Mistä tulikaan Erik (Pettereistä puhumattakaan ;-)

[_eOw_]

Lainaten aikaisempia viestejä - ja väliin suoraan muistista kommentoiden.
Katselin Nurmijärven kirjoja ja Lepsämän Labbartista löytyi samanniminen enk Margareta Sikström joka oli Perniön Wärlän rippikirjassa 1733-1739 kuva 350. Olisiko vain sattumalta saman niminen henkilö.
Nurmijärvi haudattu 27.11.1746/14.12. Lepsämä Stor Labbart Lutnanten enk Margareta Sikström 40 år
___
Margaretha oli siis syntynyt n 1706. Taisi olla Luutnantti Petter Werlanderin veljen nuorikko. Petterin veljen Gustafin Petter-poika (s 1722) ja Petterin Petrus-poika (s 1714) lieneät "liian nuoria". Sotilaita kuitenkin kaiketi kaikki.


Tositekirja 1740 Kuva 127 Labbart Henrik Henrikson. Stina hu Henrik, Johan drg
_
Stina Juliana Werlandra (1712), Petterin tytär ja Henrikin vaimo - asui, ennen Henrik Labbartia Perniöstä muuttaneen enonsa Gustafin taloudessa .

Nurmijärvi Mäkilä kuva 129 Furiiri Werlanders hustru, Mårten, Per? son, Lars drg. poicke Lisa p Maria p
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11607344
__
Tuo furiiri oli Gustaf (pojat siis Mårten s. 1717 ja Per s.1722)


Löytyisikö Peter Werlander Uudenmaan sotilasrullista. Jos sitä
kautta pystyisi selvittämään mistä ovat tulleet Nurmijärvelle.
__
Mielestäni Perniöstä "Pettereiden suku" on kotoisin, Osa Petteristä on Nrmijärveläisiä. Petrus Petterinpoika Cristina Julianan veli, syntyi (1714) ihan Kannuksessa asti. Jonkinlaisia yhteyksiä Pusulan (Vörlö) ja Lohjan/Karjalohjan suuntaankin Pettereiden suvulla epäilen olevan... mutta
Ns aasinsilta:
Tuo Pusulan Vörlö lienee uudistila 1630-luvulta. SAY nimeää (1644) "ruskealla" Erik Thomassonin. Etsiskelen Erikin syntyperää. Nimi, ammatti, ja ajankohta voisivat viedä Perniön Värlään, jolloin Erik olisi Werlandereita ja etsiskelemääni sukunimen syntyyn löytyisi järkevä selitys. Thomas Eriksoneja ja Erik Thomassoneja Perniössä on siinä kuin edellä Pettereitä. Havainnot suuntaan jos toiseenkin kiitollisena vastaanotan.

[E Juhani Tenhunen]

Lainaten aikaisempia viestejä - ja väliin suoraan muistista kommentoiden.
Katselin Nurmijärven kirjoja ja Lepsämän Labbartista löytyi samanniminen enk Margareta Sikström joka oli Perniön Wärlän rippikirjassa 1733-1739 kuva 350. Olisiko vain sattumalta saman niminen henkilö.
Nurmijärvi haudattu 27.11.1746/14.12. Lepsämä Stor Labbart Lutnanten enk Margareta Sikström 40 år
___
Margaretha oli siis syntynyt n 1706. Taisi olla Luutnantti Petter Werlanderin veljen nuorikko. Petterin veljen Gustafin Petter-poika (s 1722) ja Petterin Petrus-poika (s 1714) lieneät "liian nuoria". Sotilaita kuitenkin kaiketi kaikki.

Tositekirja 1740 Kuva 127 Labbart Henrik Henrikson. Stina hu Henrik, Johan drg
_
Stina Juliana Werlandra (1712), Petterin tytär ja Henrikin vaimo - asui, ennen Henrik Labbartia Perniöstä muuttaneen enonsa Gustafin taloudessa .

Nurmijärvi Mäkilä kuva 129 Furiiri Werlanders hustru, Mårten, Per? son, Lars drg. poicke Lisa p Maria p
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11607344
Tuo furiiri oli Gustaf (pojat siis Mårten s. 1717 ja Per s.1722)

Löytyisikö Peter Werlander Uudenmaan sotilasrullista. Jos sitä
kautta pystyisi selvittämään mistä ovat tulleet Nurmijärvelle.
__
Mielestäni Perniöstä "Pettereiden suku" on kotoisin, Osa Petteristä on Nrmijärveläisiä. Petrus Petterinpoika Cristina Julianan veli, syntyi (1714) ihan Kannuksessa asti. Jonkinlaisia yhteyksiä Pusulan (Vörlö) ja Lohjan/Karjalohjan suuntaankin Pettereiden suvulla epäilen olevan... mutta
Ns aasinsilta:
Tuo Pusulan Vörlö lienee uudistila 1630-luvulta. SAY nimeää (1644) "ruskealla" Erik Thomassonin. Etsiskelen Erikin syntyperää. Nimi, ammatti, ja ajankohta voisivat viedä Perniön Värlään, jolloin Erik olisi Werlandereita ja etsiskelemääni sukunimen syntyyn löytyisi järkevä selitys. Thomas Eriksoneja ja Erik Thomassoneja Perniössä on siinä kuin edellä Pettereitä. Havainnot suuntaan jos toiseenkin kiitollisena vastaanotan.

Perniön Wäärlä kirjoitettiin 1790-luvun Kuninkaan kartastoissa Värälä, mutta nykyisin kartassa lukee Väärlä. Paikka on Karjaa - Perniö -rataosan varrella Perniö - Koski -maantien varrella.

Nurmijärven Lepsämä sijaitsee maakirjoissa Vihdissä.

Vihdin Vihtijärven etelärannalla sijaitsi maakirjoissa Loppeen merkitty Veirilän kylä, joka on nimetty 1790-luvun Kuninkaan kartastoissa muotoon Wäärlä. Vanhoista kylän taloista ovat jäljellä ainakin Kuloi ja Sorvari. Olisiko suvullasi yhteyksiä myös sinne?

Perniön Väärlästä on ollut mainiot ratsastusyhteydet Suomusjärven Laperlaan Yliselle Uudenmaantielle, jonka tuntumassa on myös Pusulan Vörlö. Lohjanharjun selkätietä on päässyt Vihdin Siippooseen ja sieltä Otalammen kautta Lepsämään. Vihtijärvi - Lepsämä -yhteys on myös ollut helppo.

E. Juhani Tenhunen
sukujuuria myös Nummen Remalassa ja Vihdin Lankilassa

[_eOw_]

Perniön Wäärlä kirjoitettiin 1790-luvun Kuninkaan kartastoissa Värälä, mutta nykyisin kartassa lukee Väärlä. Paikka on Karjaa - Perniö -rataosan varrella Perniö - Koski -maantien varrella.

Nurmijärven Lepsämä sijaitsee maakirjoissa Vihdissä.

Vihdin Vihtijärven etelärannalla sijaitsi maakirjoissa Loppeen merkitty Veirilän kylä, joka on nimetty 1790-luvun Kuninkaan kartastoissa muotoon Wäärlä. Vanhoista kylän taloista ovat jäljellä ainakin Kuloi ja Sorvari. Olisiko suvullasi yhteyksiä myös sinne?

Perniön Väärlästä on ollut mainiot ratsastusyhteydet Suomusjärven Laperlaan Yliselle Uudenmaantielle, jonka tuntumassa on myös Pusulan Vörlö. Lohjanharjun selkätietä on päässyt Vihdin Siippooseen ja sieltä Otalammen kautta Lepsämään. Vihtijärvi - Lepsämä -yhteys on myös ollut helppo.

E. Juhani Tenhunen
sukujuuria myös Nummen Remalassa ja Vihdin Lankilassa

Samat on paikat. Nimet kirjoitetaan niin monella tavalla. SAY antaa Vörlölle jopa Värlä-muodon. Nimillä ja omistajilla epäilen olevan "yhteistä" sillä Pusulan Wörlö on ymmärtääkseni nimistössä reilusti Perniön "Väärälää" uudempi (uudistila).
Etsiskelen sukunimen alkuperää. Taitaa sukulaisuuttakin samalla löytyä. Värlä voi tietysti olla alunperin vaikka Väärälä. Onko Wärland [Werland] Väärälästä väännetty vai painvastoin on sekin hakusessa. Ongelmahan on, kuten aina, asiakirjojen puute - olemmehan 1500-luvulla...