Liisa Antintytär Höyhtyä, Haukipudas

[viljami45]

Onko jollakin tietoa Jaakko Jaakonpoika Luukela, Höyhtyän vaimosta Liisa Antintytär Höyhtyästä. Rippikirjoja ei ole tältä ajalta käytettävissä, joten
en osaa etsiä muualta tietoa.
Kaikki Liisaa koskeva tieto on tervetullut.
Kiittäen Väinö A.

[s.peltonen]

Tervehdys Väinö,

Liisan isä on Antti Heikinpoika Höyhtyä. Liisa isä kuolee luultavasti vuosien 1667-1669 välisenä aikana. Liisa avioituu Jaakko Jaakonpojan kanssa, joka muuttaa Höyhtyän taloon vävyksi.

Vuoden 1682 talvikäräjillä käsitellään Antti Heikinpoika Höyhtyän perinnön jakoa tämän lasten ja lastenlasten kesken:
Talvikäräjät 20-22.02.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685253) (KO a:2; rr19), oikeanpuoleinen sivu, puolestavälistä alkava juttu

Jutussa mainitaan Antin poika, Olli Antinpoika, ja Ollin vaimo Marketta Laurintytär. Lisäksi jutussa mainitaan Ollin sisaren (Liisan) mies Jaakko Jaakonpoika.

Samaisesta asiasta on maininta vuoden 1682 kesäkäräjillä:
Kesäkäräjät 28-29.08.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685492) (KO a:2; rr19), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu

Liisa kirjataan vuosien 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761757) ja 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647394) henkikirjoissa Jaakko Höyhtyän vaimona.

Tällaisia muistiinpanoja olen tehnyt Liisan kohdalle:

Liisa on Haukiputaalla sijaitsevan Höyhtyän talon tyttäriä. Liisalla on ainakin yksi veli: Olli. Kotitalon isännyys siirtyy Liisan isälle vuoden 1647 tietämillä. Isä toimii sotilaana 1640- ja 1650 -luvuilla. Liisan isä menehtyy vuosien 1667-1669 välisenä aikana. Höyhtyä talo kirjataan vuoden 1667 henkikirjassa vielä isän nimellä. Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä ja tyttärestä. Vuosien 1669 ja 1671 henkikirjoissa talo kirjataan Antti Höyhtyän leskivaimon nimellä ja henkirahaa maksetaan vain tyttärestä.
Liisa avioituu Jaakko Jaakonpojan kanssa. Olli veli avioituu Marketta Laurintyttären kanssa. Vuosina 1674-1676 Höyhtyän talosta maksetaan henkirahaa Olli veljestä ja tämän Marketta vaimosta. Lisäksi vuonna 1675 henkirahaa maksetaan omana perhekuntana itsellinen Josef Matinpojasta. Olli veli lähtee sotilaaksi; tämä käy ilmi vuoden 1682 talvikäräjillä, jolloin Ollin vaimo penää saataviaan 7 ½ vuoden aikana Höyhtyän talon eteen tekemästään työstä ja miehensä suorittamasta sotilaan pestistä. Olli veli menehtyy vuoden 1676 tietämillä. Olli veli kirjattiin vielä kyseisen vuoden henkikirjaan ja hänestä maksettiin henkirahaa. Samaisen vuoden maakirjassa taloon kirjataan Olli Antinpojan leskivaimo.
Kotitalon isännyys siirtyy Liisan miehelle vuoden 1679 tietämillä. Tuolloin isän nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi mainitaan maakirjassa Liisan mies. Vuosina 1680-1681 Höyhtyän talosta maksetaan henkirahaa Liisasta ja hänen miehestään.
Liisan lapsista viisi löytyy Haukiputaan kasteluettelosta: Tapani (s.16.01.1681), Matti (s.12.02.1682), Marketta (s.24.08.1684), Jaakko (s.28.12.1686) sekä Brita (s.07.09.1689). Perheeseen kuuluu myös Antti poika. Antille ei löydy kastetietoja, mutta rippikirjasuoritemerkintöjen alkamisajankohdan perusteella hän olisi syntynyt viimeistään 1684. Haukiputaalla alettiin pitämään kastekirjaa toukokuussa 1680. Antti poika on hyvinkin saattanut syntyä tätä aiemmin. Perheeseen on saattanut syntyä lapsia vielä Brita tyttären jälkeenkin, mutta heistä ei ole tietoa. Haukiputaan kastekirjat puuttuvat 1692 maaliskuusta vuoden 1715 marraskuuhun. Lapsista ainakin Tapani kuolee pienenä (+29.02.1681); hänet haudataan puolitoista kuukautta syntymänsä jälkeen. Aikuisiksi lapsista kasvaa ainakin Antti ja Jaakko, jotka löytyvät myöhemmin isänsä kanssa Iin kirkonkirjoista.
Liisa kuolee ilmeisesti vuosien 1689-1698 välisenä aikana. Liisan nuorin lapsi syntyy 1689 ja Liisan mies avioituu uudelleen 1698.

--

Ja tällaisia muistiinpanoja olen rustaillut Antti Heikinpoika Höyhtyästä (Liisan isästä):

Antin isä saattaisi olla Heikki Paavonpoika Höyhtyä, joka perustaa Haukiputaalle Höyhtyän uudistilan 1610-luvun loppupuolella. Heikki kirjataan Haukiputaalle jo vuoden 1617 kymmenysluettelossa. Höyhtyän talo kirjataan Heikin nimellä vielä vuoden 1645 henkikirjassa ja kymmenysluettelossa. Tuolloin henkirahaa maksetaan pojasta ja pojan vaimosta. Vuoden 1637 ruodutuksessa Höyhtyän taloon kirjataan 16-vuotias Antti Heikinpoika. Kyseessä saattaa olla tässä tarkasteltava Antti. Höyhtyä talo kirjataan Antin nimellä myös vuoden 1642 ruodutusluettelossa, jolloin talot usein kirjataan nuoren isännän nimellä. Seuraavan vuoden ruodutusluettelossa talot yleensä kirjataan vanhan isännän nimellä; tuolloin Höyhtyän talo kirjataan Heikki Höyhtyän nimellä.
Höyhtyän isännyys siirtyy Antille vuoden 1647 tietämillä. Höyhtyän talo kirjataan kyseisen vuoden kymmenysluettelossa Antti Heikinpoika Höyhtyän nimellä. Höyhtyän talo kirjataan Antin nimellä vuosien 1648-1654, 1661, 1663-1669, 1671, 1673, 1675-1677 ja 1679-1681 maakirjoissa. Se, että talo kirjataan Antin nimellä vielä vuoden 1681 maakirjassa, ei todenna sitä, että Antti olisi tuolloin enää elossa. Talo saatetaan maakirjoissa kirjata vanhan isännän nimellä vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun isäntä on jo luovuttanut isännyyden seuraajalleen, muuttanut muualle taikka jopa kuollut.
Antti toimii sotilaana 1640- ja 1650-luvuilla. Höyhtyä talo kirjataan Antin nimellä vuosien 1648-1650, 1653-1655, 1657-1660, 1663-1665 ja 1667 henkikirjoissa. Vuosina 1648-1650 Antin talosta ei makseta henkirahaa; ilmeisesti siitä syystä, että Antti toimii sotilaana. Vuosien 1649 ja 1650 henkikirjoissa Antti mainitaan sotilaaksi. Antin taloa ei kirjata vuosien 1651-1652 henkikirjoissa; luultavasti siitä syystä, että Antti toimii sotilaana. Vuonna 1653 Höyhtyän talosta maksetaan henkirahaa isännästä, emännästä ja sotilaan vaimosta. Vuonna 1654 henkirahaa maksetaan yhdestä henkilöstä, luultavasti sotilaan vaimosta. Tuolloin isännän mainitaan olevan sotilaana. Seuraavana vuonna henkiraha maksetaan kahdesta henkilöstä. Vuonna 1657 henkirahaa maksetaan emännästä ja tyttärestä. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä. Vuonna 1569 henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä ja kolmannesta henkilöstä. Seuraavana vuonna henkiraha maksetaan vain isännästä. Vuonna 1663 henkirahaa maksetaan isännästä ja toisesta henkilöstä. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan vain isännästä. Vuonna 1665 henkirahaa maksetaan isännästä ja toisesta henkilöstä. Vuonna 1667 henkirahaa maksetaan isännästä ja tyttärestä.
Antilla on ainakin kaksi lasta: Olli ja Liisa. Antti ilmeisesti menehtyy vuosien 1667-1669 välisenä aikana. Vuosien 1669 ja 1671 henkikirjoissa Höyhtyän talo kirjataan Antti Höyhtyän leskivaimon nimellä; vaimon etunimeä ei kuitenkaan mainita. Vuosien 1674-1676 henkikirjoissa Höyhtyän talosta maksetaan henkirahaa Olli pojasta ja tämän vaimosta Marketta Laurintyttärestä. Olli poika ilmeisesti menehtyy vuoden 1676 tietämillä. Kyseisen vuoden henkikirjassa Ollista maksetaan vielä henkirahaa. Samaisen vuoden henkikirjassa Antin nimellä kirjatun Höyhtyän talon uudeksi "isännäksi" mainitaan Olli Antinpojan leskivaimo. Höyhtyän isännyys siirtyy Antin vävylle, Jaakko Jaakonpojalle, vuoden 1679 tietämillä. Vuosina 1680-1681 Höyhtyän talosta maksetaan henkirahaa Liisa tyttärestä ja tämän miehestä, Jaakko Jaakonpojasta.

--

Ilmoittele toki mikäli olet kiinnostunut myös Heikki Paavonpoika Höyhtyästä (joka saattaisi olla Liisan isänisä; tähän en kuitenkaan ole löytänyt vahvistusta käräjäpöytäkirjoista). Laitan siinä tapauksessa tänne myös häneen liittyviä muistiinpanoja.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[viljami45]

Kiitos Sari valaisevasta asiasta. Jos sinulla on tietoa myös Antin isätä Heikki Paavonpojasta, niin ottaisin sen kiitollisena vastaan.

Kiittäen Väinö A.

[s.peltonen]

Tervehdys Väinö,

Tässä vielä muistiinpanoja Heikki Paavonpoika Höyhtyästä, joka saattaisi olla Antti Heikinpoika Höyhtyän isä (en ole onnistunut löytämään tähän varmistusta käräjäpöytäkirjoista; epäilys siitä että tämä Heikki olisi Antti Höyhtyän isä perustuu tällä hetkellä vain siihen, että Antin patronyymi täsmää Heikin etunimeen, ja että Heikin talosta maksetaan henkirahaa myös pojasta, ja että Antti jatkaa Heikin jälkeen Höyhtyän talon isännöintiä):

Heikki Paavonpoika Höyhtyä perustaa Höyhtyän uudistilan Haukiputaalle vuoden 1617 tietämillä. Heikki saattaa olla samainen Heikki, joka vuodesta 1595 isännöi Kiimingissä sijaitsevaa Höyhtyän taloa ja muutti sitten vuoden 1610 tietämillä Ouluun porvariksi; asiaan liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta.
Heikin talo kirjataan Haukiputaalle jo vuoden 1617 kymmenysluettelossa. Vuosien 1619 ja 1620 maakirjoissa Heikin talo mainitaan uudistilaksi. Vuoden 1637 ruodutusluettelossa Heikin taloon kirjataan 16-vuotias Antti Heikinpoika, joka saattaisi olla tässä tarkasteltavan Heikin poika.
Höyhtyän talo kirjataan Heikin nimellä vuosien 1641-1643 ja 1645 henkikirjoissa. Vuonna 1641 Heikin talosta maksetaan henkirahaa pojasta ja tyttärestä. Vuosina 1642-1643 ja 1645 henkirahaa maksetaan pojasta ja pojan vaimosta. Vuodesta 1647 alkaen Heikin talo kirjataan Antti Heikinpojan nimellä. Antti saattaisi olla tässä tarkasteltavan Heikin poika. Antti mainitaan sotilaaksi vuosien 1649-1650 ja 1654 henkikirjoissa.

--

Tässä muistiinpanoa Alakiimingissä asuneesta Heikki Paavonpoika Höyhtyästä, jonka talosta myöhemmin käytetään nimeä Laurila (olen arvaillut, että hän saattaisi olla sama Heikki, joka myöhemmin perustaa uudistilansa Haukiputaalle, taikka hän saattaisi olla Haukiputaalle uudistilan perustaneen Heikin setä; nämä ovat kuitenkin vain arvailuja):

Alakiiminkiin kirjataan Heikki Paavonpoika Höyhtyä vuosien 1595-1617 veroluetteloissa. Heikki Paavonpoika kirjataan Kiiminkiin kymmenysluetteloissa vuosina 1595-1611. Vuosien 1599-1601 maakirjoissa Heikki Paavonpoika kirjataan Kiiminkiin. Vuosien 1602-1603 maakirjoissa Heikki Höyhtyä kirjataan Sotkajärven listalle ja hänen talonsa mainitaan autioksi. Kyseisinä vuosina Sotkajärven listaan kirjataan muitakin autioksi kirjattuja taloja, mitkä näyttäisivät olevan Ala- ja Ylikiimingin taloja. Vuoden 1602 maakirjassa Heikin talo on niiden talojen joukossa, joille on kirjoitettu yhteinen kommentti. Kommentti näyttäisi kertovan, että isännät ovat tulleet Pyhäjoen ja Limingan alueilta. Heikin taloa ei tunnu löytyvän vuosien 1605-1606 maakirjoista. Heikin talo kirjataan Kiiminkiin vuoden 1606 maantarkastuskirjassa ja vuoden 1607 maakirjassa. Vuoden 1610 maakirjassa Heikin talo kirjataan Kiiminkiin; tuolloin talo mainitaan autioksi ja Heikin mainitaan olevan kaupungissa. Samaisen vuoden pariskuntaluettelossa Heikin talon kohdalla on kommentti, jossa Heikin mainitaan olevan porvarina Oulussa. Heikki ilmeisesti muutti porvariksi juuri perustettuun Oulun kaupunkiin. Kiimingin Höyhtyän talo kirjataan Heikin nimellä vielä vuoden 1617 maakirjassa ja 1617 veroluettelossa. Vuoden 1619 maakirjassa talo kirjataan jo Heikki Laurinpojan nimellä ja talosta aletaan käyttää nimeä Laurila.

--

Tässä vielä muistiinpanoja Pudasjärven Paavo Paavonpoika Höyhtyästä ja Karjalakylän (tarkemmin Oijärven; tuolloin Oijärven talot kirjataan Karjalankylään) Paavo Höyhtyästä:

Pudasjärven Kollajalle kirjataan Paavo Paavonpoika Höyhtyän talo vuosien 1595-1620 veroluetteloissa. Vuosien 1622-1623 kymmenysluetteloissa talo kirjataan vielä Paavo Höyhtyän nimellä. Talo kirjataan Sigfrid Höyhtyän nimellä vuoden 1621 kymmenysluettelossa, karja- ja kylvöluetteloissa vuosina 1622, maantarkastuskirjassa vuonna 1624, myllytulliluetteloissa vuosina 1626-1629 ja mahdollisesti vielä vuoden 1631 maakirjassa. Paavo Höyhtyä ostaa Brusius Antinpojalta Karjalankylässä sijaitsevan uudistilan vuoden 1621 tietämillä. Paavo kirjataan Karjalankylään jo vuoden 1621 kymmenysluettelossa ja vuoden 1622 karja- ja kylvöluettelossa. Vuosien 1622-1623 kymmenysluettelossa Paavo Höyhtyä kirjataan Kollajalle; tuolloin Karjalankylään ei kirjata Paavon taloa. Paavo Höyhtyä kirjataan Karjalankylään jälleen vuoden 1624 maantarkastuskirjassa, vuosien 1626-1629 myllytulliluetteloissa ja vuosien 1627, 1631, 1633-1634 maakirjoissa. Karjalankylän Höyhtyän talo kirjataan Paavon pojan, Matin, nimellä karja- ja kylvöluetteloissa vuodesta 1626, kymmenysluetteloissa vuodesta 1642, henkikirjoissa vuodesta 1645 ja maakirjoissa vuodesta 1653. Sigfrid Höyhtyän talo kirjataan Karjalankylään uudistilana vuoden 1619 maakirjassa. Sigfridin talo kirjataan Karjalankylään vielä vuoden 1637 maakirjassa. Vuoden 1630 ruodutuksen mukaan Sigfrid Höyhtyä on 80-vuotias.
Seuraavat ovat arvailua: Karjalankylästä uudistilan ostanut Paavo Höyhtyä saattaa olla samainen Paavo Paavonpoika Höyhtyä, joka aiemmin isännöi Kollajalla sijaitsevaa Höyhtyän taloa. Sigfrid Höyhtyä saattaisi olla Paavon veli. Sigfrid saattaa olla Haukiputaalle uudistilan perustaneen Heikin veli taikka setä. Paavo Höyhtyä saattaa olla Haukiputaalle uudistilan perustaneen Heikin veli taikka isä. Asiaan liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta.

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P

[s.peltonen]

Onko jollakin tietoa Jaakko Jaakonpoika Luukela, Höyhtyän vaimosta Liisa Antintytär Höyhtyästä.

Nyt vasta pisti silmään alkuperäisessä kysymyksessä ollut lisänimi Luukela.
Onko kenelläkään tiedossa jotain arkistolähdettä (esim. käräjäjuttua), joka varmistaisi Höyhtyän taloon avioituneen Jaakko Jaakonpojan olleen Luukela?
Kaikki tieto otetaan kiitollisin mielin vastaan.

Jaakko Jaakonpoika Höyhtyän kohdalle olen tehnyt tähän liittyen seuraavia muistiinpanoja:
- Haukiputaan kastekirjan mukaan 12.02.1682 Jaakko Jaakonpoika Höyhtyälle syntyy Matti poika (äidin nimeä ei mainita).
- Vuosien 1749-1754 rippikirjassa lukkari Matti Jaakonpoika Luukelan syntymäajaksi on kirjattu samainen päivä 12.02.1682.
- Haukiputaan kuolinkirjassa lukkari Matti Jaakonpoika Luukelan mainitaan kuolleen 24.12.1659 ja olleen tuolloin iältään 77 vuotta 10 kuukautta 1 viikkoa ja 5 päivää.
- Mikäli lisänimi on kastekirjaan kirjattu oikein ja syntymäaika rippikirjaan on kirjattu oikein, voisi lukkari Matti Jaakonpoika hyvinkin olla Jaakko Jaakonpoika Höyhtyän poika;
tällöin, mikäli lukkari ei ole saanut Luukelan lisänimeä vasta nuorena miehenä, saattaisi olla niinkin, että Jaakko itse olisi ollut Luukela ennen avioitumistaan Höyhtyään.

En (ainakaan vielä) ole löytänyt veroluetteloa taikka käräjäjuttua, jossa Jaakko Jaakonpoika Höyhtyästä (myöhemmin Kyröläinen) olisi käytetty Luukela nimeä.
Jaakon pojista Antti ja Jaakko näyttäisivät muuttavan isänsä kanssa Olhavalle Kyröläisen taloon; Antti poika on luultavasti Mattia vanhempi ja Jaakko poika on Mattia nuorempi. Jaakko avioituu Olhavalle Kyröläisen taloon 02.06.1698; tuolloin Matti poika olisi 16-vuotias. Matti poikaa ei kirjata Kyröläisen taloon henkikirjoissa; ei myöskään rippikirjoissa, jotka Olhavalla alkavat vuodesta 1700.

Varhaisissa rippikirjoissa näyttäisi joskus olevan syntymäaikoja, jotka näyttäisivät olevan "väärän isän" lapsen syntymäaikoja. Sitä en tiedä, että onko syntymäajat kirjattu rippikirjaan jo silloin, kun henkilön tiedot on siihen lisätty; vai olisiko syntymäaikoja joissain tapauksissa lisäilty vasta myöhemmin. (Tässä tosin myös kuolinkirjassa mainittu ikä näyttäisi vastaavan rippikirjassa ollutta syntymäaikaa.)

Mikäli lukkari Matti olisi Jaakko Jaakonpoika Höyhtyän poika, niin tietääkö kukaan jotain käräjäjuttua (taikka muuta lähdettä), josta voisi hakea vahvistusta sille, että Jaakko olisi ollut Luukela?
Taikka olisiko Matti lukkari jäänyt poikasena Haukiputaalle ja saanut Luukelan nimen esim. siten, että hän olisi asunut jossain Haukiputaan Luukelan taloista isänsä muuttaessa kahden poikansa kanssa Olhavalle?

Mikäli löytyy tietoa siitä, että Jaakko olisi ollut Luukela, niin onko tietoa siitä, että mistä Luukelan talosta Jaakko voisi olla lähtöisin?

Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P