Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mistä tulee ratsumies Henrik Pehrsson Tyrväällä
Henrik Pehrsson Ståhle ja Christina Gabrielsdotter asuvat perheineen vuodesta 1714 Tyrvään Kaistilla. Pojista Henrik Ståhl kuolee Rauman porvarina 1721 ja Carl 1751 ratsumiehenä Raumalla, Chirstin 1757 sotamiehen vaimona Tyrväällä, Per Ståhl on rakuuna Tyrväällä ja kuolee 1754, Gabriel Lummajan Skytän vävynä 1763 Tyrväällä.
Gabrielin jälkeläisenä olen Tyrvään sukua selvitellyt pari sukupolvea alaspäin ja Michel Gabrielinpojan sukuhaaraa osin tähän päivään, Rauman Ståhle-suvun jälkeläisistä on puolestaan Genoksessa julkaistu hyvä selvitys http://www.genealogia.fi/genos/30/30_104.htm
Onko kenelläkään tiedossa mistä Henrik ja Christina tulevat? Miten Henrik Pehrsson liittyy Raumaan niin vahvasti, että pojat ovat sinne asettuneet porvareiksi? Olen asetellut Henrikiä raumalaisen tukkukauppiaan ja laivanvarustajan Pietari Laurinpoika Tolvaisen lähipiiriin, mutta kovin epävarmasti ja aihetodistein.
Olen kiitollinen kaikista vihjeistä, miten tästä eteenpäin!
Hej
Heräsi pieni uteliaisuus kun mainitsit tuon Pietari Laurinpojan Woijolan talossa. Oletko mahdollisesti tutustunut tarkemmin tuohon Rauman raastuvanistunnon 10.4.1633 papereihin? Oliko niissä Pietarin tulosta Raumalle jotain vai miten yhdistät hänet Tyrvääläisiin?
t. Pertti Vuorio
Kiitos viestistä.
Pietari Laurinpojan suunnalta en ole löytänyt yhteyksiä Tyrvääseen, vaan vasta yrittänyt löytää ratsumies Henrik Pehrssonin yhteyksiä Raumaan. Henrikin pojanpoika Rauman raatimies Henrik Carlss Ståhl omisti Raumalla Tolvaisen talon no 163.
Täytyy tarkistaa tuo mainitsemasi merkintä. Pietarin perukirja saattaisi myös auttaa, jos sen löytäisi. Tosin tuon ajan käsiala tuottaa vaikeuksia.
Jatkan selvittelyä!
Hej
Ei kait Sinulla ole jotenkin talonnumerot hakusessa. Talo numero 163 on mielestäni Helsinki ja Tolvaiset numeroilla 239 ja 245.
Tuosta Woijola-Tolvanen talosta myös Aino Lähteenoja kirjoittai aika pitkän selostuksen sen omistajavaihdoksista ja omistajista. Lienee tuttu, mutta kerron kumminkin, että se löytyy kirjasesta
Satakunta, kotiseutututkimuksia XII
Ja tutkimukset löytyvät tuolta http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/
t Pertti Vuorio
Kiitokset! Näin on, virhe talon numerossa.
Täydennän edellistä. Tarkistin vielä tuon talon historian, ja toden totta, aiempi numero on ollut 163. Sittemmin Iso-Tolvaisen numero on 239. Tuota muutosta en ollut huomannut.
Henrik Pietarinpoika on poistunut Raumalta 1682, mutta jo aiemmin on vaimo Susanna lähtenyt talosta.
Jos Henrik on 1714 Tyrvään Kaistilla vanhana ratsumiehenä ja toisen emännän kanssa asunut 'flychting', haudattu helmikuussa 1714 Caistila Flycht. Hendrich Peersson, niin täytynee jäljittää rakuunarykmentistä.
Poika Henrik Ståhle on vihitty 1741 ja asunut Iso-Tolvaisessa ainakin jo vuonna 1750.
On tuossa aukkoja vielä päättelyketjussa Henrikin osalta...täytyy yrittää jäljittää, mitä hänelle tapahtui 1682. Ehkä nämä ovat eri Henrik Pietarinpojat lopulta.
Tämä ketju osui silmiini ja huomasin että Ståhle-suvun juuria on turhaan etsitty Raumalta. Kun kantaisä Henrik Persson tulee Tyrväälle 1713, hän on rippikirjan mukaan flykting (pakolainen). Tyrväälle tuli useita pakolaisperheitä Itä-Suomesta sen jälkeen kun venäläiset valloittivat Inkerinmaan ja Viipurin läänin 1710. Henrik Persson on oletettu ratsumieheksi, mutta tästä ei ole todisteita. Matti J. Kankaanpää on julkaistessaan Tyrvään vanhimman rippikirjan tulkinnut lyhennyksen Flycht. lyhennykseksi Rytt. ja Harry W. Walli on Genos-artikkelissaan väärin olettanut, että se ”vanha ratsumiehen vaimo” Tyrväänkylästä, joka haud. 20.12.1716, oli Henrik Perssonin leski. Todellisuudessa tämä leski Christina Gabrielsdotter haud. 20.2.1726 ”96-vuotiaana” ja rippikirjan mukaan Kaistilla kuoli 20.12.1716 kyrkfattig Anna Jöransotter.
H. I.
Kiitokset mielenkiintoisesta tiedosta! Tämä selittää monia asioita, mm. sen että ainakin yhden lapsen syntymäpaikaksi löytyy jostain aineistosta Inkerinmaa (en nyt tässä muista mistä sen luin). Lisäksi itäisen Euroopan alueiden esiintyminen tuon sukuhaaran DNA-testeissä saa loogisen selityksen. Sitä olin ihmetellyt, kun mitään tiedossani olevaa yhteyttä ei ollut.
Minulle oli aivan uusi tieto tuo useammankin pakolaisen tulo idän suunnalta Hämeeseen.
Raumaa olin etsinyt koska osa jälkeläisistä näyttää siirtyneen sinne kauppiaiksi. Sitä pitänee selvitellä tarkemmin.
Pekka Sukeva
15.12.21, 11:05
Onko löytynyt uutta tietoa Henric Persson (Ståhlin) ja hänen vaimonsa Christina Gabrielsdr vaiheista Inkerinmaalla? Heidän poikansa Per Ståhl on rakuunana Tyrväällä ja hänen syntymäpaikakseen on merkitty Inkerinmaa
Ainakin Genissä on tieto vaihdellut tieto siitä, mistä Hendrich Peersson [Ståhl(e)] on kotoisin. Aluksi siellä oli syntymäpaikkana Pietari – ajalta ennen kaupungin perustamista! Taannoin muutin sen tässäkin keskustelussa esiintyneen Inkeri-huomion perusteella vähemmän paikkasidonnaisesti Inkerinmaaksi. Mutta kun otetaan huomioon, että Venäjä miehitti kyseisen alueen 1710 ja Hendrich saapui Tyrväälle 1713, ei edes Inkerinmaa yleensä tunnu kovin loogiselta verrattuna siihen, että Venäjä miehitti Turun ja Porin läänin juurikin 1713… Poistinkin jokin aika sitten Genistä syntymäpaikkatiedon kaikkinensa, jättäen sen vain huomautuksena Overview-välilehdelle.
Mitä tulee Hendrichin isälinjaan, viittaavat tähän mennessä tehdyt Y-DNA- ja Big Y -testit ennemminkin Ruotsiin kuin Suomeen. Mutta olisi tärkeää saada muutama testattava lisää varsinkin varhain erkaantuneista sukuhaaroista. Geni listaa tällä hetkellä peräti 40 mieslinjaista elossa olevaa jälkeläistä, jotka voisivat varmistaa tarkan sukukulaisuutensa, ja lisäksi ovat ruotsalaiset haarat, jotka ovat vielä kiinnittämättä Genissä Hendrichistä taaksepäin.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.