Kiuruveden Kiuruveden Kettulan (n:o 7, n:o 19) Kettunen -suku

[E Juhani Tenhunen]

Juha Rönkkö (http://ronkkola.fi/data/documents/Pulkka.pdf) on 7.1.2014 tulostanut kiinnostavan sukuselvityspohjan "Iisalmen Pulkat 8 sukupolvea", missä lähtöhenkilönä on n. 1595 Valkiamäellä syntynyt Antti Kettunen. Ymmärtääkseni myös esivanhempiini kuuluvat Kiuruveden Kiuruveden Kettulan Kettuset ovat Valkiamäen perua, ja olisi mukavaa löytää tätä kautta yhteys Pulkka -sukuun, jolla on tuoreempia yhteyksiä myös Kiuruveden Rytkyyn ja allekirjoittaneen nykypäivään.

E. Juhani Tenhunen
- Maria Kettusen (3.1.1798-7.6.1871) pojanpojanpojanpoika

[E Juhani Tenhunen]

Tässä pohjaa Kettulan Kettunen -suvulle:

1. sukupolvi


talollinen Antti Kettunen


2. sukupolvi


talollinen Matti Antinpoika Kettunen

puoliso: Riitta Kumpulainen


3. sukupolvi


1) Kaisa Matintytär Kettunen (s. 29.5.1746 Iisalmi, Kiuruvesi)


2) Antti Matinpoika Kettunen (s. 5.5.1749 Iisalmi, Kiuruvesi)


3) talollinen, kuudennusmies Juho Matinpoika Kettunen (s. 1760 Iisalmi, Kiuruvesi - k. 1834 Iisalmi, Kiuruvesi)

puoliso 1: Kaarina Eerikintytär Kärkkäinen (s. 1859 Iisalmi, Hautajärvi, Rapakko - k. 28.10.1804 Kiuruvesi, Kiuruvesi, Kettula)

puoliso 2: 12.2.1809 kappalainen Olof Richteniuksen leski Anna Forsström os. Hoffrén (s. 1864 - k. 1827)


4) Paavo Matinpoika Kettunen (s. 24.3.1768 Kiuruvesi, Kiuruvesi)


4. sukupolvi


1) Matti Juhonpoika Kettunen(s. 12.2.1781 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula - k. 14.4.1787 Iisalmi. Kiuruvesi 7 Kettula)

2) Juho Juhonpoika Kettunen (s. 1784 Iisalmi, Kiuruvesi, 7Kettula – k.16.6.1866 Kiuruvesi, Kiuruvesi, 19 Kettula)


puoliso: kappalaisen tytär AnnaSofia Olofintytär Richtenius(s. 18.2.1786 Iisalmi, Kiuruvesi, Kappalaisen virkatalo – k. 24.4.1834 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula)

3) Riitta Juhontytär Kettunen (s. 20.1.1787 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula -15.3.1789 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula)

4) Antti Juhonpoika Kettunen (s. 12.3.1789 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula - k. 26.3.1789 Iisalmi [Kiuruvesi] Kiuruvesi 7 Kettula)

5) Anna KaisaJuhontytär Kettunen (s. 20.5.1790 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula -k. 11.10.1801 Iisalmi,Kiuruvesi, 7 Kettula)

6) Helena Juhontytär Kettunen (s. 17.10.1792 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula - k. 27.10.1792 Iisalmi, Kiuruvesi 7 Kettula)

7) Riitta Juhontytär Kettunen (s. 21.10.1793 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula - k. 17.5.1794 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula)

8) Sofia Juhontytär Kettunen (s. 15.5.1795 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula – k. 25.7.1868 Kiuruvesi, Kiuruvesi, 19 Kettula)


puoliso: 12.3.1816 Kiuruvesi Juho Reittu Juhonpoika Kärkkäinen (s.1788 Iisalmi, Koivujärvi – k. 27.2.1869 Kiuruvesi, Kiuruvesi, 19 Kettula) [3 lasta]

9) Maria Juhontytär Kettunen (s. 3.1.1798 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula - k. 7.6.1871 Kiuruvesi, Kiuruvesi, 19 Kettula)

puoliso: 27.6.1823 Kiuruvesi Lassi Aaponpoika Tenhunen (s. 11.10.1793 Iisalmi. Sulkava, Haarajärvi, Suomalanniemi – k. 4.8.1865 Kiuruvesi, Kiuruvesi, 19 Kettula) [8 lasta]

10) Riitta Tiina Juhontytär Kettunen (s. 26.3.1800 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula - k. 30.3.1800 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula)

5. sukupolvi

1) Johan Juljus Lassinpoika Tenhunen (s. 12.4.1824 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula – k. 1.1.1907 Iisalmen mlk, Haapajärvi, 11 Tyrmynniemi, Yläpiha)

puoliso 1: Ulla Tahvontytär Huttunen (s.18.8.1818 Iisalmi Koski 1 – k. 1.5.1868 Kiuruvesi, Niemisjärvi. 11 Matokangas) [10 lasta]

puoliso 2: Hesekiel Pekanpoika Rytkösen leski Anna Liisa Tahvontytär Partanen (s. 2.12,1819 Iisalmi, Nerkoo, 2 Toraharju – k. 21.2.1907 Iisalmen mlk, Haapajärvi 11 Tyrmynniemi, Yläpiha)

2) Lauri WilhelmLassinpoika Tenhunen (s. 17.12.1826 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula – k. 24.4.1907 Kiuruvesi, Niemisjärvi, 25 Wäärä)

puoliso 1: Johanna Paavontytär Räisänen (s. 19.1.1834 Iisalmi.Niemisjärvi. 8 Wääräkangas - k. 17.12.1858 Iisalmi, Niemisjärvi, 24 Wääräkangas) [3 lasta]

puoliso 2: Reetta Ollintytär Niskanen (s. 31.7.1837 Iisalmi, Niemisjärvi, 6 Niskala - k. 23.8.1894 Kiuruvesi, Niemisjärvi, 25 Wäärä) [8 lasta]

3) Aappo Lassinpoika Tenhunen (s. 20.4.1829 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula – k. 28.5.1904 Kiuruvesi, Kalliokylä, 12 Aittomäki l. Pellonpää)

puoliso: Emilia Samulintytär Rönkä (s. 18.5.1835 Iisalmi, Valkeamäki, 4 Pirttiniemi - k. 22.9.1881 Kiuruvesi, Kalliokylä, 12 Aittomäki l. Pellonpää) [8 lasta]

4) Antti Lassinpoika Tenhunen (s. 16.2.1832 Iisalmi. Kiuruvesi, 7 Kettula – k. 8.6.1885 Pyhäjärvi Ol, Mäkiöiskylä, 28 Kuoppala)

puoliso: Anna Kaisa Rietrikintytär Kämäräinen (s. 5.9.1838 Iisalmi,Kalliojärvi – k. Pyhäjärvi Ol) [6 lasta]

5) Matti Lassinpoika Tenhunen (s. 25.12.1834 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula - k. 21.9.1836 Iisalmi, Kiuruvesi 7 Kettula)

6) Kaisa Maria Lassintytär Tenhunen (s. 19.3.1837 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula – k. 1903 Iisalmen pitäjä, Porovesi)

puoliso Lauri Kumpulainen (Iisalmen pitäjä, Porovesi) [6 lasta]

7) Sofia Lassintytär Tenhunen (s. 4.7.1839 Iisalmi, Kiuruvesi, 7 Kettula – k. 22.8.1922 USA Minnesota, New York Mills)

puoliso Aukusti Nylund (s. 12.9.1839 Pyhäjärvi Ol – k. 1892 USA New York Mills) [9 lasta]


8) Freterik Lassinpoika Tenhunen (s. 4.5.1843 Iisalmi, Kiuruvesi. 20 Kettula - k.19.7.1919 Kiuruvesi, Remekselä.6 Heikkilä, Syrjälä)

puoliso 1: Johanna Ollintytär Pöksyläinen {s. 2,1.1853 Iisalmi, Hautajärvi, 1 Kangas, Heikkilä – k. 13.9.1884 USA, Oregon, Astoria) [6 lasta]

puoliso 2: Olga Vilhelmiina Jahvetintytär Huttunen (s. 11.2.1871 Kiuruvesi, Koski, 1 Paloinen – k. 24.3.1940 Kiuruvesi, Remekselä, Heikkilä, Syrjälä) [5 lasta]

E. Juhani Tenhunen

[Hilkka]

Hei

Minun sukupuussani ovat nämä molemmat Kettus-suvut. Pulkka-Kettusista esiäitini on Juhan taulussa 62 Anna Kristiina Kämäräinen 7.9.1779 - 28.3.1842, naimisissa Lauri Pekanpoika Pietikäisen 10.11.1778 - 14.5.1825 kanssa.

Kiuruveden Kettulasta on Karin Antintytär Kettunen s. n. 1724 - 8.4.1777, naimisissa Kosken Pekka Antinpoika Hyvärisen s. n. 1724 - 20.4.1768 kanssa. Pekka Hyvärinen ja Karin Kettunen asuivat aluksi Koskella, mutta muuttivat sitten Kettulaan. Täten Kettulassa oli sekä Kettusia että Hyvärisiä ja sitten myös Tenhusia, kun Maria Kettunen avioitui v. 1823 Pielavedeltä tulleen Lauri Abrahaminpoika Tenhusen kanssa.

Minulla on Karin Kettusen vanhempina Antti Juhonpoika Kettunen s. n. 1700, k. n. 1759, avioliitossa Catharina Kämäräisen kanssa. Antti Kettusen isä on Juho (Johan) Kettunen s. n. 1660 ja kuollut 2.4.1735. Kuolintiedon yhteydessä on maininta: Kuoli matkalla Pohjanmaalle, Siikajoelle. Oli menossa tapaamaan poikaansa. Olen merkinnyt myös: Kuoli 75-vuotiaana.

Nämä tiedot Juho Kettusen kuolemasta ovat ennen HisKi-aikaa. Olen todennäköisesti saanut kuoliniän kuolleitten luettelosta. HisKissä ei näy kuolinikää.

Samoin minulla on maininta: Iisalmen henkikirjassa 1722 Juho Kettunen ja vaimo sekä poika Antti ja vaimo.

En ole yrittänytkään tutkia näitä Kiuruveden Kettulan Kettusia pidemmälle. Jos katsotaan Juhan Pulkka-Kettunen suvun tietoja, iältään Juho Kettunen on Pekka Ollinpoika Kettusen ja Antti Ollinpoika Kettusen lasten kanssa samaa ikäluokkaa.

Terveisin

Hilkka

[E Juhani Tenhunen]

Kiuruveden Kettulasta on Karin Antintytär Kettunen s. n. 1724 - 8.4.1777, naimisissa Kosken Pekka Antinpoika Hyvärisen s. n. 1724 - 20.4.1768 kanssa. Pekka Hyvärinen ja Karin Kettunen asuivat aluksi Koskella, mutta muuttivat sitten Kettulaan. Täten Kettulassa oli sekä Kettusia että Hyvärisiä ja sitten myös Tenhusia, kun Maria Kettunen avioitui v. 1823 Pielavedeltä tulleen Lauri Abrahaminpoika Tenhusen kanssa.

Minulla on Karin Kettusen vanhempina Antti Juhonpoika Kettunen s. n. 1700, k. n. 1759, avioliitossa Catharina Kämäräisen kanssa. Antti Kettusen isä on Juho (Johan) Kettunen s. n. 1660 ja kuollut 2.4.1735. Kuolintiedon yhteydessä on maininta: Kuoli matkalla Pohjanmaalle, Siikajoelle. Oli menossa tapaamaan poikaansa. Olen merkinnyt myös: Kuoli 75-vuotiaana.

Nämä tiedot Juho Kettusen kuolemasta ovat ennen HisKi-aikaa. Olen todennäköisesti saanut kuoliniän kuolleitten luettelosta. HisKissä ei näy kuolinikää.

Samoin minulla on maininta: Iisalmen henkikirjassa 1722 Juho Kettunen ja vaimo sekä poika Antti ja vaimo.

En ole yrittänytkään tutkia näitä Kiuruveden Kettulan Kettusia pidemmälle. Jos katsotaan Juhan Pulkka-Kettunen suvun tietoja, iältään Juho Kettunen on Pekka Ollinpoika Kettusen ja Antti Ollinpoika Kettusen lasten kanssa samaa ikäluokkaa.

Kiitos Hilkka! Tämä täydentää jo mukavasti viimekesäisessä Kärkkäisten sukukokouksessa esittämiäni tietoja, joita tässä yritämme hahmottaa Kiuruveden seudun ahkerien sukututkijatoverien avustuksella.

Marian ukin Matti Antinpoika Kettusen (n. 1722 - 14.4.1777, HisKi haudatut) isä oli siis Antti Juhonpoika Kettunen (n. 1700 - n. 1759) ja isoisä Juho Kettunen (n. 1660 - 2.4.1735).

Nyt olisi hyvä vielä selvittää Matin puoliso Riitta Kumpulainen, Antin puoliso Kaisa Kämäräinen ja mahdollisesti vielä Juhonkin puoliso sekä tietysti heidän ja Juhon esipolvet.

HisKin mukaan haajaislainen Riitta Viisantytär Kumpulainen kuoli Kiuruvedellä (Kettulassa) 11.3.1791 68-vuotiaana, eli hän oli syntynyt n. 1723. Vihkiäiset Matin kanssa pidettiin 1744 (Charta sigillata).

Kuka oli Juhon poika, jota hän lähti tapaamaan Siikajoella?

E. Juhani Tenhunen

[Hilkka]

Hei

Iisalmen rippikirjasta http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/64.htm

näkyy, että Juho Kettusen poika, joka muutti Siikajoelle oli Olavi Juhonpoika Kettunen. En valitettavasti ole merkinnyt lähdettä, mistä olen saanut Olavi Kettusen vaimoksi Elin Heikintytär Remeksen. (Nykyisin merkitsen aina lähteen, mistä tieto on löytynyt.)

Samalla sivulla Olavin alla on vävy Pekka Hyvärinen ja vaimo Karin Kettunen sekä tytär Anna, esiäitini, joka oli naimisissa Jussi Jussinpoika Kärkkäisen kanssa ja toisessa avioliitossa Paul Kärkströmin kanssa.

Kirkonkirjalähteissä ei mainita Juho Kettusen vaimoa. Sen sijaan katselin eilen, että vuoden 1711 henkikirjassa mainitaan Juho Kettunen ja vaimo sekä poika Antti. Vuoden 1701 henkikirjassa Kiuruveden kylässä ei näyttäisi olevan yhtään Kettusta, joten Juho Kettunen olisi tullut Kiuruvedelle ennen vuotta 1711.

Terveisin

Hilkka

[Hilkka]

Hei

Iisalmen Charta sigillata vuodelta 1737 löytyy

26 Kiuruwesi Olof Johansson Kettuin Elin Remes

[E Juhani Tenhunen]

Iisalmen rippikirjasta http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/64.htm

näkyy, että Juho Kettusen poika, joka muutti Siikajoelle oli Olavi Juhonpoika Kettunen. En valitettavasti ole merkinnyt lähdettä, mistä olen saanut Olavi Kettusen vaimoksi Elin Heikintytär Remeksen. (Nykyisin merkitsen aina lähteen, mistä tieto on löytynyt.)

Samalla sivulla Olavin alla on vävy Pekka Hyvärinen ja vaimo Karin Kettunen sekä tytär Anna, esiäitini, joka oli naimisissa Jussi Jussinpoika Kärkkäisen kanssa ja toisessa avioliitossa Paul Kärkströmin kanssa.

Kirkonkirjalähteissä ei mainita Juho Kettusen vaimoa. Sen sijaan katselin eilen, että vuoden 1711 henkikirjassa mainitaan Juho Kettunen ja vaimo sekä poika Antti. Vuoden 1701 henkikirjassa Kiuruveden kylässä ei näyttäisi olevan yhtään Kettusta, joten Juho Kettunen olisi tullut Kiuruvedelle ennen vuotta 1711.

Kiitos jälleen Hilkalle tärkeistä huomioista! Juho Pöksyläisen Kiuruveden historia (2013, s. 70) antaa seuraavia vuosilukuja Kettulan paikalla asuneista suvuista:

Kiiskinen (Kiuruniemestä)
n. 1664: Mustonen
1695: Partanen (Luupuveden Hakoniemestä)
n. 1720: Kettunen

Hilkan tiedon perusteella Kettuset ovat siis asuneet Kiuruveden kylässä jo ennen Kettulan isännyyttä, mutta sekä Antti että isä-Juho ovat syntyneet jossain muualla. Missä?

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

sekä Antti että isä-Juho ovat syntyneet jossain muualla. Missä?

www.rajapuro.net/savohk/iisalmi/iis_kylittain_nsn.html (http://www.rajapuro.net/savohk/iisalmi/iis_kylittain_nsn.html) saattaa auttaa tässä. Alla mainituissa Iisalmen henkikirjoissa on ollut Kettusia seuraavasti:

1625: Vieremäjärvi
1693: Pappila, Salahmi, Valkeamäki, Vieremäjärvi
1701: Marttisenjärvi, Nissilä, Valkeamäki, Vieremäjärvi, Vänninmäki
1711: Kilpisaari, Kiuruvesi, Marttisenjärvi
1722: Kiuruvesi, Nissilä, Valkeamäki
1727: Haajainen, Kiuruvesi, Nissilä, Valkeamäki, Vieremäjärvi
1734: Kiuruvesi, Valkeamäki, Vieremäjärvi, Vänninmäki
1742: Kiuruvesi, Valkeamäki, Vieremäjärvi, Vänninmäki

Juha Rönkön Pulkka -tekstistä voi poimia lisäksi:

1585, 1620, 1630, 1642: Valkeamäki

Löytyykö Juhoa tai Anttia jostain 1701?

Marttisenjärvi: Heikki vaimoineen
Valkianiemi (Valkeamäki): Juho vaimoineen, Olli vaimoineen
Virmajärvi (Vieremäjärvi): Olli vaimoineen
Sveninmäki (Vänninmäki): Lassi vaimoineen

Valkeamäki 1693:
1) Olli Juhonpoika vaimoineen
2) Paavo Paavonpoika vaimoineen, veli Pekka Paavonpoika vaimoineen, poika Lassi Paavonpoika vaimoineen

Vieremäjärvi 1693:
1) Paavo Ollinpoika vaimoineen
2) Antti Antinpoika vaimoineen, veli Pekka Antinpoika vaimoineen
3) Juho Kettunen vaimoineen

Voisi ajatella, että Juho on syntynyt Vieremäjärvellä, ja 1693 hänen poikansa Olli asuu Valkeamäellä emmen muuttoa Siikajoelle.

Kuka on Juhon isä?

Vieremäjärvi 1625:
1) Olli Paavonpoika Kettunen (3 henkeä)
2) Antti Kettunen (2 henkeä)

Tästä voisi veikata, että Juhon isä olisi Olli Paavonpoika Kettunen ja isoisä Paavo Kettunen?

E. Juhani Tenhunen

[lnurmijoki]

Olen etsinyt vanhempia esiäidilleni Anna Kettuselle (1732-7.7.1776). Annan puoliso oli Elias Pekanpoika Kauppinen (1730-1769) Kauppilanmäen Rapakon tilalta.
Onko kenelläkään tietoa Antti Kettusen ja Kaisa Kämäräisen Anna-tyttären elämänvaiheista ?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/78.htm

Voisiko Elias Kauppisen vaimo Anna olla Antti Kettusen ja Kaisa Kämäräisen
tytär ? En ole löytänyt oletukselleni mitään kirjallista vahvistusta.

Terveisin Lea

[Hilkka]

Pieniä tarkennuksia.

Antti Juhonpoika Kettusen syntymäajan n. 1700 olen päätellyt 1759 alkavasta rippikirjasta, jossa Antti mainitaan 59-vuotiaaksi. Koska Antti esiintyy jo vuoden 1711 henkikirjassa, on hänen täytynyt syntyä n. 1695 tai aikaisemmin, koska henkikirjaan otettiin 16-vuotiaat henkilöt.

Toisaalta koska Olavi Juhonpoika Kettunen ei esiinny vielä vuoden 1722 henkikirjassa, hän ei silloin ollut vielä 16-vuotias.

Siikajoen syntyneistä löytyy Revonlahden kylässä 4.2.1739 Olavi Juhonpoika Kettuselle ja Elin Heikintyttärelle syntynyt tytär Maria.

Hilkka

[Juha Rönkkö]

Pieniä tarkennuksia.

Antti Juhonpoika Kettusen syntymäajan n. 1700 olen päätellyt 1759 alkavasta rippikirjasta, jossa Antti mainitaan 59-vuotiaaksi. Koska Antti esiintyy jo vuoden 1711 henkikirjassa, on hänen täytynyt syntyä n. 1695 tai aikaisemmin, koska henkikirjaan otettiin 16-vuotiaat henkilöt.

Toisaalta koska Olavi Juhonpoika Kettunen ei esiinny vielä vuoden 1722 henkikirjassa, hän ei silloin ollut vielä 16-vuotias.

Siikajoen syntyneistä löytyy Revonlahden kylässä 4.2.1739 Olavi Juhonpoika Kettuselle ja Elin Heikintyttärelle syntynyt tytär Maria.

Hilkka
Tuo Antti on syntynyt noin 1690, koska nuo syntymäajat on edelleen laskettu tuosta noin vuoden 1750 tilanteesta. Antin isä Juho on on ilmeisesti Juhonpoika ja kotoisin Valkiamäestä. Valkiamäen Olli Juhonpoika lineekin tuon Kiuruveden Juhon veli. Ollin ja Juhon isästä en osaa sanoa, mutta Ryhäset liittyvät asiaan jollakin tapaa, Kenties Risto Ryhänen oli mennyt poikien äidin kanssa naimisiin, tahi sen suuntaista. Juho Juhonpoika Kettunen kuitenkin näyttäisi ollee se joka ilmestyy Kiuruvedelle vuoteen 1708 mennessä ja jollakin tapaa Lappalaiset liittyvät asiaan.
En ole noita Kettusia jaksanut tutkailla, kun niin ovelilta välillä nuo sukulaisuus suhyeet vaikuttavat ja Paljon on noita saman nimisiä Paavoja ja Antteja tuolla Valkiamäen ja Vieremän ympäristössä. Aina kun joku asia alkaa näyttämään varmalta, niin löytyy jotain joka kääntää asiat päälaelleen :)

[Juha Rönkkö]

Tuo Antti on syntynyt noin 1690, koska nuo syntymäajat on edelleen laskettu tuosta noin vuoden 1750 tilanteesta. Antin isä Juho on on ilmeisesti Juhonpoika ja kotoisin Valkiamäestä. Valkiamäen Olli Juhonpoika lineekin tuon Kiuruveden Juhon veli. Ollin ja Juhon isästä en osaa sanoa, mutta Ryhäset liittyvät asiaan jollakin tapaa, Kenties Risto Ryhänen oli mennyt poikien äidin kanssa naimisiin, tahi sen suuntaista. Juho Juhonpoika Kettunen kuitenkin näyttäisi ollee se joka ilmestyy Kiuruvedelle vuoteen 1708 mennessä ja jollakin tapaa Lappalaiset liittyvät asiaan.
En ole noita Kettusia jaksanut tutkailla, kun niin ovelilta välillä nuo sukulaisuus suhyeet vaikuttavat ja Paljon on noita saman nimisiä Paavoja ja Antteja tuolla Valkiamäen ja Vieremän ympäristössä. Aina kun joku asia alkaa näyttämään varmalta, niin löytyy jotain joka kääntää asiat päälaelleen :)

Mikäli noissa höpinöissäni on jotain perää, niin tässä saattaisi olla jotain osviittaa, ilmeisesti tuon Juho Juhonpoika Kettusen (k.2.4.1735) isän Juho Kettusen leski Anna Partanen mainitaan.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13929&pnum=83

[Hilkka]

Hei Juha

Kiitos näistä tiedoista. Näin päästään taas taaksepäin Kettusissa.

Yritin saada lähettämäsi linkin auki, mutta voimassa olevilla SSHY:n tunnuksilla ei linkki avaudu. Samoin etsin juuri Savon tuomiokirjatietokunnan oikeustapauksia. Siellä mainitaan Juho Kettunen Kiuruvesi 20.6.1707. Sekään linkki ei avaudu. Näyttää siis siltä, että Juho Kettunen tuli Kiuruvedelle n. vuonna 1707.

Hilkka

[Juha Rönkkö]

Hei Juha

Kiitos näistä tiedoista. Näin päästään taas taaksepäin Kettusissa.

Yritin saada lähettämäsi linkin auki, mutta voimassa olevilla SSHY:n tunnuksilla ei linkki avaudu. Samoin etsin juuri Savon tuomiokirjatietokunnan oikeustapauksia. Siellä mainitaan Juho Kettunen Kiuruvesi 20.6.1707. Sekään linkki ei avaudu. Näyttää siis siltä, että Juho Kettunen tuli Kiuruvedelle n. vuonna 1707.

Hilkka
Noissa SSHY:n linkeissä on toisinaan tuota ongelmaa, mutta kylläpä tuo minulla aukesi tälläkertaa? Näin näyttää tulleen vielä 1707 henkikirjassa ei ole Kiuruvedellä, mutta jo 1708 alkaen löytyy. ja jo kesäkuussa 1707 mainitaan Käräjien mukaan Kiuruvedellä.

[Juha Rönkkö]

Hei

Iisalmen Charta sigillata vuodelta 1737 löytyy

26 Kiuruwesi Olof Johansson Kettuin Elin Remes

ja Siikajoen kastetuista löytyy tytär Maria Kettunen s.9.2.1739 josta Elin Remekselle patronyymi Heikintytär

[E Juhani Tenhunen]

Olen etsinyt vanhempia esiäidilleni Anna Kettuselle (1732-7.7.1776). Annan puoliso oli Elias Pekanpoika Kauppinen (1730-1769) Kauppilanmäen Rapakon tilalta. Onko kenelläkään tietoa Antti Kettusen ja Kaisa Kämäräisen Anna-tyttären elämänvaiheista ?

www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/78.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/78.htm)

Voisiko Elias Kauppisen vaimo Anna olla Antti Kettusen ja Kaisa Kämäräisen tytär? En ole löytänyt oletukselleni mitään kirjallista vahvistusta.

Veikko Perttunen (SSHYWiki) on kirjannut Iisalmen rippikirjan 1759 sivun seuraavasti:

081 Kiuruwesi (eRKs077)%%
Anders Kettuin obiit 59 (eK)
h: Cath. Kämerein Bräckl 52 (eK)
fil Anna gift 1731 20 (eK)

Fil Matz Anderson 25 (eK)
h. Brita Cumbul. 27 (eK)

gener Petter Hywoin 26 (eK)
h: Cath. Kettuin 22 (eK)

dräng Pol Piedi...
dräng Eric .....soin 18 ankommen ifr Cangasniemi
,,,,, afsk sold med ...attest ...5 Jan1762
Olof................. 1705 ankommen från Brahestad in Salo
ho Lisa............. 1710 med ....Stenbäcks attest 4 martii 1764

Annan puolison nimeä ei tässä näy, ja Kauppilanmäen (Caupila) kyläsivua ei ole käännetty.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Olen etsinyt vanhempia esiäidilleni Anna Kettuselle (1732-7.7.1776). Annan puoliso oli Elias Pekanpoika Kauppinen (1730-1769) Kauppilanmäen Rapakon tilalta.
Onko kenelläkään tietoa Antti Kettusen ja Kaisa Kämäräisen Anna-tyttären elämänvaiheista ?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/78.htm

Voisiko Elias Kauppisen vaimo Anna olla Antti Kettusen ja Kaisa Kämäräisen
tytär ? En ole löytänyt oletukselleni mitään kirjallista vahvistusta.

Terveisin Lea
Minä voisin veikata että Elias Kauppisen appiukko löytyy läheiseltä Vänninmäeltä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5824741

[E Juhani Tenhunen]

Minä voisin veikata että Elias Kauppisen appiukko löytyy läheiseltä Vänninmäeltä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5824741

Samaa veikkaan itsekin.

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Minä voisin veikata että Elias Kauppisen appiukko löytyy läheiseltä Vänninmäeltä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5824741

Samaa veikkaan itsekin.

Kettulan Anna mainitaan Hilkan vanhalla sivustolla www.mesterton.net/hilkankoti/heikkipietikainen.htm

E. Juhani Tenhunen

[lnurmijoki]

Lauri Kettusen ja Kaisa Tikkasen tytär Anna on myös esiäitini. Hänet olen merkinnyt Mikko Mikonpoika Revon puolisoksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/283.htm

Tarkemmin tutkittaessa Anna Laurintytär saattaa olla Elias Kauppisen puoliso.
Vuoden 1759-1765 rippikirjan mukaan Anna Laurintytär on syntynyt 1732 ja Mikko
Revon puoliso Anna 1728.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/278.htm

Syntymävuodet saattavat olla virheellisiä, mutta rippikirjan mukaan ei ole kuitenkaan kysymys samasta Annasta, kun verrataan Lauri Kettusen tyttären ja Mikko Revon puolison syntymäaikoja ??

Terveisin Lea

[Juha Rönkkö]

Lauri Kettusen ja Kaisa Tikkasen tytär Anna on myös esiäitini. Hänet olen merkinnyt Mikko Mikonpoika Revon puolisoksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/283.htm

Tarkemmin tutkittaessa Anna Laurintytär saattaa olla Elias Kauppisen puoliso.
Vuoden 1759-1765 rippikirjan mukaan Anna Laurintytär on syntynyt 1732 ja Mikko
Revon puoliso Anna 1728.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/278.htm

Syntymävuodet saattavat olla virheellisiä, mutta rippikirjan mukaan ei ole kuitenkaan kysymys samasta Annasta, kun verrataan Lauri Kettusen tyttären ja Mikko Revon puolison syntymäaikoja ??

Terveisin Lea
Tuon Mikko Revon vaimon Anna Kettusen s.1728 vanhemmat kiinnostaisivat minuakin. Vanhin poika syntyi jo 1750, joten tuo Anna Laurintytär ei ehkä täsmää tuohon ja olisi sen Kauppisen vaimo.

[Juha Rönkkö]

Tuon Mikko Revon vaimon Anna Kettusen s.1728 vanhemmat kiinnostaisivat minuakin. Vanhin poika syntyi jo 1750, joten tuo Anna Laurintytär ei ehkä täsmää tuohon ja olisi sen Kauppisen vaimo.
Näinhän se oli kun kaivelin tietojani. Mikko Repo ja Anna Kettunen mainitaan jo tässä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031992), joten Anna ei voi olla sama joka on kotonaan vielä seuraavassa kirjassa.

Eräs mielen kiintoinen ajatus olisi kytkeä tuo Mikko Revon Anna vaimo Kettunen-Ketolin sukuun eräs suvun jäsenistä Olli Ketolin oli iisalmen lukkarin renkinä ja sittemmin vävynä. Johan Ketolin puolestaan asui Tikanniemessä ja toinen vaimo oli Prudentia Spora talossa oli vuonna 1760 piikana eräs Kaisa Repo. Tuon Olli Ketolin lapsista löytyy mm. poika Abraham kuten Mikko Revon ja Anna Kettusenkin. Ongelmana vaan on löytää pohdinnoille jotain todisteita.
Tiedän että Olli Ketolin oli syntynyt noin 1726 ja hänellä oli siskot Anna, Katarina ja Maria, joiden myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.:cool:

[E Juhani Tenhunen]

Näinhän se oli kun kaivelin tietojani. Mikko Repo ja Anna Kettunen mainitaan jo tässä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11031992), joten Anna ei voi olla sama joka on kotonaan vielä seuraavassa kirjassa.

Veikko Perttusen SSHY-Wikissä 1734 Lassi ja Anna Lassintytär Kettunen asuvat siis nykyisessä Iisalmen Soinlahdessa:

260 Sweuninmäki (eRKs010) (sRKs280)%%
Lars Kettuin 46 (eK) (sK)
h: Cath. Tickain 41 (eK) (sK)
dr Anna 17 (sK)
dr Catharina (SL1738) 4 (sK)
son Peter Larsson 14 (sK)
son Pål Larsson 2

obiit Ea Helena Kettuin (eK)
dotter Cathrina (Johansdr Rönckö) (eK)
dotter Anna (Johansdr Rönckö) gift
dotter Helena(Johansdr Rönckö)

Mikko Mikonpoika Revon vaimo Anna Kettunen on 10 vuotta vanhempi (s. n. 1723);

265 Swenninmäki (eRKs011) (sRKs285)%%
Michel Repo 60 (eK) (sK)
ho Cath Lappal obiit 51 (eK) (KL1738 48 år)
ho Anna Kaickonen (sK)
dotter Maria 22 (sK)
dr Anna 11
dr Catharina 6

gt til ,,,,,,, med ,,,,,
son Thomas ... Repo
ho Walborg .....

son Georgi Michelson Repo 30 (eK) (sK)
ho Susanna Oikarinen 25 (sK)
dr Catharina 4
soneson Jöran Jöransson 2

son Michel Michelsson Repo 28 (eK) (sK)
h; Anna Kettuin 27 (sK)
soneson Michel Michelson 8
son Pål Michelson (sK)
son Petter Michelson 3

obiit Ea Maria Repo (KL1738 71år)

Kauppilanmäki puuttuu, mutta käydäänpä Kettulassa, missä oli paljon porukkaa jo silloin (Olli oli jo lähtenyt Siikajoelle, ja oliko Juhon anoppi siis Kirsti Kiiskinen?):

077 Kiuruwesi (eRKs070)(sRKs081)%%
Johan Kettuin obiit (KL1745)
son Anders Johanson (eK) (sK)
ho Catharina Kämäräin (eK) (sK)
dr Maria gift
dr Catharina gift (alempana)
dr Anna (sK)
dr Catharina (yliviiv)

sonason Math Anderson (sK)
ho Brita Cumbul (sK)
dr Catharina (SL1746) 4

sonason Anders Matson 2 (SL1749)

son Olof ....son ,,, til österbtn
Måg Petter Hyfwoin (sivulta 091) (sK)
ho Catharina Kettuin(sivulta 091) (sK)
dr Anna 1

Anders Hyvöin (eK) (sRKs080)
ho Brita Pöxyl (sivulta 027) (sRKs080)
ho Magdalena Keräin obiit (eK) (KL 1747 64 år)
dr Margareta 20 (sRKs080)
dr Christina 18 (sRKs080)
dr Magdalena (SL1744) 6
dr Elisabetha (SL1746) 4 (sRKs080)
dr Catharina 2
son Olof Andersson (eK) (sRKs080)
sonason Anders Olson 2
son Anders ....(yliviiv)
son Lars Anderson 10 (SL1740) (sRKs080)

swärmor Christina Kiskinen (yliviiv) (eK) (KL1739 60år)

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Nyt vilkaisemme Timo Alasen toimittamaa teosta Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo vuosilta 1562-1563 (Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009, s. 114, ks. myös www.kotus.fi). Fol. 82 v sisältää arviokunnan 1751, johon ovat kuuluneet Paavo ja Olli Kettunen:
"Salmia och etelä poli, Pohias poli tijssme ierfuiä, Luec pole wetemä ierfuiä, Poroueen pää, Begiärdt af Johan Mortenson weneh poli Itä mäki, Ite poli talas iärvi, Poli päiuan poli Sokan pöriätä, Pohias pää Soij ierfuiä, Etelä pää walkiast, Kumbu saari poroweeldh, Iijn mäki."
Tässä ovat selvästikin Vieremän, Iisalmen ja Kiuruveden Kettusten tunnetut alkujuuret kirjattuina v. 1564. Vieremäjärvi lienee ollut lähtöalue, ja aluetta on laajennettu Valkeiskylän suuntaan?

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

"Salmia och etelä poli, Pohias poli tijssme ierfuiä, "Tiismejärvi"? Mitä nykysuomeksi? Tiimalasin muotoinen järvi salmineen? Olisivatko kyseessä Vuorisjärvi, Levälahti, Rikulinjoki, Kapeavesi ja Palosenjärvi pohjoispuolen samannimisine asutuksineen?

Luec pole wetemä ierfuiä,Vieremäjärven luoteispuoli eli nykyinen Vieremän kirkonkylä lienee ollut Kettusten pääpaikka.

Poroueen pää,Poroveden päällä saatetaan tarkoittaa Kihlovirran luusuaa?

Begiärdt af Johan Mortenson weneh poli Itä mäki,Veneh poli saattaa tarkoittaa tässä länsipuolta? Itämäellä voidaan tarkoittaa Iisalmen keskusniemeä?

Ite poli talas iärvi,Helppo: Talasjärven itäpuoli.

Poli päiuan poli Sokan pöriätä, Saattaa hyvinkin olla Sukevanjärven kaakkoispäässä sijaitseva nykyinen Sukevan taajama.

Pohias pää Soij ierfuiä,Voisi olla Iso-Iin pohjoispää eli Iinpää, jos Iso-Ii on ennen ollut Soinjärvi.

Etelä pää walkiast,Liittynee Valkeiskylän asuinpaikkaan: Iso-Valkeisen eteläranta, tai jos myös Pikku-Valkeinen otetaan mukaan, järvien etelärannat.

Kumbu saari poroweeldh,Poroveden Kumpusaari.Siitäkö nimi Iisalmen Kumpulaisille?

Iijn mäki Iimäki.

Myös kilpailevat tulkinnat ovat lämpimästi tervetulleita!

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

"Tiismejärvi"? Mitä nykysuomeksi? Tiimalasin muotoinen järvi salmineen? Olisivatko kyseessä Vuorisjärvi, Levälahti, Rikulinjoki, Kapeavesi ja Palosenjärvi pohjoispuolen samannimisine asutuksineen?

Tai sitten kyseessä onkin Kettusten lähtöpaikka Pien-Savossa, Tavisalmen Savilahden neljänneksen ensimmäisessä (!) kymmenyksessä. Rantasalmi ja Joroinen ovat pariinkin otteeseen kisanneet Teemassaaren (savolaisittain Tiemassaaren) omistuksesta, ja aina kisa on päättynyt rantasalmelaisten voittoon. Tiemassaaren etelärannan järviä ovat Suuri Tiemasjärvi ja Pieni Tiemasjärvi välissä olevine Haikiosalmineen. ja varsinkin ensinmainitun rannalla on Teemassaaren Pohjoiskylän asutusta.

Olli Kettunen (ehkä edellä mainittu) mainitaan myös Lauri Rautiaiselle kuuluneen Rantasalmen neljänneksen kolmannen kymmenyksen (Lautakotalan kylä) arviokunnan 1618 (fol. 61, s. 90) osassa: "Begiärdtt Erick Arffuedsson till wederlagh för kaijan luhta som Olli kettuinen Vann ifrån temaisjen Joen sw luhta." Mainittu rehevä luhta on saattanut sijaita jommassa kummassa päässä tätä järvireittiä (Tiemaspohjassa tai todennäköisemmin Eteläjoen suussa).

Markku Ruuskanen (Suku Forum 20.2.2011) on todennut: Lautakotalax by on isossajaossa muutettu nimeltään Lahdenkyläksi ja siihen on liitetty Syväiskylän talo no 4. Lahdenkylä on Rantasalmen kirkonkylästä Kolkontaipaleen ja Joroisten suuntaan ja rajoittuu mm. Tornioniemen kylään.

Haapaveden toisella puolella Lahdenkylän ja Tiemassaaren välissä on sattumoisin Vetämäsaari. Sen pohjoispuolella olevaa vesistöä kutsutaan nykyisin Suvivedeksi, mutta ken tietää, vaikka alkuperäinen nimi olisikin ollut Vetämäjärvi. Sen luoteisrannalta löytyy asutus nimeltä Kuivaharju, jonka ohitse pääsi ainakin haapioita vetäen Haapaveden Kuivalahteen ja edelleen Joroisten puolelle. Eli voi olla, että Kettusten (vaikkapa Ollin) Vetämäjärven sija olisikin täällä eikä Vieremäjärvellä...

Matkalla 450 vuoden takaisissa merkinnöissä

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

"Tiismejärvi"? Mitä nykysuomeksi?
Varmaankin Tismiö


Pohias pää Soij ierfuiä,
Soinjärvi löytyy edelleen

tässä nyt nuo kaksi paikkaa kartalla (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Soinj%C3%A4rvi&srs=EPSG%3A3067&y=7056365&mode=rasta&x=512427&lang=fi)

[Juha Rönkkö]

Poli päiuan poli Sokan pöriätä,
Saattaa hyvinkin olla Sukevanjärven kaakkoispäässä sijaitseva nykyinen Sukevan taajama.

tahi Puolen päivän puoli (Sokan?) Pyöreen tienoilta
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&srs=EPSG%3A3067&y=7069965&mode=rasta&x=512467&lang=fi

[E Juhani Tenhunen]

Varmaankin Tismiö

Soinjärvi löytyy edelleen

Erinomaisia rehuvesiä, kiitos! Tismiö -nimessä saattaisi kyllä heijastua kaikuja Rantasalmen Tiemassaaren suunnalta. Soinjärvi tullee kyllä siitä Swänninmäestä.

Vieremäjärven osalta voimme lainata lähdettä www.rajapuro.net/savohk/iisalmi/iis1625_nimi.html#K : kaikki mainitut Kettuset ovat sieltä!

Kettuin
Anders (Vieremäjärvi) 78A (http://www.rajapuro.net/savohk/kuopio/kuo1625_hk.html#78A)
Olof Pållsson (Vieremäjärvi) 78A (http://www.rajapuro.net/savohk/kuopio/kuo1625_hk.html#78A)
Kettuinen
Jöns (Vieremäjärvi) 78B (http://www.rajapuro.net/savohk/kuopio/kuo1625_hk.html#78B)

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

tahi Puolen päivän puoli (Sokan?) Pyöreen tienoilta
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&srs=EPSG%3A3067&y=7069965&mode=rasta&x=512467&lang=fi

Juu, tämä Vieremän paikka se varmasti on, vaikkei Sokkaa löytyisikään...

Alanen ei varmaankaan huomannut, että nämä paikat ovat näin pohjoisessa!

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Juu, tämä Vieremän paikka se varmasti on, vaikkei Sokkaa löytyisikään...

Alanen ei varmaankaan huomannut, että nämä paikat ovat näin pohjoisessa!

E. Juhani Tenhunen
Tässäpä vielä Habermanin tilusluettelo (http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol39v.html); jatkuu folio 40
sen mukaan kettuset asuivat pääosin tuossa Valkeisen ympäsistössä ja yksi Vieremän tinoilla. Yksi Kettunen löytyy muuten Syväriltä ja Niemisjärveltä, Mutta nuo Iisalmen Kettuset siis Valkeisilta

[E Juhani Tenhunen]

Tässäpä vielä Habermanin tilusluettelo (http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol39v.html); jatkuu folio 40
sen mukaan kettuset asuivat pääosin tuossa Valkeisen ympäsistössä ja yksi Vieremän tinoilla. Yksi Kettunen löytyy muuten Syväriltä ja Niemisjärveltä, Mutta nuo Iisalmen Kettuset siis Valkeisilta

Lassi, Juho ja Olli Kettunen - kiitos! Niemisjärvellä tarkoitat varmaan myöhempää Kiuruveden Niemisjärveä, mistä osa lohkoutui Kiuruveden kyläksi.

Palaamme 1620-luvulta vielä vuoteen 1561 Liisa Poppiuksen tutkimukseen "Juvan anekit ja niihin kuuluvat maakappaleet v:n 1561 maaluettelon mukaan sekä niistä muodostuneet talot ja taloja hallinneet suvut isoonvihaan saakka" teoksessa Juvan historia (Juva 1957: Juvan seurakunta ja kunta, s. 669 - 698).

Juvan Järvenpään kylässä sijainnutta arviokuntaa 918 (s. 675) hallitsi 1561 Olli Kettunen, jolle kuuluivat kappale Käärmelamminselkää, Pitkäniemensivukangas, Mustalamminkangas, kappale Mälkiäisenrantaa sekä kappale Hulkiannientä. Alueesta tuli pääosin osa Härkälän taloa ja lopusta osa Kettulan kylän Teittilän taloa.

Juvan Taipaleen kylässä sijainnutta arviokuntaa 925 (s. 694) hallitsi 1561 Antti Kettunen, jolle kuuluivat Salajärventaival, Maranniemi, Korkiamäki, Telmankangas ja Sourunmäki. Alue oli 1957 osa Teittilän taloa.

Kettulan ja Taipaleen Teittilän talojen sijainti Jukajärven kaakkoispohjukan eri puolilla kertoo, että Ollin ja Antin suku on mitä todennäköisimmin asuttanut Juvan Kettulan kylää.

Juvan Kettuset ovat mielestäni todennäköisimpiä Valkeiskylään ja Vieremäjärvelle muuttaneita Kettus-ehdokkaita.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Lassi, Juho ja Olli Kettunen - kiitos! Niemisjärvellä tarkoitat varmaan myöhempää Kiuruveden Niemisjärveä, mistä osa lohkoutui Kiuruveden kyläksi.

Palaamme 1620-luvulta vielä vuoteen 1561 Liisa Poppiuksen tutkimukseen "Juvan anekit ja niihin kuuluvat maakappaleet v:n 1561 maaluettelon mukaan sekä niistä muodostuneet talot ja taloja hallinneet suvut isoonvihaan saakka" teoksessa Juvan historia (Juva 1957: Juvan seurakunta ja kunta, s. 669 - 698).

Juvan Järvenpään kylässä sijainnutta arviokuntaa 918 (s. 675) hallitsi 1561 Olli Kettunen, jolle kuuluivat kappale Käärmelamminselkää, Pitkäniemensivukangas, Mustalamminkangas, kappale Mälkiäisenrantaa sekä kappale Hulkiannientä. Alueesta tuli pääosin osa Härkälän taloa ja lopusta osa Kettulan kylän Teittilän taloa.

Juvan Taipaleen kylässä sijainnutta arviokuntaa 925 (s. 694) hallitsi 1561 Antti Kettunen, jolle kuuluivat Salajärventaival, Maranniemi, Korkiamäki, Telmankangas ja Sourunmäki. Alue oli 1957 osa Teittilän taloa.

Kettulan ja Taipaleen Teittilän talojen sijainti Jukajärven kaakkoispohjukan eri puolilla kertoo, että Ollin ja Antin suku on mitä todennäköisimmin asuttanut Juvan Kettulan kylää.

Juvan Kettuset ovat mielestäni todennäköisimpiä Valkeiskylään ja Vieremäjärvelle muuttaneita Kettus-ehdokkaita.

E. Juhani Tenhunen

Taitaa tuo Niemisjärvi tällä kertaa vuorostataan viitata Kuopion seudulle.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol13.html#Kettuinen,%20Per%20Anderss on

[E Juhani Tenhunen]

Taitaa tuo Niemisjärvi tällä kertaa vuorostataan viitata Kuopion seudulle.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol13.html#Kettuinen,%20Per%20Anderss on

Syvärin Hirvilahti Nilsiässä...

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Juvalaisella Olli Kettusella oli eräsijoja Vieremällä ja Ollin pojat muuttivat sittemmin noille eräsijoille. Näin kertoo Arvo Soininen kirjassaan Pohjois-Savon asuttaminen.
Seuraa hyvinkin epävarma sukujuonto: suluissa on karkeasti arvioidut syntymävuodet.
Olli Kettunen (1500) Juva
Olli Ollinpoika (1535) Juva
Paavo Ollinpoika (1560) Vieremä
Paavo Paavonpoika (1590) Vieremä
Hieman jo varmemman oloista tästä eteenpäin.
Olli Paavonpoika (1615) Vieremä/Valkiamäki
Juho Ollinpoika (1640) Valkiamäki
Juho Juhonpoika (1670) Valkiamäki
Antti Juhonpoika (1690) Valkiamäki k.1757 Kiuruvesi

[tuomoerola]

Veikko Perttusen SSHY-Wikissä 1734 Lassi ja Anna Lassintytär Kettunen asuvat siis nykyisessä Iisalmen Soinlahdessa:

260 Sweuninmäki (eRKs010) (sRKs280)%%
Lars Kettuin 46 (eK) (sK)
h: Cath. Tickain 41 (eK) (sK)
dr Anna 17 (sK)
dr Catharina (SL1738) 4 (sK)
son Peter Larsson 14 (sK)
son Pål Larsson 2

obiit Ea Helena Kettuin (eK)
dotter Cathrina (Johansdr Rönckö) (eK)
dotter Anna (Johansdr Rönckö) gift
dotter Helena(Johansdr Rönckö)

Mikko Mikonpoika Revon vaimo Anna Kettunen on 10 vuotta vanhempi (s. n. 1723);

265 Swenninmäki (eRKs011) (sRKs285)%%
Michel Repo 60 (eK) (sK)
ho Cath Lappal obiit 51 (eK) (KL1738 48 år)
ho Anna Kaickonen (sK)
dotter Maria 22 (sK)
dr Anna 11
dr Catharina 6

gt til ,,,,,,, med ,,,,,
son Thomas ... Repo
ho Walborg .....

son Georgi Michelson Repo 30 (eK) (sK)
ho Susanna Oikarinen 25 (sK)
dr Catharina 4
soneson Jöran Jöransson 2

son Michel Michelsson Repo 28 (eK) (sK)
h; Anna Kettuin 27 (sK)
soneson Michel Michelson 8
son Pål Michelson (sK)
son Petter Michelson 3

obiit Ea Maria Repo (KL1738 71år)

Kauppilanmäki puuttuu, mutta käydäänpä Kettulassa, missä oli paljon porukkaa jo silloin (Olli oli jo lähtenyt Siikajoelle, ja oliko Juhon anoppi siis Kirsti Kiiskinen?):

077 Kiuruwesi (eRKs070)(sRKs081)%%
Johan Kettuin obiit (KL1745)
son Anders Johanson (eK) (sK)
ho Catharina Kämäräin (eK) (sK)
dr Maria gift
dr Catharina gift (alempana)
dr Anna (sK)
dr Catharina (yliviiv)

sonason Math Anderson (sK)
ho Brita Cumbul (sK)
dr Catharina (SL1746) 4

sonason Anders Matson 2 (SL1749)

son Olof ....son ,,, til österbtn
Måg Petter Hyfwoin (sivulta 091) (sK)
ho Catharina Kettuin(sivulta 091) (sK)
dr Anna 1

Anders Hyvöin (eK) (sRKs080)
ho Brita Pöxyl (sivulta 027) (sRKs080)
ho Magdalena Keräin obiit (eK) (KL 1747 64 år)
dr Margareta 20 (sRKs080)
dr Christina 18 (sRKs080)
dr Magdalena (SL1744) 6
dr Elisabetha (SL1746) 4 (sRKs080)
dr Catharina 2
son Olof Andersson (eK) (sRKs080)
sonason Anders Olson 2
son Anders ....(yliviiv)
son Lars Anderson 10 (SL1740) (sRKs080)

swärmor Christina Kiskinen (yliviiv) (eK) (KL1739 60år)

E. Juhani Tenhunen

Mutta mihin perheeseen kuului Iisalmen Nerkoon Paavo Paavonpoika Väisäsen ( 1707-13.2.1782 ) vaimo Anna Kettunen ( RK:n mukaan s. 1717) ? Entäs Iisalmen Onkiveden Olli Hujasen vaimo Anna Kettunen, jolla oli Ollinsa kanssa mm. tytär Riitta Hujanen, s. 14.11.1733 ?

[E Juhani Tenhunen]

Mutta mihin perheeseen kuului Iisalmen Nerkoon Paavo Paavonpoika Väisäsen ( 1707-13.2.1782 ) vaimo Anna Kettunen ( RK:n mukaan s. 1717) ? Entäs Iisalmen Onkiveden Olli Hujasen vaimo Anna Kettunen, jolla oli Ollinsa kanssa mm. tytär Riitta Hujanen, s. 14.11.1733 ?

Hyviä kysymyksiä Tuomolta! Tilanne on samankaltainen kuin aiemmin Dorde Laukkasten kohdalla. Soinlahti 5:n Mikko Revon Anna on kuolintietojen (HisKi) perusteella syntynyt n. 1734. HisKin vihkitiedoista näkee, että hieman myöhempien aikojen Anna Kettuset tulevat useimmiten Valkeiskylästä tai Vieremältä, joten "sieltä ne Annat lie" J. Karjalaista mukaellen...

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Juvalaisella Olli Kettusella oli eräsijoja Vieremällä ja Ollin pojat muuttivat sittemmin noille eräsijoille. Näin kertoo Arvo Soininen kirjassaan Pohjois-Savon asuttaminen.
Seuraa hyvinkin epävarma sukujuonto: suluissa on karkeasti arvioidut syntymävuodet.
Olli Kettunen (1500) Juva
Olli Ollinpoika (1535) Juva
Paavo Ollinpoika (1560) Vieremä
Paavo Paavonpoika (1590) Vieremä
Hieman jo varmemman oloista tästä eteenpäin.
Olli Paavonpoika (1615) Vieremä/Valkiamäki
Juho Ollinpoika (1640) Valkiamäki
Juho Juhonpoika (1670) Valkiamäki
Antti Juhonpoika (1690) Valkiamäki k.1757 Kiuruvesi

Näemme, että Kettusten sukuhistoria on pitkälti samankaltainen kuin Kiuruveden Sulkavan Haarankylän Tenhusten. Esim. Vieremän Vieremäjärven Pulkkalan sijainti keskellä Pohjois-Savon suurjärven (Saimaa ja Päijänne yhdessä!) parhaiten erottuvia muinaisrantoja on hyvin samankaltainen - äärimmäisen edullinen - kuin Haaran: täällä on viihdytty liki 500 vuotta, eikä suotta! Sukujen kohtaamisessa 1824 - 190 vuotta sitten - savolaissukujen samankaltaiset elintavat yhdistivät esivanhempiani Lassi Tenhusta ja Maria Kettusta Kiuruveden Kettulassa.

E. Juhani Tenhunen

[Hilkka]

Juvalaisella Olli Kettusella oli eräsijoja Vieremällä ja Ollin pojat muuttivat sittemmin noille eräsijoille. Näin kertoo Arvo Soininen kirjassaan Pohjois-Savon asuttaminen.
Seuraa hyvinkin epävarma sukujuonto: suluissa on karkeasti arvioidut syntymävuodet.
Olli Kettunen (1500) Juva
Olli Ollinpoika (1535) Juva
Paavo Ollinpoika (1560) Vieremä
Paavo Paavonpoika (1590) Vieremä
Hieman jo varmemman oloista tästä eteenpäin.
Olli Paavonpoika (1615) Vieremä/Valkiamäki
Juho Ollinpoika (1640) Valkiamäki
Juho Juhonpoika (1670) Valkiamäki
Antti Juhonpoika (1690) Valkiamäki k.1757 Kiuruvesi

Vertailen nyt näitä Kettusia ja Pulkka-Kettusia. Olisiko niin, että Paavo Paavonpoika Kettunen s. 1590 ja Pulkka-Kettusten Antti Kettunen s. 1595 olisivat veljeksiä?

Hilkka

[Juha Rönkkö]

Vertailen nyt näitä Kettusia ja Pulkka-Kettusia. Olisiko niin, että Paavo Paavonpoika Kettunen s. 1590 ja Pulkka-Kettusten Antti Kettunen s. 1595 olisivat veljeksiä?

Hilkka
Pulkka Kettusten Antin s.noin 1695 isä lienee joko Olli tai Antti

Tuolla ensimmäisellä Ollilla s.noin 1500 oli jo ilmesiseti ainakin kolme poikaa
Pekka s.noin 1625
Paavo s.noin 1630
Olli s.noin 1635
Jostakin noista Kolmesta pojasta sitten haarautuu ne Pulkka Kettusetkin kuten muutkin Ylä-Savon Kettuset. Niminä on niin tiuhaan Paavoa, Ollia, Pekkaa ja Anttia että Hirvittää:D:

[Hilkka]

Tällä ensimmäisellä Pulkka-Kettusella tarkoitin 1. taulussasi olevaa Antti Kettusta.

I Antti Kettunen, s. noin 1595 Iisalmi, Valkiamäki. Antin pojilla näyttäisi olleen omistuksia Valkiamäki no 3:ssa ja Ryhälänmäki no 3:ssa.

Sehän on selvää, että tällä hetkellä on mahdoton saada selville kaikkia suvun jäseniä 1500- ja 1600-luvuilta. Minulla oli samanlainen tilanne tutkiessani vanhimpia Tenhusia. Olen täysin varma, että lapsia oli huomattavasti enemmän kuin mitä asiakirjoista sain selville.

[E Juhani Tenhunen]

Tällä ensimmäisellä Pulkka-Kettusella tarkoitin 1. taulussasi olevaa Antti Kettusta.

I Antti Kettunen, s. noin 1595 Iisalmi, Valkiamäki. Antin pojilla näyttäisi olleen omistuksia Valkiamäki no 3:ssa ja Ryhälänmäki no 3:ssa.

Sehän on selvää, että tällä hetkellä on mahdoton saada selville kaikkia suvun jäseniä 1500- ja 1600-luvuilta. Minulla oli samanlainen tilanne tutkiessani vanhimpia Tenhusia. Olen täysin varma, että lapsia oli huomattavasti enemmän kuin mitä asiakirjoista sain selville.

Totta kai, mutta Haaran Tenhusten osalta pääsukulinja on sentään jotenkin saatu selville - kiitos varsinkin Hilkan! Tähän voimme pyrkiä Vieremän-Kiuruveden Kettustenkin kohdalla. Kärkkäisten osalla linjoja on sitten useampiakin, ja ne on ilmeisesti selvitettykin. Kiinnostavia ovat myös Kettusten vaimojen tarkemmat sukuyhteydet, kaikilla kun ei ole esim. Kämäräisten sukuhistorioita kotonaan.

Kettulan alkuaikojen osalta saanemme jo tarkempia sukuluetteloita.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Mutta mihin perheeseen kuului Iisalmen Nerkoon Paavo Paavonpoika Väisäsen ( 1707-13.2.1782 ) vaimo Anna Kettunen ( RK:n mukaan s. 1717) ? Entäs Iisalmen Onkiveden Olli Hujasen vaimo Anna Kettunen, jolla oli Ollinsa kanssa mm. tytär Riitta Hujanen, s. 14.11.1733 ?

Tuo 1717 syntynyt Anna voisi kyllä kuulua Paavo ja Marketta Kettusen perheeseen. Oli naimisissa jonkun talollisen kanssa, ja ikäkin voisi täsmätä, mutta todisteteita en ainakaan vielä ole löytänyt.
http://ronkkola.fi/jalkipolvitauluja/paavo-ollinpoika-kettunen/

Minuakin tuo Onkiveden Olli Hujasen vaimon sukutausta kiinnostaisi. Jonkun (Paavo?) Kettusen tyttöjä lienee?

[tuomoerola]

Tuo 1717 syntynyt Anna voisi kyllä kuulua Paavo ja Marketta Kettusen perheeseen. Oli naimisissa jonkun talollisen kanssa, ja ikäkin voisi täsmätä, mutta todisteteita en ainakaan vielä ole löytänyt.
http://ronkkola.fi/jalkipolvitauluja/paavo-ollinpoika-kettunen/

Minuakin tuo Onkiveden Olli Hujasen vaimon sukutausta kiinnostaisi. Jonkun (Paavo?) Kettusen tyttöjä lienee?

Oikein. Kun Iisalmen Onkiveden rippikirjan 1759-65 mukaan Olli ( Ollinpoika ) Hujasen ( k. 21.1.1742 "48-v:na" eli s. n. 1691 ) lesken, huonokuntoisen (bräcklig) Olli ( "31 v ) ja Paavo ( Pål, 28 v ") Hujasen äiti Anna Kettunen mainitaan 61-vuotiaaksi ja kuolleeksi n. 1763-64 ( viimeinen ehtoollisella käynti 17.6.1763 ), näyttäisi siltä, että kun Ollin ja Annan toiseksi vanhimman pojan nimi oli Paavo, äidin isän nimi voisi olla Paavo.
T.E.

[Juha Rönkkö]

Tällä ensimmäisellä Pulkka-Kettusella tarkoitin 1. taulussasi olevaa Antti Kettusta.

I Antti Kettunen, s. noin 1595 Iisalmi, Valkiamäki. Antin pojilla näyttäisi olleen omistuksia Valkiamäki no 3:ssa ja Ryhälänmäki no 3:ssa.

Sehän on selvää, että tällä hetkellä on mahdoton saada selville kaikkia suvun jäseniä 1500- ja 1600-luvuilta. Minulla oli samanlainen tilanne tutkiessani vanhimpia Tenhusia. Olen täysin varma, että lapsia oli huomattavasti enemmän kuin mitä asiakirjoista sain selville.

Voisin esittää oletuksena että sen Antti Pulkka Kettusen s.noin 1595 isä olisi Antti Kettunen s.noin 1560, jonka isä taasen voisi olla se Olli Ollinpoika s.noin 1535, jolloin mentäisiin sukupolvea kauemmas niistä Antista s.noin 1595 ja Paavo Paavonpoika Kettusesta s.noin 1590.
Tuolla vuoden 1560 tienoilla syntyneellä Antilla oli sitten pojat Olli s., 1590 (jolla oli ainakin poika Antti) ja Antti s.noin 1595 (joka on niitä Pullka-Kettusia)

[Hilkka]

Kiitos Juha näistä tiedoista. Olen kytkenyt Kettuset ja Pulkka-Kettuset. Antti ja Olli näyttävät olevan tyypillisimmät suvun nimet.

[Juha Rönkkö]

Tässäpä olisi hahmotelmaa noista Kettusten alkupään tiedoista. Saattaahan noissa olla virheitä ja lopullista totuutta noihin tuskin koskaan löytyy. Mutta kilpailevia versioita, noista linjauksista saa esittää.

Perhe 1

I Olli Kettunen, s. noin 1500 Juva. Ollilla oli eräsijoja Vieremällä ja Ollin pojat muuttivat sittemmin noille eräsijoille.1
Lapset:
Pekka Kettunen, s. noin 1525 Juva. Mainitaan Vieremällä jo 1548.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1931
Paavo Kettunen, s. noin 1530 Juva. Perhe 2.
Olli Kettunen, s. noin 1535 Juva. Perhe 5.
Perhe 2 (perheestä 1, isä Olli Kettunen)

II Paavo Ollinpoika Kettunen, s. noin 1530 Juva. Mainitaan Vieremällä 1549-.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1926, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1927, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1932
Lapset:
Pekka Kettunen, s. noin 1565.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1929
Paavo Kettunen, s. noin 1560.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1934
Jöns Kettunen, s. noin 1570. Perhe 3.
Lars Kettunen, s. noin 1575. Perhe 4.
Perhe 3 (perheestä 2, isä Paavo Kettunen)

III Jöns Kettunen, s. noin 15702
Lapset:
Paavo Kettunen,3
Perhe 4 (perheestä 2, isä Paavo Kettunen)

III Lars Paavonpoika Kettunen, s. noin 1575. Lauri Paavonpoika Kettunen mainitaan isäntänä 16354
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 1600. Paavo oli 1644 isäntänä Valkiamäen kylässä5
Pekka Kettunen, s. noin 1600. Pekka oli isäntänä 1664 Valkiamäessä 1½ vrmk suuruisella tilalla. Asuinpaikka oli Suuren Valkeisen itäpuoli6
Lassi Kettunen,7
Perhe 5 (perheestä 1, isä Olli Kettunen)

II Olli Ollinpoika Kettunen, s. noin 1535 Juva. Mainitaan Vieremällä 1556-.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1922, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1924, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/savolax.php?f=folio82v&n=Kettuinen
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 1560. Perhe 6.
Antti Kettunen, s. noin 1565. Perhe 7.
Perhe 6 (perheestä 5, isä Olli Kettunen)

III Paavo Ollinpoika Kettunen, s. noin 1560.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1936
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 15908
Olli Kettunen, s. noin 1590. Olli Paavonpoika Kettunen Oli 1635, 1644, 1658 isäntänä Valkiamäen kylässä9
Perhe 7 (perheestä 5, isä Olli Kettunen)

III Antti Kettunen, s. noin 1565. Mainitaan vuosina 1584, 1587-89, 1591-1600... yhtiömiehinä oli Paavo ja Olli Kettunen
yhtiömiehinä 1591 Paavo ja Paavo Paavonpoika Kettunen sekä Hannu Kurvinen, jne.. 1599 Nissisiä.. 1600 Paavo Ollinpoika Kettunen, Hannu Kurvinen, Oli Makkonen sekä Olli Kyllönen2
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1912. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1914
Lapset:
Olli Kettunen, s. noin 1590. Mainitaan 1635, 1644 isäntänä Vieremän kylässä10
Antti Kettunen, s. noin 1590 Iisalmi, Valkiamäki. Antin pojilla näyttäisi olleen omistuksia Valkiamäki no 3:ssa ja Ryhälänmäki no 3:ssa
Taitaa olle se Antti Antinpoika Kettunen joka mainitaan 1650 isäntänä Vieremän kylässä11
Muistiinpanot: Vieremän kirja, toimittanut Tapani Salomaa, Vieremän kunta ja seurakunta sivu 49
"Valkeisten kylässä on ollut Pulkka-suvun kantatalo. Kerrotaan, että suvun "esi-isä" oli ollut eri niminen. Mies oli nousta puuhkuttanut mäensyrjää, jolloin selässä ollut viinaleili oli tämän tästä sanonut; "Pull, pulk". Leilin äännähtelyä aikansa kuunneltuaan mies oli tokaissut; "Pulk, pulk, ollaan sitten vaikka Pulukka!"."

LÄHDELUETTELO

1. Pohjois-Savon asuttaminen; Arvo M Soininen 1961, s.100
2. Iisalmi, Hk 1625
3. Iisalmi, Ruodutuslt 1629
4. Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635
5. Iisalmi, Ruodutuslt 1637-40, 1642-44, Mk 1644
6. Iisalmi, Ruodutuslt 1637-38, 1642-44, 1647, 1648-49, 1655, Mk 1644, 1650, 1658, 1664
7. Iisalmi, Ruodutuslt 1653
8. Iisalmi, Hk 1625, Iisalmi, Ruodutuslt 1629, Habermanin mk 1620-luvulta; http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol40.html
9. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1637, 1639-40, 1642, 1644, Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635, 1644, 1658
10. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1637-38, 1640, Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635, 1644
11. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1639-44, Mk 1650

[Kimmo Kemppainen]

Hienoa, onpa vakuuttava lähdeluettelo! Ehkä tiedättekin, että Kainuuhun Hyrynsalmelle saapui 1620-luvulla Olli Kettunen, joka oli syntynyt 1587. Hänen patronyymiään en ole toistaiseksi löytänyt. Appensa oli Lauri Partanen. Olli voisi hyvin olla samaa Kettus-porukkaa, yksi pojistaan oli nimeltään Antti.
Kimmo Kemppainen

Tässäpä olisi hahmotelmaa noista Kettusten alkupään tiedoista. Saattaahan noissa olla virheitä ja lopullista totuutta noihin tuskin koskaan löytyy. Mutta kilpailevia versioita, noista linjauksista saa esittää.

Perhe 1

I Olli Kettunen, s. noin 1500 Juva. Ollilla oli eräsijoja Vieremällä ja Ollin pojat muuttivat sittemmin noille eräsijoille.1
Lapset:
Pekka Kettunen, s. noin 1525 Juva. Mainitaan Vieremällä jo 1548.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1931
Paavo Kettunen, s. noin 1530 Juva. Perhe 2.
Olli Kettunen, s. noin 1535 Juva. Perhe 5.
Perhe 2 (perheestä 1, isä Olli Kettunen)

II Paavo Ollinpoika Kettunen, s. noin 1530 Juva. Mainitaan Vieremällä 1549-.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1926, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1927, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1932
Lapset:
Pekka Kettunen, s. noin 1565.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1929
Paavo Kettunen, s. noin 1560.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1934
Jöns Kettunen, s. noin 1570. Perhe 3.
Lars Kettunen, s. noin 1575. Perhe 4.
Perhe 3 (perheestä 2, isä Paavo Kettunen)

III Jöns Kettunen, s. noin 15702
Lapset:
Paavo Kettunen,3
Perhe 4 (perheestä 2, isä Paavo Kettunen)

III Lars Paavonpoika Kettunen, s. noin 1575. Lauri Paavonpoika Kettunen mainitaan isäntänä 16354
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 1600. Paavo oli 1644 isäntänä Valkiamäen kylässä5
Pekka Kettunen, s. noin 1600. Pekka oli isäntänä 1664 Valkiamäessä 1½ vrmk suuruisella tilalla. Asuinpaikka oli Suuren Valkeisen itäpuoli6
Lassi Kettunen,7
Perhe 5 (perheestä 1, isä Olli Kettunen)

II Olli Ollinpoika Kettunen, s. noin 1535 Juva. Mainitaan Vieremällä 1556-.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1922, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1924, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/savolax.php?f=folio82v&n=Kettuinen
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 1560. Perhe 6.
Antti Kettunen, s. noin 1565. Perhe 7.
Perhe 6 (perheestä 5, isä Olli Kettunen)

III Paavo Ollinpoika Kettunen, s. noin 1560.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1936
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 15908
Olli Kettunen, s. noin 1590. Olli Paavonpoika Kettunen Oli 1635, 1644, 1658 isäntänä Valkiamäen kylässä9
Perhe 7 (perheestä 5, isä Olli Kettunen)

III Antti Kettunen, s. noin 1565. Mainitaan vuosina 1584, 1587-89, 1591-1600... yhtiömiehinä oli Paavo ja Olli Kettunen
yhtiömiehinä 1591 Paavo ja Paavo Paavonpoika Kettunen sekä Hannu Kurvinen, jne.. 1599 Nissisiä.. 1600 Paavo Ollinpoika Kettunen, Hannu Kurvinen, Oli Makkonen sekä Olli Kyllönen2
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1912. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1914
Lapset:
Olli Kettunen, s. noin 1590. Mainitaan 1635, 1644 isäntänä Vieremän kylässä10
Antti Kettunen, s. noin 1590 Iisalmi, Valkiamäki. Antin pojilla näyttäisi olleen omistuksia Valkiamäki no 3:ssa ja Ryhälänmäki no 3:ssa
Taitaa olle se Antti Antinpoika Kettunen joka mainitaan 1650 isäntänä Vieremän kylässä11
Muistiinpanot: Vieremän kirja, toimittanut Tapani Salomaa, Vieremän kunta ja seurakunta sivu 49
"Valkeisten kylässä on ollut Pulkka-suvun kantatalo. Kerrotaan, että suvun "esi-isä" oli ollut eri niminen. Mies oli nousta puuhkuttanut mäensyrjää, jolloin selässä ollut viinaleili oli tämän tästä sanonut; "Pull, pulk". Leilin äännähtelyä aikansa kuunneltuaan mies oli tokaissut; "Pulk, pulk, ollaan sitten vaikka Pulukka!"."

LÄHDELUETTELO

1. Pohjois-Savon asuttaminen; Arvo M Soininen 1961, s.100
2. Iisalmi, Hk 1625
3. Iisalmi, Ruodutuslt 1629
4. Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635
5. Iisalmi, Ruodutuslt 1637-40, 1642-44, Mk 1644
6. Iisalmi, Ruodutuslt 1637-38, 1642-44, 1647, 1648-49, 1655, Mk 1644, 1650, 1658, 1664
7. Iisalmi, Ruodutuslt 1653
8. Iisalmi, Hk 1625, Iisalmi, Ruodutuslt 1629, Habermanin mk 1620-luvulta; http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol40.html
9. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1637, 1639-40, 1642, 1644, Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635, 1644, 1658
10. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1637-38, 1640, Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635, 1644
11. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1639-44, Mk 1650

[Juha Rönkkö]

Hienoa, onpa vakuuttava lähdeluettelo! Ehkä tiedättekin, että Kainuuhun Hyrynsalmelle saapui 1620-luvulla Olli Kettunen, joka oli syntynyt 1587. Hänen patronyymiään en ole toistaiseksi löytänyt. Appensa oli Lauri Partanen. Olli voisi hyvin olla samaa Kettus-porukkaa, yksi pojistaan oli nimeltään Antti.
Kimmo Kemppainen
Mikäli on Iisalmelta saapunut, niin varmastikin on samaa porukkaa.
Oliko muita poikia Antin lisäksi tiedossa?

[Kimmo Kemppainen]

Lähtöpaikasta ei ole minulla dokumenttia. Mutta Ollin tunnettujen lasten nimet ovat Olli, Yrjänä, Lauri, Antti ja Reetta.
Kimmo Kemppainen

Mikäli on Iisalmelta saapunut, niin varmastikin on samaa porukkaa.
Oliko muita poikia Antin lisäksi tiedossa?

[Juha Rönkkö]

Lähtöpaikasta ei ole minulla dokumenttia. Mutta Ollin tunnettujen lasten nimet ovat Olli, Yrjänä, Lauri, Antti ja Reetta.
Kimmo Kemppainen
Voisi tietysti ajatella että tuolla Ollilla olisi ollut vaikka Olli taikka Jöran niminen poika syntynyt noilla 1560-65 tienoilla ja tämän poika Olli olisi muuttanut Hyrynsalmelle. Eipä tuohonkaa löytyne varmistusta?

Perhe 5 (perheestä 1, isä Olli Kettunen)
II Olli Ollinpoika Kettunen, s. noin 1535 Juva. Mainitaan Vieremällä 1556-.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...9066&pnum=1922 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1922), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...9066&pnum=1924 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1924), http://scripta.kotus.fi/www/verkkoju...2v&n=Kettuinen (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/savolax.php?f=folio82v&n=Kettuinen)
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 1560. Perhe 6.
Antti Kettunen, s. noin 1565. Perhe 7.

[Kimmo Kemppainen]

Korkeintaan hyvällä tuurilla voisi varmistus löytyä vaan ei ole toistaiseksi ollut aikaa penkoa tuota Savon puolta.

Joitakin mainintoja savolaisten Kainuuhun muutosta olen nähnyt, mutta ovat sellaisia henkilöitä, joita on taas Kainuun päästä vaikea enää löytää.
Kimmo Kemppainen

Voisi tietysti ajatella että tuolla Ollilla olisi ollut vaikka Olli taikka Jöran niminen poika syntynyt noilla 1560-65 tienoilla ja tämän poika Olli olisi muuttanut Hyrynsalmelle. Eipä tuohonkaa löytyne varmistusta?

Perhe 5 (perheestä 1, isä Olli Kettunen)
II Olli Ollinpoika Kettunen, s. noin 1535 Juva. Mainitaan Vieremällä 1556-.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...9066&pnum=1922 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1922), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...9066&pnum=1924 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1924), http://scripta.kotus.fi/www/verkkoju...2v&n=Kettuinen (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/savolax.php?f=folio82v&n=Kettuinen)
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 1560. Perhe 6.
Antti Kettunen, s. noin 1565. Perhe 7.

[E Juhani Tenhunen]

Tässäpä olisi hahmotelmaa noista Kettusten alkupään tiedoista. Saattaahan noissa olla virheitä ja lopullista totuutta noihin tuskin koskaan löytyy. Mutta kilpailevia versioita, noista linjauksista saa esittää.

Perhe 1

I Olli Kettunen, s. noin 1500 Juva. Ollilla oli eräsijoja Vieremällä ja Ollin pojat muuttivat sittemmin noille eräsijoille.1
Lapset:
Pekka Kettunen, s. noin 1525 Juva. Mainitaan Vieremällä jo 1548.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1931
Paavo Kettunen, s. noin 1530 Juva. Perhe 2.
Olli Kettunen, s. noin 1535 Juva. Perhe 5.
Perhe 2 (perheestä 1, isä Olli Kettunen)

II Paavo Ollinpoika Kettunen, s. noin 1530 Juva. Mainitaan Vieremällä 1549-.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1926, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1927, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1932
Lapset:
Pekka Kettunen, s. noin 1565.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1929
Paavo Kettunen, s. noin 1560.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1934
Jöns Kettunen, s. noin 1570. Perhe 3.
Lars Kettunen, s. noin 1575. Perhe 4.
Perhe 3 (perheestä 2, isä Paavo Kettunen)

III Jöns Kettunen, s. noin 15702
Lapset:
Paavo Kettunen,3
Perhe 4 (perheestä 2, isä Paavo Kettunen)

III Lars Paavonpoika Kettunen, s. noin 1575. Lauri Paavonpoika Kettunen mainitaan isäntänä 16354
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 1600. Paavo oli 1644 isäntänä Valkiamäen kylässä5
Pekka Kettunen, s. noin 1600. Pekka oli isäntänä 1664 Valkiamäessä 1½ vrmk suuruisella tilalla. Asuinpaikka oli Suuren Valkeisen itäpuoli6
Lassi Kettunen,7
Perhe 5 (perheestä 1, isä Olli Kettunen)

II Olli Ollinpoika Kettunen, s. noin 1535 Juva. Mainitaan Vieremällä 1556-.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1922, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1924, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/savolax.php?f=folio82v&n=Kettuinen
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 1560. Perhe 6.
Antti Kettunen, s. noin 1565. Perhe 7.
Perhe 6 (perheestä 5, isä Olli Kettunen)

III Paavo Ollinpoika Kettunen, s. noin 1560.
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1936
Lapset:
Paavo Kettunen, s. noin 15908
Olli Kettunen, s. noin 1590. Olli Paavonpoika Kettunen Oli 1635, 1644, 1658 isäntänä Valkiamäen kylässä9
Perhe 7 (perheestä 5, isä Olli Kettunen)

III Antti Kettunen, s. noin 1565. Mainitaan vuosina 1584, 1587-89, 1591-1600... yhtiömiehinä oli Paavo ja Olli Kettunen
yhtiömiehinä 1591 Paavo ja Paavo Paavonpoika Kettunen sekä Hannu Kurvinen, jne.. 1599 Nissisiä.. 1600 Paavo Ollinpoika Kettunen, Hannu Kurvinen, Oli Makkonen sekä Olli Kyllönen2
Muistiinpanot: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1912. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19066&pnum=1914
Lapset:
Olli Kettunen, s. noin 1590. Mainitaan 1635, 1644 isäntänä Vieremän kylässä10
Antti Kettunen, s. noin 1590 Iisalmi, Valkiamäki. Antin pojilla näyttäisi olleen omistuksia Valkiamäki no 3:ssa ja Ryhälänmäki no 3:ssa
Taitaa olle se Antti Antinpoika Kettunen joka mainitaan 1650 isäntänä Vieremän kylässä11
Muistiinpanot: Vieremän kirja, toimittanut Tapani Salomaa, Vieremän kunta ja seurakunta sivu 49
"Valkeisten kylässä on ollut Pulkka-suvun kantatalo. Kerrotaan, että suvun "esi-isä" oli ollut eri niminen. Mies oli nousta puuhkuttanut mäensyrjää, jolloin selässä ollut viinaleili oli tämän tästä sanonut; "Pull, pulk". Leilin äännähtelyä aikansa kuunneltuaan mies oli tokaissut; "Pulk, pulk, ollaan sitten vaikka Pulukka!"."

LÄHDELUETTELO

1. Pohjois-Savon asuttaminen; Arvo M Soininen 1961, s.100
2. Iisalmi, Hk 1625
3. Iisalmi, Ruodutuslt 1629
4. Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635
5. Iisalmi, Ruodutuslt 1637-40, 1642-44, Mk 1644
6. Iisalmi, Ruodutuslt 1637-38, 1642-44, 1647, 1648-49, 1655, Mk 1644, 1650, 1658, 1664
7. Iisalmi, Ruodutuslt 1653
8. Iisalmi, Hk 1625, Iisalmi, Ruodutuslt 1629, Habermanin mk 1620-luvulta; http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol40.html
9. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1637, 1639-40, 1642, 1644, Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635, 1644, 1658
10. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1637-38, 1640, Iisalmi, Hk 1625, Mk 1635, 1644
11. Iisalmi, Ruodutuslt 1629, 1639-44, Mk 1650

Tämä on hyvä pohja - kiitos Juha!

Suursaimaan muinaisrantojen ympäröimä Vieremän Valkeiskylän Pulkkala saattaa hyvinkin olla Pohjois-Savon Kettusten ja Pulkkien yhteinen alkukoti jo vanhan Ollin ajoista.

Vieremän Kettulan talo sijaitsee Karankamäessä, Lisäksi Vieremällä on Kettula -niminen mäki Rotimo -järven pohjoispäästä itään.

Iso-Talas -järven lounaisranta Vieremän Talaskankaalla laavuineen on selvä suvun lähes 500 vuoden takaisin eräsijan paikka edelleen.

Iisalmesta löytyy 2 Kettulan taloa: Partalasta (lähinaapurina Rönkkölä) sekä Viitaan viljelysaukean pohjoiskärjestä. Lisäksi on todennäköinen entisen asumuksen paikka Pörsänmäessä Suomäen ja Levämäen puolivälissä.

Käytän Jönsistä suomalaista muotoa Jussi ja Larsista Lassi.

E. Juhani Tenhunen

[Juha Rönkkö]

Tämä on hyvä pohja - kiitos Juha!

Suursaimaan muinaisrantojen ympäröimä Vieremän Valkeiskylän Pulkkala saattaa hyvinkin olla Pohjois-Savon Kettusten ja Pulkkien yhteinen alkukoti jo vanhan Ollin ajoista.

Vieremän Kettulan talo sijaitsee Karankamäessä, Lisäksi Vieremällä on Kettula -niminen mäki Rotimo -järven pohjoispäästä itään.

Iso-Talas -järven lounaisranta Vieremän Talaskankaalla laavuineen on selvä suvun lähes 500 vuoden takaisin eräsijan paikka edelleen.

Iisalmesta löytyy 2 Kettulan taloa: Partalasta (lähinaapurina Rönkkölä) sekä Viitaan viljelysaukean pohjoiskärjestä. Lisäksi on todennäköinen entisen asumuksen paikka Pörsänmäessä Suomäen ja Levämäen puolivälissä.

Käytän Jönsistä suomalaista muotoa Jussi ja Larsista Lassi.

E. Juhani Tenhunen

Itse ajattelisin, että nuo ensimmäiset Kettuset asustelivat Vieremäjärven Niemellä nykyisen Kirkonkylän tienoilla tahi vanhan Pappilan paikkeilla, ja sieltä asustus levisi sitten varsin piakkoin Valkeisen itärannalle ja Tikanniemeen ja myös sitten Valkeisen Pohjois-puolelle Pulkkalaan jne..

[E Juhani Tenhunen]

Itse ajattelisin, että nuo ensimmäiset Kettuset asustelivat Vieremäjärven Niemellä nykyisen Kirkonkylän tienoilla tahi vanhan Pappilan paikkeilla, ja sieltä asustus levisi sitten varsin piakkoin Valkeisen itärannalle ja Tikanniemeen ja myös sitten Valkeisen Pohjois-puolelle Pulkkalaan jne..

Juha saattaa olla oikeassa, vaikka Valkeiskylän nimi viitanneekin helavalkeisiin Palovuoren huipulla. Finlandia Otavan iso maammekirja 6 Pohjois-Savo (1985) mainitse Tapio Kaskisen Vieremä -artikkelissa (ss. 140-142) ensimmäisinä savolaisina uudisasukkaina juvalaiset Pekka ja Paavo Kettusen, jotka asettuivat asumaan Vieremäjärven rannalle. Pien-Savon maantarkastusluettelon "luech pole wetemä ierfui" viitannee todellakin järven luoteispään niemistöön - esim. Kuoppaniemeen, jonka tuntumassa on Pulkan talo. Ennen savolaisia alue oli saamelaisten asuttamaa. Valkeiskylän ottamista mukaan arviokuntaan vaadittiin vasta Juho Martinpojalta (Johan Mortenson). Kyrönniemen pappila on toisessa päässä järveä.

E. Juhani Tenhunen

[Harri Saastamoinen]

Kuka tietää mikä kytkös Kärsämäen Kettusella on tähän käsiteltävään Kettus-sukuun?

Talo Kettunen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/haapavesi/rippikirja_1754-1761_ik166/95.htm

Sitten Koponen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/karsamaki/rippikirja_1769-1774_ik161/25.htm

Esimerkiksi muutama syntynyt Hiskistä:
Mikko Olavinpojan ja Elinin poika Olavi
http://hiski.genealogia.fi/hiski/59he0y?fi+0050+kastetut+387

Jooseppi Kettunen ja Anna Olavintytär tytär Carin:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/59he0y?fi+0050+kastetut+578

Tämä sukujuonne on sitä samaa jota tutkittiin Kiuruveden Niskasista ja päädyttiin Kärsämäen Kyllösiin. 1769 syntynyt Katariina Erikintytär Koposen isä oli 1718 syntynyt Erik Laurinpoika Kettunen.

[Ari Kolehmainen]

Kuka tietää mikä kytkös Kärsämäen Kettusella on tähän käsiteltävään Kettus-sukuun?

Talo Kettunen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/haapavesi/rippikirja_1754-1761_ik166/95.htm

Sitten Koponen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/karsamaki/rippikirja_1769-1774_ik161/25.htm

Esimerkiksi muutama syntynyt Hiskistä:
Mikko Olavinpojan ja Elinin poika Olavi
http://hiski.genealogia.fi/hiski/59he0y?fi+0050+kastetut+387

Jooseppi Kettunen ja Anna Olavintytär tytär Carin:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/59he0y?fi+0050+kastetut+578

Tämä sukujuonne on sitä samaa jota tutkittiin Kiuruveden Niskasista ja päädyttiin Kärsämäen Kyllösiin. 1769 syntynyt Katariina Erikintytär Koposen isä oli 1718 syntynyt Erik Laurinpoika Kettunen.

Nämä linkittämäsi Kärsämäen Kettuset ja myöhemmin Koposet ovat varsin tuttuja, mutta eivät kylläkään Kettusia juuriltaan. Kärsämäen Kettusen talon varhaisemmista vaiheista ei minulla ole tietoa.

Haapavedellä, johon Kärsämäki kuului tuohon aikaan, vihittiin 15.7.1722 Jooseppi Kettunen ja Lauri Kanasen leski Marketta Erkintytär (Turpeinen) Viitasaarelta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7372250. Marketta toi mukanaan Kettusen taloon lapsensa, joita olivat mm. linkeissäsi näkyvät Samuli ja Erkki Laurinpojat. Lasten isä Lauri Laurinpoika Kananen kuoli Viitasaarella 30-vuotiaana vuonna 1720.

[E Juhani Tenhunen]

Kuka tietää mikä kytkös Kärsämäen Kettusella on tähän käsiteltävään Kettus-sukuun?

Talo Kettunen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/haapavesi/rippikirja_1754-1761_ik166/95.htm

Sitten Koponen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/karsamaki/rippikirja_1769-1774_ik161/25.htm

Esimerkiksi muutama syntynyt Hiskistä:
Mikko Olavinpojan ja Elinin poika Olavi
http://hiski.genealogia.fi/hiski/59he0y?fi+0050+kastetut+387

Jooseppi Kettunen ja Anna Olavintytär tytär Carin:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/59he0y?fi+0050+kastetut+578

Tämä sukujuonne on sitä samaa jota tutkittiin Kiuruveden Niskasista ja päädyttiin Kärsämäen Kyllösiin. 1769 syntynyt Katariina Erikintytär Koposen isä oli 1718 syntynyt Erik Laurinpoika Kettunen.

Kärsämäen Kyllösten lähtöhenkilönä pidetään tosiaan HisKistäkin löytyvää Heikki Joosepinpoika Kyllöstä e. Kettusta (20.5.1723 Haapavesi - n. 1795 Kärsämäki, Kärsämäjoki, Kyllönen l. Sydänmaa), jonka puoliso Susanna (27.1.1727 - 23.1.1796?) lienee ollut se varsinainen Kyllönen Kärsämäjoen kylän Kyllösen eli Sydänmaan talossa nykyisessä Sydänmaankylässä. Heikin äiti näyttää olleen Marketta eli Reetta.

E. Juhani Tenhunen
Kärsämäen Kyllösen isä

[Ari Kolehmainen]

Kärsämäen Kyllösten lähtöhenkilönä pidetään tosiaan HisKistäkin löytyvää Heikki Joosepinpoika Kyllöstä e. Kettusta (20.5.1723 Haapavesi - n. 1795 Kärsämäki, Kärsämäjoki, Kyllönen l. Sydänmaa), jonka puoliso Susanna (27.1.1727 - 23.1.1796?) lienee ollut se varsinainen Kyllönen Kärsämäjoen kylän Kyllösen eli Sydänmaan talossa nykyisessä Sydänmaankylässä. Heikin äiti näyttää olleen Marketta eli Reetta.

E. Juhani Tenhunen
Kärsämäen Kyllösen isä

Aivan, Heikki Joosepinpoika oli tuosta Marketta Erkintytär Turpeisen toisesta avioliitosta Jooseppi Kettusen kanssa.

[E Juhani Tenhunen]

Haapavedellä, johon Kärsämäki kuului tuohon aikaan, vihittiin 15.7.1722 Jooseppi Kettunen ja Lauri Kanasen leski Marketta Erkintytär (Turpeinen) Viitasaarelta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7372250. Marketta toi mukanaan Kettusen taloon lapsensa, joita olivat mm. linkeissäsi näkyvät Samuli ja Erkki Laurinpojat. Lasten isä Lauri Laurinpoika Kananen kuoli Viitasaarella 30-vuotiaana vuonna 1720.

Mainitsemani Heikki Joosepinpoika Kettunen e. Kyllönen näyttää siis olleen Joosepin oma lapsi ja siis aito Kettunen! Ja Kettusia tuli tietenkin idästä, todennäköisimmin Vieremän maisemista...

E. Juhani Tenhunen

[Harri Saastamoinen]

Nämä linkittämäsi Kärsämäen Kettuset ja myöhemmin Koposet ovat varsin tuttuja, mutta eivät kylläkään Kettusia juuriltaan. Kärsämäen Kettusen talon varhaisemmista vaiheista ei minulla ole tietoa.

Haapavedellä, johon Kärsämäki kuului tuohon aikaan, vihittiin 15.7.1722 Jooseppi Kettunen ja Lauri Kanasen leski Marketta Erkintytär (Turpeinen) Viitasaarelta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7372250. Marketta toi mukanaan Kettusen taloon lapsensa, joita olivat mm. linkeissäsi näkyvät Samuli ja Erkki Laurinpojat. Lasten isä Lauri Laurinpoika Kananen kuoli Viitasaarella 30-vuotiaana vuonna 1720.

Kiitos tiedosta. Ihmettelinkin mistä tällaisen Erik Laurinpojan löytää. Kettusen talon historia ei sitten tässä selvinnyt.

[Ari Kolehmainen]

Mainitsemani Heikki Joosepinpoika Kettunen e. Kyllönen näyttää siis olleen Joosepin oma lapsi ja siis aito Kettunen!

Voep olla tae voep olla olemattakii, Jooseppi oli nimittäin renkinä Kettusen talossa mm. seuraavina vuosina:

v. 1703: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10560099
v. 1704: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10698120
v. 1706: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10843969
v. 1707: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12993815
v. 1708: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12169492.

Vuonna 1711 hän on jo talon isäntä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10964550. Hänen ensimmäisen vaimonsa oli Anna Ollintytär, joka kuoli 29.1.1722.

Vuonna 1701 Joosepista ei vielä ole mainintaa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875602

Jooseppi saattoi siis olla Kettusen sukuun kuulumaton renki josta tuli talon isäntä.

[Juha Rönkkö]

Voep olla tae voep olla olemattakii, Jooseppi oli nimittäin renkinä Kettusen talossa mm. seuraavina vuosina:

v. 1703: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10560099
v. 1704: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10698120
v. 1706: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10843969
v. 1707: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12993815
v. 1708: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12169492.

Vuonna 1711 hän on jo talon isäntä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10964550. Hänen ensimmäisen vaimonsa oli Anna Ollintytär, joka kuoli 29.1.1722.

Vuonna 1701 Joosepista ei vielä ole mainintaa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875602

Jooseppi saattoi siis olla Kettusen sukuun kuulumaton renki josta tuli talon isäntä.
Eli voisi olettaa Joosepin vaimon Anna Ollintytäären olleen sen vuonna 1701 mainitun Olli Kettusen tytär. ja Jooseppi sai talon isännyyden sitten vaimonsa kautta.

[Ari Kolehmainen]

Eli voisi olettaa Joosepin vaimon Anna Ollintytäären olleen sen vuonna 1701 mainitun Olli Kettusen tytär. ja Jooseppi sai talon isännyyden sitten vaimonsa kautta.

Mahdollista, tuon pitemmälle taaksepäin en ole perehtynyt asiaan.

[Harri Saastamoinen]

http://hiski.genealogia.fi/hiski/59hdio?fi+0050+haudatut+53

Olli Kettusesta on maininta jo 1692 Saviselästä kun poika Olavi on kuollut.

Ja henkikirjasta 1691 löytyy Olavi ja vaimonsa Marketta sekä poika Sigfrid ja hänen vaimo Marketta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773660

Samoin 1680 Olof Staffansson Kettunen ja Marketta Staffanintytär:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761781

Sigfrid Kettunen 1675:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649743

[Ari Kolehmainen]

http://hiski.genealogia.fi/hiski/59hdio?fi+0050+haudatut+53

Olli Kettusesta on maininta jo 1692 Saviselästä kun poika Olavi on kuollut.

Ja henkikirjasta 1691 löytyy Olavi ja vaimonsa Marketta sekä poika Sigfrid ja hänen vaimo Marketta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773660

Sipi Kettunen ja poika Olli ovat mm. jo vuoden 1675 henkikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649743. Mutta toistaiseksihan ei ole täyttä varmuutta oliko Anna Ollintytär, Joosepin 1. vaimo, Olli Kettusen tytär.

Pohjanmaan 1660- ja 1670-luvun henkikirjoissa tulee valitettavasti aukkoja kun ne ovat CD-sarjan mikrofilmirullilla, joita ei arkistolaitos ole ainakaan toistaiseksi digitoinut. Toivottavasti nekin ovat digitoitavien listalla.

[Ari Kolehmainen]

Samoin 1680 Olof Staffansson Kettunen ja Marketta Staffanintytär:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761781


Olli Tahvonpoika ei ole Kettusen talosta, vaan Olli Sipinpoika Kettunen ja vaimo Kaarina Ollintytär löytyy hieman ylempää 1/4 manttaalin talosta.

[Harri Saastamoinen]

Olli Tahvonpoika ei ole Kettusen talosta, vaan Olli Sipinpoika Kettunen ja vaimo Kaarina Ollintytär löytyy hieman ylempää 1/4 manttaalin talosta.

Vuoden 1680 tositekirjassa muuten Olli Sipinpoika Kettusen alla on juurikin tuo Olli Tahvonpoika merkinnällä idem eli eikös tuo viittaa Kettuseen?

[E Juhani Tenhunen]

Eli tilanne näyttääkin Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäellä olevan huomattavasti kuvittelemaani hankalampi Kettusten kettusuuden kannalta.

Kyllösten osalta lähteeni on Tietäjien ja taitajien sukua. Kyllösten sukukirja II (Kuusamo: Kyllösten sukuseura ry, 2012, s. 446 ja 513).

Pekka Kyllösen (s. 513) mukaan Kärsämänjoen Kyllösen eli Sydänmaan talossa asui 3.3.1714 syntynyt Juho Juhonpoika perheineen. Viereistä taloa (ilmeisesti Kangas) isännöi Juhon poika Lassi vuoteen 1795 saakka. Ensimmäisen Kyllösen talon perusti 1635 Matti Mikonpoika. Jooseppi ja Heikki Kyllösen (alkuaan? Kettusen) jälkeläiset asuivat Kyllösen kahta kantatilaa yhtäjaksoisesti yli 200 vuotta).

Koska Jooseppi näyttää ensin olleen kotivävynä Kettusessa ja sitten Kyllösessä, Kärsämäen Kyllöset eivät ilmeisesti ole isän puolelta sen paremmin Kettusia kuin Kyllösiäkään. Ehkä sitten Kärsämäen Kyllösten nykyinen kantaisä Heikki Kyllönen on Kyllönen edes äidin puolelta...Seuratkaamme siis tässä vaiheessa Kettusen talon alkuvaiheita ja yrittäkäämme jäljittää myös Jooseppia...Haapaveden Saviselästä löytyy seuraava HisKi-syntymätieto: olisiko Jooseppi ollut alkuaan Räty?

8.10.1701 15.10.1701 Sawiselkä Joseph Räty Anna Margeta
E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

olisiko Jooseppi ollut alkuaan Räty?

Haapaveden HisKi -haudatuista löytyy Rätyjä: Lassi & Helka Heikintytär sekä Niilo & Sofia.

15.4.1737 1.5.1737 e:a Helga Hendr.d:r 72 omainen: sal. Lars Räty
17.4.1737 1.5.1737 pig. Helga Larsd:r Räty 43
28.3.1742 4.4.1742 enckia Sophia 80 omainen: Nils Räty

E. Juhani Tenhunen

[Ari Kolehmainen]

Koska Jooseppi näyttää ensin olleen kotivävynä Kettusessa ja sitten Kyllösessä, Kärsämäen Kyllöset eivät ilmeisesti ole isän puolelta sen paremmin Kettusia kuin Kyllösiäkään. Ehkä sitten Kärsämäen Kyllösten nykyinen kantaisä Heikki Kyllönen on Kyllönen edes äidin puolelta...Seuratkaamme siis tässä vaiheessa Kettusen talon alkuvaiheita ja yrittäkäämme jäljittää myös Jooseppia...Haapaveden Saviselästä löytyy seuraava HisKi-syntymätieto: olisiko Jooseppi ollut alkuaan Räty?

8.10.1701 15.10.1701 Sawiselkä Joseph Räty Anna Margeta
E. Juhani Tenhunen

Tarkoitat ilmeisesti Heikki Joosepinpoika Kyllöstä e. Kettusta s. 20.5.1723 Haapavesi. Hänen äitinsähän Joosepin 2. vaimo Marketta Erkintytär Turpeinen Viitasaarelta. Eli ei siis Heikin äitikään ole Kettusia eikä Kyllösiä.

[Harri Saastamoinen]

Olli Tahvonpoika ei ole Kettusen talosta, vaan Olli Sipinpoika Kettunen ja vaimo Kaarina Ollintytär löytyy hieman ylempää 1/4 manttaalin talosta.

Joo, oletpa Ari oikeassa. Mitenkähän mahdoin eilen noin lukea tuon Staffanssonin.

[Harri Saastamoinen]

Haapaveden HisKi -haudatuista löytyy Rätyjä: Lassi & Helka Heikintytär sekä Niilo & Sofia.

15.4.1737 1.5.1737 e:a Helga Hendr.d:r 72 omainen: sal. Lars Räty
17.4.1737 1.5.1737 pig. Helga Larsd:r Räty 43
28.3.1742 4.4.1742 enckia Sophia 80 omainen: Nils Räty

E. Juhani Tenhunen

Muistetaanpa nyt sekin että Henrik Laurinpoika Kyllönen ja vaimonsa Katariina Erikintytär Koponen muuttivat 1806 Kärsämäeltä ensin Pyhäjärvelle Mäkikylään ja siitä Kiuruvedelle. Mäkikylässähän on Rädyn talokin joten mahtaisikohan sieltä löytyä Jooseppia?

Ja Juho Juhonpoika Kyllönen ja isänsä Juho s. 1682 löytyy täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haapavesi/rippikirja_1754-1761_ik166/97.htm

[Harri Saastamoinen]

Haapaveden HisKi -haudatuista löytyy Rätyjä: Lassi & Helka Heikintytär sekä Niilo & Sofia.

15.4.1737 1.5.1737 e:a Helga Hendr.d:r 72 omainen: sal. Lars Räty
17.4.1737 1.5.1737 pig. Helga Larsd:r Räty 43
28.3.1742 4.4.1742 enckia Sophia 80 omainen: Nils Räty

E. Juhani Tenhunen

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968726

Mäkikylässä Lauri Räty ja vaimonsa Helga sekä poika Lars.

[Ari Kolehmainen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968726

Mäkikylässä Lauri Räty ja vaimonsa Helga sekä poika Lars.

Vuoden 1697 henkikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769091, Mäkikylän alempi Rädyn talo: Lauri Räty + vaimo Liisa + veli Jooseppi + sisko Valpuri. Samaten vuonna 1695: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984390

[Harri Saastamoinen]

Vuoden 1697 henkikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769091, Mäkikylän alempi Rädyn talo: Lauri Räty + vaimo Liisa + veli Jooseppi + sisko Valpuri. Samaten vuonna 1695: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984390

Olisikohan tuo Jooseppi nyt mitä haetaan.

[Ari Kolehmainen]

Olisikohan tuo Jooseppi nyt mitä haetaan.

Jos tuo Haapavedellä vuonna 1701 Anna-vaimonsa kanssa Marketta-tyttären saanut Jooseppi olisi sama mies kuin Jooseppi, joka vuodesta 1703 mainitaan renkinä Kettusen talossa, niin silloin melko todennäköisesti hän on Mäkikylän Rädystä tullut. Lisäksihän Kettusen rengillä, myöhemmällä isännällä, Joosepilla oli 1. avioliitosta poika Lauri, s. 1716, joka sattuisi hyvin kuvioon että Jooseppi olisi Laurin poika.

[Harri Saastamoinen]

Jos tuo Haapavedellä vuonna 1701 Anna-vaimonsa kanssa Marketta-tyttären saanut Jooseppi olisi sama mies kuin Jooseppi, joka vuodesta 1703 mainitaan renkinä Kettusen talossa, niin silloin melko todennäköisesti hän on Mäkikylän Rädystä tullut. Lisäksihän Kettusen rengillä, myöhemmällä isännällä, Joosepilla oli 1. avioliitosta poika Lauri, s. 1716, joka sattuisi hyvin kuvioon että Jooseppi olisi Laurin poika.

Näin tämä varmasti on.

[Harri Saastamoinen]

Olavi Kettunen mainintaan Kärsämäellä kymmenysluettelossa 1664:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617970

Ja 1663:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622841

Löytyykö varhaisempaa merkintää Kettusista?

[Ari Kolehmainen]

Olavi Kettunen mainintaan Kärsämäellä kymmenysluettelossa 1664:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617970

Ja 1663:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622841

Löytyykö varhaisempaa merkintää Kettusista?

Edellinen henkikirja, joka löytyy digitaaliarkistosta on vuodelta 1654: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593645

Tuossa ei Kettusta näytä olevan vielä. Kaikki Pohjanmaan henkikirjat välillä 1655-1660 ovat rullilla CD 991-993, joita ei ole valitettavasti digitoitu.

[Harri Saastamoinen]

Tässä taitaa olla listaa Kettusten esiintymisestä?

http://www.genealogia.fi/vsk/44/v78-126.pdf

Seuraavaan luetteloon on koottu tietoja kainuulaisista suvuista
vuosilta 1554–1713. Nimet on muutettu moderniin kieliasuun nykyisten
sukunimien ja paikannimien perusteella. Kajaanin (per.
6.3.1651) asukkaat eivät luetteloon sisälly, koska sen väestöstä on jo
olemassa tarkat tiedot (Ohto Manninen, Kajaanin asukkaat
1651–1750, SSJ 33, Helsinki 1981). Myöskin säätyläiset on jätetty siitä
pois.

Kettunen
Pellosniemi, Juva, Rantasalmi ja Tavisalmi
1555 Kainuu
1569 Paltaniemi, 1605 Lammasjärvi, 1633 Hyrynsalmi,
Kianta jaKorpisalmi, 1650 Hyrynsalmi, Kianta jaLammasperä,
1662 Hyrynsalmi, Kianta ja Lammasperä, 1671
Hyrynsalmi, Kianta ja Lammasperä, 1687 Hyrynsalmi,
Kianta ja Lammasperä, 1706 Hyrynsalmi, Kerälä, Kianta,
Korpisalmi ja Lammasperä sekä 1713 Hyrynsalmi, Kerälä,
Kianta ja Lammasperä
1664 Iisalmi Valkeaisen, Vieremä Vieremäjärven ja Sonkajärvi
Ryhälänmäen kylä
Utajärvi Niskan kylä, Pyhäntä Lamun kylä, Liminka Alatemmeksen
kylä ja Kärsämäki Saviselän kylä Kettulan/
Kettusen maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (7 724)

Oma kommentti eli onkohan tuo Kettulan maakirjatalo merkitty vuonna 1664?

[E Juhani Tenhunen]

Vuoden 1697 henkikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12769091, Mäkikylän alempi Rädyn talo: Lauri Räty + vaimo Liisa + veli Jooseppi + sisko Valpuri. Samaten vuonna 1695: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984390

Pyhäjärven Mäkiöiskylän Ala-Rädyn Jooseppi Räty on tuolla toteamuksella siis Kärsämäen JA Piippolan Kyllösten uusi kantaisä. Puoliso Kaisa Erkintytär on hämäläisalueelta Viitasaarelta. Kansalaisen Karttapaikalla Suomen ainoa Rädyn talo on Pyhäjärven Mäkiöiskylän Vuohtomäessä. Vieressä on Rytyn talo yhdellä t:llä. Venäjän Laatokan Karjalasta löytyy Rytty (Rjuttju). Räty-sukuseura ry koostuu kahdesta Räty-nimisestä suvusta, joista toinen on lähtöisin Joensuun Enosta ja toinen Laatokan Karjalasta. Tuo Ryty saattaisi viitata jälkimmäiseen?

E. Juhani Tenhunen

[Harri Saastamoinen]

Pyhäjärven Mäkiöiskylän Ala-Rädyn Jooseppi Räty on tuolla toteamuksella siis Kärsämäen JA Piippolan Kyllösten uusi kantaisä. Puoliso Kaisa Erkintytär on hämäläisalueelta Viitasaarelta. Entä mistä Rädyt ovat? Kiuruvedeltäkö?

E. Juhani Tenhunen

Rätyjä en ole tarkemmin tutkinut mutta onhan niitä tainnut olla Pyhäjärvellä jo 1600 luvun loppupuolella.

1692:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956219

1691:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773673

[E Juhani Tenhunen]

Matti Kunelius on laatinut 1970 -luvun puolivälissä tutkimuksen Kuruveden Rätyistä. Tutkimusta on täydentänyt Pihlajamäen Rätyjen sukuseura (perustettu 1978). Sukuseura julkaisi vuonna 2000 sukukirjan ”Pihlajanmäen Rätyjen sulkujulkaisu v. 2000”[3] (http://www.kolumbus.fi/juharaty/Raty%20haarat.htm#_edn3). Sen mukaan Pekka Pekanpoika Räty perusti vuonna 1595 uuden tilan nykyisen Pyhäjärven Mäkiöiskylään.

Mitä Kiuruveden Pihlajamäellä tässä tarkoitetaan? Koivujärveäkö? http://räty.fi/ on avattu 14.4.2014 ja kertoo mm:

Ensimmäinen Sukupolvi

I-1Pekka Pekanpoika Räty
Lapset
II-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0031)Lasse Pekanpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0031), Syntyi 1575, Kuoli 1633

Toinen Sukupolvi

II-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0032)Lasse Pekanpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0031)
Lapset
III-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0030)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0030), Syntyi 1602, Kuoli 1642

Kolmas Sukupolvi

III-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0031)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0030)
Lapset
IV-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0029)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0029), Syntyi 1622, Kuoli 1668

Neljäs Sukupolvi

IV-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0030)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0029)
Lapset
V-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0027)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0027), Syntyi 1640, Kuoli 1687

Viides Sukupolvi

V-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0029)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0027)
Hän avioitui Elossa
Lapset
VI-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0025)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0025), Syntyi 1668, Kuoli 1749

Kuudes Sukupolvi

VI-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0027)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0025)
Hän avioitui Helga Kärkkäinen
Lapset
VII-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0024)Yrjö Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0024), Syntyi 1704, Kuoli 1767

E. Juhani Tenhunen
- eli oli jo 1500-luvulla ja ainakin 5 sukupolvea ilmeisesti Kärsämäen-Piippolan Kyllösten esipolvia! Kyllötys! Kenen Laurin poika on Jooseppi Räty-Kettunen-Kyllönen?

[Harri Saastamoinen]

Matti Kunelius on laatinut 1970 -luvun puolivälissä tutkimuksen Kuruveden Rätyistä. Tutkimusta on täydentänyt Pihlajamäen Rätyjen sukuseura (perustettu 1978). Sukuseura julkaisi vuonna 2000 sukukirjan ”Pihlajanmäen Rätyjen sulkujulkaisu v. 2000”[3] (http://www.kolumbus.fi/juharaty/Raty%20haarat.htm#_edn3). Sen mukaan Pekka Pekanpoika Räty perusti vuonna 1595 uuden tilan nykyisen Pyhäjärven Mäkiöiskylään.

Mitä Kiuruveden Pihlajamäellä tässä tarkoitetaan? Koivujärveäkö? http://räty.fi/ on avattu 14.4.2014 ja kertoo mm:

Ensimmäinen Sukupolvi

I-1Pekka Pekanpoika Räty
Lapset
II-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0031)Lasse Pekanpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0031), Syntyi 1575, Kuoli 1633

Toinen Sukupolvi

II-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0032)Lasse Pekanpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0031)
Lapset
III-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0030)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0030), Syntyi 1602, Kuoli 1642

Kolmas Sukupolvi

III-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0031)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0030)
Lapset
IV-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0029)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0029), Syntyi 1622, Kuoli 1668

Neljäs Sukupolvi

IV-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0030)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0029)
Lapset
V-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0027)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0027), Syntyi 1640, Kuoli 1687

Viides Sukupolvi

V-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0029)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0027)
Hän avioitui Elossa
Lapset
VI-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0025)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0025), Syntyi 1668, Kuoli 1749

Kuudes Sukupolvi

VI-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0027)Lauri Laurinpoika Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0025)
Hän avioitui Helga Kärkkäinen
Lapset
VII-1 (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0032#PI0024)Yrjö Räty (http://r%C3%A4ty.fi/index.php/sukupuu/puuhaku/jt-0-a-4/2%21I0024), Syntyi 1704, Kuoli 1767

E. Juhani Tenhunen
- eli oli jo 1500-luvulla ja ainakin 5 sukupolvea ilmeisesti Kärsämäen-Piippolan Kyllösten esipolvia! Kyllötys! Kenen Laurin poika on Jooseppi Räty-Kettunen-Kyllönen?

Ari laittoi jo aiemmin tämän linkin jossa Joosepille on merkitty veli Lauri Laurinpoika Räty ja vaimonsa Liisa sekä sisko Valpuri:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984390

Jooseppikin on siis Laurinpoika.

[E Juhani Tenhunen]

Ari laittoi jo aiemmin tämän linkin jossa Joosepille on merkitty veli Lauri Laurinpoika Räty ja vaimonsa Liisa sekä sisko Valpuri:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984390

Jooseppikin on siis Laurinpoika.

Juu juu, oliko Joosepin syntymävuosi 1674? Silloin hän olisi Laurin 1668 veli ja Laurin 1640 poika.

Tilasin Pihlajamäen Rätyjen sukujulkaisun 2000 sukuseuran verkkokaupasta, hinta 14 EUR.

Kyllösten sukukirjassa II (s. 446) Joosepin Sydänmaan Kyllösen pojan Heikin (1723-1795) vaimoksi mainitaan Susanna Matintytär (HisKi Haapavesi kastetut) (27.1.1727-23.1.1796). Onko Susanna ehta Kyllönen?

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Onko Susanna ehta Kyllönen?

Vastaus löytyi HisKin Pyhäjärven Ol vihityistä:

26.12.1749 Hend: Josephss. Kettunen Sus: Mattsdr Olckonen

E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Haapaveden HisKin haudatuissa on 1698 Olli Kettunen, joka on kuollut noin 24-vuotiaana (synt. n. 1674). Onko hän Saviselän Kettulasta/Kettusesta ja kuka on isä?

E. Juhani Tenhunen

[Kumbo]

Tuossa ensin linkki tuolta aiemmasta keskustelusta.

Haapavedellä, johon Kärsämäki kuului tuohon aikaan, vihittiin 15.7.1722 Jooseppi Kettunen ja Lauri Kanasen leski Marketta Erkintytär (Turpeinen) Viitasaarelta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7372250. Marketta toi mukanaan Kettusen taloon lapsensa, joita olivat mm. linkeissäsi näkyvät Samuli ja Erkki Laurinpojat.

Kysymykseni kuuluu Missä Marketta Erkintr. Turpeinen syntyi vanhemmat jne. olen yrittänyt selvitellä mutta mistään en saa kiinni. pihtiputaalla ja Viitasaarella kyllä ollut Turpeisia. Minun iso-vanhempia tuo marketta edellisen avioliiton kautta Lars Kanasen kanssa. josta heillä tytär Karin Kananen s.26.2.1717 josta Kärsämäelle Henrik Maununp. Iso-Mämmen puolisoksi. josta jatkuu tr. Walborg -Ruhalan kautta myöskin Haapavedelle juuria. Tuo äitin tulo jo aiemmin Haapavedelle oli itselleni uusi asia.
Oisko marketan vanhemmista tietoa ilm. Erkki Turpeinen mutta kuka Erkki ja mistä.?

[E Juhani Tenhunen]

Tuossa ensin linkki tuolta aiemmasta keskustelusta.

Haapavedellä, johon Kärsämäki kuului tuohon aikaan, vihittiin 15.7.1722 Jooseppi Kettunen ja Lauri Kanasen leski Marketta Erkintytär (Turpeinen) Viitasaarelta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7372250. Marketta toi mukanaan Kettusen taloon lapsensa, joita olivat mm. linkeissäsi näkyvät Samuli ja Erkki Laurinpojat.

Kysymykseni kuuluu Missä Marketta Erkintr. Turpeinen syntyi vanhemmat jne. olen yrittänyt selvitellä mutta mistään en saa kiinni. pihtiputaalla ja Viitasaarella kyllä ollut Turpeisia. Minun iso-vanhempia tuo marketta edellisen avioliiton kautta Lars Kanasen kanssa. josta heillä tytär Karin Kananen s.26.2.1717 josta Kärsämäelle Henrik Maununp. Iso-Mämmen puolisoksi. josta jatkuu tr. Walborg -Ruhalan kautta myöskin Haapavedelle juuria. Tuo äitin tulo jo aiemmin Haapavedelle oli itselleni uusi asia.
Oisko marketan vanhemmista tietoa ilm. Erkki Turpeinen mutta kuka Erkki ja mistä.?

Marketta on Viitasaaren tyttöjä.

E. Juhani Tenhunen

[Kumbo]

Löytyyköhän sitten jokin Erkki Turpeinen Viitasaarelta joka voisi olla Marketan isä. Erkki Turpeinen 1662 (Viitasaari Suovanlahti) niminen hlö on yksi mutta ei ilm. Marketan isä.