Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Salamajärven Tialan varhaisvaiheet?
Arvoisat harrastuskolleegat!
Tutkin parikymmentä vuotta sitten Salamajärven kylää Perhon ja Kivijärven rajalla. Tuo kylä oli sikäli kelju tutkittava, että Salamajärvi kuului Rautalammin hallintopitäjään, mutta Kokkolan kirkkopitäjään. Kylän kirkollisia tapahtumia löytyi sen takia joskus Perhon, joskus Kivijärven, joskus jopa Viitasaaren kirkonkirjoista. Tänä päivänäkin kylä on todellinen korpikylä Suomenselän selkosilla. Hankaluutta tuottaa vielä se, että Kivijärven säilyneet rippikirjat alkavat vasta 1700-luvun lopulta. Toisaalta kylä löytyy SAY:sta Rautalammin alta.
Tänään törmäsin taas Salamajärveä koskevaan ongelmaan. Kylän kantatalo on nimeltään Tiala, joka sai nimensä savolaisjuurisista Tiaisista, kylän ensimmäisistä asuttajista. Suomen asutuksen yleisluettelo alkaa Salamajärven osalta vasta vuodesta 1600 ja Virrankosken laatimassa Kokkolan pitäjän yläosan historiassa ensimmäinen tunnettu Tialan isäntä oli Lauri Ollinpoika Tiainen, isäntänä 1601-1622.
Tänään selvittelin Kivijärven SAY:n avulla Piispan sukua. Kivijärven kohdalla mainitaan Påvel Pettersson Piispa, joka SAY:n merkinnän mukaan oli talollisena Tialassa vuoteen 1636 asti. Hänen poikansa Jaakko Paavalinpoika oli isäntänä pitkään, eli vuodesta 1636 vuoteen 1669 asti ja paikka lienee ollut Kivijärven Piispa.
Onko joku selvillä Salamajärven Tialan talon varhaisvaiheista? Onko SAY:n tekijöille sattunut moka, vai onko tuo Påvel Piispa todella isännöinyt Tialaa ehkä yhdessä Lauri Tiaisen kanssa? On toki mahdollista, että Påvel Piispa oli Tiaisten vävy.
Erkki Porista
Kommentoin vielä tuon Tialan varhaisvaiheita. Talon ensimmäinen tunnettu isäntä oli savolaisjuurinen Lauri Ollinpoika Tiainen, joka oli isäntänä 1601-1622. Poika Sipi Laurinpoika Tiainen tuli isännäksi vasta 1630 saavutettuaan ilmeisesti tällöin täysi-ikäisyyden. Vuosina 1623-1629 isäntänä mainitaan Lauri Tiaisen leski, jonka nimeä valitettavasti ei mainita.
Oma intuitioni sanoo nyt, että Lauri Ollinpoika Tiaisella oli vanhimpana lapsena tytär, josta tuli Paavali Piispan puoliso. Tiala oli Salamajärven ainut talo, todellinen korpitalo kaukana muusta asutuksesta. Merkintä Tiala Paavali Piispan yhteydessä saattaa merkitä, että hän käytännössä hoiti Tialan isännyyttä oman talonsa isännyyden ohella niin kauan, kunnes Sipi Tiainen otti isännyyden.
Veroluetteloiden laatijoillehan oli yhdentekevää, kenen nimissä talon verot maksettiin, kunhan verosuoritukset vain saatiin. Jokainen henkikirjoja apuna käyttänyt tietää, että talon isännäksi merkitty henkilö oli kuollut jo vuosikymmeniä sitten, mutta silti kummitteli isäntänä veroluetteloissa.
No tämä on vain minun hypoteesini, joka toki voi olla väärä. Kuitenkin se tuntuu melko todennäköiseltä tapahtumien kululta. Onko joku muu törmännyt vastaavanlaiseen tapahtumien kulkuun muualla?
kyseleepi Porin Erkki
Tämä kiinnostaa minuakin. Sukujuureni tulevat Salamajärvelle. Täältä kolme Tiaisen Olavin poikaa Antti, Erkki ja Abraham muuttivat Pihtiputaalle 1790-luvulla. Heidän isänsä Olavi Erkinp. s.28.1.1719 Veteli Perho, k. 11.2.1793 Salamajärven Tialassa. Täällä ollut isäntänä v.1748.
Hänen isänsä Erkki Pekanp. s.8.6.1679, sukunimenä ollut Jänkä, Pölkki ja Mustamaa. Erkki oli Pölkin eli Mustamaan isäntä isänsä jälkeen. Luovutti isännyyden n.1726 pojalleen Matti Erkinpojalle ja muutti toisen puolisonsa kanssa Salamajärven Tialaan. (www.polkki.fi)
Siksi tämä Salamajärven Tialan talo ja siinä asuneet Tiaisetkin kiinnostavat. Eli onko sukuni alkuperä sittenkin Savosta, josta käsittääkseni Tiaiset ovat tulleet Salamajärvelle.
Minna Tiainen
Kyllä Tiaiset yleisen käsityksen mukaan olivat savolaisia uudisasukkaita. Valitettavasti SAY alkaa Salamajärven kylän osalta vasta vuodelta 1600, eli varhaisimpia Tiaisia ei löydä, eikä myöskään nsitä, mistä Tiaiset lähtivät. Vesulahti (Kangasniemen-Pieksänmäen seutu) ja Pellosniemi (Mikkelin-Ristiinan seutu) olivat yleisimpiä lähtöalueita.
Vuoden 1571 Hämeen hopeaveroluettelossa ei Suur-Rautalammin alueella esiinny ainoatakaan Tiaista, joten he lienevät muuttaneet alueelle vasta ko. vuoden jälkeen. Myöskään Salamajärven kylää ei tuohon aikaan vielä ollut olemassa.
Erkki Porista
Edellä mainitun Olavi/Olli Erkinpojan veljen Mikko Erkinpoika Tiaisen (1727-1801) ja Susanna Hämäläisen pojan Mikko Tiaisen (1755-1835) anoppi oli Lars Jämsenin (n. 1726-1787) vaimo Maria Erkintytär Tiainen. Lars ja Maria vihittiin Kivijärvellä 13.7.1745.
En ole Marian taustasta saanut selvää. Olisiko joku muu siinä onnistunut?
27.9.1712 Vetelissä Erkki Mustamaalle syntyneestä Mariasta ei ole kyse, sillä tämä saa Markku Möttösen kanssa lapsia Vetelissä ainakin vielä 7.10.1747.
t:
Jukka
Kiitos Erkki tiedoista. Pitääpäs katsoa nuo läpi.
Jukka, minuakin kiinnostaa juuri tuon Marian lähtökohdat.
Maria lienee kuollut k.22.5.1778 Pudas styng 43v. Mainittu olevan Lars Jempseen hustru.
Minna Tiainen
http://keskisuomentiaiset.blogspot.fi/
Tuota samaa kuolinmerkintää myös katselin. Jos kuitenkin kyseessä on puheena oleva Maria, täytyy ikä olla väärin (vrt. vihkivuosi). Toisaalta joku Lars Jämsen nai Maria Kumpulaisen ja joku Maria Cunelian. Jälkimmäinen saa lapsia vielä tuon kuolinajan jälkeen, joten ainakaan siitä Mariasta ei ole kyse. Mutta voiko 1778 kuollut Maria olla Maria Kumpulainen?
Kommentoin nyt muistin varasta, joten toivottavasti ei tullut virheitä.
t:
Jukka
Hyvät Kivijärven suunnan tutkijat!
Kaivoin esiin "vanhan aarteeni", Kainun-Torpan sukukirjan ja luulen löytäneeni ratkaisun tuon Kivijärven Salamajärven Tialan ongelmaan.
Kirjassa on pohjalaiseen tapaan käytetty talojen nimiä sukuniminä ja Tialan asukkaat on varustettu "sukunimellä" Tiala. Kuitenkin tuo sukukirjan tehnyt viisas joukko on päätynyt tulokseen, ettei 1600-luvulla taloa hallinnut savolaisjuurinen Tiaisen suku sammunut, vaan sukunimeksi muuttui jostakin syystä Kinnunen. Koska Tialan Kinnuset eivät "palapelinä" sovi yhteen Kivijärven Kinnusten kanssa, päädyin samaan lopputulokseen.
Suomen asutuksen yleisluettelon ja em. sukukirjan avulla olen päätynyt seuraavaan Tialan talon jälkipolvipuuhun, jossa lähtöhenkilönä on Savosta noin 1600 uudisviljelijäksi tullut Olli Tiainen.
I Olli Tiainen, uudistalollinen Kivijärven Tialassa 1601-1622, s. noin 1570 Savo, k. noin 1622 Kivijärvi, Tiala.
Puoliso: NN Tiainen, emäntä, Tialan talon viljelijä 1627-29.
Lapset:
Lauri Tiainen, s. noin 1600. Tauluun* 2.
Taulu 2
II Lauri Ollinpoika Tiainen, Taulusta 1, (isä Olli Tiainen), talollinen Salamajärven Tialassa 1644-1653, s. noin 1600, k. noin 1653 Kivijärvi, Tiala.
Puoliso: Kaarina Tiainen,.
Lapset:
Sipi Laurinpoika Tiainen, s. noin 1620 Kivijärvi, Tiala. Tauluun* 3.
Taulu 3
III Sipi Laurinpoika Tiainen, Taulusta 2, (isä Lauri Tiainen), talollinen Salamajärven Tialassa 1644-1653, s. noin 1620 Kivijärvi, Tiala, k. noin 1653 Kivijärvi, Tiala.
Puoliso: Aune Tiainen,.
Lapset:
Lauri Tiainen, s. noin 1640 Kivijärvi, Tiala. Tauluun* 4.
Esko Tiainen, sotamies 1684, talollinen Tialassa -1694-1696-, s. noin 1650 Kivijärvi, Tiala, k. noin 1697 Kivijärvi. Puoliso: Riitta Tiainen,.
Heikki Tiainen,.
Taulu 4
IV Lauri Sipinpoika Tiainen, Taulusta 3, (isä Sipi Tiainen), talollinen Salamajärven Tialassa -1654-1669-, s. noin 1640 Kivijärvi, Tiala, k. noin 1700 Kivijärvi, Tiala.
Puoliso: Kaarina Tiainen,.
Lapset:
Juho Tiainen, s. noin 1670 Kivijärvi, Tiala.
Matti Tiainen/Kinnunen, s. noin 1680. Tauluun* 5.
Kaarina Tiainen, s. noin 1683 Kivijärvi, Tiala, k. 2.2.1714 Viitasaari. Puoliso: Gabriel Matintytär Backala, talollinen Backalassa, s. 1686 Veteli.
Marketta Tiainen, s. noin 1688 Kivijärvi, Tiala, k. 26.3.1758. Puoliso: Vihitty 27.11.1720 Veteli Kaarle Matinpoika Strömnäs, s. noin 1698.
Taulu 5
V Matti Laurinpoika Tiainen/Kinnunen, Taulusta 4, (isä Lauri Tiainen), s. noin 1680, k. 14.11.1758 Kivijärvi, Tiala. Näyttää henkikirjan 1727 mukaan olleen yhtiömiehenä Tialassa ja avioituneen leskeksi jääneen Kaisa-emännän kanssa. Oli mahdollisesti Salamajärven ruodun ruotusotamiehenä Suuressa Pohjan sodassa, koska katselmusrullassa 1719 näkyy Matti Tiainen niminen sotamies Rautalammin komppaniassa.
Puoliso: Kaisa Tiainen,.
Lapset:
Pekka Kinnunen/Tiainen, s. 1715. Tauluun* 6.
Matti Kinnunen,.
Taulu 6
VI Pekka Matinpoika Kinnunen/Tiainen, Taulusta 5, (isä Matti Tiainen/Kinnunen), talollinen,Salamajärven Tialan isäntä -1766, s. 1715, k. 8.5.1766 Kivijärvi, Tiala. Perukirjoituksessa SM145, aukeama 518-521, päiväys 12.12.1766 pesän arvoksi määritettiinn 881 taalaria. Pesä sisälsi mm. 2 hevosta, 2 varsaa, 9 lehmää, yhden vasikan, yhden sonnin 2 kuttua, 7 lammasta yksi pukki ja yhden sian.
1. puoliso: Vihitty 1735 Veteli Riitta Heikintytär Ruuska, emäntä, s. 10.10.1712 Veteli, Halsua, Ruuska, k. 19.10.1753 Kivijärvi, Tiala.
2. puoliso: Liisa Heikintytär,.
Lapset:
1. Liisa Kinnunen, s. 12.1.1740 Kivijärvi, Tiala. Tauluun* 7.
1. Elias Kinnunen, s. 12.3.1744 Kivijärvi, Tiala, k. 16.5.1825 Kivijärvi, Tiala. Katso Kainu-Torppa sukukirja, Torppa, taul. 439. Puoliso: Kaarina Paavontytär Tarvainen, s. 19.7.1747 Viitasaari, Silolahti, k. 3.11.1812 Kivijärvi, Tiala.
1. Heikki Kinnunen, s. 2.1.1749 Kivijärvi, Tiala.
1. Erkki Kinnunen, s. 17.5.1750 Kivijärvi, Tiala.
1. Anna Kinnunen, s. 5.5.1752 Kivijärvi, Tiala.
2. Matti Kinnunen,.
2. Pekka Kinnunen,.
2. Kaisa Kinnunen,.
Taulu 7
VII Liisa Pekantytär Kinnunen, Taulusta 6, (isä Pekka Kinnunen/Tiainen), s. 12.1.1740 Kivijärvi, Tiala, k. 2.1.1792 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
Puoliso: Vihitty 29.5.1763 Kivijärvi Antti Erkinpoika Muhonen, Torppari Tialan Elämäisen torpassa, s. 18.2.1745 Kivijärvi, Kinnula Piispa, k. 28.1.1835 Lestijärvi, Niemelä. Vuoden 1786-1792 rippikirjoissa merkitty Salamajärven Kinniän isännäksi. Perhe on yliviivattu vuosien 1793-1800 rippikirjoissa Kinniän kohdalta. Muuttomerkintä epäselvä: Lestijärvelle vuoden 1796 kohdalla.Muutti Lestijärven Niemelään, josta 1799 Viitasaarelle, josta pian takaisin Niemelään.
Lapset:
Anna Muhonen, s. 25.9.1763 Kivijärvi, Lepistö.
Maria Muhonen, s. 29.9.1766 Kivijärvi, Tiala.
Riitta-Stiina Muhonen, s. 14.6.1769 Kivijärvi, Tiala.
Erkki Muhonen, s. 11.10.1772 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
Katariina Muhonen, s. 10.9.1775 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
Abraham Muhonen, Renki, itsellinen, s. 26.7.1777 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen, k. 14.6.1849 Laukaa, Seppälä, Saviaho. Eli torpparina Vetelin Perhokylä Röringe 2:ssa vuosina 1802-1812. Muutti "Hämeeseen" 21.3.1812 ja asettui itselliseksi Korpilahden Rutalahden Palosen taloon. Muutti täältä (Korpilahti LK s. 312) 11.9.1818 Jyväskylään muutokirjalla. Asuivat 1819-1827 välisenä aikana Haapakoskella (Vaajakoskella), jossa toimi sahatyömiehenä ("saharenkinä"). Asuinpaikaksi oli merkitty Leppäniemen torppa Seppälässä (Jyväskylä RK 1816-27 sivu 138, MF UK412). Myös lapset Liisa ja Abraham näkyvät samassa paikassa .Muutti vuoden 1830 paikkeilla Laukaan Leppäveden Tiitonmäen taloon itselliseksi emännäksi menneen tyttärensä Liisan luo.
Antti Muhonen, s. 11.11.1780 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
Liisa Muhonen, s. 28.9.1784 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
Toivoisin saavani kommentteja tuotoksestani!
Harrastusterv. Erkki POrista
Erik Järvi
09.05.14, 21:20
1700-luvulla Salamajärvellä oli käsittääkseni kolme taloa: Tiala (Lampuoti), Kinniä (Rantala) ja Elämäisen rannalla Hautala, johon selvitys saattaisi liittyä parhaiten? Jostain on minulle jäänyt käsitys, että Tialan suvussa nimi Matti (Matts) on periytynyt vanhimmalle (?) pojalle usein. Sukunimet vaihtuivat taloa vaihdettaessa, äitini isä oli Antti Tiala -> Rantala -> Harju. Esko Tiaisen Tialan paikasta ei liene tarkkaa tietoa, Tiala saattoi myös viitata näistä kolmesta sukulaisten asumasta talosta muodostuneeseen kylän alkuun? Mutta Kinniän taloa, josta siis jaettiin Rantala ja Harju, jotkut tuntuvat pitävän jonkinlaisena Tialan suvun asumusten jatkumona. "Tietoni" perustuvat paljolti edesmenneeltä äidiltäni kuultuun.
Kyllähän minä nuo Salamajärven talot tutkin jo 25 vuotta sitten alueelta säilyneiden kirjonkirjojen avulla. Salamajärven Kinniän isäntänä toimi Matti Laurinpoika Kinnunen/Tiainen, joka oli karoliini ja selvisi hengissä Armfeldin Norjan retkestä (Rautalammin sotamies n:o 45 sotilaskatselmusrullissa). Tämä mies toimi Tialan isäntänä noin 1727-30. Hän on esi-isäni.
Sitten toinen esi-isäni Antti Erkinpoika Muhonen (1745-1835) oli torpparina Kinniän Elämäisen torpassa ja Kinniän isäntänä 1785-93.
Siihen aikaan Suomea asutuksen yleisluettelot olivat kaukolainattavien mikrofilmirullien varassa täällä Porissa. Suoraan saatavilla olivat vain Satakunnan SAY-rullat. Koska siihen aikaan kirkonkirjojen tutkiminen oli minulla pahasti kesken, jätin nuo henki- ja maakirjat myöhempään ajankohtaan.
Nyt kun sekä SAY, että suuri osa sotilaskatselmusrullista on digitoitu, päätin uudelleen selvitellä nuo Suomenselän alueelle menevät sukujuureni ajalta ennen kirkonkirjoja. Mielenkiintoista hommaa, mutta henkikirjat ovat valitettavasti aika "reikäiset" tutkijan kannalta.
Erkki Porista
Leila Soile
09.01.15, 14:07
Olikohan Lauri Ollinpoika Tiaisella toista poikaa, joka olisi muuttanut Rautavaaran Alaluostoon, jossa Käkisalmen läänin maakirjassa on Hemming Tiainen 1638-1649.
Hän on Pohjois-Karjalan kansallissankarin Olli Tiaisen iiiii. Kerrotaan, että ensimmäinen Tiainen tälle seudulle muutti Pohjanmaalta ja Tiaisia tavataan tässä maakunnassa ensimmäisen kerran vuonna 1637.
Olen tutkinut Pohjois-Karjalan Tiaisia ja päässyt jo taaksepäin Pohjanmaalle asti. Sieltä kun löytäisi sopivan esi-isän, jonka esivanhempia voisi taas etsiä Savosta, esim. Säämingistä, josta on löytynyt Tiaisia dna-serkkuina. Näiden Tiaisten, joiden yksi esi-isä Lauri on muuttanut Juuan Vaikkoon, löytyy maakirjasta 1638.
Säämingistä, Juvalta, Rantasalmelta, Rautalammilta, Pellosniemeltä ja Visulahdelta on muuttanut uudisasukkaita Pohjanmaalle 1500-luvun alkupuoliskolta lähtien. Joukossa lienee ollut muutama Tiainenkin.
Olisi mukavaa, jos voisi jonkun kanssa yhdistellä tietoja.
Leila os. Tiainen
Valitettavasti en pysty kysymykseen vastaamaan. Lauri Ollinpoika Tiaisen (synt. noin 1570 Savo?, kuoli noin 1622 Kivijärvi, Tiala) eläessä ei vielä ollut käytössä henkikirjoja ja maakirjoissa näkyvät vain talojen isännät. Ainoa Laurin poika, joka on tiedossani, on seuraava Tialan isäntä Sipi Laurinpoika Tiainen ( noin 1605-1653), joka eli jo henkikirjojen aikana ja jolla näkyy kolme lasta, Lauri (esi-isäni), Heikki ja Anna. Lauri Ollinpoika Tiaisen isäksi olen (varauksilla) merkinnyt Olli Tiaisen/Pylkkisen, synt noin 1550 Savo? kuoli ennen 1600 Kivijärvi, Tiala?
Suomenselän alueella asusteli Pölkin suku, joka myös oli savolaislähtöinen. Jotkut sukututkijat arvelevat , että Pykkiset/Pölkit ja Tiaiset olisivat samaa sukua. Seuraava laveahko esitys kuvannee tätä mahdollisuutta (olisikohan Samuli Paulaharjun käsialaa?)
"Jo muinaisina Tialaisten aikoina ensimmäinen talontekijä tuli Jängänjärvelle. Vanhasta Kyyjärven Pölkistä muuan Pölkki jouti jo muualle, kelpasi Tialan äijälle vävyksi ja rytkähdytti talon Mustaanmaahan, Jängänjärven etelärannalle. Jaakko Pölkki mies lienee ollut, sillä jo 1621:n verokirjoissa mainitaan senniminen ukko Perhossa asustaneen, ja 1633 siellä maksoi veroa Påvale Pulcköi. Ja erämaahan nousi uusi Pölkkien suku, samanlaisia lyhyehköjä, lyhytkaulaisia, mutta tanakoita ja paksuja ukkoja, niin että heitä joskus voitiin nimitellä Tamppikauloiksi. Muutkin sukumerkkinsä Pölkki säilytti Perhon erämaassa. Yksin lapionvarret ja rekensä kaplaat hän kaversi Pölkkien vanhaan kaavaan, niin että asioita ymmärtävä Kyyjärven ukko nähdessään lapion Mustamaan pihalla arvasi heti, että samoja jumalanluomiapa täälläkin tuhertaa. Ja samoja tukevia tuvareita vieläkin ahertaa 11-12:nnessa polvessa Mustamaan Pölkki-rannalla parissa, kolmessa talossa."
Muiden historialähteiden perusteella tiedetään, että Tialan äijän vävy ja talon perustaja ei ole ollut Jaakko Pölkki. Perhon Pölkkien kantaisänä pidetään Lauri Ollinpoikaa, jolla oli tila Tielassa. Paulaharjun todennäköisesti perimätietoon perustuva kertomus tavallaan vahvistaa olettamusta Pölkkien sukujuurista. Historiatietojen mukaan Pölkin eli Mustamaan talon perusti Olli Pylkkinen 1585. Se oli yksi Perhon ensimmäisistä kolmesta talosta. Pylkkinen ja Pulkkinen nimiä ovat eräät tutkijat pitäneet Pölkki-nimen muunnoksena. Sana on saattanut muotoutua Savossa tai Karjalassa ennen Pölkkien saapumista Suomenselän alueille (vrt. nimen historiaa 1541). Yksi todistamaton teoria voisi olla, että Olli oli em. Kyyjärven Paavo Pölkin veli (leskieukollahan oli kaksi lasta). Ajallisesti he elivät samana aikana.
Tiedetään myös, että Olli oli ollut veroja paossa Savon puolella 1600-luvun alkuvuosina. Pakovuosien aikana Jaakko Paavonpoika Pölkki ja hänen jälkeensä Påvale Pulcköi olivat viljelleet Tialaa vuosien 1606-1633 välillä. Paavo-nimet viitaavat siihen, että Perhon Pölkeillä on ollut sukuyhteys Kyyjärven Pölkkeihin. Varmuudella ei kuitenkaan tiedetä, olivatko he Ollin sukulaisia. Loogiselta siis tuntuu, että Tialassa asunut Lauri Ollinpoika oli Mustamaan tilan perustajan poika. Kun Erkki Laurinpoika muutti Tialasta viimeistään 1663 asumaan Mustamaan eli Pölkin taloon, hän alkoi viljellä todennäköisesti isoisänsä tilaa. Tila oli ollut autiona ainakin vuodet 1633-1653. Erkki Laurinpoika viljeli Mustamaan tilaa vuoteen 1678. Tilanpitoa jatkoi hänen poikansa Pietari vuosina 1678-1708, ja sen jälkeen hänen poikansa Erkki vuodesta 1709 vuoteen 1725. Erkin ensimmäisen vaimon kuoltua 1744 tilan omaisuus jaettiin perunkirjoituksessa, jolloin vanhin poika Matti Erkinpojasta tuli Mustamaan/Pölkin tilanpidon jatkaja. Muut lapset joutuivat etsimään toimeentulonsa muualta.
Suku haarautui tässä vaiheessa. Matin veli Olavi Erkinpoika (s.1719) muutti vuonna 1747 Perhosta Salamajärven Tialaan. Tialan talosta lohkaistiin hänelle Lampuoti-niminen talo. Isä Erkki ja kolmas veljeksistä, Mikko olivat muuttaneet samoihin aikoihin myös Tialaan. Ollin sukunimenä oli lähteissä edelleen ollut Pölkki. Salamajärven Tialaan muutettua suvun sukunimeksi on ilmeisesti tilan nimestä johdettu Tiainen. Keski-Suomeen levinnyt Tiaisten sukukunta pitää kantaisänään Olli Erkinpoika Pölkkiä. Perhon Pölkeillä ja Tiaisten suvuilla on siis yhteinen esi-isä Erkki Laurinpoika. Pölkki nimi on selvästi periytynyt sukunimi.
Harrastusterveisin Porin Erkki
Leila Soile
09.01.15, 18:50
Pohjanmaalta olen löytänyt myös muita ehdokkaita. Kauhajärvellä Pietari Tiainen on 1585 Nokkaveroluettelossa ja 1604-1607 Lapuan historia I:ssä vielä samassa paikassa. 1617 Etelä-Pohjanmaan maakirjassa Pietarilla on 1/4 manttaalia Lehtimäen ja Kuninkaanjoen 9 talon joukossa.
Historialliset kartat: Pietilän talossa Lapuan Kauhajärvellä Pietari Tiainen 1584-1593, Simo Paavonpoika 1594-1608, Niilo Tiainen 1598-1600, Paavo Simonpoika 1609-1617, Paavo Pietarinpoika 1618-1624, Paavo Paavonpoika Pietilä (ent. Tiainen?) 1625-1637, Juho ja Paavo Paavonpoika Pietilä 1638-1640, sen jälkeen tila on siirtynyt kappalaisten Essevius, Simalin ja Vilkman, haltuun.
Oulunläänin 1600-luvun maakirjassa Pudasjärven Jongunjärvellä on Tiainen.
Oulunjärven erämaan maakirja vuodelta 1611: Miesiärff (Miesjärvi=Mieslahti) on Nybyggrar utan skatt 1612 Perr Tiainen.
1567 Ähtärin Hankavesi ja 1578 Töysän Ponnejärvi Jussi Tiainen.
1578 Alavuden Ponnejärvi (sama paikka kuin edellä?) Hannu Tiainen
1579 Heikki Heikinpoika perusti Tiaisen talon Suur-Pyhäjoen hallintopitäjään Haapajärven kylään. Hänkin on tullut Savosta. Talon haltijat on luetteloitu vuodesta 1635 Suur-Pyhäjoen historiassa. Sittemmin asukkaat ovat ottaneet nimen Tiala. Haapajärven kylässä on toinenkin Tiaisen talo, jonka perusti Heikki Juhonpoika 1669 ja hän oli isäntänä 1673 asti. Myös siitä käytettiin nimeä Tiala.
Vaihtoehtoja on, mutta vastauksia pitää pähkäillä vielä ennen kuin selviää, jos selviää.
Leila os. Tiainen
Hei Erkki ja Soile!
Olipas mielenkiintoista lukea kirjoituksianne. Jos asiaan liittyvää jotain selviää, pyydän ottamaan yhteyttä. Kunhan pääsen käymään isäni luona, niin tilataan Dna-näyte, niin saadaan Keski-Suomen Tiaisiinkin selvyyttä, mistä ovat alkujaan. Nyt on sukumme kanta-isänä Olavi Erkinpoika, kuten Erkki tuossa kertoikin.
Minna
Hei!
Unohdin mainita, että olen toki läpikäynyt vuoden 1571 Hämeen hopeaveroluettelon Rautalammin hallintopitäjän osalta. Kivijärveltä ei mainita ainoatakaan Tiaista, Kivijärveltä löytyy Poual Polkinen (Pölkki?) , jolla oli 1 leiviskä kuparia, kaksi hevosta, viisi lehmää, seitsemän lammasta, yksi pukki (vuohi) ja nuorta karjaa. Hopeaveron suuruus oli 10 markkaa ja 7 äyriä, eli tämä isäntä oli uudisasutusalueen talonpojaksi keskitasoa varakkaampi.
Erkki Porista
Leila Soile
09.01.15, 21:39
Kivijärveä en olekaan tutkinut, ylläolevista löytyy kaikki paikat, josta olen Pohjanmaalta Tiaisia tähän mennessä löytänyt. Olen keskittynyt lähinnä vuosiin ennen 1637, jolloin ensimmäisen Tiaisen tiedetään tulleen Pohjois-Karjalaan. Haku on vasta alussa ja ehkä dna-tutkimuksetkin tuovat lisävalaistusta asiaa.
Leila
Kävin läpi Hämeen hopeaveroluettelon koko Raulalammin hallintopitäjän osalta. Ainoatakaan Tiaista ei löydy. Oletan, että Tiaisia ei kulkeutunut "oikean Hämeen" puolelle, jossa sukunimiä ei tunnettu. Eli Tiaiset tulivat Kivijärven maisemiin vasta vuoden 1571 jälkeen.
Porin Erkki
Leila Soile
10.01.15, 12:30
Ensimmäinen löytämäni merkintä Tiaisten saapumisesta on v. 1553 eränkävijä Tuomas Tiainen Karkussa, 1579 Heikki Heikinpoika perusti Tiaisen talon Haapajärvelle ja Pietari Tiainen Kauhajärvelle 1585.
Leila
Leila Soile
10.01.15, 21:31
Selailin FF-dna osumieni ancestral surnames tietoja tarkemmin ja yllätyksekseni huomasin, että monella oli esi-isiensä joukossa Pölkkejä, jotka olen mielessäni yhdistänyt Keski-Suomen Tiaisiin. Joku yhteys varmaan löytyy Nurmeksen Tiaisiin jotakin kautta. Viitasaarelta ja Pohjanmaalta oli myös runsaasti esi-isiä. Täytyy katsella, mitä uutta dna-tuloksista vielä löytyy.
Leila
Leila Soile
13.01.15, 19:23
Hei Erkki!
Onko sinulla tietoa Heikki Sipinpoika Tiaisen vaiheista? Etunimenkin perusteella hän sopisi Nurmeksen Hemminki-ketjun esi-isäksi, jos nyt olisi lähtenyt muuttomatkalle
terveisin
Leila Porista
Hei!
Valitettavasti minulla ei ole muuta tietoja kuin arvioitu syntymävuosi 1735, joka on laskettu ensimmäisestä henkikirjamerkinnästä noin 1650. Tuota tutkittavaa joukkoa on niin tuhottomasti, noin tuhat esi-isää ja esiäitiä+ sivuhaaroja (etäserkkuja), eli aika ei millään riitä kaiken tutkimiseen. Mutta seuraan innolla muiden tutkimustuloksia. Joskus Suku-Forumista löytyy "bingoja" eli tietoja, joita en itse ole löytänyt.
Eli sukututkijoiden yhteistyö kannattaa!
Hyvää vuodenjatkoa toivotellen Porin Erkki
Hei!
Innostuin minäkin näihin Tiainen sukuselvityksiin, kun niitä löytyy myös omistani.
Mielenkiintoinen sukuhaara Salamajärven Tialasta löytyy Arto Hautalan kirjasta
Lampin ja Lestin suvut. Siellä mainitaan, että Salamajärvellä asui lampuotina 1630-luvulla Matti Tiala, jolla oli kaksi poikaa Lars ja Olli.
Näiden poikien jälkeläisiä asuu sitten mm. Lestijärvellä, joihin olen törmännyt Kehoitan tutustumaan.
Olen myös yhdistänyt Matti Larsinp. Kinnunen e. Tiala samalla tavoin kuin edellä. Hänen I puoliso oli Birgitta Antint. 1682-1727 ja heillä oli mm. tytär
Brita s. 1710 k. 7.4.1789 Kivijärvi, Piispa. Britan puoliso oli Klemetti Henrikinp. Piispa 1707, k. 7.11.1763 Kivijärvi, Piispa
Kommentoisin monien Keski-Pohjanmaan sukututkijoiden omistamaa Kainun-Torpan sukukirjaa. Minullakin on tuo kirja, koska liityn kumpaankin noista suvuista. Torpan suvun taulussa 11 Tialan emännäksi on nimetty Margareta Gabrielintytär Torp. Puolisoksi on nimetty Lars Mattson Tiala-Lambuodi.
Tässä tuossa sinänsä arvokkaassa teoksessa on mielestäni virhe. Olen kyllä taulussa 4 mainitun, vuonna 1606 mainitun Marketan isän Gabriel Torpan jälkeläinen. Mutta Tialan isäntänä kirjassa mainittuna aikana oli mielestäni Lauri Sipinpoika, ei Matinpoika Tiainen, jonka puoliso Agneta (Aune) kuoli noin 1662.
Oletteko muut huomanneet saman ristiriidan?
Kyselee Porin Erkki
Edelleen huomioita. Aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsin nuo Lestijärvelle tulleet Tiaiset. Huomasin, että Lampin ja Lestin suvun kirjoittaja Arto Halonen on poiminut tiedon veteliläisen Kankaanrannan tekemästä tutkimuksesta,on Kansallisarkistossa.
Hiskissä on muuten merkintä, että Margareta Gabrielintytär Torppa on vihitty 27.12.1694 Lauri Matinp. Tialan Lohtaja,Lestijärvi kanssa.
Olen kyllä havainnut virheitä kaikissa mainituissa tietolähteissä,hyvähän niitä on ihmetellä yhdessä.
Hei!
Edelliseen kirjoitukseen korjaus vihkitietoihin. Vuosiluku on 1674 ei 1694
Tiedot löytyvät myös alkuperäisistä
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=8248979&kuvanumero=3&ay=2619589&sartun=314623.KA&atun=324316.KA&amnimeke=Vetelin+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden
Hiukan lisää.
Lampin ja Lestin sukujen kirjan toimittaja Arto Hautala on tulkinnut, että Lars Matson Tialan (pso Margareta Gabrielint. Torppa) vanhemmat ovat Mats Johaninp. Tuikka e. Jänkä, pso Anna Andersint. Asunut Lestijärvellä ja Perhon Jängässä.
Suur-Lohtajan historiakirjoissa I ja II on tietoa ja isäntäluetteloita Lestijärveltä, jossa Tiala/Tiainen asukkaita löytyy. Katovuosien vuoksi asukkaat ovat hävinneet ja uutta asutusta tullut tilalle.
Hei!
Mielenkiintoisia tutkittavia ovat nuo Salamajärven Tialan asukkaat olleet. Olen toki tutkinut HisKi:n avulla, mitä löytyy. Ongelma on tuo vilkas "poikkinainti" Suomenselän yli Keski-Suomesta Keski-Pohjanmaalle (ja takaisin). Sama ongelma minun sukupuussani on poikkinainti Hämen ja Savon maakuntien välillä tuolla Laukaan ja Rautalammin suunnassa Pieksämäen ja Kangasniemen suuntaan.
Luotan kuitenkin enemmän henkikirjojen tietoihin kuin pappien satunnaisiin syntymä- ja vihkimerkintöihin. Salamajärven Tialan HisKi-merkintöjä löytyy joskus Perhon, joskus Kivijärven, joskus jopa Rautalammin ja Viitasaaren alta. Tuo Salamajärnen kylä oli kertakaikkiaan niin umpikorvessa, että luotettavia tietoja on hankala tonkia.
harrastusterv. Porin Erkki
Isak Adolf J9
19.01.15, 23:43
Appiukkoni arkistoista sain aikoinaan seuraavan luettelon hänen esipolvistaan alkaen Perhon Jängältä:
Lauri Jänkä (Jängän) synt. noin 1580 Perhossa.
Erkki Laurinpoika Pölkki-Tiala k 24.4.1710. Isäntänä 1663-1672. Tuli Jängältä 1669?
Pietari Erkinpoika Pölkki (Mustamaa) s. 1653 Perhossa, Jängällä. Isäntänä 1678-1710. Kuoli 1710.
Erkki Pietarinpoika s. 8.6.1679 Perhossa. Vihitty 14.12.1704
Matti Erkinpoika Mustamaa s 15.10.1705 Perhossa. Vihitty Anna Stooren kanssa 1.11. 1725.
Vetelin kirkonkirjat tästä eteenpäin täsmäävät appiukkoni saamiin tietoihin.
Ylläolevat tiedot ovat ilmeisesti peräisin kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan ja varatuomari O. J. Sompin tutkimuksista.
Suvun vävy Taisto Huhtelin.
Olen usein miettinyt Tialan ja Kuusjärven sukuja. Molemmat ovat olleet samalla syrjäseudulla vuosisatoja. Välitalo (Kuusjärvi) on ollut pienen Kuusjärven rannalla 1600-luvulta lähtien, sukutilana vuodesta 1652. Paikka on lähellä vedenjakajaa ja rajoittuu? Salamajärven kansallispuistoon. Paulaharjun kirjassa Kuusjärveläiset kävivät Kivijärven kirkossa parempien yhteyksien takia. Minusta Kuusjärvi kuuluu "etnisesti" Keskisuomeen.
Olli s.*n.1600 on joskus arveltu Tiaiseksi, Ronkaiseksi tai joksikin muuksi. Hänen lapset ovat saaneet nimen Kuusjärvi varmaankin paikan mukaan. Olen hänen jälkipolvia.
KAIKKI tuntemani esivanhempani 1800-luvun alusta lähtien ovat syntyneet keskisessä Suomessa.
Olen tehnyt FamilyFinder DNA-tutkimuksen ja esivanhempia löytyy Juva, Rautalampi, Joroinen, Rautjärvi, Parikkala ja niin edelleen.
mattiahola
25.01.15, 19:37
Hei!
Mielenkiintoista tietoa Salamajärveltä. Vaimon sukuhaara on sieltä lähtöisin. Toistaiseksi vanhin löytämämme tieto koskee avioparia Matts Mattson Kinnuin (1727-1794) ja Maria Pölki (1728-1790). Hiskin mukaan he ovat saaneet liudan lapsia 1753-1764 Tialassa,
http://hiski.genealogia.fi/hiski/5uk08j
mutta Kivijärven RK:n mukaan asuneet samoihin aikoihin Kinniässä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=711&pnum=32
Mitenkähän tuo pariskunta sopii tähän Tialan historiikkiin? Olisiko niin, että Matti Laurinpoika olisi tämän Matin isä?
Kyseleepi Matti
Hei!
Salamajärven kylän ainoa talo oli Tiala 1500-1600-luvuilla. Kinniä lohkaistiin ko.kantatalosta 1700-luvun alussa. Kinniän isäntänä oli 1700-luvun alkupuolella Matti Laurinpoika Tiainen /Kinnunen.Hän syntyi noin 1680 ja kuoli 14.11.1758 Salamajärvellä. Hän on esi-isäni ja Tiaisten sukua.. Sukutietokannassani hänestä on mm. seuraavat tiedot:
Näyttää henkikirjan 1727 mukaan olleen yhtiömiehenä Tialassa ja avioituneen leskeksi jääneen Kaisa-emännän kanssa. Oli Salamajärven ruodun ruotusotamiehenä Suuressa Pohjan sodassa, koska katselmusrullassa vuodelta 1712 näkyy sotilas n:o 45 Matti Laurinpoika Tiainen. Selvisi hengissä Armfeldin Norjan sotaretkestä, koska näkyy vuoden 1719 sotilaskatselmusrullassa. Ei näy enää uudemmissa rullissa.
En tiedä, miksi nimi Tiainen muuttui Kinnuseksi. Mutta nimi Kinniä viittaa Kinnusen sukuun. Tuon Kaisa-emännän edellinen aviomies oli kai Kinnusia, siitä talon nimi. Tätä asiaa en ole tutknut.
harrastusterv. Porin Erkki
Hei!
Löysin Kokkolan pitäjän yläosan historian isäntäluettelon kätköistäni. Sen mukaan Kinniän ensimmäinen isäntä oli Matti Pietarinpoika vuosina 1727-1730 ja vaimo oli Kaisa. Eli Matti Laurinpoika Tiainen tuli puusniekkana Kinniän isännäksi.
Erkki
mattiahola
28.01.15, 20:04
Hei!
Kiitos Erkki! Ilmeisesti tuo Matti Pietarinpoika osoittautuu sitten tämän Matti Kinnusen isäksi. SAY:n luettelossa Rautalampi, Laukaa, Viitasaari, Saarijärvi 1720-1739 on isäntäväkenä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506154
Salamajärvellä (ehkä Kinniä?) 1727-1737 Matts Persson ja vaimo Carin, 1738-1739 poikansa Petter Mattson ja vaimo Brita
Tijalassa 1727-1729 Erich Ohlson ja vaimo Karin, 1730-1734 Per (Petter) Anderson ja vaimo Malin ja 1735-1739 Matts Ersson ja vaimot Carin 1735-1737 sekä Walborg 1738 eteenpäin.
Kun Matti Kinnunen syntyi 1727, oli paikalla Matti Pietarinpoika. Olenkohan tulkinnut oikein?
Matti
Nyt olen hieman sekaisin näistä Eskoista!
Minulla on Esko Laurinp.k. 1694 Kivijärvi Tiala, ollut talollinen Salamajärven Tialassa 1691- pso 28.10.1675 Veteli Brita Paavontr Kuusjärvi s.1650 Perho.
Lapsia Helena, Kaarina, Erkki, Kirsti ja Maalin.
p. Erkki s.22.1.1684 Veteli ja pso 22.1.1705 Veteli Maria Juhontr Kauppinen s.1.10.1862 Halsua
Sitten on tuo Erkki Rupan linja!
Esko Sipinpoika Tiainen 1650-1697 ja pso Brita ja poika Erkki, jolla pso Maria Juhontr Kauppinen.
Mitenkähän tämä nyt on. Onko siis ollut kaksi Eskoa samaan aikaan Tialassa talollisena? Vai onko tämä sama Esko? Mutta patronyymit eivät täsmäisi. Eskon pson nimi täsmää sekä pojan nimi ja tämän pso. Vai sitten vain on ihan eri Esko kyseessä?
Vihityt; hiski. Eskill Larson, Tjala, uti Wijtasari S:n ja pig Brita Påfvelsdr Kusjerfvi
hiski vihityt: Eric Eskilss. Tiainen Witasaari s:n ja pig Maria Johdr Kauppinen.
Ja ketkähän ovat tuon Esko Laurinpoika Tiaisen vanhemmat?
Eskill on Larsson selvästi alkuperäistenkin mukaan:
Vetelissä vihitty 28.10.1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8248979
Veteli, Kuusjärvi 13.11.1681 Karin-tytär http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8248985
ja Esko Laurinpoika myös kirjassa, Virrankoski, Pentti, Kokkolan pitäjän yläosan historia.
Kokkolan pitäjän yläosan talojen isännät ja emännät 1544-1730, sivu 702
Salamajärvi, T i a l a "Lauri Ollinpoika Tiainen 1601-22 leski 1627-29, Sipi Laurinpoika 1630- Lauri Matinpoika* 1649-84" (Lauri Matinpojan "Isän nimi Vetelin historiakirjoista") "vmot I Kaisa 1650-70 II Kerttu 1675-82, Esko Laurinp 1691-94 vno Riitta Paavontytär Kuusjärvi sv, Erkki Eskonpoika 1707-13 vmo Maria, Erkki Ollinpoika 1727, Pietari Antinpoika 1728-30."
- Raija-Leena H
Kommentoisin monien Keski-Pohjanmaan sukututkijoiden omistamaa Kainun-Torpan sukukirjaa. Minullakin on tuo kirja, koska liityn kumpaankin noista suvuista. Torpan suvun taulussa 11 Tialan emännäksi on nimetty Margareta Gabrielintytär Torp. Puolisoksi on nimetty Lars Mattson Tiala-Lambuodi.
Tässä tuossa sinänsä arvokkaassa teoksessa on mielestäni virhe. Olen kyllä taulussa 4 mainitun, vuonna 1606 mainitun Marketan isän Gabriel Torpan jälkeläinen. Mutta Tialan isäntänä kirjassa mainittuna aikana oli mielestäni Lauri Sipinpoika, ei Matinpoika Tiainen, jonka puoliso Agneta (Aune) kuoli noin 1662.
Oletteko muut huomanneet saman ristiriidan?
Kyselee Porin Erkki
En huomannut, että tähän olisi joku vastannut....
Agneta on Sipin puoliso - Laurilla vaimo Kaisa ja Anna-äiti tässä
Asutuksen yleisluettelot (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=12345.KA) > Rautalampi, Laukaa, Viitasaari, Saarijärvi 1634-1653 (http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=2068)JAKSO:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1297856
1654 "Agneta mr"=mor on nyt Laurin ja Kaisan perheen mukana. Kenen äiti Agneta on?
Asutuksen yleisluettelot (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=12345.KA) > Rautalampi, Laukaa, Viitasaari, Saarijärvi 1654-1673 (http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=2052)JAKSO:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1296647
Täälläpä on toinenkin "Lars Tijainen", jolla on "Gert. h." ja myös hänellä on "Esehell s.", jolla puolestaan "Brita h."
Mikä on Eskilin titteli vuonna 1684?
Asutuksen yleisluettelot (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=12345.KA) > Rautalampi, Laukaa, Viitasaari, Saarijärvi 1674-1693 (http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=2063)JAKSO:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1300318
Vetelissä vihittiin 27.12.1674 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8248979
Lars Masson ifrån Lochto Sochn och Lesti med Pigan Margeta Gabrielsdotter ifrån Torppa.
- Raija-Leena H
Leila Soile
27.05.15, 15:31
Tänään osui silmiini K. M. Kivisen: Anteckningar on Nord-Karelska frikorpsernas foretag (sähköinen google-kirja). Siinä kerrotaan, että Hemming (tai Olof) Tiainen on isovihan aikana tai heti sen jälkeen pikaistuksissaan syyllistynyt tappoon, ja on siksi paennut kotiseudultaan Pohjois-Pohjanmaalta ja tullut Nurmeksen Tiilikkaan. Salamajärvi ei ihan Pohjois-Pohjanmaalla ole ja siksi olenkin alkanut uudelleen katsella Haapajärven Tialan talon asukkaita. Sinnekin tulokkaat ovat tulleet Savosta ja vanhin Tiaisen talo on perustettu sinne 1579. Isäntäluetteloissa ei Hemminkiä ole, voihan hän olla talon poika.
Etsimäni Hemming on syntynyt 1665-1678. Onko muilla yhteyksiä Pohjois-Pohjanmaan Tiaisiin?
Hei!
Löysin Kokkolan pitäjän yläosan historian isäntäluettelon kätköistäni. Sen mukaan Kinniän ensimmäinen isäntä oli Matti Pietarinpoika vuosina 1727-1730 ja vaimo oli Kaisa. Eli Matti Laurinpoika Tiainen tuli puusniekkana Kinniän isännäksi.
Erkki
Hei!
Olen uusi näissä kuvioissa ja intoa on enemmän kun osaamista, mutta laitan jotain tietoja.
Seuraavan linjan pitäisi johtaa minuun:
1. Matti Pekanpoika Kinnunen s. 1680 k. 14.11.1758 ja vaimo Carin.
Isännöi Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan (1727 – 1739) osaa Tialan talosta.
2. Petter Matinpoika Kinnunen s. 1709 k. 8.5.1766 Tiala. 1. Vaimo Riitta Heikintytär Kinnunen (o.s. Ruuska) s. 10. Loka 1712 k. 19. Loka 1753. Hänen toinen Vaimonsa Liisa Heikintytär Piispanen.
Petteristä tulee Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan isänsä Matti Pekanpojan jälkeen osan Tialan talosta omistaja 1738. Tästä osasta muodostunee myöhemmin, n. 1770, Kinniän talo, jota 1772 isännöi Petterin poika Elias.
3. Lapsia useita, mutta minuun johtava linja. Henricus Pekanpoika Hauta-aho (Kinnunen) s. 2.1.1749 k. 1830 Vaimo Margareta Heikintytär os. Ruuska s.1749. Monien vaiheiden jälkeen Heikki ja Margareetta on Perhon Rippikirjassa 1800 – 1805 merkitty Salamajärven kylällä Hauta-ahossa asuviksi torppareiksi. Lapsia mm. Matti s. s. 1788.
4. Matti Heikinpoika, muutti vuonna 1807 Salamajärven kylästä perheensä mukana Perhon Hauta-ahoon, kunnes 1816 muutti Lestijärven Kuivaniemeen.
Lähteet: Lestijärven, Kivijärven ja Perhon kirkonkirjat
...tämä polku johtanee siis minuun. Sain juuri Y-Dna67 tulokset ja erittäin suudella todennäköisyydellä (lähes varmuudella) suora esi-isäni on Olli (Oleff) Kinnunen, syntynyt 1510, Rantasalmella.
Toivottavasti ainakin tuo DNA-tieto auttaa eteenpäin...
Juhani
http://ondruska.fi/documents/Halsuanruuskat.htm
Pekka Matinpoika Kinnunen olisi syntynyt 1715 (kuten eruppan tiedoissakin), ei 1709, kuten minulla. Kuolinpäivä tuolla sivustolla ja minun tiedoissani on sama.
Jos Matti Pekanpojan leski Kaisa on sama kuin (Carin) ja Matti Pekanpoika kuoli 1758, niin leski oli pakostakin varsin iäkäs. Mahtoiko Pekka Laurinpoika saada hänen kanssaan enää jälkeläisiä aikaiseksi, epäilen. Olisiko tämä se syy, että sukulinjan sukunimi muuttuu Kinnuseksi?
Löysin tällaista tietoa "Genealogy Index for surnames"-listauksesta, mutta luotettavuudesta en osaa sanoa. http://kaikki.nettihotelli.net/2w/idx4b8.htm
1. Pekka (Petter) Matinpoika Kinnusen s. 1715 k. 1766 isä (2)
2. Matti Laurinpoika s.1690, vaimosta ei tietoa. Matin isä (3)
3. Lauri Matinpoika Tiala s. 1650 ja vaimo Margareta Gabrielintytär Torppa s. 1654. näiden poika (4).
4. Mats Johaninpoika Tuikka/Jänkä ja vaimo Anna Andersintytär
Ihmettelen tässä asioita, jotka vanhemmille sukututkijoille lienee selviä ja minä vatkaan internetistä löytyvää tietoa. Täytyy varmaan yrittää edetä ihan papereiden kanssa. Jossain tuon Pekka Matinpojan 1715 ja Oleff Kinnusen 1510 pitäisi kohdata. Toki syrjähypyt sekoittaa sukupuita, mutta geenit on lahjomattomia. Jospa joku suvussa innostuu geenitestistä ja se toisi valoa. Sitä odotellessa...
Hei!
Mielestäni tuo Kainun-Torpan sukukirjasta otettu sukuyhteys, jonka mukaan Gabriel Torpan tytär olisi tullut Tialaan emännäksi, on virhe. No, erehtymätön en toki ole, mutta omat tutkimukseni kertovat toista. Tuo Ganriel Torppa on kyllä esi-isäni, mutta toista kautta. Minulla on muuten tuo kyseinen sukukirja ja valtaosaltaan se on laadukasta työtä. Itse ehdin tutkia oman osuuteni Kainun ja Torpan suvuista ennen kirjan ilmestymistä ja tässä on ainoa kohta, jossa olen eri mieltä kirjan tekijöiden kanssa. Silti suosittelen kaikille perhonjokilaaksolaisjuurisille kirjan hankintaa, se on hyvä.
harrastusterv. Porin Erkki
Hei taas!
En ole päässyt oikein juonenpäästä kiinni ja ihmettelen onkohan Petter Matinpoika Kinnunen Matti Pietarinpojan, vai Matti Laurinpojan jälkeläinen. Kainu-Torppa –sukukirja sanoo selvästi, että Matti Laurinpojan, mutta nuo minun dokumenttini väittävät Matti Pekanpoikaa isäksi.
Lainaus: ” Suomen asutuksen yleisluettelon (1727 – 1739) mukaan osaa Tialan talosta isännöi Matts Persson( s. 1680, k. 14.11.1758) ja vaimo Carin. Heidän lapsensa ovat Kivijärven kirkonkirjoissa Kinnusia.
Petteristä tulee Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan isänsä Matti Pekanpojan jälkeen osan Tialan talosta omistaja 1738. Tästä osasta muodostunee myöhemmin, n. 1770, Kinniän talo, jota 1772 isännöi Petterin poika Elias. Kinniässä asuvat 1772 Eliaksen perheen lisäksi lambuoti Matti Matinpoika Kinnusen s. 1727 ja hänen vaimonsa Maria Matintytär Pölkitär (Mustama) s. 1728 (vihitty Veteli 26.12.1752) ja heidän lapsensa Lisa s. 1753, Johan s. 1756 ja Anna s. 1759 (lisäksi heille syntynyt lapset Elisabeth 1753, Susanna 1757, Agnetha 1761, Maria 1763, Mathias 1764, Henrik 1769, Maria 1770, Susanna 1772, Anders 1775 ) ja itsellinen Elias Matinpoika Kinnusen s. 1717 vaimonsa Maria Matintytär Hytönen s. 1719 (vihitty 2.6.1745) ja heidän lapsensa Mathias s. 1746 ja Caisa s. 1754 ( lisäksi heille syntyneet lapset Susanna 1750, Johannes 1752, Elias 1756, Elisabeth 1758 ). Näyttäisi siltä, että Kinnuset antoivat ensin talolle nimen Kinniä ja myöhemmin sen asukkaista käytettiin sukunimenä Kinniä Kinnulassakin asuvat Kinniät ovat todennäköisesti Kinnulan ensimmäisen Kinnusen, Olavi Kinnusen jälkeläisiä.”
Lainaan Matti Aholan kirjoitusta:
” Hei!
Kiitos Erkki! Ilmeisesti tuo Matti Pietarinpoika osoittautuu sitten tämän Matti Kinnusen isäksi. SAY:n luettelossa Rautalampi, Laukaa, Viitasaari, Saarijärvi 1720-1739 on isäntäväkenä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506154
Salamajärvellä (ehkä Kinniä?) 1727-1737 Matts Persson ja vaimo Carin, 1738-1739 poikansa Petter Mattson ja vaimo Brita
Tijalassa 1727-1729 Erich Ohlson ja vaimo Karin, 1730-1734 Per (Petter) Anderson ja vaimo Malin ja 1735-1739 Matts Ersson ja vaimot Carin 1735-1737 sekä Walborg 1738 eteenpäin.
Kun Matti Kinnunen syntyi 1727, oli paikalla Matti Pietarinpoika. Olenkohan tulkinnut oikein?
Matti”
Naapureissa oli sitten varmaan emäntinä Carin ja Karin samaan aikaan ja tekikö Matti Pekanpoika Carinin kanssa nuo lapset (Petter s. 1715, ym.) ja Matti Laurinpoika nai lesken, jonka oli pakko olla jo n. 60v vanha.
Jossain on virhe / virheitä, mutta en tiedä missä. Ymmärsinkö oikein, että Erkki epäilee Matti Laurinpojan linjaa?
Kaikki vihjeet otetaan kiitollisena vastaan.
Hei!
Kiitos Erkki! Ilmeisesti tuo Matti Pietarinpoika osoittautuu sitten tämän Matti Kinnusen isäksi. SAY:n luettelossa Rautalampi, Laukaa, Viitasaari, Saarijärvi 1720-1739 on isäntäväkenä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506154
Salamajärvellä (ehkä Kinniä?) 1727-1737 Matts Persson ja vaimo Carin, 1738-1739 poikansa Petter Mattson ja vaimo Brita
Tijalassa 1727-1729 Erich Ohlson ja vaimo Karin, 1730-1734 Per (Petter) Anderson ja vaimo Malin ja 1735-1739 Matts Ersson ja vaimot Carin 1735-1737 sekä Walborg 1738 eteenpäin.
Kun Matti Kinnunen syntyi 1727, oli paikalla Matti Pietarinpoika. Olenkohan tulkinnut oikein?
Matti
Hei!
"1735-1739 Matts Ersson" voisi melkein olla myös "Matts Persson", joka kuoli vasta 1758 ja homma meni niin, että kun "1730-1734 Per (Petter) Anderson ja vaimo Malin" jostain syystä poistuivat, niin Kinniän lisäksi Tialan ottivat haltuun Matts Persson ja vaimo Carin. Kinniän isännyyden otti 1738 Matin poika Petter. Matin vaimo Carin kuoli 1736-1737 seutuun ja Matin 2. vaimoksi tuli Walbor.
Myönnän, että täyttä spekulaatiota on tämäkin...
Erkki kirjoittaa: "Taulu 5
V Matti Laurinpoika Tiainen/Kinnunen, Taulusta 4, (isä Lauri Tiainen), s. noin 1680, k. 14.11.1758 Kivijärvi, Tiala. Näyttää henkikirjan 1727 mukaan olleen yhtiömiehenä Tialassa ja avioituneen leskeksi jääneen Kaisa-emännän kanssa". Erich Ohlson katoaa kirjoista 1728 ja Karin näkyy vielä pari vuotta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506154
Avioituuko Matti Laurinpoika tämän Karin-lesken kanssa?
Pirkko tässä; hei kaikille. Löysin tänne sivulle eilen ja olen innoissani lukenut näitä viestejä. Minunkin sukuni alkaa Salamajärveltä. Polveudun Pekka Matinpoika Kinnusen ja Riitta Heikintyär Ruuskan kahdesta lapsesta Heikki Pekanpojasta synt. 2.1.1749 josta käytettiin nimiä Kinnunen, Tiainen ja Hauta-aho ja hänen vaimostaan Margareta Juhontytär Heikkilästä synt. 7.6.1749 Vetelissä sekä Elias Pekanpoika Kinnusesta synt. 12.3.1744 puoliso Caisa (Kaarina) Paavontytär Tarvaisesta (Högdahl?). Äidinpuoleiset isovanhempani ovat siis 5. serkkuja keskenään. Onko joku selvittänyt Eliaksen ja Caisan jälkipolvia? Minulla on kirjattuna heidän poikansa Abraham Eliaksenpoika Kinniä/Tiainen synt.. Tialassa 3.10.1786 ja kuoli 23.06.1849 Salamajärvellä Kinnulassa. Hänen puolisostaan ei minulla ole muuta tietoa kuin Maria Matintytär. Tein sukututkimusta omaksi ilokseni hoitovapaalla viisitoistavuotta sitten, onneksi paperiversioni on säilynyt kun jossain koneenvaihossa ohjelma katosi. En muista mistä olen tietoni saanut mutta haluaisin varmistaa että tämä Abrahamini on todellakin Elias Pekanpojan poika
.
khanhisalo
07.02.16, 15:39
Pirkko tässä; hei kaikille. Löysin tänne sivulle eilen ja olen innoissani lukenut näitä viestejä. Minunkin sukuni alkaa Salamajärveltä. Polveudun Pekka Matinpoika Kinnusen ja Riitta Heikintyär Ruuskan kahdesta lapsesta Heikki Pekanpojasta synt. 2.1.1749 josta käytettiin nimiä Kinnunen, Tiainen ja Hauta-aho ja hänen vaimostaan Margareta Juhontytär Heikkilästä synt. 7.6.1749 Vetelissä sekä Elias Pekanpoika Kinnusesta synt. 12.3.1744 puoliso Caisa (Kaarina) Paavontytär Tarvaisesta (Högdahl?). Äidinpuoleiset isovanhempani ovat siis 5. serkkuja keskenään. Onko joku selvittänyt Eliaksen ja Caisan jälkipolvia? Minulla on kirjattuna heidän poikansa Abraham Eliaksenpoika Kinniä/Tiainen synt.. Tialassa 3.10.1786 ja kuoli 23.06.1849 Salamajärvellä Kinnulassa. Hänen puolisostaan ei minulla ole muuta tietoa kuin Maria Matintytär. Tein sukututkimusta omaksi ilokseni hoitovapaalla viisitoistavuotta sitten, onneksi paperiversioni on säilynyt kun jossain koneenvaihossa ohjelma katosi. En muista mistä olen tietoni saanut mutta haluaisin varmistaa että tämä Abrahamini on todellakin Elias Pekanpojan poika
.
Minulla on tällainen tieto:
I Abraham Eliaanpoika Tiala.Kinniä merimies, s. 1786 Kivijärvi.
Vanhemmat Elias* Pietarinpoika Tiala.Kinniä,
s. 12.3.1744 Kivijärvi,Salamajärvi, k. 16.5.1825 Kivijärvi,Salamajärvi
ja Kaisa Paavontytär Tarvainen, s. 19.7.1747 Viitasaari, k. 3.11.1812 Perho.
Puoliso: 19.7.1812 Kokkola Maria Henrikintytär Tiala.Kinniä o.s. Berg s. 19.9.1784 Kalajoki.
Vanhemmat Henrik Matinpoika Berg, s. laskettu 13.5.1752, k. 2.7.1807 Kalajoki ja Maria Juhontytär Berg o.s. Ahlberg, s. laskettu 15.10.1759,
k. 11.12.1791 Kalajoki.
Lähteenä: http://www.ondruska.fi/ruuskaset-ja-ruuskat/ruuskien-suukutaulut/
Kivijärvi,Lastenkirjat 1794-1814 Lastenkirjat http://tinyurl.com/h9mbpt4
HisKi ja Kalajoen rippikirjat
Keijo H
Hei!
Tuolla on ainakin joitain Eliaksen lapsia:
https://www.myheritage.fi/site-family-tree-303157641/kuivaniemi
Juhani
Tuo Matti Matinpoika Kinnunen näkyy sukutietokannassani noin 1725 syntyneenä, syntymäpaikka Tiala. Valitettavasti en ole tutkinut hänen jälkipolviaan, kun he eivät ole omia esivanhempiani. Tuota tutkittavaa joukkoa on muutenkin jo niin paljon, ettei etäserkkusivuhaarojen tutkimiseen jää aikaa.
Harrastusterv. Porin Erkki
Kiitos Keijo vastauksestasi. Siinähän on minulle kaksi tarjolla kaksi äidinpuoleista esi-äitiäni joka on hyvin mielenkiintoista koska MtDna:ni on juuri tutkittu. Ja Juhani,kiitos sinulle. O
lipa laaja sukupuu josta löytyy isoäitini sukua ja jopa äitini sisaruksilla oli siellä laatikot :) Hauskaa huomata myös että kyllä Kinnuset on Kinnusia vaikka voissa paistaisi eli nämä Tiaiset, Kinniät, Hauta-ahot, Ilolat ja Kuivaniemet ovat alkujaan Kinnusia. Lenkki Lestijärven puolella ja tulevat talonnimen kanssa takaisin.:)
Niin ja tuli mieleeni eräs sanonta jota äitini käyttää vieläkin. "Liukkaita kuin Tiasten päät"
Veikko Leskelä
14.03.16, 07:41
Kiinnostava ketju ja liittyy sekä pitkän linjan esivanhempiini että eräisiin sukuihini Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Kimaran selkiinnyttämiseksi syventävät DNA-testit ovat varmaan paikallaan; osin niitä näyttää jo tehdynkin. :)
Veikko Leskelä
14.03.16, 07:46
1700-luvulla Salamajärvellä oli käsittääkseni kolme taloa: Tiala (Lampuoti), Kinniä (Rantala) ja Elämäisen rannalla Hautala, johon selvitys saattaisi liittyä parhaiten? Jostain on minulle jäänyt käsitys, että Tialan suvussa nimi Matti (Matts) on periytynyt vanhimmalle (?) pojalle usein. Sukunimet vaihtuivat taloa vaihdettaessa, äitini isä oli Antti Tiala -> Rantala -> Harju. Esko Tiaisen Tialan paikasta ei liene tarkkaa tietoa, Tiala saattoi myös viitata näistä kolmesta sukulaisten asumasta talosta muodostuneeseen kylän alkuun? Mutta Kinniän taloa, josta siis jaettiin Rantala ja Harju, jotkut tuntuvat pitävän jonkinlaisena Tialan suvun asumusten jatkumona. "Tietoni" perustuvat paljolti edesmenneeltä äidiltäni kuultuun.
Kinnusten eri haarautumia näyttää olevan vielä tutkimatta. Muinais-Pohjois-Hämeen ja Muinais-Pohjanmaan rajan molemmin puolin on levittäytynyt Kinnusia, joiden monissa yhteyksissä on vielä selvittämistä. Esimerkiksi Reisjärvellä on Kinnusia sekä paikannimissa että haarautumissa edellä esitettyjen lisäksi.
Veikko Leskelä
15.03.16, 08:12
Kivijärven kirjassa ja Kinnulan historiassa on kyllä tietoja Kivijärven vanhimmista taloista lähtien.
Päivittämisen tarvetta näyttää olevan, kun suvut ovat levinneet laajemmalle ja sekoittuneet, muuttoja on tapahtunut ja SAY-aikaakin on ainakin 5-6 sukupolven verran ennen kirkonkirjoja ja joudutaan siis tutkimaan muitakin lähteitä kuin kirkonkirjoja.
DNA-testit kyllä näyttävät osviittaa ja ne ovat tulleet perinteisen sukututkimuksen avuksi.
Maakuntien rajojen yli joudutaan monesti näköjään menemään, kun on ylitelty mm. muinais-Hämeen ja -Pohjanmaan rajoja ja tehty poikkinaintejakin, tultu kotivävyiksi ja nimeä otettu talonkin mukaan.
Heippa taas!
Sain äskettäin FamilytreeDNA:n Big- y tulokset ja isälinjani näyttää edelleenn johtavan Oleff Kinnuseen s. 1510. Geenitestini eivät ainakaan tällä hetkellä auta selvittämään 1510-1680 välistä aikaa.
Minulla olevien "paperien" mukaan Petter Matinpoika Kinnunen s.1715 (joissain papereissani 1709) k. 1766 on Matti Pietarinpoika(Matts Persson, Tialan talo) Kinnusen (s.1680) poika ja tähän Matti Pietarinpoikaan pysähtyy isälinjani tiedot perinteisin sukututkimuksen keinoin. Geenitestillä löytyy sitten Oleff Kinnunen s. 1510, mutta tuota 170 vuoden aikaa olisi mukava saada selvitettyä.
Tehkää rohkeasti geenitestejä. Kokeneemmilta kannattaa kuitenkin tiedustella millä testillä aloittaa, itse olen täysin aloittelija.
Kinnunen>Kinniä>Hauta-aho>Kuivaniemi
Hei!
Käykää vilkaisemassa; "Oletko Kinnunen tai onko sukusi nimi joskus ollut Kinnunen?" Tuolla sivustolla on tietoa DNA-testeistä, yms. sekä yhteystietoja.
http://kinnunen.nu/dna/
YFULL-testin tulokset tarkentuvat hiljalleen ja nyt näyttää siltä, että Savosta länteen on ilmeisesti vaeltanut useampia Kinnushaaroja ja se suora esi-isäni on kauempana kuin Oleff Kinnunen s. 1510. Joku tutkija tuolla aiemmin taisi mainitakin, että kaikki Kinnuset Kivijärvi-Kinnula-Perho -alueella eivät ehkä olisi samaa haaraa... Tehkäähän testejä, niin saadaa selvyyttä asiaan! :-)
Veikko Leskelä
25.07.16, 10:40
YFULL-testin tulokset tarkentuvat hiljalleen ja nyt näyttää siltä, että Savosta länteen on ilmeisesti vaeltanut useampia Kinnushaaroja ja se suora esi-isäni on kauempana kuin Oleff Kinnunen s. 1510. Joku tutkija tuolla aiemmin taisi mainitakin, että kaikki Kinnuset Kivijärvi-Kinnula-Perho -alueella eivät ehkä olisi samaa haaraa... Tehkäähän testejä, niin saadaa selvyyttä asiaan! :-)
Siltä näyttää, että Kinnusten haarautumista on tapahtunut vahvasti Rantasalmen ja Leppävirran kautta ja Savossakin on edelleen runsasta asujaimistoa. Kinnunen & Pesonen DNA-projekti on koonnut näiden suursukujen mieslinjoja ja iso kuva alkaa hahmottua.
Henki- ja maakirjat sekä tuomiokirjat antavat selvyyttä kirkonkirjoja edeltävistä ajoista, kun Viitasaaren, Pihtiputaan Elämäjärven ja Pyhäjärven Ol haarautumat on saatu dokumentoitua varsin hyvin.
Aikaisempi kirjoitukseni ( 27.12.15, 20:18) "1735-1739 Matts Ersson" voisi melkein olla myös "Matts Persson" oli hätäilyä. Kyllä papereissa on sittenkin sekä Persson, että Ersson. Kaksi eri henkilöä ja kaksi eri kirjoitusasua. Väärässä olin tässä(kin) asiassa.
Veikko Leskelä
27.07.16, 21:59
Kinnusten kytkeytyminen Rantasalmen Lankilan kuninkaankartanon maanluovutukseen ja perustamiseen näkyy 1555 suoneen mahdollisuuden haarautumaan lännemmäksi Savon Rantasalmelta aina Kivijärvelle asti ja sitten mm Viitasaaren Ilmolahdelle, Suovanlahdelle, Alvajärvelle, Reisjärvelle, Elämäjärvelle ja Pyhäjärvelle Ol keskeisiä mainitaksemme.
Alkukoti näkyy olleen Savossa ja ilmeisesti aiemmin kaakompana.
Hei!
Olen uusi näissä kuvioissa ja intoa on enemmän kun osaamista, mutta laitan jotain tietoja.
Seuraavan linjan pitäisi johtaa minuun:
1. Matti Pekanpoika Kinnunen s. 1680 k. 14.11.1758 ja vaimo Carin.
Isännöi Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan (1727 – 1739) osaa Tialan talosta.
2. Petter Matinpoika Kinnunen s. 1709 k. 8.5.1766 Tiala. 1. Vaimo Riitta Heikintytär Kinnunen (o.s. Ruuska) s. 10. Loka 1712 k. 19. Loka 1753. Hänen toinen Vaimonsa Liisa Heikintytär Piispanen.
Petteristä tulee Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan isänsä Matti Pekanpojan jälkeen osan Tialan talosta omistaja 1738. Tästä osasta muodostunee myöhemmin, n. 1770, Kinniän talo, jota 1772 isännöi Petterin poika Elias.
3. Lapsia useita, mutta minuun johtava linja. Henricus Pekanpoika Hauta-aho (Kinnunen) s. 2.1.1749 k. 1830 Vaimo Margareta Heikintytär os. Ruuska s.1749. Monien vaiheiden jälkeen Heikki ja Margareetta on Perhon Rippikirjassa 1800 – 1805 merkitty Salamajärven kylällä Hauta-ahossa asuviksi torppareiksi. Lapsia mm. Matti s. s. 1788.
4. Matti Heikinpoika, muutti vuonna 1807 Salamajärven kylästä perheensä mukana Perhon Hauta-ahoon, kunnes 1816 muutti Lestijärven Kuivaniemeen.
Lähteet: Lestijärven, Kivijärven ja Perhon kirkonkirjat
...tämä polku johtanee siis minuun. Sain juuri Y-Dna67 tulokset ja erittäin suudella todennäköisyydellä (lähes varmuudella) suora esi-isäni on Olli (Oleff) Kinnunen, syntynyt 1510, Rantasalmella.
Toivottavasti ainakin tuo DNA-tieto auttaa eteenpäin...
Juhani
Hei, Juhani!
Me olemme sukua. Minun esi-isäni on myös tuo mainitsemasi Hauta-ahon Matti (1788). Olen hänen poikansa Henrikin (1816) jälkeläisiä. Minun papereissani hänen sukunimekseen on merkitty Lappi.
Pirkko tässä; hei kaikille. Löysin tänne sivulle eilen ja olen innoissani lukenut näitä viestejä. Minunkin sukuni alkaa Salamajärveltä. Polveudun Pekka Matinpoika Kinnusen ja Riitta Heikintyär Ruuskan kahdesta lapsesta Heikki Pekanpojasta synt. 2.1.1749 josta käytettiin nimiä Kinnunen, Tiainen ja Hauta-aho ja hänen vaimostaan Margareta Juhontytär Heikkilästä synt. 7.6.1749 Vetelissä sekä Elias Pekanpoika Kinnusesta synt. 12.3.1744 puoliso Caisa (Kaarina) Paavontytär Tarvaisesta (Högdahl?). Äidinpuoleiset isovanhempani ovat siis 5. serkkuja keskenään. Onko joku selvittänyt Eliaksen ja Caisan jälkipolvia? Minulla on kirjattuna heidän poikansa Abraham Eliaksenpoika Kinniä/Tiainen synt.. Tialassa 3.10.1786 ja kuoli 23.06.1849 Salamajärvellä Kinnulassa. Hänen puolisostaan ei minulla ole muuta tietoa kuin Maria Matintytär. Tein sukututkimusta omaksi ilokseni hoitovapaalla viisitoistavuotta sitten, onneksi paperiversioni on säilynyt kun jossain koneenvaihossa ohjelma katosi. En muista mistä olen tietoni saanut mutta haluaisin varmistaa että tämä Abrahamini on todellakin Elias Pekanpojan poika
.
Hei, Pirkko
Me olemme sukua! Minun isoäitini ja isoisäni sukujuuret yhtyvät Ruuskassa. Heidän yhteiset esivanhempansa ovat Heikki ja Riitta Ruuska. isoisäni Elias Ruuskan (1718) ja isoäitini Riitta Ruuskan (1712) jälkeläinen.
Veikko Leskelä
16.10.16, 09:01
Hei, Pirkko
Me olemme sukua! Minun isoäitini ja isoisäni sukujuuret yhtyvät Ruuskassa. Heidän yhteiset esivanhempansa ovat Heikki ja Riitta Ruuska. isoisäni Elias Ruuskan (1718) ja isoäitini Riitta Ruuskan (1712) jälkeläinen.
Nämä Oleff Kinnusen s. noin 1510 jälkeläiset ovat sekä isä- että sekalinjaltaan paljolti FTDNAn Project Kinnunen & Pesonen ryhmittelyissä.
Sekä Kinnunen että Pesonen ovat omia isälinjojaan ja ovat jakautuneet geneettisesti runsaat 2000 vuotta sitten, jolloin suvuilla olisi yhteinen esi-isä.
Oma vanhin isälinjan esi-isä on Antti Pesoin (Pesonen) s. noin 1500 Viipurin Karjalan Jääskessä, mutta sekalinjalla esi-isänä on myös Oleff Kinnunen s. noin 1510.
Pyhäjärven (Ol) Leskelöiden Kinnusen linja haarautui v. 1662 ensin Viitasaaren ja sitten v. 1712 Elämäjärven kautta Pyhäjärvelle (Ol). Haarautumia on syntynyt DNA-testausten ansioista lisää eri puolille.
Osasta Kinnusen linjoja ei näytä olevan isälinjan juontoa vuoteen 1510; Leskelän suvulla on suoran isälinjan juonto tänne asti. Sukunimiä otettiin tuolloin talonnimen mukaan.
Hei, Juhani!
Me olemme sukua. Minun esi-isäni on myös tuo mainitsemasi Hauta-ahon Matti (1788). Olen hänen poikansa Henrikin (1816) jälkeläisiä. Minun papereissani hänen sukunimekseen on merkitty Lappi.
Hei,
hieno juttu, kun löytää sukulaisia! Matti Pekanpoikaan s. n.1680 tökkää minun tietoni. DNA-testini vahvistaa, että Kinnusiin tuo minun isälinjani johtaa. Innostuisitko tekemään DNA-testin? Se varmistaisi, että Hauta-ahon Matti todellakin on Kinnuslinjaa. Onhan sekin mahdollista, että Kinnuset ovat "sotkeutuneet" isälinjaani vasta Sakari Matinpojan jälkeen. Vilkaise: http://kinnunen.nu/dna/. https://www.myheritage.fi/site-family-tree-303157641/kuivaniemi Tuossa sukupuussa näkyy olevan joitakin henkilöitä kahteen kertaan, korjaan, kun ehdin. Juhani
Matti Matinpoika Kinnusen vaiheita en ole tutkinut. Hän kyllä näkyy sukutietokannassani. Hänen isästään Matti Laurinpoika Kinnusesta/Tiaisesta löytyvät mm. seuraavat tiedot.
Syntyi noin 1680, kuoli 14.11.1758 vanhuus Salamajärvi Kinniä.
Näyttää henkikirjan 1727 mukaan olleen yhtiömiehenä Tialassa ja avioituneen leskeksi jääneen Kaisa-emännän kanssa. Oli Salamajärven ruodun ruotusotamiehenä Suuressa Pohjan sodassa, koska katselmusrullassa vuodelta 1712 näkyy sotilas n:o 45 Matti Laurinpoika Tiainen. Selvisi hengissä Armfeldin Norjan sotaretkestä, koska näkyy vuoden 1719 sotilaskatselmusrullassa. Ei näy enää uudemmissa rullissa. Oli siis karoliinisotilas.
Itse polveudun Matti Matinpoika Kinnusen veljestä Pekka Matinpoika Kinnusesta, synt. noin 1715, kuoli keuhkotauti 8.5.1766. Oli talollinen Salamajärven Tialassa.
Matti Matinpoika Kinnusen vaiheita en ole tutkinut. Hän kyllä näkyy sukutietokannassani. Hänen isästään Matti Laurinpoika Kinnusesta/Tiaisesta löytyvät mm. seuraavat tiedot.
Syntyi noin 1680, kuoli 14.11.1758 vanhuus Salamajärvi Kinniä.
Näyttää henkikirjan 1727 mukaan olleen yhtiömiehenä Tialassa ja avioituneen leskeksi jääneen Kaisa-emännän kanssa. Oli Salamajärven ruodun ruotusotamiehenä Suuressa Pohjan sodassa, koska katselmusrullassa vuodelta 1712 näkyy sotilas n:o 45 Matti Laurinpoika Tiainen. Selvisi hengissä Armfeldin Norjan sotaretkestä, koska näkyy vuoden 1719 sotilaskatselmusrullassa. Ei näy enää uudemmissa rullissa. Oli siis karoliinisotilas.
Itse polveudun Matti Matinpoika Kinnusen veljestä Pekka Matinpoika Kinnusesta, synt. noin 1715, kuoli keuhkotauti 8.5.1766. Oli talollinen Salamajärven Tialassa.
Miten Erkki (ja muutkin) tulkitset tuon asiakirjan? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506154. Meneekö se näin? 1727 Matts Persson ja Carin h.(hustru) Edelleen samat 1736 saakka ja lisäksi Petter s. (son?) 1737 lisäksi Brita h. (hustru?)
1738 Petter, Brita ja Brita d. (dotter?) Jos Matti Laurinpoika on Petterin isä, niin kyllähän se minulle sopii, mutta mistä tämä tieto on? Onko Erkki tai joku löytänyt Petterin kastetiedot tai jotain muuta?
Ystävällisesti tiedustelee hän
Hei, Juhani!
Me olemme sukua. Minun esi-isäni on myös tuo mainitsemasi Hauta-ahon Matti (1788). Olen hänen poikansa Henrikin (1816) jälkeläisiä. Minun papereissani hänen sukunimekseen on merkitty Lappi.
Niiin, kun yllytin tekemään DNA-testiä sen selvittämiseksi, että suku todella on Kinnusia, niin vähän hätäilin. Tietenkin pitäisi löytää joku mies, jonka isälinjan pitäisi johtaa Kinnusiin. Luin hätäisesti (saattaa olla sukuvika :-) viestisi
Vielä kommentti ruotusotamiesten nimistä. Suuren pohjan sodan aikana sotamiehillä oli yleensä vielä omat talonpoikaiset nimet, kuten Tiainen. Mutta "ruotusotamiesekspertti" Heikki Vuorimies, joka väitteli tohtoriksi ruotusotamiehistä, varoittaa siitä, että ruotusotamiehelle saatettiin panna sukunimeksi/sotilasnimeksi sen talon tai talon isännän nimi, jonka ruodussa hän palveli. Eli Tialan ruodun ruotusotamies saattoi saada nimekseen Tiainen talon isäntäsuvun mukaan.
Itse olen kuitenkin tulkinnut niin, että karoliini Matti Laurinpoika Tiainen/Kinnunen oli lähtöisin Salamajärven Tialasta. Talollisten nuoremmat pojathan joutuivat usein ruotusotamieheksi, jos talonisännän paikkaa ei ollut tarjolla. Jos tulkintani on väärä, niin pyydän anteeksi. 300 vuoden takaisia sukulaisuussuhteita tutkittaessa jokaiselle voi tulla virhe.
Salamajärven tapahtumia saa kirkollisessa väestökirjanpidossa hakea joskus Vetelistä, joskus Kivijärveltä, joskus jopa Viitasaarelta tai Lestijärveltä. Aluehan oli hallinnollisesti sikäli eriskummallinen, että se kuului Rautalammin hallintopitäjään,mutta Kokkolan kirkkopitäjään. Tämä aiheuttaa noita sotkuisia hallinnollisia merkintöjä.
Hei!
Salamajärven Kinnusten isälinjan geenitestejä kaivataan edelleen. Jos
Petteri Matinpoika s.1709 , Matti Matinpoika s. 1727, tai Elias Matinpoika s. 1717 ovat isälinjasi kautta suoria esi-isiä, tee geenitesti. Lisätietoa kinnunen.nu/dna
Valitettavasti Tiaiset tai Kinnuset eivät ole minulle suoraa isäkantaista sukua, joten minun DNA-testini (jota en ole teettänyt) ei toisi lisätietoa asiaan. Suora isäkantainen linjani isästä isään kulkee Laukaan Petrumna Finnin isäntään Vincentius Niilonpoikaan, synt noin 1530 (ties missä), muutti Laukaaseen noin 1580 Pälkäneeltä ja kuoli luultavasti Klaus Flemingin joukkojen tappamana 1597.
eruppa kirjoitteli tuolla toisaalla Salamajärven Piispasista ja tuo asia kiinnostaa myös minua. Äitini isälinja on Piispasia (Kinnulan Ahola ja Piispala) ja kiinnostaisi tietää asiasta lisää. Ovatko Piispaset tosiaan rantautuneet ensin Salamajärvelle, kun ovat Suomenselälle tulleet? Eruppa ja muut asiasta tietävät -kertokaa :-)
Oheisena Erkin Piispasia Kivijärven alueelta. Suomenselän pitäjissä ei talonnimiä ilmestynyt väestökirjanpitoon ennen 1700-lukua, eli en sellaisia ole yrittänyt arvailla. Piispat/Piispaset olivat jostakin Savosta saapuneita "sudeettisavolaisia" ja elintavat lienevät olleet samanlaisia kuin Pohjois-Savossa samoina aikoina. Toivottavasti luettelostani on jokkekulle hyötyä.
Taulu 1
I Pekka Piispanen, uudistalollinen Tialassa? 1500-luvulla.
Puoliso: Piispanen,.
Lapset:
Paavo Piispanen, s. noin 1570. Tauluun*2.
Taulu 2
II Paavo Pekanpoika Piispanen, Taulusta 1, (isä Pekka Piispanen), talollinen Kivijärvellä -1600-1636, s. noin 1570, k. noin 1636 Kivijärvi. Oli merkitty vuonna 1630 raihnaiseksi ja kainalosauvoilla kulkevaksi.
Puoliso: Piispanen,.
Lapset:
Jaakko Paavonpoika Piispanen, s. noin 1610 Kivijärvi. Tauluun*3.
Erkki Piispanen, sotilas 1637-1640-. Puoliso: Riitta Erkintytär Piispa,.
Taulu 3
III Jaakko Paavonpoika Piispanen, Taulusta 2, (isä Paavo Piispanen), talollinen Kivijärven Piispassa 1636-1669, s. noin 1610 Kivijärvi, k. noin 1670 Kivijärvi.
Puoliso: Riitta Piispanen,.
Lapset:
Heikki Piispanen, s. noin 1650 Kivijärvi, Piispa. Tauluun*4.
Marketta Piispanen,.
Kerttu Piispanen,.
Taulu 4
IV Heikki Jaakonpoika Piispanen, Taulusta 3, (isä Jaakko Piispanen), talollinen Kivijärven Piispassa 1674-93, s. noin 1650 Kivijärvi, Piispa, k. noin 1693 Kivijärvi, Piispa.
Puoliso: Liisa Piispanen,.
Lapset:
Klemetti Piispanen, s. noin 1670 Kivijärvi, Piispa. Tauluun*5.
Juho Piispanen, s. noin 1675 Kivijärvi, Piispa. Tauluun*6.
Heikki Piispanen,.
Juho Piispanen,.
Erkki Piispanen,.
Taulu 5
V Klemetti Heikinpoika Piispanen, Taulusta 4, (isä Heikki Piispanen), talollinen Kivijärven Piispassa 1694-1707, s. noin 1670 Kivijärvi, Piispa, k. noin 1707 Kivijärvi.
Puoliso: Valpuri Piispa,.
Lapset:
Heikki Piispanen, talollinen Kivijärven Piispassa 1707-1744, s. noin 1690 Kivijärvi, Piispa, k. 27.4.1744 Kivijärvi. Puoliso: Liisa Jaakontytär Piispa, s. noin 1685, k. 22.3.1754 Kivijärvi, Piispa.
Taulu 6
V Juho Heikinpoika Piispanen, Taulusta 4, (isä Heikki Piispanen), talollinen Kivijärven Piispassa, lautamies, s. noin 1675 Kivijärvi, Piispa. Mainitaan vuosien 1697-1710 verorästiluetteloissa rutiköyhäksi kruununtalolliseksi, omisti vain yhden hevosen ja pari lehmää.Vuonna 1694 Kivijärven Piispan isäntänä oli Antti Markunpoika Muhonen. Olikohan Juho Heikinpojan appi?
Puoliso: Piispanen,.
Lapset:
Anna Piispanen, s. 1706. Tauluun*7.
Taulu 7
VI Anna Juhontytär Piispanen, Taulusta 6, (isä Juho Piispanen), s. 1706, k. 4.4.1791 Kivijärvi, Tiala.
Puoliso: Vihitty 1.11.1738 Kivijärvi Erkki Antinpoika Muhonen, torppari Tialan Elämäisessä, s. 1709, k. 3.1.1798 Lestijärvi, Niemelä. Toimi renkinä Kivijärven Piispassa 1739. Näkyy torpparina Kivijärven Salamajärven Elämäisen torpassa 1778-1779. Vaimo Anna näkyy samassa paikassa 1778-83. (RK 1778-83 sivu 55).
Lapset:
Antti Muhonen, s. 18.2.1745 Kivijärvi, Kinnula Piispa. Tauluun*8.
Liisa Muhonen,.
Taulu 8
VII Antti Erkinpoika Muhonen, Taulusta 7, (äiti Anna Piispanen), Torppari Tialan Elämäisen torpassa, s. 18.2.1745 Kivijärvi, Kinnula Piispa, k. 28.1.1835 Lestijärvi, Niemelä. Vuoden 1786-1792 rippikirjoissa merkitty Salamajärven Kinniän isännäksi. Perhe on yliviivattu vuosien 1793-1800 rippikirjoissa Kinniän kohdalta. Muuttomerkintä epäselvä: Lestijärvelle vuoden 1796 kohdalla.Muutti Lestijärven Niemelään, josta 1799 Viitasaarelle, josta pian takaisin Niemelään.
1. puoliso: Vihitty 29.5.1763 Kivijärvi Liisa Pekantytär Kinnunen, s. 12.1.1740 Kivijärvi, Tiala, k. 2.1.1792 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
2. puoliso: Vihitty 2.4.1793 Perho Kristiina Matintytär Änäkkälä, s. 6.7.1747 Toholampi, Änäkkälä, k. 16.1.1827 Lestijärvi, Niemelä.
Lapset:
1. Anna Muhonen, s. 25.9.1763 Kivijärvi, Lepistö.
1. Maria Muhonen, s. 29.9.1766 Kivijärvi, Tiala.
1. Riitta-Stiina Muhonen, s. 14.6.1769 Kivijärvi, Tiala.
1. Erkki Muhonen, s. 11.10.1772 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
1. Katariina Muhonen, s. 10.9.1775 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
1. Abraham Muhonen, Renki, itsellinen, s. 26.7.1777 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen, k. 14.6.1849 Laukaa, Seppälä, Saviaho. Eli torpparina Vetelin Perhokylä Röringe 2:ssa vuosina 1802-1812. Muutti "Hämeeseen" 21.3.1812 ja asettui itselliseksi Korpilahden Rutalahden Palosen taloon. Muutti täältä (Korpilahti LK s. 312) 11.9.1818 Jyväskylään muutokirjalla. Asuivat 1819-1827 välisenä aikana Haapakoskella (Vaajakoskella), jossa toimi sahatyömiehenä ("saharenkinä"). Asuinpaikaksi oli merkitty Leppäniemen torppa Seppälässä (Jyväskylä RK 1816-27 sivu 138, MF UK412). Myös lapset Liisa ja Abraham näkyvät samassa paikassa .Muutti vuoden 1830 paikkeilla Laukaan Leppäveden Tiitonmäen taloon itselliseksi emännäksi menneen tyttärensä Liisan luo.
1. Antti Muhonen, s. 11.11.1780 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
1. Liisa Muhonen, s. 28.9.1784 Kivijärvi, Tiala, Elämäinen.
Toivottelen kaikille palstan lukijoille onnellista vuotta 2017!
:)
Hei taas Erkki ja muut. Piispasten kohdalla mainitaan (esim. Erkin tutkimuksissa) paikka "Kivijärven Piispa". Käsittääkseni Kannonkoskella (kuului ennen Kivijärveen) on edelleen Piispalan kylä (olikohan joskus muinoin Jauhoniemi) jossa asui/asuu Piispasia. Samoin nykyisessä Kinnulassa (kuului myöskin ennen Kivijärveen) oli kaiketi Piispalan talo. Rippikirjoja selatessa talojen ja niiden asukkaiden tiedot menevät herkästi sekaisin, kun molemmissa paikoissa on saman nimisiä ihmisiä. Kumpaanko Piispalaan/Piispaan nuo Erkin Piispaset tuossa edellä liittyvät?
Aloittelen tässä Piispasten selvittelyä (äitini isä oli Piispanen) ja kaikki tieto on tervetullutta.
Juhani
Luin paikallislehdestä, että Kinnulan Piispa/Piispala sijaitsi nykyinen Kinnulan kunnantalon paikalla.
Hyvät listalaiset!
Ongelma on se, kuten ennenkin olen maininnut, että varmat talonnimet tulivat käyttöön vasta 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa. Sitä ennen se asia, mihin pitäjään joku Piispanen, Tiainen:) tai Kinnunen kuului, on paljolti arvausta. SAY:ssa on pitänyt mennä 1700-luvulta kohti menneisyyttä ja silti on virhetulkintoja voinut tulla, koska asutus oli harvaa ja avioiduttiin pitäjästä toiseen.
Hei taas!
Kinnunen/Salamajärvi->Hauta-aho/Salamajärvi->Kuivaniemi/Lestijärvi- isälinjaan on saatu uusi geenitestivarmistus. Eli ainakin tämä Y-linja on "Kinnuslähtöinen". Aleksanteri Sakarinpoika Kuivaniemen (s.1865) kaksi miesjälkeläistä (minä toinen heistä) ovat Y-testin tehneet ja Kinnusia sieltä taustalta löytyy. Jos joku haluaa testien tuloksista lisätietoja, niin mielelläni niitä annan.
Hei,
En tiedä onko edellä olevat tutkijat enää tässä foorumissa? Nyt vasta löysin tämän, kun innostuin omia juuriani selvittelemään. Viittaan tuohon Erkin kirjoitukseen 8.5.2014.
Kuulun suoraan tuohon Liisa Kinnusen s.12.1.1740 Kivijärvi, Tiala (taulu 7) haaraan, joka meni naimisiin Antti Erkinpoika Muhosen s. 18.2.1745 kanssa. Heidän poika Abraham Muhonen kuoli Laukaan Leppävedellä 1849 ja hänen poika Aleksander (s.1815 Korpilahdella) oli vävynä/isäntänä Saviahon (Savenaho)talossa Leppävedellä, jossa myös kuoli hermokuumeeseen.Tiitonmäen talo siinä vieressä. Aleksanterin poika Juho s.1855 oli ensimmäinen, joka kirkonkirjojen mukaan käytti sukunimeä Savonen. Lieneekö keksinyt nimen kaukaisen savolaistaustansa vuoksi? Vai oliko kenties jo "Santerin" keksimä? Juho siirtyi 1870 -luvun lopussa asumaan samalle kylälle Norolan torppaan, jossa edelleen Savosia asuu, hän ollut siis pappani pappa. Saviaholla Muhosen/Kinnusen jälkeläiset jatkui Aleksanterin toisen pojan kautta. Saviaho, Savonen ja myöhemmin Salenius sukunimien alla ja edelleen.
Sami Jyväskylästä
Hei!
Vähän taitaa olla jo vanha viesti johon vastaan, mutta näyttää minunkin yksi sukuhaara päätyvän Antti Muhoseen ja Elisabeth Kinnuseen :-)
https://www.myheritage.fi/pedigree-tree-303157641-1000445/kuivaniemi#:-
Hei,
Melkoisen hidasta se on minunkin vastaaminen :)
Yritin katsoa tuolta Kujun taulusta, mutta en löytänyt tätä Antti Muhosta s.1745 Kinnula, k.1835 Lestijärvi. Hyvin mahdollista, että itsessä vika.
Eniten kiinnostaa, onko tämä minun esi-isän haara Saukonsalon Paavon (1.Muhonen alueella) jälkeläisiä. Antti s.1745 isä oli Erkki Muhonen s.1709, k.1798 ja hänen isänsä ruotusotamies Rautalammin komppaniasta Antti Erkinpoika Muhonen s.1685, k.2.1.1760 Kivijärvi, Länttä. Ja tähän tyssää minun jäljitys. Mistään Muhosten sukukirjasta en löydä tätä haaraa. Ehkä dna- näyte joskus tuo tähän vastauksen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.