Johan Sefferuksen Lapponia

[Antti Järvenpää]

Netistä näyttää löytyvän aika monen kielisiä käännöksiä Sefferuksen Lapponia kirjasta, joka on kiinnostanut kauan, mutta alkuperäisteoksen latinan takia jäänyt tuntemattomaksi, vaikka kirjasta on ilmeisesti suomennoskin jonkun vuosikymmenen takaa.

Olen nyt tavaillut englannin kielistä käännöstä vuodelta 1704, joka on mielenkiintoista luettava.

Kirjan sivulla 166 on seuraava teksti:

This Henry Lawrenson was questionlefs one of the chief. Men among the Birkarti under the Reign of King Gustave I and perhaps Brother to David Lawrenson, who together with Nicholas Johnson Deputies of the Birkarti, made an agreement in the year 1528 with King Gustave, concerning the Tribute and some other Matters mentioned by us before. From whence it is evident, that their Privileges were taken from them afterwards, to wit, towards the latter end of Gustavu’s Reign.

Noin yleisti tämän kohdan ympärillä on käsitelty sitä, kuinka Kustaa Vaasa peruutti Pirkkojen lapinoikeudet ja tässä on nimet, joista Nils Jonsson on mitä ilmeisemmin Nils Kurki, mutta en saa millään päähäni, kuka olisi tuo Henrik Larsson ja hänen mahdollinen veli David Larsson.

Ehkä minun pitäisi tuntea nämä, mutta en saa oikein mitenkään kiinni nimistä. Osaisiko joku valistaa tässä kohtaa.

[Syllinpoika]

Heikki Laurinpoika (Henrik Larsson) oli aikansa mahtavin pirkkalainen ja asui Tornion yläpuolella Oravaisen saaren Alatalossa. Jos etsit nimellä, niin johan alkaa löytyä tekstiä.

[Antti Järvenpää]

Ihan mielenkiintoinen tieto. Maahan mahtui varmaan useita Nils Jonssoneita. Nimeen pitäisi kuitenkin yhdistyä pirkkatausta ja pirkkajohtajuus. Oravaisten saaren Nils Johanssonissa on molempia piirteitä, mutta hän ei ehkä ole ihan niin mahtava, kuin voisi ehkä olettaa.

Shefferuksen Niureniukselta kuuleman kertomuksen mukaan Lapin Pirkat olivat Pirkkalan ja Rengon pitäjistä. Oravaisen saari Ala-Vojakkalassa on sikäli mielenkiintoinen nimi yhteensattuma, että Suomesta löytyy nykykartoissa tasan kaksi Vojakkala nimistä aluetta. Toinen on mainitsemasi Oravaisen saaren ympäristö Tornion joessa hiukan Torniota ylempänä, jossa ilmeisesti oli jokisuisto silloin, kun pirkat aloittivat Lapin verotuksen. Toinen sitten löytyy nykyisen Lopen Kaartjärven länsipäästä (vieläkin elinvoimainen kylä), jonka voisi olleen joskus 1300-luvulla Rengon seurakuntaa, joka Rengon seurakunta perustettiin 1335 samoin kuin Sääksmäki. Tämä nimiyhteys on ennenkin kiinnittänyt huomiotani ja kun se vielä yhdistetään siihen, että Oravisaari Ala-Vojakkalassa oli eräs johtava pirkkapaikka (tulisiko nimi oravannahkojen keräyspaikasta - yksi mainituista verotusartikkeleista) ja Niureniuksen tarinan mukaan johtavat pirkat olivat niin Pirkkalasta kuin Rengosta, jää tunne, että Suomen historian kirjoitus on ohittanut jotain, mikä olisi ehkä pitänyt huomata.

Ehkäpä joku Rengon ja Lopen historiaa tunteva voisi valottaa Vojakkalan historiaa siellä.

Oleellista tässä on, että ensimmäisessä viestissä mainitut henkilöt Sefferukseen mukaan sopivat tuolloin 1528 Kustaa Vaasan kanssa, että pirkkojen lapinvero tuplattiin ikiaikaisesta määrästä. Myöhemmin 1550-luvulla Kustaa Vaasa edelleen kavensi Pirkkojen oikeuksia, ja teki heistä pikemminkin oman hallintonsa jatkeita, mutta Shefferuksen mukaan pirkojen etuoikeuden jatkuivat jossakin määrin vielä pitkään senkin jälkeen aina 1600-luvun alkuun asti.

PS. Tekisi mieli vielä lisätä, että Suomen sukututkimuksen henkilögallerian sellaisia sukuja, joiden alku on hämärässä on Rengonpoikain suku, joka kietoutuu niin Fincke kuin Ahtis sukuihin ja ainakin osassa tätä sukusikermää esiintyy Pohjanmaan kauppaa. Tämä nyt kuitenkin pelkkä heitto ilman sen parempaa tietoa.

[Matti Lund]

Netistä näyttää löytyvän aika monen kielisiä käännöksiä Sefferuksen Lapponia kirjasta, joka on kiinnostanut kauan, mutta alkuperäisteoksen latinan takia jäänyt tuntemattomaksi, vaikka kirjasta on ilmeisesti suomennoskin jonkun vuosikymmenen takaa.

Olen nyt tavaillut englannin kielistä käännöstä vuodelta 1704, joka on mielenkiintoista luettava.

Kirjan sivulla 166 on seuraava teksti:



Noin yleisti tämän kohdan ympärillä on käsitelty sitä, kuinka Kustaa Vaasa peruutti Pirkkojen lapinoikeudet ja tässä on nimet, joista Nils Jonsson on mitä ilmeisemmin Nils Kurki, mutta en saa millään päähäni, kuka olisi tuo Henrik Larsson ja hänen mahdollinen veli David Larsson.

Ehkä minun pitäisi tuntea nämä, mutta en saa oikein mitenkään kiinni nimistä. Osaisiko joku valistaa tässä kohtaa.


Hei, Kustaa Vaasa on antanut 1.4.1528 (KKIR V, 1528, 70-72) Uppsalassa asetuksen, jossa nimetään Nils Jönsinpoika ja David Larsinpoika "på theres och flere berkalas wäghna vdij Lula Pitha och Toornö" Siis he ovat lappalaisten verottajia, edustaen itseään ja muita osaveljiään, jotka ovat Luulajasta, Piteåsta ja Torniosta.

Näillä paikkakunnillahan olivat omat ikimuistoiset Lapinmaansa, perukat, joiden asukkaita Luulajan, Piteån ja Tornion rintakylät "verottivat" vanhan tavan mukaan näiden birkarlien kautta.

He esittävät Kustaalle erittäin edullisen tarjouksen, joista rahan tuntevan Kustaan on vaikea kieltäytyä: he lupaavat kohottaa (ehkä jopa kaksinkertaistaa?) kruunun verotuoton lapinmailta, jos saavat edelleen kerätä veroparselleja kuten majavannahkoja lappalaisilta ja saavat kannosta sen tuoton itselleen, minkä ovat perinteisesti kannostaan saaneet.

Eihän tässä korvauksessa ole olennaista eroa siihen, että kuninkaan nimittämät vouditkin saavat vaivastaan palkkansa, ja pääasiassa hekin eräänlaisena kiinteänä "provikkana" kantamiensa veroparsellien muodossa, mutta Tukholman kautta tilitettyinä.

Mielestäni ei voida tässä yhteydessä puhua sellaisesta privilegiosta ja rinnakkaisverotuksesta, jota Kustaa Vaasa ei tietystikään alkuunkaan suvainnut, vaan näitten väster- ja norbottenilaisten lapinnauttijoitten integroimisesta Kustaa Vaasan perustamaan veroapparaattiin, voutien ja neljänneskunnanmiesten joukkoon. Ehkä nykymaailman termein voisi puhua "reppumiehistä", joita veroapparaatti käytti verotuoton tehostamiseksi niillä ehdoilla, jotka Kustaa Vaasa määräsi tässä asetuksessa kuten "berkala wdåffh Lula och pitha scula årligha giffua xvj thimber clockewerch och iiij mårdskin epter thenna dagh och så myckit the berkale aff Thornö på szina sidho Szå atth summan bliffuer tilhopa xxxij thimber clockeuerch och viij mårdskin ther medh".

Heidän piti siis vastineeksi mm. hankkia paitsi nahkoja rakennuspuuta kuninkaalle.

Kustaa siis osasi määrätä tässä itselleen niin edulliset ehdot, ettei voinut kieltäytyä ottamasta lisää sellaisia veronkantajia itselleen, jotka itse tyrkyttivät itseään kuninkaalle, minkä Kustaan täytyi sulattaa sisäisesti tällä edullisuudella. Lisäksi Kustaan täytyi saada vastinetta sille, kun näillä ehdoilla ei ollut niin helppoa kontrolloida sitä, ettei syntynyt kilpailevaa veronkantoa (kuin oli kirjanpitokurin avulla normaalien voutien kanssa). Kun hänellä nyt oli tämä asetus, aivan samoin Kustaa saattoi nyt siekailematta mestauttaa näiltä luulajalaisilta birkarleilta pään pois, jos nämä eivät noudattaisi tätä asetusta, kuten hän tunnetusti teki muutamille oma-aloitteisesti nimittämilleen voudeillekin, kun nämä olivat vetäneet tarkastuksen mukaan jotain sivusta omiin liiveihinsä.

Jos tämä "diili" ei löisikään kuninkaan leiville, hän voisi muuttaa asetustaan tai peruuttaa sen ja viskata nämä apuveronkantajat "hiiteen".

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Kiitoksia!

Kun Shefferus kirjoitti kirjansa 1673, hän mitä ilmeisemmin kävi läpi kaikki lähteet ja kirjoitti kirjansa latinaksi. Minä sitten luen tuosta englanninkielistä käännöstä. Tähän matkaan mahtuu joitakin virheitä, mutta teksti on mielenkiintoisella tavalla kriittinen ja pohtiva ja hyvin yksityiskohtainen. Nämä privilegiot ja verotus on vain pieni osa ja suurin osa on lapin elämän ja elämäntavan kuvausta.

Tämä sama kohta johon viittaat, on Lapponian englanninkielisessä käännöksessä seuraava. Asia sama joskin mukana laskuvirhe nahkojen osalta.
Agreement made betwixt King Gustave I. and them, they were to give eight, making 360 skins (oikeasti 320 nahkaa), out of Lapmarks of Lulah and Pitha; and those of Torna the same number besides two Martins Skins for each. The Birkarti of Lulah and Pitha did not pay to the Croewn any more than eight Bundels of Skins of Squirrels, call’d by then Timbers and two Martin Skins. The Birkarti of Torna paid same number, in respect of the Laplanders under their Jurisdiction.

Nyt kun katsoo tuota sinun alkuperäistekstin versiota, menisi se seuraavasti:
- Lula ja Pitha yhdessä 16 kihtelystä oravannahkoja ja 4 näädän nahkaa
- Tornio 16 kihtelystä oravannahkoja ja 4 näädän nahkaa yksin
- - -Yhteensä 32 kihtelystä oravannahkoja ja 8 näädän nahkaa

Kun kihtelys oli 40 kpl, niin tuosta tulee yhteensä 1280 oravannahkaa ja 8 näädän nahkaa, ja vero olisi ollut sitten aiemmin noin puolet tuosta. Nahkoja ilmeisesti on liikkunut valtavasti, kun veron osuus on tämä. Olen joskus keräillyt sattumalöytyjä Turun viennistä, niin sieltä vietiin 1550-luvulla keskimäärin vuodessa noin 550 kiihtelystä oravannahkoja, joka antaa jonkinlaisen vertailukohdan.

Kustaa Vaasan aktiivisuus hallintokautensa alkupuolella näkyy myös FMU:ssa 6425:

Konung Gustaf stadfäster allmogens i Österbotten af framfarna konungar undfångna privilegier att emellan Kumo och Kemi fritt handla med ätande varor, men att hvad utskeppningen vidkomme, sådan icke finge ske till annan ort än Stockholm, där varorna borde utbjudas först åt konungen. Stockholms slott 21 september 1528.

Wij Gustaf med Gudz nåde Sweriges och Giöters konung giöre witterligit, at wij hafwe besett, ransakat och öfwerwagat(!) några gambla privilegia och frijheter, som wår älskeliga allmoge i Mustasari, Kyro, Pedersöre och Nerpis sochnar utaf framledne konungar nådeligen undt och gifne äro lydande, att de måge frije och obehindrad kiöpa och sällja emellan Kumå och Kimi allahanda ätande warur; och effter det wij icke annat förnimma kunde, utan at samma privilegia voro skiäliga nog uthgifwen, hafwa wij af synnerliga gunst och nåde gillat och stadfäst och än med detta wårt öpne bref gillom och stadfästom förskrefne deras privilegia i alla sina puncterne, effter som brefwet, til förn deruppå gifwen, fömälde, oss all (#1: till) en behageligen tijd. Och hwad der faller all (#1: aff) warur uti förbenemde sochnar, skola ingen annorstädes skieppas eller föras utan [till] wår stad Stockholm och sedan stå oss först til bodz der; hwarföre hafwe wij gunsteligen anammat dem med all den dehl, for:ne wåre allmoge med rätta til kommer, uti kong:e
hägn och förswar, besynnerligen at frida och förswara för orätt och öfwerwåld och hielpa til rätta; förbiudandes allom som för wåra skuld skola och wela giöra och låta, särdeles wåra fougdar och ämbetzmän dem här emot i någon motto förhindra eller oförrätta, wed wår kongl. hemd, pligt och onåde. Des til wisso låte wij hängia wår selut (#1: secret) nedan för detta bref, gifwit på wårt slott Stockholm S. Mathiæ dag om hösten åhr 1528.

Kun tämä osuu samaan vuoteen 1528, näkyy tässä hyvin se, miten hän purki vanhoja ikiaikaisia oikeuksia kruunun hyväksi. Nämä oikeuksien peruutukset tai etuisuuksien purkamiset eivät koskeneet vain Pirkkoja, vaan kyse oli kruunun verotusapparaatin luomisesta ja vahvistamisesta kuten kirjoitat.

Miksi kiinnitän huomion nimiin, niin se johtuu siitä, että lukemassani Shefferuksen käännöksessä mainitaan useampaan kertaan, että lapinvero-oikeus joka oli perua Mauno Ladonlukon ajoilta, oli annettu muutamalle perheelle ja se oli sitten periytynyt näiden sukujen sisällä aina siihen päivään, mistä Shefferus kirjoitti.

Kun en ole oikeastaan lukenut paljoakaan lapin historiaa, niin minulla ei ole mitään valmista kantaa eikä näkemystä ja kun nimet osuivat silmään, tuli mieleen, että tässä on ikiaikaisten lapinverotuksen oikeuksien haltijat, joiden nimet pitäisi näkyä muuallakin Ruotsin historiassa. Itse en osaa sijoittaa nimiä, mutta mieleen tulee, että kun niitä on 3 ja lapinkairoja on 3 (Tornio, Piteo ja Luulaja), niin kukin nimi kertoo yhden kairan päämiehestä. Ja jos ajattelee, että lapinvero olisi ollut vaikkapa kymmenys, niin todellisten nahkojen määrä oli lähellä sitä, mitä ylipäätänsä vietiin Turusta. Tällaisen kauppavarallisuuden omaavat kaverit kyllä jotenkin pitäisi näkyä historian lehdillä.

Noin ylipäätänsä olen tässä asiassa hieman vierailla vesillä, joten voin olla aivan metsässä, ja toivon, että asiaan enemmän perehtyneet oikaisisivat. Historiallisesti Kustaa Vaasaa on pidetty kovana hallinnon uudistajana ja tässä on painottunut paljon kirkon peruutukset ja vähemmän ehkä tämä muu verotuslinjaus joka on kohdistunut yksityisten ihmisten tai sukujen oikeuksiin, joka nyt on kiinostukseni kohteena. Ja lopulta ei ehkä sekään, vaan se mistä nämä oikeudet ovat kotoisin ja kuinka ne ovat periytyneet tuohon Kustaa Vaasan aikaan.

[Antti Järvenpää]

Shefferus muuten viittaa Bureakseen (MS mikä lie teos) jossa on maininta Navgra Timber Graoskin. Ja sitten selittää, että kyseessä on talviturkit ja että Timber tarkoittaa niiden määrä, jonka oletan olleen sama kuin kihtelys, koska Sefferus sanoo timberin tolevan seuraava: Timber dedotes their number, being forty ty’d in one bundle.

Siis kyse ei ole Shefferuksen mukaan puutavarasta vaan kihtelyksen nimittämisestä toisin - vai onko hän käsittänyt asian aivan väärin tai onko englantilainen kääntäjä tulkinnut asian aivan metsään.

[Matti Lund]

Shefferus muuten viittaa Bureakseen (MS mikä lie teos) jossa on maininta Navgra Timber Graoskin. Ja sitten selittää, että kyseessä on talviturkit ja että Timber tarkoittaa niiden määrä, jonka oletan olleen sama kuin kihtelys, koska Sefferus sanoo timberin tolevan seuraava: Timber dedotes their number, being forty ty’d in one bundle.

Siis kyse ei ole Shefferuksen mukaan puutavarasta vaan kihtelyksen nimittämisestä toisin - vai onko hän käsittänyt asian aivan väärin tai onko englantilainen kääntäjä tulkinnut asian aivan metsään.


Joo, yritin vähemmällä menestyksellä selvittää, olisiko kysymyksessä homonyymi ja kun nyt terästit tätä, löysin yhden asiaa selittävän jakeen myös SAOBista, joka ei aikaisemmin osunut silmiini:

http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/79/218.html


[FÖRMÄLA.v1 1.g]
g) (†) i fråga om ritning, räkenskaper o. d.: utvisa, giva vid handen. Effter thet sätt, som skampelunen (dvs. ritningen) förmelder. GR16: 760 (1544). Han .. hade och vpburedt aff Kemi lappemarch .. gråwerck 20 timber, och hanss räkenskap förmälte icke mere än 15 timber. HHXIII. 1: 111 (1563).


Eli tässä esimerkissä siis oravanahkojen osalta, eli siis yksi kiihtelys oravannahkoja, joka on kaiketi se 40 nahkaa.

Eli "thimber" oli tällä kohtaa kyseinen nahkojen vastineen mitta, mikä on homonyymi rakennushirsille.

Varmaankin olen ennenkin pähkäillyt saman asian kanssa ja löytänyt ratkaisun, mutta se ei ole pysynyt ulkomuistissa, kun näitten Lapinmaitten veroasioihin niin harvoin joutuu tarttumaan.

terv Matti Lund

[Hannu Numminen]

Johannes Schefferuksen Lapponia näkyy löytyvän helposti nettiantikvaareista suomennoksena ja hinnat ovat alkaen 15 euroa. Luulisi olevan kirjastoissakin. Tämä nyt vain sivuhuomautuksena.

[Antti Järvenpää]

Hannun viestin jälkeen huomasin, että en kertonutkaan, mistä löysin nämä käännökset. Linkki ohessa.

http://www.doria.fi/handle/10024/69173/browse?value=Schefferus%2C+Johannes+Johannis&type=author

Tuossa kansallisarkiston linkissä on käännöksiä usealle kielelle.

Tuo divareissa oleva suomennos on ilmeisesti Kariston 60-luvulla julkaisema laitos. Oleellista on kaiketi se, että alkuteos on latinaksi ja kaikki on käännöksiä.

Itseäni kirja on kiinnostanut kauan, mutta kun en latinaa taida, on jäänyt lukematta. Nyt lueskelin tuon läpi tabletin avulla. Itse pdf on niin iso, että se ei latautunut tablettiin, mutta lukeminen onnistuu myös online tilassa dorian sivuilta ja tarkennuksia varten voi ladata pdf:n tietokoneelle.

Pienenä pieteettinä voi sanoa, että kirja käsittelee hyvin yksityiskohtaisesti asioita. Yksi teema on esim. lasten imettäminen. Oma englannin taitoni ja sanavarasto ei ole kovin kummoinen, mutta kirjan kieli on aika helppoa. Ongelmia tulee lähinnä lintujen jne. nimistä, jotka ei kuulu sanavarastooni.

Se mikä ihmetyttää, on se, että englantilaisten fontti on jo 1700-luvulla ollut sama kuin nykyisin. Ässät on hieman eritavoin ja joidekin sanojen kirjoitusasu on eri. Toinen seikka mikä käy silmään, on se, että Schefferus kirjoittaa hyvin kriittistä tekstiä ja nykyaikaisella tavalla, jossa hän käy läpi vanhoja lähteitä ja perustelee miksi asia on toisin kuin aiemmin on kirjoitettu. Oikeasti tekstiä on vaikea kuvitella 1600-luvulla kirjoitetuksi - ehkä käännökselläkin on osansa tässä.

Mielestäni tämä on lukemisen arvoinen, kun se on nyt saatavilla muunakin kuin latinan kielisenä versiona.