Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuka oli 1600-luvulla Taivassalon Laupuisten Jöns/Jöran?
Viittaan tähän ketjuun: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1338&highlight=Gr%F6nholm&page=2
.....
IV. 8
Clas Jöransson-Jönsson Lööpöö (Taivassalo). (Lapsi 4). Syntynyt Taivassalo, Lööpöö.
Kuollut 1664 Taivassalo, Lööpöö, jälkeen.
Isäntä -1630-54-64 Taivassalo, Lööpöö.
IV. 9
Maria Lööpöö (Taivassalo). (Lapsi 4). Syntynyt Taivassalo, Lööpöö.
Kuollut 1664 Taivassalo, Lööpöö, jälkeen.
Emäntä -1634-56-64 Taivassalo, Lööpöö.
....
Miten pääsisin Clas Jönssonin vanhempien jäljille? Asutuksen yleisluettelossa on monta vaihtoehtoa Jönsin perheille.
- v. 1625 alk. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380124 löytyy Laupuisten kohdalta Jöns Gregsson/Grelsson(?)
(Clas ilmestyy luetteloon 1. kerran v. 1631, 5. rivi alhaalta J.G.:n rinnalla)
- v. 1634 alk. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205130 löytyy mm. Jöns Tavast (Clas mainittu J.T.:n nimen alla poikana)
- V. 1600 alk., kts. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380005 löytyy Jönsejä lisää.
Onko tiedossasi mahdollisesti jo etsimäni vanhemmat?
Onko asutusluettelosta v. 1654-1673 pääteltävissä, että Clas oli kuitenkin elossa vielä tai kuoli vasta v. 1672? Kts. 12. rivi, joilla henkilöitä mainittu. Oikeassa laidassa Jacob Classon "aloittaa" v. 1673,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326080
En onnistu löytämään hänen nimeään kuolleitten kirjauksista v. 1672 alkaen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5362633
Pekka Hiltunen
07.05.14, 10:44
Viittaan tähän ketjuun: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1338&highlight=Gr%F6nholm&page=2
Miten pääsisin Clas Jönssonin vanhempien jäljille? Asutuksen yleisluettelossa on monta vaihtoehtoa Jönsin perheille.
- v. 1625 alk. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380124 löytyy Laupuisten kohdalta Jöns Gregsson/Grelsson(?)
(Clas ilmestyy luetteloon 1. kerran v. 1631, 5. rivi alhaalta J.G.:n rinnalla)
- v. 1634 alk. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205130 löytyy mm. Jöns Tavast (Clas mainittu J.T.:n nimen alla poikana)
- V. 1600 alk., kts. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380005 löytyy Jönsejä lisää.
Onko tiedossasi mahdollisesti jo etsimäni vanhemmat?
Vanhemmat ovat oikeat, siis Jöns Grelsson Tavastin poika Claes Jönsson, isäntä -1630-54-64 Taivassalo Laupunen, ja Margareta. Jöns Grelsson Tavast tiedetään Pietilän talonhaltijaksi 1630-34.
Olen saanut tiedot paitsi SAY:sta myös nimim. järnmanilta, ja ne perustuvat erään kaukaisen sukulaisemme, Jonni L. Kestikievarin v. 1992 monisteena ("Kustavilaista historiaa 1300-luvulta 1700-luvulle") julkaisemiin, tuomikirjamerkintöihin perustuviin tutkimuksiin. Moniste on koottu useammasta osasta ja varhaisimmissa sivuissa näyttää olevan vuosiluku 1986. En ole löytänyt Grönholmien lisäksi muita esivanhempia juuri Laupuisesta, mutta muita esivanhempia kyllä löytyy heti naapurikylästä Parattulasta - monien muitten ohella taivassalolaisten, kustavilaisten, laitilalaisten ja vehmaalaistenkin keskuudesta.
Volter Kilven "Kirkolle"-romaanissa lähdettiin liikkeelle Laupusista ja kaiketikin marssittin Röömille ja kiivettin kirkkoveneeseen, joka kait sijaitsi talaassaan Kunnaraisissa eli Fagernäsissä. Kilvellähän oli itselläänkin sukua Laupuisten mäellä ja hän kuvailee esivanhempiensa aikaista elämää 1800-luvun puolivälin seutuvilla.
Meidän kaikkien (kolmen) esivanhemmat olivat Laupuisten talojen vaiheilta. Voisin lähettää nivaskasta papeperikopiot, sivuja on vajaa 100 kaksipuolisena A4- printtinä aikä tiheällä tekstillä. Jos laitat osoitteesi E-mailina - jollei em:lla seuran jäsenellä ole mitään sitä vastaan - sitten kun olet ensin lukenut "Alastalon salissa", "Pitäjän pienimpiä" sekä "Kirkolle" -romaanit... Luulen, ettei mene aikaakaan, kun tässä jonain päivänä kiipeän Ryssänmäelle YO:n kirjaston mainioitten kopiointikoneitten ääreen.
PH
Pekka Hiltunen
07.05.14, 19:50
Onko asutusluettelosta v. 1654-1673 pääteltävissä, että Clas oli kuitenkin elossa vielä tai kuoli vasta v. 1672? Kts. 12. rivi, joilla henkilöitä mainittu. Oikeassa laidassa Jacob Classon "aloittaa" v. 1673,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326080
En onnistu löytämään hänen nimeään kuolleitten kirjauksista v. 1672 alkaen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5362633
Poimin vähän mainitsemastani Jonni.L.Keskievarin monisteesta Laupusten Pietilän historiaa:
1402 Taivassalon Vehaisten Magnus Mårtensson ja vaimonsa Lucia Björnsdotter möivät ritari Nils Kurjelle Laupusten kaikki talonsa. Niklis Kurjen tunnettu leski Cecilia Filpuntytär testamenttasi Laupusten kylän Raisioon kaavaillun Pyhän Annan luostaria varten. Myöhemmin luostari sitten perustettiinkin Raision Ailoisten kylään, tosin Pyhälle Birgitalle omistettuna, nykyisen Naantalin kirkon vaiheille. 1500-luvulla olivat Laupusten kaikki talot kruunun lampuotien viljelyksessä. Lampuoteja kohdeltiin mielivaltaisesti, ja koska heillä ei ollut perintöoikeutta asukkaat vaihtuivat tiheään. Pietilä ajautui Tavast-suvun haltuun. Talonhaltijat löytyvät SAY:sta. Jöns Grelsson Tavast on tullut talonhaltijaksi 1630, jolloin hän on maksanut kirkonkymmenykset. Hänen poikansa Claes Jönsson oli siis isäntänä vuoteen 1664. Jöns Grelssonin pojanpoika Jacob Claesson (1639-1721) viljeli Puontia eli appensa taloa ja pariskunta kuoli lopulta Isovihan aikana Rouhussa, Kirstin Mattsdotter Puonti kuoli 22.2.1713 Rouhussa. Johan Jacobsson on ehtinyt syntyä Laupusessa, kun nuoremmat veljet Anders, Arfwed, Jacob, Erik ja Matts syntyivät Puontissa. Kirsti Matintyttären vanhemmat olivat Matts Sigfridsson Puonti ja Anna, ja Mattsin vanhemmat näyttäisivät olleen Sigfrid Larsson ja Malin Puontista.
Kaikki mainitut talot ja kylät sijaitsevat siis Kustavin puolella, mutta Kustavin kappeliseurakunta kuului aiemmin Taivassalon emäseurakuntaan.
Tavast-suvusta ei minulla tämän haaran osalta ole tarkempaa tietoa, mutta ilmeisesti kyseessä on keskiaikaisen piispasuvun jäsenet.
Laupusten-Koilan-Idulan satamasta muodostui jo idän kauppapurjehtijoitten tukikohta ensimmäisellä vuosituhannella. Friisiläisten kauppamiesten ja kelttiläisten munkkien mukana seudulle levisi kristinusko; heitä hallitsi frankkien keisarit, jotka Pipin Pienestä Ludvig Hurskaaseen tunsivat erityistä mielenkiintoa Pohjolaa kohtaan, kenties siitäkin syystä, että he polveutuivat normanneista ja 500-luvulla vaikuttaneesta major domus Arnulfista.
Kustavissa toimineena ja Kilven kirjat hyvin lukeneena tunnistan väestössä vieläkin friisiläisiä piirteitä, joita Kilpi hauskasti kuvailee Alastalon salissa -teoksessaan.
PH
Kiitos kaikista tiedoista, Pekka. Huikea tietopaketti!
Katsoin vanhaa karttaa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/16982/a2c_14_1.jpg
- Mikähän noista on ollut v. 1692 kartassa se Claes Jönssonin isännöimä tila? 19, 20 vai 21? Millähän saarella oli Puonti?
Mitähän ne friisiläiset piirteet kansalaisissa ovat...
Pekka Hiltunen
07.05.14, 20:54
Kiitos kaikista tiedoista, Pekka. Huikea tietopaketti!
Katsoin vanhaa karttaa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/16982/a2c_14_1.jpg
- Mikähän noista on ollut v. 1692 kartassa se Claes Jönssonin isännöimä tila? 19, 20 vai 21? Millähän saarella oli Puonti?
Mitähän ne friisiläiset piirteet kansalaisissa ovat...
Olen tainnut puhua läpiä päähäni: Puonti sijaitsee kaiketikin Taivassalon puolella Rouhun kylässä pari km keskustasta kaakkoon merenrantaan, josta toki on lyhyt merimatka Parattulaan ja Heponiemeen, mistä pääsee lautalla Houtskariin ja Saariston lyhyemmällä Rengastiellä edelleen Korppoon, Nauvon ja Paraisten kautta Turkuun ja takaisin Kustavintielle.
Friisiläisiin piirteisiin lukeutuu mm. "ylähuulen päällä roikkuva nenä".
PH
Et liene sekoillut. Mulla taitaa olla liaan vahva mielikuva tuon ajan Taivassalosta saarirykelmänä, kuten Kustavi. Laupunenkaan ei enää ole saari, kuten se oli tässä kartassa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/16982/a2c_14_1.jpg
Puonti löytyi nykykartoista "mantereen" reunasta.
LaaksonLilja
08.05.14, 12:50
Friisiläisiin piirteisiin lukeutuu mm. "ylähuulen päällä roikkuva nenä".
Joo, kyllä se nenänpää näyttää tämän vanhan kupletin (https://www.youtube.com/watch?v=GD5w4ERPXg8) friisiläisellä esittäjälläkin ylähuulen päällä roikkuvan.
raino karl
09.05.14, 09:36
Kiitos kaikista tiedoista, Pekka. Huikea tietopaketti!
Katsoin vanhaa karttaa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/16982/a2c_14_1.jpg
- Mikähän noista on ollut v. 1692 kartassa se Claes Jönssonin isännöimä tila? 19, 20 vai 21? Millähän saarella oli Puonti?
Mitähän ne friisiläiset piirteet kansalaisissa ovat...
Johan Jacobsson Grönholmin 1667-1750 ja Maria Mårtensdotter Mackalenin 1675-1731 vihkimän löysin täältä Taivassalosta
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5363821&kuvanumero=76&ay=315173&sartun=84194.KA&atun=185095.KA&amnimeke=Taivassalon+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Vihittyjen+luettelot&aynimi=Vihittyjen+luettelot+1689-1702+%28I+Eb%3A1%29&ay2=101018
1699 vihitty huhtikuun 11 päivä
"11 April dito fougden Johan Jacobsson på Wijais medh Maria Macalenia på Hurunkorpi".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326176
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326101
Tässä olisi toinenkin vihkipäivä. Rouhun Puontin Matts Sigfridsson ja Rytsälän Anna Matintytär vihittiin Taivassalossa 1671.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5362720
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325962
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.