Johan Brungströmin syntyperä

[Movitz]

Kiskon armovuodensaarnaajana päivänsä päättäneen Johan Brungströmin (1754-1806) syntyperä on käsittääkseni edelleen selvittämättä. Ylioppilasmatrikkelissa viitataan Collianderin valistuneeseen arvaukseen Johanista Auran kirkonisännän poikana, mikä ei pitäne paikkansa, sillä kyseinen poika kuoli pienenä ja lisäksi nyt käsiteltävään Johaniin viitataan eräässä yliopistollisessa asiakirjassa torpparin poikana.

Nimen Brungström alkuperää on sittemmin makusteltu luonnollisesti juuri Auran (eli Brunkkalan) ja toisaalta Marttilan Brungilan kylän vaiheilta. Huomattavaa on, että Aurassa nimeä Brunckström ovat käyttäneet muutkin kuin lukkarisuvun jäsenet.

Nähdäkseni Johan Brungströmin syntyperä lähtee avautumaan Tarvasjoen rippikirjasta (1774-1787 s. 127 Liedonperä). Sieltä löydämme seuraavan perhekunnan:

Matts Johansson s. 1745
h. Chirstin Jöransd:r (ei s-aikaa)
son Johan Brunckström studiosus s. 1753
Anna Grelsdotter (yliv.) s. 1756

Mikäli Matts on syntynyt tosiaan 1745 ei hän voi olla Johanin isä, eikä tällaiseen viittaa mikään muukaan: pariskunnalle ei ole syntynyt lapsia ennen 1774-1775 (en ole valitettavasti paikantanut vihkimerkintäänsä; todennäköisesti löytyisi Aurasta, jonka historiakirjoissa on jotain häikkää). Oli miten oli, Kirstin Jöransdotter synnytti kuopuksensa 1775, joten rippikirjoihin sittemmin ilmestyvä syntymäaika 1730 vaikuttaa hyvin uskottavalta. Voimme varsin hyvällä omallatunnolla olettaa Kirstinin olleen naimisissa jossain toisaalla jo aikaisemmin.

Aurasta löytäisimmekin varsin kiintoisan perhekunnan: tutkimus vaatii vielä täydentäviä huomioita, mutta koko vyyhti näyttäisi kietoutuvan rakuuna Jöran Buskin tyttären ympärille:

Kirstin Jöransdotter s. 1730 (?)
- p:so (1) Aurassa 28.6.1752 Henrik Thomasson, vihkimerkinnässä sukunimenä Brunckström. Poika: Johannes s. 25.6.1753 Aura.
- p:so (2) rakuuna Grels Brunckström. Lapset: Anna (kast. 7.12.1755) ja Matts (s. 16.2.1759).
- p:so (3) Matts Johansson Tarvasjoen Liedonperältä.

Täydentäkää tietoja (tai osoittakaa erehtyväisyyteni)

pääsiäisterveisin,

Jens

[Juha]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7420087

Tuossa ilmeisesti samaa perhettä?



Juha

[Movitz]

Ainakin Yrjä ja Anna on vihitty Liedossa 15.5.1729.

Tytär Kirsti heille kastettiin Liedon Kahlojan kylässä 10.6.1730...

että näin

Jens

[Movitz]

Lisättäköön vielä muutama huomautus muistiin:

Kirsti Yrjäntytär kuoli Tarvasjoen Liedonperällä 19.10.1806.

Kun Heikki Tuomonpoika ja Kirsti Yrjäntytär vihittiin Aurassa 28.6.1752, sulhasen sanotaan olleen kotoisin (Liedon) Sikilän kylän Lammon talosta. Mutta sitten meneekin vaihteeksi hämäräksi:

Sikilän Lammon isäntänä eleli eräs Tuomo Jaakonpoika (1695-1755) ja vaimonsa Beata Antintytär (1714-1782). Mutta tällä Tuomollapa olikin poika Reko Tuomonpoika, jolle tupsahtaa vaimoksi 1752 kuin tyhjästä - Kirsti Yrjäntytär. Ripillä he kävivät Liedossa 17.6.1753 ja katosivat sitten.

Heikki-nimistä poikaa tälle Tuomolle on Liedon kirkonkirjoista turha hakea. Yhtä lailla erikoista on, ettei Rekolle ja Kirstille löydy vihkimerkintää Liedosta tai Aurasta. Ainoaksi tulkinnaksi tuntuu jäävän, ettei koko Heikkiä ollut olemassa vaan Kirstin ensimmäinen mies oli Reko Tuomonpoika Liedon Sikilästä, joka sitten rupesi rakuunaksi ja otti nimen Brungström (olisikin ollut jokseenkin vaikea selittää, miten sekä Heikki että Reko käyttivät samaa nimeä - eteenkään kun Heikkiä ei tituleerattu kertaakaan sotilaaksi. Mutta miten voidaan selittää se erikoisuus, että pappi olisi peräti kahdesti syyllistynyt samaan virhekirjaukseen.

Onko tämä sittenkään selvä asia?

Jens

[ristojohannes]

Kiitos Jensille sisukkaasta tutkimisesta.
Johtopäätökset tuntuvat aika uskottavilta.
Joudun muuttamaan omia sukutauluja, jotka uskoivat ylioppilasmatrikkelin todennäköisesti virheellisiä tietoja

Mainitsemasi Lammon tila.
Olisikohan kysymyksessä Sikilän Lampola.
Ote Liedon historiasta : Vuodesta 1586 Lampola oli rälssitila, joka oli mm. De la Gardie- ja Kurki-sukujen omistuksessa. Koska tila oli vanhaa rälssiä, sitä ei peruutettu, mutta Beata Kurki luovutti sen vaihdossa kruunulle ja siitä tuli Pöytyän Auvaisten ratsutilan augmentti. Talo oli jatkuvasti asuttuna, ja 1730- luvulla se halottiin kahteen osaan, 1770-luvulla toinen puolisko jakautui edelleen kahtia.

[Movitz]

Kysymyksessä on juurikin Lampola.

Grels Thomasson päätyi torppariksi Marttilan (Tarvasjoen) Lietolan Knuutilaan:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3233&pnum=87

Kuoli siellä 12.10.1771.

Yritän kaivaa vielä Henkirakuunarykmentin rullia. Grelsin pitäisi löytyä kaiken järjen mukaan Maskun komppanian ruodusta 50, joka oli Brunckalan kylää ja jonka sotamiehet käyttivät vallan nimeä Brunckström.

Oikeastaan ainoa tutkittava olennainen seikka on, onko merkintä Henrik Thomasson vain kirjurierhe, vai onko Thomas Jacobssonilla ollut sen niminen poika myös (epäilen kyllä, ei oikein sopisi kronologisesti ja muutenkaan).

Jens

[Movitz]

Rullista ei ole mitään apua: pääkatselmukset ovat vuosilta 1753 ja 1773, eikä näiden väliseen ajanjaksoon viitata.

Jotain kiinnostavaa kuitenkin Auran Brunkkalan Isotalon rippikirjajaksossa 1748-1753: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7420006

Dragon Hindr: Thomass: Brunckström | Sikilä Lambo son
hust. Kirstin Jöransd:r | Leikola Dr. Busk

Ja alempana rippikirjajaksossa 1754-1759:

Dragon Grels Thom. Brunckström | Sikilä Lambo son
hustru Kirstin Jöransd:r | Dr. Bousks dr Leikola

Aivan kuin nimi Grels olisi kirjoitettu raaputetun nimen päälle!

Vanha rakuuna Grels Brunckström oli vaimoineen Brunckalan Isotalossa vielä 1764, mutta eivät enää seuraavassa rippikirjassa, joten ovat tällä välein jostain syystä muuttaneet Liedonperälle: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7420007

Jens

[Movitz]

Tuomas Jaakonpoika solmi siis toisen avioliittonsa 1740 Beata Antintyttären kanssa. Tätä ennen hän oli ollut aviossa Maria Antintyttären kanssa, jonka nimi voidaan tihrustaa rippikirjasta Beatan alta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10073946
haudattiin Sikilässä 4.5.1740 (s.n. 1692)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8992941
d:n 4 Maj beg. in i kyrckian Sikilä Thomas Lambos hust. Maria Andersdr. om sine 48 åhr.
(HisKissä merkintä luettu pieleen)

Olennainen kysymys vaatii vielä ratkaisuaan: missä Tuomaan ja Marian lapset ovat syntyneet ja missä Tuomas asusteli ennen kuin sai jotenkin käsiinsä Lampolan isännyyden 1730-luvulla.

Jens