Hansen Haug/ Kiiminki

[tellervoranta]

Pikkuserkkuni E.A.Kontio on avioitunut Bo Hansen Haugin kanssa ja he asuivat Kiimingin Tirinkylässä. Tunsin erään heidän jälkeläisensä.

Olen kuullut, että Hansen Haugit olisivat lähtöisin Haukiputaan Onkamolta. Varmaankin sieltä Norjaan siirtyneet ja takaisin.
Onko jollakulla parempaa tietoa..kenties hth:lla.:)

Myös isäni sisaren pojan E. Karjalaisen, joka oli Tampereen yliopiston assistentti ,( kuoli 40 vuotiaana), vaimon sukunimi on sukutaulussa Hansen. Lieneekö samoja sisaruksia. Heillä 2 poikaa.

[Kerttu Korhonen]

Entisaikoina sanottiin Hansenien tulleen Norjasta.(siis alunperin).Hansenilla oli emäntänä Alakylän tyttöjä Rauha nimeltään,joka oli tunnetusti hyvä leipäjuustontekijä.:):)

[Pekka Paavola]

Muistelen kuuleeni, että Hansen-Haugien suku olisit tullut Martinniemen sahalle töihin, josta olisivat siirtyneet Onkamolle. Kumotkaa, jos tietoni on väärä,

-Pekka Paavola-

[Lukkari]

Yksi Hansen-Haug pariskunta ammuttiin Kamenskin alueella Uralilla 1938 Stalinin vainojen uhrina.

[tellervoranta]

Kiitoksia kaikista erinomattaisen vaihtelevista tiedoista :p:;):rolleyes:.

Siis minun vanhempi systeri, asuu Sveamammassa, on kerran sanonut, että Hansen Haugenit, tai joku heistä olisi tullut Onkamolta.
Itse kai sepitin tuon Haukiputaalta menon Norjaan ja takaisin. Juolahti kirjoitettuani kyllä mieleen tuo Martinniemen saha. (mm. Skikfesvik)

Kävin tuolla Norjan sukusivuilla ja siellä kyllä oli tosi paljon Hansen Haugeja, vaan ei Bo-nimistä....ehkä syntynyt Suomessa.

Googlatessa Hansen Haug+suku, löytyy jos kuinka. Sellainenkin, jossa sanotaan tyttönimen olevan Kontio. Mutta pitäisi kai kirjautua ja maksaa maksuja.

Juolahtipa mieleen, että Alahonkasen eli Kauppilan yhden pojan vaimo taisi myös olla os. Hansen Haug. He asuivat Takalonkylässä ja kävin heilläkin, kun tyttärensä kävi Alahonkasessa mummolassa.Saatan olla väärässäkin sukunimen suhteen.

Kukahan se hyvä juustonleipoja oli? Onkamollako? Joka talossahan niitä hyviä leipäjuustoja paisteltiin.

Tellu kiittää ja pokkaa :)

[markkusalmi]

Hei,asuessani Rovaniemellä vielä -89 olivat Hansen-Haugit naapureinani,pitivät silloin siellä autopurkaamoa,luulen että joku lapsista saattaa olla siellä vieläkin.

[tellervoranta]

Kiitti tiedosta.:)

Hei,asuessani Rovaniemellä vielä -89 olivat Hansen-Haugit naapureinani,pitivät silloin siellä autopurkaamoa,luulen että joku lapsista saattaa olla siellä vieläkin.

Googlaamalla löytyy Roista Martin Hansen Haugista sekä isästä Oskari Hansen Haugista mitä hauskimpia keskusteluja. Oskarin kerrotaan tulleen Norjasta.

Jos laittaa hiski hakusanan Hansen Haug, niin yhtään sattumaa ei saa.

Katsoin vuoden 1910 henkikirjan Haukiputaan tiedot, missä oli Martinniemen sahankin väkeä, vaan ei silmäni havainneet yhtikäs ko sukunimeä, ei myöskään Onkamolta...

[Kerttu Korhonen]

Pentti Utriaisen teos: Kotikyläni Martinniemi s 193 ja 195
Martiniemen Työläisten Yhdistyksen pöytäkirjan tarkastana 27.07.1926 on Niilo Hansen. Täytyy olla niin, että Hansenneita on asunut Haukiputaalla.
Kaarlo Henrik Hansen-Haug:n leski Rauha Elisabet Martintytär Katiska s 24.06.1929-03.05.1987 Haukiputaalla. Sain tiedon ystävältäni Pentiltä.:)

[viljami45]

http://www.uranus.suntuubi.com/, Hei Tellervo! Tässä osoite Rovaniemen Martin Hansén-Haug nimiseen henkilöön. Hänellä oli ennen autopurkaamo Rovaniemellä. Terv. Väinö

[Lukkari]

Olin hieman epätarkka edellisessä viestissäni, Hansen Haugit asuivat Kamenskissa mutta heidät ammuttiin Jekaterinburgissa. Heidän lapsistaan toinen oli syntynyt Haukiputaalla ja toinen Kemin mlk;ssa ja heidät vietiin lastenkotiin orvoiksi jäätyään.
Näin Rislakki ja Lahti-Argutina kirjassaan "Meillä ei kotia täällä". L

[hilduri]

Mieheni mummola oli Onkamon Niskapäässä. Hän muistaa, että naapurissa asui Kalle ja Rauha Hansen Haug. Tämä oli 40- ja 50-luvulla.

[tellervoranta]

Kiitos kaikille tiedoista. :)
Sain myös yksityistä sp:tä. Siitä kävi ilmi, että olen tavannutkin useamman kerran emännän, joka oli syntyään Hansen Haug.

Mieheni mummola oli Onkamon Niskapäässä. Hän muistaa, että naapurissa asui Kalle ja Rauha Hansen Haug. Tämä oli 40- ja 50-luvulla.

Kun vanhin sisareni perheineen muutti Onkamolta miehensä rakentamaan ensimmäiseen taloon Puttaan Valistustalon viereen, haettiin maito naapurista, missä ylläoleva emäntä. Asuinkin vähän aikaa sisareni luona tyttälyseon viimeisen vuoden aikaan ja hain myös maitoa...sisareni vanhimmat lapset olivat melkein minun ikäisiä...

[tellervoranta]

Tietoa Martinniemestä. Koska olen ikäni ollut "kirjatoukkakin", olen lukenut varmaankin lähes kaikki Joni Skiftesvikin kirjat ja saanut tietyn kuvan paikasta, missä olen kyllä käynytkin Puttaalla asumisen jälkeen...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Martinniemi

[tellervoranta]

Häätyy laittaa tämä alla oleva teksti uusiin puihin. Sukutaulussa lukee B O eli etunimi ei ole ollut Bo vaan B Osvald. Ja asuinpaikka ei ole ollut Tirinkylä vaan Alakylä/Maijala?. Tieto telefoonin kautta Sverigestä.:cool:

Pikkuserkkuni E.A.Kontio on avioitunut Bo Hansen Haugin kanssa ja he asuivat Kiimingin Tirinkylässä. Tunsin erään heidän jälkeläisensä.

[hth]

Hei,
Björn Osvald (1917-1974).
Tässä hiukan taustoja, puutteineen päivineen.


Taulu 1
I Anna-Reeta Mariant Eriksén, Haug o.s. Krank
s. 10.11.1853 Oulu, k. 3.6.1887 Oulu. Kuolleet-kirjassa sukunimenä Eriksén. Asuinpaikka Oulu 1886 < Kemi.
Lapset:
Martin Ludvig Hansén-Haug, Krank, s. 5.2.1879 Kemi. Tauluun 2

1. puoliso:
Hans Jakob Erik’inp Eriksén, Haug
Sahan tälläri, työmies, s. 16.6.1845 Skeburg(?) Norja. Asuinpaikka Oulussa perheineen 2.8.1886 < Kemistä 5.7.1886.
Lapset:
Karl August Haug, s. 27.4.1884 Kemi. Asuinpaikka Oulu 1886.
Herman August Eriksson, Haug, s. 13.7.1886 Oulu. Syntyneet-kirjassa isä Sahanställäri Hans Eriksson.


Taulu 2 (taulusta 1, (äiti Anna-Reeta Eriksén, Haug))
II Martin Ludvig Anna-Reetanp Hansén-Haug, Krank
Sahanasettaja, s. 5.2.1879 Kemi, k. 25.10.1951 Haukipudas. Asuinpaikka Haukipudas 1921 < Alatornio < Kemi 1895 (?) < Oulu 1886.
Puoliso: 24.8.1902 Kemin mlk
Lempi Josefiina Heikint Hansén-Haug o.s. Pirkonen / Pirhonen
Suutarin tytär, s. 10.4.1885 Tampere?

En ole löytänyt Martin’in lähtöpäivää Oulusta enkä tulopäivää Kemistä.
Tässä maininta muutosta Kemiin, mikä lie tuo päivämäärä…
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18619&pnum=97
Näyttää, että Martin olisi lähtenyt Oulusta Kemiin sukunimellä Haug, mutta kun menee naimisiin, sukunimi on Hansen Haug. Myöhemmin tulee heittomerkki ja väliviiva eli Hansén-Haug. Lapsia Martinille ja Lempillä lienee toistakymmentä.
Miten lie jatkunut Hans Jakob’in ja hänen poikiensa elämä – ja millä sukunimellä???

Yt hth

[tellervoranta]

Kiitos erinomaisesta työstä H.T. :). Miksihän en löydä Oulun syntyneistä Anna-Reetaa tuolla syntymäajalla noilla tiedoilla...:confused:

Hei,
Björn Osvald (1917-1974).
Tässä hiukan taustoja, puutteineen päivineen.


Taulu 1
I Anna-Reeta Mariant Eriksén, Haug o.s. Krank
s. 10.11.1853 Oulu, k. 3.6.1887 Oulu. Kuolleet-kirjassa sukunimenä Eriksén. Asuinpaikka Oulu 1886 < Kemi.
Lapset:
Martin Ludvig Hansén-Haug, Krank, s. 5.2.1879 Kemi. Tauluun 2

1. puoliso:
Hans Jakob Erik’inp Eriksén, Haug
Sahan tälläri, työmies, s. 16.6.1845 Skeburg(?) Norja. Asuinpaikka Oulussa perheineen 2.8.1886 < Kemistä 5.7.1886.
Lapset:
Karl August Haug, s. 27.4.1884 Kemi. Asuinpaikka Oulu 1886.
Herman August Eriksson, Haug, s. 13.7.1886 Oulu. Syntyneet-kirjassa isä Sahanställäri Hans Eriksson.


Taulu 2 (taulusta 1, (äiti Anna-Reeta Eriksén, Haug))
II Martin Ludvig Anna-Reetanp Hansén-Haug, Krank
Sahanasettaja, s. 5.2.1879 Kemi, k. 25.10.1951 Haukipudas. Asuinpaikka Haukipudas 1921 < Alatornio < Kemi 1895 (?) < Oulu 1886.
Puoliso: 24.8.1902 Kemin mlk
Lempi Josefiina Heikint Hansén-Haug o.s. Pirkonen / Pirhonen
Suutarin tytär, s. 10.4.1885 Tampere?

En ole löytänyt Martin’in lähtöpäivää Oulusta enkä tulopäivää Kemistä.
Tässä maininta muutosta Kemiin, mikä lie tuo päivämäärä…
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18619&pnum=97
Näyttää, että Martin olisi lähtenyt Oulusta Kemiin sukunimellä Haug, mutta kun menee naimisiin, sukunimi on Hansen Haug. Myöhemmin tulee heittomerkki ja väliviiva eli Hansén-Haug. Lapsia Martinille ja Lempillä lienee toistakymmentä.
Miten lie jatkunut Hans Jakob’in ja hänen poikiensa elämä – ja millä sukunimellä???

Yt hth

[tellervoranta]

Nyt alkoi tulla lisätietoa. Anna Greta Eriksenin kuolin-ilmoituksessa (3.6.1887) mainittiin lehti 415 ja nyt alla oleva linkki on se. Tiedot:

Haug, Hans Jacob Eriksen s.16.6.1845 Norge...lisätietoja
vo Anna Greta Krank s.10.11.1853 Rovaniemi....lisätietoja

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3814&pnum=55

Lasten kastetiedoissa Kemissä on kummeina mainittu Martin Ludvigin kohdalla Olga Christina Krank ja Karl Augustin kohdalla Olga Krank. Jälkimmäisen kasteessa isällä maininta Norrmannen Hans Jacob Haug. Molemmista käy ilmi paikkana kemiläinen sahayhteisö.

[Pekka Paavola]

Tellervo tunnet paikan kun neuvon: Kiimingin ja Haukiputaan rajalta( jota ei enää olla , kun ollaan uutta Oulua), 1,5 km Kiimingiin päin olevalla pellolla oikealla puolella, juuri ennen Pihlaja-ojaa, on punainen ok-talo, jonka omistaa Hansen-Haug ,joka on lähtöisin Onkamon Niskapäästä. Ps. Seuraava talon onkin sitten muusikko Mikko Alatalon kotitalo.

- Pekka Paavola -

[tellervoranta]

Jo vain minun täytyy tuntea, kun ennenvanhaan meidän Manninkoti pitäjänrajalla ja Mikon koti olivat naapuritaloja (nykyäänhän on taloja kuin sieniä satteella) ja yhteyttähän olen pitänyt Mikon vanhempiin loppuun saakka. Tuo Pihlajaojanimi...hm..hm..:)

Tellervo tunnet paikan kun neuvon: Kiimingin ja Haukiputaan rajalta( jota ei enää olla , kun ollaan uutta Oulua), 1,5 km Kiimingiin päin olevalla pellolla oikealla puolella, juuri ennen Pihlaja-ojaa, on punainen ok-talo, jonka omistaa Hansen-Haug ,joka on lähtöisin Onkamon Niskapäästä. Ps. Seuraava talon onkin sitten muusikko Mikko Alatalon kotitalo.

- Pekka Paavola -

[Pekka Paavola]

Jo vain minun täytyy tuntea, kun ennenvanhaan meidän Manninkoti pitäjänrajalla ja Mikon koti olivat naapuritaloja (nykyäänhän on taloja kuin sieniä satteella) ja yhteyttähän olen pitänyt Mikon vanhempiin loppuun saakka. Tuo Pihlajaojanimi...hm..hm..:)

Pihlajaoja on se tulvavesin purkureitti l. Tulvapudas ,joka purkaa
vedet Pihlajalampeen, kun Honkasensuvantoon tulee jääpatoja. Pihlajalammesta oja jatkuu sitten Taipaleenkylään , jossa menee Haukiputaantien pohjoispuolelle ,siis Pirttikosken puolelle. Tuo oja on kesäaikana vähän veden aikaan käytännössä kuivana.

-Pekka Paavola-

[tellervoranta]

Onko se tuo muutto Kemiin 24.6.1895?

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3549&pnum=199

Ylläolevassa linkissä Oulu rp1891-1899 sivu 207 on mainittu isä Haug Hans Jacob Eriksen ja poika Martin Ludv. Kummallakaan ei ole rk-merkintöjä; Vain Kemisä 24/6 ilman vuotta. Olisiko 1895?

Hei,
Björn Osvald (1917-1974).
Tässä hiukan taustoja, puutteineen päivineen.


Taulu 1
I Anna-Reeta Mariant Eriksén, Haug o.s. Krank
s. 10.11.1853 Oulu, k. 3.6.1887 Oulu. Kuolleet-kirjassa sukunimenä Eriksén. Asuinpaikka Oulu 1886 < Kemi.
Lapset:
Martin Ludvig Hansén-Haug, Krank, s. 5.2.1879 Kemi. Tauluun 2

1. puoliso:
Hans Jakob Erik’inp Eriksén, Haug
Sahan tälläri, työmies, s. 16.6.1845 Skeburg(?) Norja. Asuinpaikka Oulussa perheineen 2.8.1886 < Kemistä 5.7.1886.
Lapset:
Karl August Haug, s. 27.4.1884 Kemi. Asuinpaikka Oulu 1886.
Herman August Eriksson, Haug, s. 13.7.1886 Oulu. Syntyneet-kirjassa isä Sahanställäri Hans Eriksson.


Taulu 2 (taulusta 1, (äiti Anna-Reeta Eriksén, Haug))
II Martin Ludvig Anna-Reetanp Hansén-Haug, Krank
Sahanasettaja, s. 5.2.1879 Kemi, k. 25.10.1951 Haukipudas. Asuinpaikka Haukipudas 1921 < Alatornio < Kemi 1895 (?) < Oulu 1886.
Puoliso: 24.8.1902 Kemin mlk
Lempi Josefiina Heikint Hansén-Haug o.s. Pirkonen / Pirhonen
Suutarin tytär, s. 10.4.1885 Tampere?

En ole löytänyt Martin’in lähtöpäivää Oulusta enkä tulopäivää Kemistä.
Tässä maininta muutosta Kemiin, mikä lie tuo päivämäärä…
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18619&pnum=97
Näyttää, että Martin olisi lähtenyt Oulusta Kemiin sukunimellä Haug, mutta kun menee naimisiin, sukunimi on Hansen Haug. Myöhemmin tulee heittomerkki ja väliviiva eli Hansén-Haug. Lapsia Martinille ja Lempillä lienee toistakymmentä.
Miten lie jatkunut Hans Jakob’in ja hänen poikiensa elämä – ja millä sukunimellä???

Yt hth

[Eppu K]

Oulussa asui mm 1950-luvulla Hansen-Haug -nimisiä. Enemmänkin tiedän, mutta en julkaise tietoja tässä. Jälkikäteen olen pähkäillyt että ovatko he Kotkan Gutzeitin sahan norjalaisten jälkeläisiä, mutta tässä viestiketjussa kerrottujen tietojen perusteella näyttää siltä että todennäköisesti ei.

[Eppu K]

Erään tarinan mukaan joidenkin Pohjois-Suomessa asuneiden Hansen-Haugien esi-isä tuli Norjasta töihin Kemin Karihaaran sahalle, joka oli norjalaisten perustama. Vähän aikaa toimittuaan saha ajautui konkurssiin, jolloin Norjasta tulleet ammattimiehet joutuivat palaamaan Norjaan. Mutta eräs Hansen-Haugin esi-isä oli poikkeus, sillä hänellä oli Kemissä suomalainen morsian. Niinpä he jäivät asumaan Kemiin.
Tämä perimätiedon sirpale käyköön täydennykseksi edelliseen kommenttiini. Googlaamalla löytyy lisää tietoja, mm. MyHeritagen suomalainen Hansen-Haug-perhesivusto ja Wikipedian artikkeli "Karihaaran saha", jossa kerrotaan vuonna 1874 aloittaneesta norjalaisen perustamasta Kemi Ångsågs Aktiebolag-yhtiöstä, joka ajautui konkurssiin kolme vuotta toimittuaan.