkola oli kylän vaurain talo [Juho Pöksyläinen 2013].

Kiuruveden kylän Lapinniemen jakokunnan Kaikkosten kantatalot olivat 1775 Ryönänniemellä (Ryönä [Pekka Kaikkonen], Pohjoisniemi ja Martinniemi) sekä Laaja (Juho Kaikkonen, Pennalassa Pekka Kaikkonen) ja Koskenniemi [Juho Pöksyläinen 2013].

E. Juhani Tenhunen

[RaijaC]

Mielstäni ruodutus- ja henkikirjojen perusteella Niemisjärven haara asettui Niemisjärvelle jo huomattavasti, ennen 1600-luvun puoliväliä. Olinhan maat Niemisjärven ja Ryänän väliltä Kaikkosten perintömaita, näin olen ymmärtänyt.

[E Juhani Tenhunen]

Mielstäni ruodutus- ja henkikirjojen perusteella Niemisjärven haara asettui Niemisjärvelle jo huomattavasti, ennen 1600-luvun puoliväliä. Olinhan maat Niemisjärven ja Ryänän väliltä Kaikkosten perintömaita, näin olen ymmärtänyt.

Isoisäni äidin serkku Juho Pöksyläinen (1858-1939) on Tuulikki ja Matti Kärkkäisen (2013) toimittamassa Kiuruveden historiassa tarkastellut lähemmin Kärkkäisten ja Kaikkosten ennen isojakoa (n. 1775) yhteistilana hoidettua arviokuntaa eli sukualuetta (ss. 33-35), jonka Kärkkäisten puolella hänkin oli osaltaan ollut isäntänä. Niilo Kaikkosen sukualueosuuteen (arviokuntavuodet 1542-1559) kuuluivat tosiaan Lapinsaari, Ryönänniemi, Kämäränniemi, Salmijärvenmäki, Luupuentaival, Luvelahdenmaa, Ruutananjoki, Heinälamminjoen niska, Lautonjärvi, Jynkän väli, Salmijärven suo jokea myöten Mustajärveen ja Mustajokea Hautajärveen, Hautajärven eteläpuoli, Ryönän eteläpuoli, Kämäränjärven pohjoispää, Likolammin eteläpää, Kiurujärven Suolahti, Hingunniemi, Luupuveden itäpuoli, Altarin paikka, Syvänsaari ja Rytkynniemi.

Juho Pöksyläisen käsityksen mukaan Niemiskylän Kaikkolan asutus on tullut Ryönänniemeltä. Koska kyseessä oli siirtymän aikaan yhteisvastuullisesti hoidettu sukualue, maa- ja henkikirjoista löytyvät hallinta- ja verotustiedot saattavat toki olla puutteellisia, ja siksi Raija C:n huomio on täysin aiheellinen.

Kämäräiset tulivat muuten Luupuvedelle aiemmalle Lappalaisten ja Tihisten sukualueelle Pöksyläisen mukaan vasta 1610-1620-luvulla (ss. 39-40).

E. Juhani Tenhunen
myös Kämäräisjuurin...

[Juha Rönkkö]

Iisalmen vuoden 1734 rippikirjassa Luupualla on Kämäräisen Samuelilla vaimona Dorothea Kaikkonen ja hänen veljellään Laurilla vaimona Kaikkosen Vappu. Oiskohan Vappu ja Tea sisaruksia? Ja mmahdollisesti Joho Kaikkosen ja Matleena Lappalaisen tyttäriä? Vai ovatko he Niemisjärven Kaikkosia. Itse laittaisin heidät Juhon lapsiksi. Samoihin aikoihin on sotilas Petter Ahlgrenilla vaimona Carin/Catarina Kaikkonen ja heillä ainakin pojat Nils (s 21.4.1732) ja Petrus (s 16.2.1737) mutta kenen tyttäriä hän olisi?
RaijaC
Tuon Vapun kytkemiseen Juho Kaikkosen tyttäreksi voisi ollakin jonkinlaisia perusteita, sillä Juhon pojilla Pekalla ja Juhollakin oli Vappu nimiset tyttäret ja voisi ajatella Kämäräisen veljekset olisivat Kaikkosen siskosten kanssa naimisissa ja Juho nimiset pojat löytyy Kämäräisten lapsista, mutta hankala noita on mennä todistamaan aukottomasti, jos ei löydy dokumenttia. Mutta lienee hyvinkin siis mahdollista:)

Paavo Kaikkosen (s.1683 k.29.10.1746) tytär Margareta oli naimisissa Samuel Långin kanssa. Samuelin vanhemmat olivat korpraali Johan Lång ja Margaretha Sinius, Margaretan iso isä oli taasen Isak hannunpoika Sinius.
Samuel Lång, Pietari Brahen hopmanni, majuri, Kajaanin linnan päällikkö, ehdotti jo vuonna 1661, että Isak Siniuksesta tehtäisiin Paltamon ja Sotkamon vouti.
Tuo Samuel lienee mitä ilmeisesmmin tuon korpraali Johan Långin isoisä tai isä.
Onko kenelläkään tietoa tuon Hoppmannin perheestä?

[E Juhani Tenhunen]

www.geni.com/people/Samuel-L%C3%A5ng/6000000010733396985 avaa Johan Lars Mikael Schalinin version (4.12.2010). Sen mukaan 25.2.1692 kuolleen hopmanni Samuel Långin vaimoja olivat Dorothea Edom (Edam), Elisabeth sekä Anna Markuksentytär Neostadius.

Samuelin ja Dorothean pojalla Martti Långilla oli ainakin kaksi lasta, Ingeborg Martintytär Forbus (k. 1710) ja Samuel Martinpoika Lång.

E. Juhani Tenhunen

[Kimmo Kemppainen]

Eikä.
http://www.genealogia.fi/genos/49/49_39.htm
Kimmo Kemppainen

www.geni.com/people/Samuel-L%C3%A5ng/6000000010733396985 (http://www.geni.com/people/Samuel-L%C3%A5ng/6000000010733396985)
Samuelin ja Dorothean pojalla Martti Långilla oli ainakin kaksi lasta, Ingeborg Martintytär Forbus (k. 1710) ja Samuel Martinpoika Lång.

E. Juhani Tenhunen

[Kimmo Kemppainen]

Sekin vielä, että Samuel Lång kuoli syksyllä 1704.
Kimmo Kemppainen

www.geni.com/people/Samuel-L%C3%A5ng/6000000010733396985 (http://www.geni.com/people/Samuel-L%C3%A5ng/6000000010733396985) avaa Johan Lars Mikael Schalinin version (4.12.2010). Sen mukaan 25.2.1692 kuolleen hopmanni Samuel Långin vaimoja olivat Dorothea Edom (Edam), Elisabeth sekä Anna Markuksentytär Neostadius.

Samuelin ja Dorothean pojalla Martti Långilla oli ainakin kaksi lasta, Ingeborg Martintytär Forbus (k. 1710) ja Samuel Martinpoika Lång.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Noita Geniin sukulinjoja ei yleensä kannata ottaa vakavasti. Tuossakin on tuo Martti (Samuelinpoika)? Longin tyttären Ingeborgin lapset syntyneet jo 1670 luvulla. Tuo Forbuksen kanssa avioitunut Ingeborg on ikänsä puolesta mieluummin siis Samuelin sisko. Jossain oli myös maininta että tuo Hoppmanni Samuel olisi Martinpoika? Sitten jossakin oli myös maininta että tuo Elisbeth vaimo oli sukujaan Scheeder. Kimmon ilmoitus kuolin ajasta hieman selkeyttää kuviota, sillä tuon Geni tietojen mukaanhan Samuel olisi kuollut jo ennen kolmanteen liittoon vihkimistä tai viimeistään samana päivänä?
Johan Långin tarkka syntymä aika ei ole selvillä mutta lienee syntynyt ennen vuotta 1690, joten voisi hyvinkin olla tuo Hopmanni Samuelin poika siitä liitosta Elisabethin kanssa.

[Kimmo Kemppainen]

Siis nimenomaan näin, asiahan käy ilmi laittamastani Genos-linkistä.
Kimmo Kemppainen

[quote=Juha Rönkkö;240710]Tuo Forbuksen kanssa avioitunut Ingeborg on ikänsä puolesta mieluummin siis Samuelin sisko.

[E Juhani Tenhunen]

Eikä.
http://www.genealogia.fi/genos/49/49_39.htm

Tuttu artikkeli. Hans Forbuksen I avioliiton tyttäristä Katarina kuuluu esiäiteihini. Tämä II vaimo Ingeborg Lång mainitaan siis ruotsalaiseksi.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Siis nimenomaan näin, asiahan käy ilmi laittamastani Genos-linkistä.
Kimmo Kemppainen

[quote=Juha Rönkkö;240710]Tuo Forbuksen kanssa avioitunut Ingeborg on ikänsä puolesta mieluummin siis Samuelin sisko.
Luinpas huolimattomasti :oo:
tässä siis pätkä siitä
"Hans Forbus gifte sig andra gången 17.1.1669 med Ingeborg Mårtensdotter Lång, änka efter kamreraren Lars Hansson Åhs, som dött 8.4.1667. [3 (http://www.genealogia.fi/genos/49/49_39.htm#3)] Hon var född på Edholms gård i östra Ryds socken i Roslagen och var syster till majoren Samuel Lång. [4 (http://www.genealogia.fi/genos/49/49_39.htm#4)] Hon dog hos sin son Johan i Ijo kort efter 16.10.1710."

[Kimmo Kemppainen]

Niin, Samuel Långin on merkitty kuolleen 25.2.1692 jälkeen, mikä tietenkin on selväkin, koska hänet vihittiin avioliittoon kyseisenä päivänä.

Onhan hääyö toki vaarallinen episodi ja monelle varsinkin iäkkäämmälle miehelle kohtaloksi koitunut. Tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan käynyt. Anna Neostadia kuoli syksyllä 1704 ja Samuel Lång seurasi vaimoaan hautaan aivan pian.
Kimmo Kemppainen

Noita Geniin sukulinjoja ei yleensä kannata ottaa vakavasti. Tuossakin on tuo Martti (Samuelinpoika)? Longin tyttären Ingeborgin lapset syntyneet jo 1670 luvulla. Tuo Forbuksen kanssa avioitunut Ingeborg on ikänsä puolesta mieluummin siis Samuelin sisko. Jossain oli myös maininta että tuo Hoppmanni Samuel olisi Martinpoika? Sitten jossakin oli myös maininta että tuo Elisbeth vaimo oli sukujaan Scheeder. Kimmon ilmoitus kuolin ajasta hieman selkeyttää kuviota, sillä tuon Geni tietojen mukaanhan Samuel olisi kuollut jo ennen kolmanteen liittoon vihkimistä tai viimeistään samana päivänä?
Johan Långin tarkka syntymä aika ei ole selvillä mutta lienee syntynyt ennen vuotta 1690, joten voisi hyvinkin olla tuo Hopmanni Samuelin poika siitä liitosta Elisabethin kanssa.

[E Juhani Tenhunen]

Tuo Forbuksen kanssa avioitunut Ingeborg on ikänsä puolesta mieluummin siis Samuelin sisko.

Eli että hopmanni Samuel (Martinpoika) Lång (k. 1704) olisi myös kotoisin Österåkerin Östra Rydin Edholmin kartanosta? Hyvin mahdollista! Pietari Brahe nuorempihan oli täältäpäin, Rydboholmin linnan poikia. Ja tuo Samuelin I vaimo Dorothea lienee oikeasti Edholmin kartanon tienoon tyttöjä...

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Niin, Samuel Långin on merkitty kuolleen 25.2.1692 jälkeen, mikä tietenkin on selväkin, koska hänet vihittiin avioliittoon kyseisenä päivänä.

Onhan hääyö toki vaarallinen episodi ja monelle varsinkin iäkkäämmälle miehelle kohtaloksi koitunut. Tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan käynyt. Anna Neostadia kuoli syksyllä 1704 ja Samuel Lång seurasi vaimoaan hautaan aivan pian.
Kimmo Kemppainen
Juu pitäis minunkin hieman ajatella:oo: käänsin hätäisesti tuon "efter" ennen vaikkakin piti olla jälkeen. Tekevälle sattuu, varsinkin kun kirjoittaa nopeammin kuin ehtii ajattelemaan.:D:

[Kimmo Kemppainen]

Ei ollut. Oli kotoisin Pommerin Stralsundista.
Kimmo Kemppainen

Ja tuo Samuelin I vaimo Dorothea lienee oikeasti Edholmin kartanon tienoon tyttöjä...

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Ei ollut. Oli kotoisin Pommerin Stralsundista.

Uskotaan! Dorotea Edom -nimi muistuttaa niin suoraan nykyistä Stralsundin HanseDom -huvipuistoa...Nyt tarkasteltavana ajanjaksona Stralsund kuului Ruotsille.

Östra Rydin Rydboholmin linna oli Kustaa Eerikinpoika Vaasan mahdollinen syntymäpaikka ja ainakin varttumispaikka. Kustaan isosisko Margareeta Eerikintytär Vaasa oli Ristiinan Brahelinnan ja Kajaanin vapaaherran Pietari Brahe nuoremman isoäiti.

E. Juhani Tenhunen

[Outika]

Saattoiko Samuel Mårtensson Långin vaimon Dorothean sukunimen alkuperä olla kuitenkin Edholmin kartanon maisemista. Erinäisistä lähteistä löysin mainintoja, että Edsin alueen kirjoitusasu oli 1330 luvulla Eder ja 1440 Edz, mutta tuo 1300 luvun kirjoitusasu saattaisi viitata Mårtenin Långin puolison sukuun, Edom, Edam. Edholmin linnalla on useitakin nimiä mm Åsa tai Grufön linna Edsin seudulla.

Saattaisiko olla kyse edomilaisista?

Toinen samankaltainen ajatus syntyi kun etsin Åhs -suvun merkintöjä ja läysin tiedon, että ikivanha aatelissuku Sture I eli Gumsehuvud oli kotoisin Åsin kihlakunnasta ja tanskalaisen Sture -suvun (Sture II) alkukoti oli Alsin saarella. Saattoiko nimi olla peräisin tuolta?

Olivathan sekä Samuel Lång että Lars Hansson Åhs kuitenkin Pietari Brahella merkittävissä tehtävissä, ns. luottomiehiä ja Brahe suku liittyy ainakin Östra Rydiin kuten Edholm sekä Rydholm, jossa Brahe suku asui. Kerrotaan että Anund Sturesta alkanut Sture suku sai alkunsa 1310 -luvulta eli Södra Vingin Åsin kihlakunnasta.

Saattaa olla alkeellista, mutta nimet muistuttavat toisiaan ja eivätkö sukunimet usein ole muodostuneen paikannimistä.

[Hilkka]

Paavo Kaikkosen (s.1683 k.29.10.1746) tytär Margareta oli naimisissa Samuel Långin kanssa. Samuelin vanhemmat olivat korpraali Johan Lång ja Margaretha Sinius, Margaretan iso isä oli taasen Isak hannunpoika Sinius.
Samuel Lång, Pietari Brahen hopmanni, majuri, Kajaanin linnan päällikkö, ehdotti jo vuonna 1661, että Isak Siniuksesta tehtäisiin Paltamon ja Sotkamon vouti.
Tuo Samuel lienee mitä ilmeisesmmin tuon korpraali Johan Långin isoisä tai isä.
Onko kenelläkään tietoa tuon Hoppmannin perheestä?

Pari kuukautta sitten löysin lähisukulaisteni esivanhemmista Juho Långin ja Margareta Siniuksen. Nyt olen selvitellyt, että Margareta Sinius on Johan Iisakinpoika Siniuksen ja Anna Henrikintytär Mathesiuksen tytär.

Mutta mistä lähteistä selviää, että Juho Lång olisi hopmanni Samuel Långin poika tai ehkä mieluummin pojanpoika? Samuel Långhan oli Kajaanin linnan päällikkönä jo 1650-luvulta lähtien. Hänen 1. puolisonsa Dorothea Edom kuoli 1661. Tuskin Juho oli hänen toisen puolisonsa Elisabet Scheederin poika, koska Juho Lång oli syntynyt n. 1689.

Juho Långista tiedetään, että hän oli Iisalmen komppanian ruodun 43 sotilas ja asuinpaikkana Kalliojärvi ja Niemisjärvi. Hän oli sotilaana 1717 - 1750. Kotipaikaksi mainitaan Karjala.

Margareta Siniuksen isänisä Iisak Hannunpoika Sinius ja hopmanni Samuel Lång olivat samaan aikaan Kajaanissa ja siten avioliitto tuntuisi luontevalta. Margaretan isähän oli Iisalmen kappalaisena, joten avioliitto Juho Långin kanssa oli mahdollinen.

Juho Långin jälkeläisissä on paljon Samuel-nimisiä henkilöitä. Sekin puoltaa hopmanni Samuel Långia Juhon isoisäksi.

Hilkka

[Juha Rönkkö]

Pari kuukautta sitten löysin lähisukulaisteni esivanhemmista Juho Långin ja Margareta Siniuksen. Nyt olen selvitellyt, että Margareta Sinius on Johan Iisakinpoika Siniuksen ja Anna Henrikintytär Mathesiuksen tytär.

Mutta mistä lähteistä selviää, että Juho Lång olisi hopmanni Samuel Långin poika tai ehkä mieluummin pojanpoika? Samuel Långhan oli Kajaanin linnan päällikkönä jo 1650-luvulta lähtien. Hänen 1. puolisonsa Dorothea Edom kuoli 1661. Tuskin Juho oli hänen toisen puolisonsa Elisabet Scheederin poika, koska Juho Lång oli syntynyt n. 1689.

Juho Långista tiedetään, että hän oli Iisalmen komppanian ruodun 43 sotilas ja asuinpaikkana Kalliojärvi ja Niemisjärvi. Hän oli sotilaana 1717 - 1750. Kotipaikaksi mainitaan Karjala.

Margareta Siniuksen isänisä Iisak Hannunpoika Sinius ja hopmanni Samuel Lång olivat samaan aikaan Kajaanissa ja siten avioliitto tuntuisi luontevalta. Margaretan isähän oli Iisalmen kappalaisena, joten avioliitto Juho Långin kanssa oli mahdollinen.

Juho Långin jälkeläisissä on paljon Samuel-nimisiä henkilöitä. Sekin puoltaa hopmanni Samuel Långia Juhon isoisäksi.

Hilkka

En nyt ole paljoa seuraillut tätä ketjua, enkä muista tarkalleen mitä kaikkea olen jo tuumailut. Mitään ratkaisevaahan minulla ei ole esittää.
Tuo korpraali Johan Lång oli tosiaan mainittu olleen Karjalasta. Johan voisi siis olla tuon Samuel Långin pojanpoika.
Tuohon kuvioon voisi sopia, että tuon Kiuruvedelle sotilaaksi Karjalasta tulleen johan Långin isä olisi, muuan Johan Lång joka kuolee 1753 Viipurin maaseurakunnassa tuon Johanin syntymäaika olisi siinä 1667 kieppeillä. Edelleen jos voidaan kuvitella tuon vanhemmat Johan Långin olevan sama Lentzman Johan Lång kuin se joka saa 11.5.1690 tyttölapsen Lieksassa. tuon vanhemman Johan Långin ikä sopisi tuon Samuel Långin ja Elisabeth Schrederin lapseksi.
Noista palasista voi yrittää jotain kerätä mutta mitäänhän ne ei todista. Lisäksi Kuopion kärjilläkin mainitaan eräs Johan Lång liekö sama?
Kuopio käräjät 10.2.1708 s.33 Opbördz skrifwaren Wälförståndig Johan Lång
Tutkittavaa kyllä noissa piisaa.

[Hilkka]

Hei Juha

Kiitokset näistä tiedoista. Huomasin, että Sinä olet paneutunut Sinius-sukuun ja olet tietoinen näistä asioista.

Löysin Juho Långin ja hänen vaimonsa http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/127.htm näiltä sivuilta ja olin tulkinnut vaimon nimeksi Judit Sinia. Hän näyttäisi kuolleen 1734 - 1740 tienoilla, vaikka Iisalmen kuolleista hänen tarkkaa kuolinaikaansa ei löydy.

Sinun maininnastasi Juho Långin vaimon nimenä Margareta ja samoin internetistä löytämästäni Genos 24/1954 päädyin samaan henkilöön.

Se toinen Genoksen artikkeli, johon tässä ketjussa viitataan, ei minulle aukea. Lieneekö poistettu.

Margareta Sinius oli ainoa Juho Iisakinpoika Siniuksen tyttäristä, joka avioitui alempaan säätyyn. Tyttäret Elisabet, Helena ja Magdalena avioituivat pappien kanssa. Mutta ehkä tätä avioliittoa korpraali Juho Långin kanssa puolustaisi hänen taustansa hopmanni Samuel Långin pojanpoikana.

Luulen, että on aika vaikea löytää varmaa todistusta Juho Långin alkuperästä.

Olin aina olettanut, että Lång on sotilasnimi ja todennäköisesti alkuperäinen sukunimi on joku muu. Siksi näiden tietojen löytyminen tästä viestiketjusta oli minulle täydellinen yllätys.

Johan Långin jälkeläisiä löytyy paljon Kiuruvedeltä, varsinkin kotikylältäni Niemiskylästä. On mielenkiintoista, että he ovat Sursillien jälkeläisiä. Pohjanmaallahan heitä on paljon, paitsi pappien ja muiden säätyläisten parissa, mutta myös alemmissa säädyissä.

Terveisin

Hilkka

[Juha Rönkkö]

Hei Juha

Kiitokset näistä tiedoista. Huomasin, että Sinä olet paneutunut Sinius-sukuun ja olet tietoinen näistä asioista.

Löysin Juho Långin ja hänen vaimonsa http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/127.htm näiltä sivuilta ja olin tulkinnut vaimon nimeksi Judit Sinia. Hän näyttäisi kuolleen 1734 - 1740 tienoilla, vaikka Iisalmen kuolleista hänen tarkkaa kuolinaikaansa ei löydy.

Sinun maininnastasi Juho Långin vaimon nimenä Margareta ja samoin internetistä löytämästäni Genos 24/1954 päädyin samaan henkilöön.

Se toinen Genoksen artikkeli, johon tässä ketjussa viitataan, ei minulle aukea. Lieneekö poistettu.

Margareta Sinius oli ainoa Juho Iisakinpoika Siniuksen tyttäristä, joka avioitui alempaan säätyyn. Tyttäret Elisabet, Helena ja Magdalena avioituivat pappien kanssa. Mutta ehkä tätä avioliittoa korpraali Juho Långin kanssa puolustaisi hänen taustansa hopmanni Samuel Långin pojanpoikana.

Luulen, että on aika vaikea löytää varmaa todistusta Juho Långin alkuperästä.

Olin aina olettanut, että Lång on sotilasnimi ja todennäköisesti alkuperäinen sukunimi on joku muu. Siksi näiden tietojen löytyminen tästä viestiketjusta oli minulle täydellinen yllätys.

Johan Långin jälkeläisiä löytyy paljon Kiuruvedeltä, varsinkin kotikylältäni Niemiskylästä. On mielenkiintoista, että he ovat Sursillien jälkeläisiä. Pohjanmaallahan heitä on paljon, paitsi pappien ja muiden säätyläisten parissa, mutta myös alemmissa säädyissä.

Terveisin

Hilkka

Tuosta rippikirjasta on kyllä hankala saada hahmotettua etunimeksi Margaretaa ensimmäinen kirjain kyllä näyttää olen M. Mutta sitten on noita pisteitä ja se d:in taitaisi olla. Mutta jokatapauksessa minullakin taitaa olla tuosta Genoksesta tuo nimi. Sukunimihän on sitten Sinia. Joten olipa vaimon etunimi mikä tahansa niin on melkoisen varmasti juuri tuon Iisalmen kappalaisen Johan Siniuksen tytär. Asuihan Johan Sinius ainakin vuosina 1690-1700 Ulmalan kylässä ja vuodesta 1701 ainakin vuoteen 1711 saakka Vieremänkylässä. Mainitaan sitten 1714 Laukaan kirkkoherrana.

On noissa Siniuksissakin vielä paljon tehtävää.

[Kimmo Kemppainen]

Olen löytänyt Långeista paljon uutta.

1) Johan Långin patronyymi todellakin Samuelsson
2) Dorotea Edom/Edam Alexander Edamin tytär Pommerin Stralsundista
3) Johan Långin lanko Rantasalmen nimismies Lauri Yrjänänpoika

Kimmo Kemppainen

Ei ollut. Oli kotoisin Pommerin Stralsundista.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

...tämä on siis se Karjalasta tullut mies, "vanha" Johan Lång.
Kimmo Kemppainen

Olen löytänyt Långeista paljon uutta.

1) Johan Långin patronyymi todellakin Samuelsson
2) Dorotea Edom/Edam Alexander Edamin tytär Pommerin Stralsundista
3) Johan Långin lanko Rantasalmen nimismies Lauri Yrjänänpoika

Kimmo Kemppainen

[Robinson Korhonen]

Hei,
törmäsin itse juuri eräisiin merkintöihin vuodelta 1722 aiheeseen liittyen!
Sepostuksista selviää Rantasalmen nimismiehen Lars Jörenssonin tytärpuoleksi Elisabet Besoldus ja puolisonsa kersantti Kristian Haimen. Elisabetin äiti on Elisabet Long, joka on nainut nimismies Larsin ensimmäisen puolisonsa Vitus Casparuksen kuoleman jälkeen v.1691.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24162439 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24162803

t. Antti

[Kimmo Kemppainen]

Todella hyvä,
mutta useiden tuomiokirjalähteiden mukaan Besolduksen toinen vaimo oli Christina Lång.
Kimmo Kemppainen

Hei,
törmäsin itse juuri eräisiin merkintöihin vuodelta 1722 aiheeseen liittyen!
Sepostuksista selviää Rantasalmen nimismiehen Lars Jörenssonin tytärpuoleksi Elisabet Besoldus ja puolisonsa kersantti Kristian Haimen. Elisabetin äiti on Elisabet Long, joka on nainut nimismies Larsin ensimmäisen puolisonsa Vitus Casparuksen kuoleman jälkeen v.1691.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24162439 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24162803

t. Antti

[Kimmo Kemppainen]

...ja henkikirjassakin on Christina

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022487

joten ei se virhe ole vaan kyse on jostakin muusta.
Kimmo Kemppainen

Todella hyvä,
mutta useiden tuomiokirjalähteiden mukaan Besolduksen toinen vaimo oli Christina Lång.
Kimmo Kemppainen

[Hilkka]

Hei

Kimmon löytämä Johan Samuelinpoika Lång on todennäköisesti Kiuruvedellä vaikuttaneen korpraali Juho Långin n. 1689 - 1760 isä.

Pielisjärven nimismiehenä toimi Johan Lång 1600-luvun lopulla. Hän on varmaanikin hopmanni Samuel Långin poika ja edellä mainittu Johan Samuelinpoika Lång.

ISOSSAJAOSSA MUODOSTETTUJEN KANTATILOJEN ISÄNTÄLUETTELO (Pielisjärvi).
Lähde: Kilpeläinen, A.S, Hintikka, A.L, ja Saloheimo, V.A. 1954, Pielisjärven historia I

Pielisjärvi
www.telemail.fi/urho.virkkunen/isannat.htm


Lähde: Kilpeläinen, A.S, Hintikka, A.L, ja Saloheimo, V.A. 1954, Pielisjärven ..... Huotari Vaakanainen 1682-86, nimismies [B]Johan Lång 1686-98], autio, Matti ...

Nimismies Johan Långille syntyi myös Pielisjärvellä tytär 1600-luvun lopulla.

Kun keskustelimme viime talvena asiasta, tulimme siihen tulokseen, että korpraali Juho Lång olisi mieluummin Kajaanin linnan hopmanni Samuel Långin pojanpoika kuin poika, kun ottaa iän huomioon.

Korpraali Juho Långin mainittiin olevan kotoisin Karjalasta ja siinäkin mielessä Pielisjärven nimismies Johan Lång tuntuisi sopivalta isältä. Lång-sukunimihän on yleensä sotilasnimi, mutta tässä tapauksessa se olisi periytynyt virkamieheltä ja olisi Juho Långin oikea sukunimi.

Nämä ovat nyt arvailuja, mutta tällaiseen johtopäätökseen tulimme tammikuussa Juhan kanssa keskustellessamme asiasta yksityisviesteissä.

Hilkka

[Hilkka]

Hei

Tämän viestiketjun
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29299&page=3

mukaan Vitus Casparus Besaldus oli Kristina Samuelintytär Långin kuoleman jälkeen 3. avioliitossa Pielisjärven kirkkoherra Lars Larsson Hallituksen tyttären kanssa, joten Besaldus kuoli Kristinan jälkeen.

Hilkka

[Kimmo Kemppainen]

Vaan kun Kristina Lång nimen omaan mainitaan tuomiokirjassa Besolduksen leskeksi. Siksi Besoldus ei ole voinut olla hänen jälkeensä naimisissa sen paremmin kenenkään Hallitsian kuin toisen Lång-nimisenkään kanssa.

Jos tämä Hallitiuksen tytär oli naimisissa Besolduksen kanssa, täytyi kyseessä olla aikaisempi vaimo.
Kimmo Kemppainen

Hei

Tämän viestiketjun
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29299&page=3

mukaan Vitus Casparus Besaldus oli Kristina Samuelintytär Långin kuoleman jälkeen 3. avioliitossa Pielisjärven kirkkoherra Lars Larsson Hallituksen tyttären kanssa, joten Besaldus kuoli Kristinan jälkeen.

Hilkka

[Robinson Korhonen]

Etunimien vaihtuminen ajan saatossa ja eri kirjureilla ei mielestäni ole ihan tavatonta.. Säätyläispiireissä sitä voinee selittää myös mikäli henkilö on alun alkaenkin ristitty kahdella nimellä. Tässä toki voi olla kyse jostakin muustakin sekavuudesta.

Eniten itseäni hiertää tämä Besolduksen asema Laurentius Halitiuksen vävynä. Onko viitettä tämän tiedon alkuperäislähteeseen tullut kellekään vastaan?

t: Antti

[Kimmo Kemppainen]

Eipä tuosta voi monta mieltä olla. Melkoisen varmasti kyseessä todella on joko a) kaksoisnimi tai b) erehdys.

Halitius-asiasta ei minulla ole minkäänlaista havaintoa, ainostaan se tieto, että Kristina Lång jäi leskeksi.
Kimmo Kemppainen

Etunimien vaihtuminen ajan saatossa ja eri kirjureilla ei mielestäni ole ihan tavatonta.. Säätyläispiireissä sitä voinee selittää myös mikäli henkilö on alun alkaenkin ristitty kahdella nimellä. Tässä toki voi olla kyse jostakin muustakin sekavuudesta.

Eniten itseäni hiertää tämä Besolduksen asema Laurentius Halitiuksen vävynä. Onko viitettä tämän tiedon alkuperäislähteeseen tullut kellekään vastaan?

t: Antti

[Reima Loiva]

...tämä on siis se Karjalasta tullut mies, "vanha" Johan Lång.
Kimmo Kemppainen

Herätetääs tätä keskustelua taas henkiin. Onko joku mahdollisesti saanut selvitettyä tämän korpraali Johan Långin vanhempia? Eli onko hänen isänsä saatu kenties jälitettyä Pielisjärven nimismies Johan Långiin ja isoisänsä hopmanni Samuel Långiin, vai ovatko nämä edelleen enemmän arvailuja?

T:Reima Loiva

[Juha Rönkkö]

Herätetääs tätä keskustelua taas henkiin. Onko joku mahdollisesti saanut selvitettyä tämän korpraali Johan Långin vanhempia? Eli onko hänen isänsä saatu kenties jälitettyä Pielisjärven nimismies Johan Långiin ja isoisänsä hopmanni Samuel Långiin, vai ovatko nämä edelleen enemmän arvailuja?

T:Reima Loiva

Kylläpä se lähinnä vielä arvailua on.

tuo korpraali Johan Långinkin kerrotaan olleen karjalasta ja avioliiton perusteella (Margaretha Siniuksen kanssa) ei siis olisi todennäköisesti talonpoikais taustainen. Heillä oli sitten vielä se Samuel niminen poika.

Jotain konkreettisia todisteita siis vielä kaivataan.

[Reima Loiva]

Ok. Minua kiinnostaa tämä korpraali Johan Lång siksi, että hän on suora esi-isä minulle (genin mukaan 7th great grandfather). Onko neuvoa mistäpäin kannattaa yrittää tonkia tietoja, karjalasta?

[Juha Rönkkö]

Ok. Minua kiinnostaa tämä korpraali Johan Lång siksi, että hän on suora esi-isä minulle (genin mukaan 7th great grandfather). Onko neuvoa mistäpäin kannattaa yrittää tonkia tietoja, karjalasta?

Lieksassa asui siis tuo uumoiltu isä ehdokas nimismies Johan Samuelsson Lång
Tälle oli merkitty kastetuksi Pielisjärvellä 11.5.1690 tyttö lapsi
Tuo Johan Lång asui nähtävästi vuosina 1686-1698 Lieksa no 25:ssä (uusi no 49 Hyttilä)
Muuallakin Karjalassa on noita Lång/Longa nimisäiä, eikä niitäkään nyt voi suoralta kädeltä sulkea pois. Eikä edes sitä että tuo korpraali olisi alkuperäiseltä nimeltään jotain muuta kuin tuo Lång.
Ei siis mitenkään helppo varmistettava, kun edes patronyymia ei ole löytynyt.