Tuominen Juho synt.1.3.1879

[tino]

Henkilön hauta löytyy kemin msrk hautausmaalta, kuolinpäivä 19.6.1929.
Mutta mistä tuli ja kuka on hänen isä?
Olen kelannut rippikirjat ja -lapset kemin msrk:n osalta, yhtään tuomista ei tule vastaan. yritin ruotsijohdannaisella hägg, mutta ei mitään.
Kuinka edetä, voiko joku auttaa?

[kkylakos]

Onko seurakunnalla hautarekisteriä, haudalla nykyistä hoitajaa?

[tino]

Kiitos Kaisa kun jaat murheeni.
Niin, kemin msrk:n hautarekisteri ei ole ajantasalla, sieltä puuttuu ehkä kolmannes. Tämäkin Juho tuli sattumalta esiin, kun samalta hautapaikalta haettiin toista henkilöä, joka ilmeisesti on tämän veli. Haudan hoitaja on tämän toisen henkilön sisko, 90v eikä suostu puhumaan/tietämään mitään.

Olen kaksin käsin, kaikella kiihkeydelläni ja tarmollani yrittänyt ratkaista, missä tämän henkilön (ja sen toisen haetun) isä on ja minkä ikäisenä kuoli ja minne meni. Viimeksi selasin Tervolasta kaikki rippikirjat syntyneistä 1890-1840, ei yhtään tuomista...
Sitten ajattelin olisiko tullut rajalta ruotsinkielisenä nimenä ja täällä vasta käännetty. nooh, lähin sopiva Hägg on turtolassa, Johan Hägg syntynyt 1852, mutta ei mitään jatkotietoja.
Kiitos ja jos joku muukin innostuisi talkoisiin ja kaivaisi minulle tuon iskän.
terv pikkutino

[Tapani Kovalaine]

Henkilön hauta löytyy kemin msrk hautausmaalta, kuolinpäivä 19.6.1929.
Mutta mistä tuli ja kuka on hänen isä?
Olen kelannut rippikirjat ja -lapset kemin msrk:n osalta, yhtään tuomista ei tule vastaan. yritin ruotsijohdannaisella hägg, mutta ei mitään.
Kuinka edetä, voiko joku auttaa?
Näinkin voi etsiä: katsellaan Kemin kaupungin ja malaiskunnan henkikirjat vuodelta 1910. Löytyy vain yksi Tuomisen perhe. Asui Lautiosaaressa (digi 673). Katsotaan Kemiin muuttaneet. Löytyy tuo kyseinen perhe 5.11.1906 Kemiin Laukaasta tulleena (digi 82): Jafet Tuominen, vaimo Eeva ja lapset Hilma ja Onni (kuten Jaakko Tepon laulussa!).

Katsotaan Laukaa, löytyykö sieltä Juho Tuominen s. 1.3.1879. Ei löydy. Katsotaan Jafetin isän perheestä Korpilahti, Veijon kylä, Lepotöyryn torppa (Lk 1877-1880 digi 63). Löytyy Kalle, Jafet ja Maria vaan ei Juhoa. Todetaan että netissä olevat Kemin Tuomiset (henkikirjan 1910 tarjoamat) on nyt sitten tarkistettu vaan eipä löytynyt Juhoa... :mad:

Jää epäilys että Juho Tuominen s. 1879 on tullut Kemiin vuoden 1910 jälkeen.

[Tapani Kovalaine]

Tietolähteiden valikoimaa ovat mm.:

- Kemin kaupunkiseurakunnan kuolleiden luettelo 1929
- Kemin maaseurakunnan kuolleiden luettelo 1929
- Kemin kihlakunnanoikeuden ja raastuvanoikeuden perukirjat 1929-1930
- kuntaan muuttaneiden luettelot 1910-1929

Jokainen ihminen on ollut laulun arvoinen ja jos laulua ei Juho Tuomisesta tehty, niin hänestä löytyy twitteriä suuremmat jäljet byrokratian arkistoista!

[tino]

Kiitos Tapani,
aukaisit tiettämäsi juuri sen solmun, jota näpräsin sormenpäilläni.
Kaikki kunnia sinulle, kerron sinulle tässä koko tarinan, olet sen ansainnut ja kyllähän tästä on lauluja tehty, miljoonia, sitä se rakkaus teettää.

Siispä yksi sukuni luurangoista selviää :

Asioiden kulku, tällainen maalais-love story 1880-luvun malliin, ehkäpä näin tai sitten Jafet on VAIN Hanskin isä. Vahva epäilys silti myös Yrjön isyydestä.

Jahvetti, Jaffet, Jaska Tuominen s. 25.9.1863 tulee joskus 1882 Keminmaalle Kauppilan, Vuotin tai Sipolan taloon nykyiselle Ilmolan kauppilanmäelle rengiksi näläntuomana keskisuomesta, ehkäpä sukulaispoika Juhon(s. 1879) kanssa.

Tapasi Ida Johannan, minun papan äiti (asui alle kilometrin päässä em. taloista) ja Ida sai jo 19-vuotiaana ensimmäisen oä-lapsen Yrjön(s. 1883) ja tulee uudelleenraskaaksi 1885, nyt syntyy se ensimmäinen Hans, joka kuolee vauvana. 1886 syksyllä Ida tulee taas raskaaksi Jaskan siemenestä (tämäkin lapsi saa ristiäisisssä nimeksi Hans). Mutta nyt Jaska, Jafet, poistuu näyttämöltä, palaa kotikonnuilleen keskisuomeen, jossa avioituu n. 1889 Eeva Loviisa Jokisen(?), s. 1858 Laukaalla, kanssa ja saa neljä lasta (Hilma (1889), Onni(1890), Tyyne(1998) ja Ida(1902), siis laittaa viimeisen tytön nimeksi Ida ja Tyynen toiseksi nimeksi Johanna, eli kova ikävä on, se on sitä aitoa, siis sitä ehtaa!

Ida Johanna menee hätäpäissään Niilo Aukustin (joka ottaa kaikki lapset nimiinsä) kanssa naimisiin joulukuussa 1886, mahassaan Jaskan siittämänä 4-5 kk vanha Hansin alku.
Eli ainakin Hansin isä tämä Jahvetti on. Sitä tukee myös se, että Hans laittoi vanhimmalle pojalleen isänsä nimen Jaakko ja hän kertoi itse veljelleen olevansa oikeasti Tuomisen poika, siksi vaihtoi nimensäkin Tuomiseksi.

Ikävissään(?) vuonna 1906 Jaska (Jafet,Jahvetti) päättää palata Lautiosaareen koko perheeensä kanssa Laukaasta ja nyt Hans saa tietää oman oikean isänsä, suuttuu siitä ja muuttaa Tervolaan 1908, palaa kyllä myöhemmin Lautiosaareen ja on haudattu samaan hautaan Juhon kanssa. Juho Tuominen lienee siis Hansin 8 vuotta vanhempi veljenpoika tai muu isänsä lähisukulainen. Veljeksi liian vanha.

[Tapani Kovalaine]

Justiinsa joo! Kylläpä on vuosisadan rakkaustarina.
Jatkoa vaikkapa näin: Jahvetin puoliso oli Hermanni Jokisen leski Eeva Loviisa Hytönen s. 31.10.1858 ja hänellä oli Laukaalla pari-kolme lasta Hermannin kanssa. Leskeksi jäätyään hän avioitui Jahvetti Tuomisen kanssa ja perhe asui Haapakosken sahalla Laukaan Leppäveden kylässä (talo nro 8) ks. digi 235 lk 1890-1899. Eeva käytti usein sukunimeä Jokinen.

Jahvetti ja Eeva saivat esikoispojan 1892 ja samalla kertaa toisenkin. Pojat olivat nimeltään Jahvetti sekä Sulo Artturi. Jahvetti junior kuoli alle vuoden vanhana ja Sulo kuoli neljän ikäisenä 1896. Sitten syntyivät Onni Albin s. 19.3.1896 ja Tyyne Johanna 1898 sekä Iida 1902. Kemiin tuli v. 1906 tämän uusperheen mukana myös Hermanni Jokisen ja Eevan tytär Hilma Lyydia Jokinen s. 1889.

Jahvetin lähtö vanhempiensa luota tapahtui vuonna 1879, jolloin hän siirtyi Lepotöyrystä (digi 63 lk) lastenkirjan sivulle 286. Muutti sitten muuttamistaan... Esimerkiksi sivulta 268 (digi 156) v. 1882 sivulle 349. Sitten Rutalahteen sivulle 237 b, sitten Kähöisten kylään Kovalan torppaan sivulle 244, sitten sivulle 540 vuonna 1887, sitten ...

[tino]

Hei Tapani ja kiitos lisätiedoista. Jos ei ole liikaa pyydetty, niin voisitko vielä avata minulle nuo jahvetin muuttomatkat alusta, kun minä en osaa hakea, eli ed. viestissäsi
varsinkin sivulta 268 (digi 156) v. 1882 sivulle 349. Sitten Rutalahteen sivulle 237 b, sitten Kähöisten kylään Kovalan torppaan sivulle 244, sitten sivulle 540 vuonna 1887.
eli
Tuo 1882 alkumatka täytyy tulla pohjoiseen päin ja jossain vaiheessa (viimeistään 1885) edes sivuta kemin seutua/lautiosaarta/liedakkalaa vaikkei juuri sinne muuttoilmoitusta olisikaan. Muutto kai kirjattiin, jos oli pitempään työsuhteessa johonkin taloon, ehkä yli vuoden rupeamat?
Nooh, lapsen tekoon ei kyllä liehittelyineen isoa aikaa mene.....
Joskus tuntuu että seksuaalinen kanssakäyminen oli todellakin ainoa ilo tuon ajan ihmisille ja suurin huoli sitten ruuan saanti lisääntyvälle lapsijoukolle, josta kylläkin köyhien osalta yli puolet kuoli viimeistään kun äidinmaito loppui, lapsen kunto heikkeni nopeasti ja taudit vei. Muuten punatauti ja pöhötauti taisivat olla selkeimmät suoranaisesta nälästä johtuvia kuolinsyitä. Tätä kirjausta on paljon, aivan aivan liian paljon.
Mutta
jokatapauksessa, Kaunis Kiitos Sinulle, olet mestari, terv Tino

[Tapani Kovalaine]

Jahvetti on ollut 1879-1882 kirjattuna Rutalahden Simolaan, digi 156:
http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korpilahti/lastenkirja_1875-1880_mko45-52/156.htm
Sitten asumista vuonna 1882 lähtien Vihijärven Matarassa, digi 190:
http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korpilahti/lastenkirja_1875-1880_mko45-52/190.htm

Ripille pääsyn jälkeen Matarassa, digi 348:
http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13841&pnum=348
Mutta missä lie Jahvetti huidellut, kun ei ole isoon kirjaan tullut merkintäjä ehtoolliskirkossa käynneistä lainkaan!

[Tapani Kovalaine]

Hans syntyi 28.5.1887 Kemissä.

Sanovat että kaikki kainuulaiset ovat enemmän tai vähemmän sukulaisia keskenään, kun ovat asuneet lähellä toisiaan ja avioliittoja on syntynyt pitkin ja poikin.

Meri-Lapissa on ollut vilkkaampaa muuttoliikettä kuin Kainuussa, mutta huomaan silti, että Hans on kuudensia serkkujani. Se kuulostaa erikoiselta, sillä ikäeroa on 57 vuotta.

Näin se menee: Hans - Iida Johanna - Johanna 1833 - Juho Erik Ruonala 1811 - Maria Ruonala 1779 - Juho 1748 - Lauri 1717 - Lauri Ruonala 1684-1747, jolla oli poika Juho 1720 - Saara 1762 - Saara 1805 - Liisa 1828 - Otto Tikkala 1872 - Mirja - Tapani 1944.

Hansin kohdalla seitsemän sukupolvea hurahti keskimäärin 29 vuodessa ja omalla kohdallani on tarvittu kutakin uutta sukupolvea varten keskimäärin 37 vuotta viileää harkintaa. :) Esimerkiksi Oton kohdalla se tarkoittaa, että häntä ennen perheeseen ehti syntyä kaksikin nimikaimaa ja kun molemmat kuolivat pienenä niin kolmas Otto toden sanoi ja eli sitten yli 80-vuotiaaksi Simossa.

[tino]

Niin Tapani, kaikki me ollaan sukua kun oikein tarkkaan katsotaan.
Ja vanha vitsi pitänee paikkansa eli kun sukututkija löytää todisteen, että hän on itsensä serkku, niin suku on kasassa.

<<<
sitten Kähöisten kylään Kovalan torppaan sivulle 244, sitten sivulle 540 vuonna 1887
<<<

Mutta, edelleen tuota jafetin polkua seuraisin eteenpäin jos voisin.
eli jäi tilanteeseen että oli suorittanut rippikoulun 1881, mutta rippikirkot jäi käymättä kun loikkaa taas tienpäälle keväällä 1882 matarantorpalta wihijärveltä.
sivu 244 pohjoiseen päin kovalantorpassa (onko linkkiä),

ja onko tähän 1882-1886 mitään merkintöjä jafetista, hänhän oli 19-vuotias seikkailija, alaikäinenkin vielä?

sivulla 540 vuonna 1887 hän on tulossa jo takaisinpäin etelään kemin seudulta, tämä lienee ekanen pitempi stoppi (onko linkkiä että näkisin), ennenkuin ehtii kotiperälle naimisiin 1889.

[Tapani Kovalaine]

Jafet (Jahvetti) Matinpoika Tuomisen elämänpolkua:

1 digi 63 lk sivu 126 b Veijo, Lepotöyryn torppa, vuoteen 1879
2 digi 156 lk sivu 286 Rutalahti, Simolan torppa, vuoteen 1882
3 digi 190 lk sivu 349 Vihijärvi, Mataran torppa
- digi 217 lk sivu 349 pääsi vuonna 1883 ripille ensi kertaa
4 digi 348 rk sivu 349 sama torppa kuin edellä, vuoteen 1884
5 digi 239 rk sivu 237 b Rutalahti, Viialan torppa, vuoteen 1885
6 digi 236 rk sivu 244 Kähöis, Kovalan palvelusväki, vuoteen 1887
7 digi 532 rk sivu 540 Muurame, Iso Jaakkola, vuoteen 1890
8 digi 494 rk sivu 502 Muurame, Kankaanperä
9 digi 312 rk sivu 281 sama kuin edellä, kesäkuuhun 1891

- muutti 12.6.1891 Korpilahdesta Laukaalle
- muutti 16.10.1606 Laukaalta Kemiin ...

Jahvetti on osoitus siitä, että Nätti-Jussi ja moni muu on lähtenyt pohjoiseen eikä aina ole tarvinnut sinne muuttokirjaa mukaansa.