Maaria,Piipanoja ja Wirmusmäki suku

[Benedictus]

Maarian Piipanojalla vaikutti sukukunta, jolla oli yhteys myös Wirmusmäkeen, sekä Turun porvaristoon.

Tietoa Piipanojasta on hyvin vähän, netisssä ei oikeastaan mitään.

Erityisesti kiinnostaa ovatko Piipanojan henkilöt olleet missä viroissa, sotilasviroissa ainakin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053584
Piipanoja yhtenä tilana, jossa Mats Marcusson, lopuksi Påval Matsson, joka lienee poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053758
Tilalla Påval Matsson joka mainitaan 1576 saakka, sitten leski Maritha
1578 Knut Påhlsson,jolloin tilanaan puolisko alkuperäisestä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742657
Knut Påhlsson
1587 mainitaan Jacob, myöhemmin isännimi Påhlsson, joten lienee Knutin veli.
Tila jaettu kahtia, jolloin Piipanojalla 2 samankokoista tilaa.
Isännät Knut Påhlsson ja Jacob Påhlsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742716
Knut ja Jacob Påvalssonit mainitaan osin yhdessä ensimmäisellä tilalla.
1619 ykköstilalla Henrik.

1612 kakkostilalla Jacobin jälkeen Ursula, lienee Jacobin leski.
1614 Måns Jacobsson, joka lienee Jacobin ja Ursulan poika.

Onko näistä henkilöistä missään enempää tietoa Turussa tai muualla?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742774
Piipanoja 1. isäntänä Knut Påhlssonin jälkeen Mats Simonsson, oliisko vävy?

Piipanojan isäntänä Måns Jacobsson.

Alla maininta:
Skepp??? kirjuri? Blasius Nilsson 1 m hu t. sin och h. livstif eget sk.hu

1630 mainitaan Måns Jacobsson ja veli Henrik Jacobsson
1629-1630 Måns
Måns Knutsson, olisiko Knut Jacobssonin poika?
Kiinnostavaa, että tila on yhtenä kokonaisuutena! Seuraavana vuonna Trumetar Thomas Matsson.
Seuraavaksi tila taas osina.

Hyvinkin kiinnostavaa, että tuo Måns ajallisesti osuu juuri erään Håkan Månssonin syntymäaikaan.

Tiedetään, että Måns Jacobssonilla oli velipuoli Bertill Blasiusson.

Tämä siis tarkoittaa, että Blasius Nilsson oli Måns Jacobssonin äidin(luultavasti tuo Ursula) toinen puoliso.
Miksi Blasiussonille on annettu elinikäinen vapaus?

Blasius Niilonpoika
Palveli 1579-80 Turun satamassa rummuttajana (aliupseerina) aluksella "Svanen", 1582 laivanpäällikkönä aluksella "Norrbottens barken", samanarvoisena Käkisalmen laivastossa 1583-87, esiintyi myös 1585 ja 1587-88 laivavänrikkinä, johtanut laivanpäällikkönä Etelä-Suomen laivaveistämötoimintaa 1588 ja Pohjanmaan 1589-90, palveli 1593 aluksella "Lybske Hjorten" ja aluksella "Havfrun" ja myöhemmin 1590-luvulla Turun satamapäällikkönä. Hän osallistui talvella 1599 laivanrakennustoiminnan johtoon Suomessa, kuului herttualle 11.9.1599 lähetettyyn sovintoa tähdentäneen kirjeen allekirjoittajiin. 1601 hän on suorittanut hankintoja "Häcken"-aluksen kunnostamiseksi. Kapteeni 1606 aluksella "Lybske Falck". Hän esiintyi kapteenina ja Turun satamapäällikkönä vuoteen 1613.
VA, 188:11v, 189:21, 215c:163, 164, 220:42, 224b:12, 1398:50, 1471:57, 1486:57, 1507:12, 1514:32, 1542:86, 1550:23, 1596:65, 1661:208, 2386:10, 2372:36, 2400:65, 4347:100, FR 97, 104, 105, 107, 118 (1580-luv. -1600-luv.), Lagus 8:169, Biogr. Blasius Nilsson, Grönblad 6:270, Protocolon, 20; KA, HaF, 8; Renvall 1939, 258 (2.alam.); Börjeson-Hafström 1949, 20; Sv. Flottans historia 1942, 109. Ks. s. 100.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742716
Jacob Påhlsson mainitaan viimeksi 1611 ja sitten leski Ursula.

Blasius Nilsson mainitaan yllä Turun satamapäällikkönä 1613.
Olisiko avioituntu ja saanut Piipanojan verovapaaksi palkkiona töistään?

Kuka olisi tuo Måns Knutsson, joka hallitsi koko tilaa? Piipaojan henkilöt tuntuvat liittyvän sotilasvirkoihin, oliko Måns Knutsson trumetar, kuten seuraavaksi mainittukin?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749859

Måns Jacobsson Piipanojalla

lapsia: Måns Månsson
Alla mainitaan Måns Månsson violetilla.
Alla Rytt. dödh , sama ilmaus naapuri tilallakin.

Tarkoittaako, että ryttari on kuollut vai tarkoittaako, että juuri tuo Måns Månsson on kuollut?

Huomattava, että Håkan Månsson osti Hiedan ratsutilan Karkussa kirjuri Måns Månssonilta alihintaan.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 29.–30.7.1669 f. 88 (Andra gångon Uplystes Hieda Hemmanet, som Cornetten Manhafftig Håkon Månsson hafuer sig kiöp och tillhandlatt, af Måns Månsson för 100 Dal: gåt m:t som ders kiöpe breff Dat: d: 9 Septemb: 1668 Utwjser);

Voisiko kyseessä olla sama Måns Månsson?

[Benedictus]

Henkilötiedot

1659/60 Elias Johansson Callinus (käytti sukunimeä vain ylioppilaana) Elias Johannis 1376 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376). Vht: Mynämäen Kalleisen ratsutilallinen, kruununvouti Johan Bertilsson († ~1662) ja Karin tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1659/60 Callinus Elias Johannis _ 63. — Kamarikirjuri (1667). Vehmaan kihlakunnan kruununvouti 1670–80. Lääninviskaali 1680. ‡ Lokalahdella 21.3.1684. Pso: 1:o noin 1669 Ebba Larsdotter; 2:o noin 1679 Maria Petraeus tämän 2. avioliitossa († 1732).
Pson edell. aviomies: Vaasaporin kreivikunnan inspehtori Hans Ståhlbom 1205 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1205) (yo 1658, † 1678).
Appi: Turun piispa, FM ja TT Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1) († 1657).
Poika: Johan Callenius 2885 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2885) (yo 1680).
Poika: ylioppilas Lars Callenius 2886 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2886) (yo 1680, † 1689).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 36b; KA valtakunnanregistratuura 12.1.1682 f. 30 (Till Cammaren för Landz Fiscalen i Åbo och Biörneborgz lähn Elias Johansson), 30.1.1683 f. 67 (Till Cam:r Collegium Swar angående Landz Fiscals tienstens besättiande öfwer Åbo Lähn, hwar å Johan Eneholm 926 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=926) och Elias Johanson begge Kgl. Fullmachter erhållit ... Såssom Wij nu fuller i nåder wehle at slijke Fiscals tiensters besättiande alt framgeent af Landzhöfdingarne måge dependera; altså hwadh ofwanbem:te Fiscals tienst betreffar, så kan den som Wår äldre Fullmacht eller resolution hafwer, efftersom dhe sig begge der på stödia och beropa, der wedh behollen blifwa. Men när den tiensten sedan någon gång blifwer ledig må Landzhöfdingen stå fritt der om disponera), 14.4.1690 f. 227 (Dimission för Lieutenanten Håkan Månsson ... Wij Carl etc. Görom witterligit, att såsom hoos Oss Lieutenanten under Wårt Åbo och Biörneborgz Lähns Cavallerie Regemente, Ehrlig och Manhafftig Håkan Månsson, genom Öfwersten Bernhard Otto von Lieven underdånigst låtit tillkenna gifwa, huruledes han förmedelst ålderdom och uti 50 Åhrs tijd utståndne store travailler befinner sig nu till hälsan och krafterne så wara förswagat, att han icke tilltroor sig be:te sin beställning med den flijt och waaksamhet längre kunna förestå, som Wår tienst och dess Embetes plicht fordrar, och derföre om en nådig dimission underdånigst anhåller; Altså hafwom Wij honom sådan dess begiäran icke afslå eller wägra welat, utan härmed och i krafft af detta Wårt öpne bref honom Lieutenanten Håkon Månsson ifrån ber:de dess här tills wähl företrädde beställning dimittere och förlofwe, med nådig försäkring därhoos, att som han sig altijd redeligen, troget och tappert förhållit, så wehle Wij och låta honom wara hoos Oss uti en nådig ihugkommelse); KA mf. ES 1844 (kk 6) Mynämäen käräjät 7.–8.1.1667 f. 12 (Företrädde Cammarskrifwaren Wällförsichtigh Ellias Johansson, och tilltalte uppå sin Moors wägnar i Calleis, hennes landbonde Thomas Marckusson i Lemmetylä), Mynämäen käräjät 4.–5.6.1667 f. 39 (Lendzmannen i Wirmo Sochn Manhafftigh Håkon Månsson); KA mf. ES 1844 (kk 7) Mynämäen käräjät 26.–27.5.1668 f. 44v (Effter Wällförsichtig Elias Johanssons anhållande i Calleis, förmantes alle dee som äre förpantade för Domare och Lagmans Pening:r, att dee lössa sina panter till Lögerdagen igen, eller och miste dem); KA mf. ES 1845 (kk 7) Mynämäen käräjät 7.–8.1.1674 f. 10v (Företrädde Befalningzman öf:r Wemo Häradh W: Elias Johansson ... hans S. Fadhers Johan Berttilsons gårdh här j Wirmo Sochn Kalleis, ... Gården Kalleis bleef ifrån Cronan igen lööst utaf Elias Johanssons Stiuffadher Corneten Håkon Månsson. Vertaa 1632 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1632)), Mynämäen käräjät 25.–27.9.1675 f. 113v (Cronones Befallningz Man öfwer Wehmo Häradh Wählbetrodde Elias Johansson framträdde och gaff Rätten tillkänna huruledes han efter Öfwerheetens tilllåtelse haf:r på Frijheet optagit et ödes hemman under Dragoune Rustienst uthi Wichtimäki belägit. Vrt. Mynämäen käräjät 17.–18.9.1685 f. 48v Wichtmäki ... för detta Cronones Befallningzman Sahl. Elias Johansson rustat för samma h:n), Mynämäen käräjät 19.–20.9.1679 f. 27v (Länsmannen i Sochnen Elias Johansson), f. 33 (Befalningzmannen Elias Johansson på Kallis), Mynämäen käräjät 11.–12.10.1681 f. 60 (Landz Fischalens Wällbetrodde Elias Johanssons Gårdh Kallis), Mynämäen käräjät 10.–11.3.1684 f. 18 (Efter Arendatorens wählbetrodde Henrick Werdh och Inspectoren Simon Rooth begäran, uppbödz Callis bördes Hemman, för 300 D:r S:r M:t, hwilcka penningar dhe för Häredzskrif:en Joseph Skogman ehrlagt, och dhe igen af Fiscalens Elias Johanson, efter H:r Baronens och Landzhöfdingens Executions Skrift hafwa att fordra ...), Mynämäen käräjät 11.–13.9.1684 f. 54v (Lijkmätigt Kongl: Maij:ttz allernådigaste publicerade Förmyndare ordning, deputerades Capellanen Wyrdige och Wällärde Her Ericus Lethalensis (katso 4806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4806)) och Her Johan Revonius 2323 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2323) tillijka med Stadznotarien i Nystad Wähl: Henrich Notenberg, att wara såssom Närmaste Skyldemän förmyndare för Sahl. Landz Fiscalens Wählbet:de Elias Johanssons och hans förre Hustros Ebba Larsdotters barn, Nembl. Johannes, Laurentius och Carin), Mynämäen käräjät 30.–31.1.1685 f. 2 (Anbelangande Raiko och Suolisto Engiar ... efter nu inthet besked ähr framtedt om oppå Callis skall finnas någon bördesrätt, berättandes Sahl. LandzFiscalens Erfwingars Constituerade Förmyndare Capellanen H:r Erich Lethalensis sig till ingen action är känna uthlåtn), Mynämäen käräjät 12.–13.2.1686 f. 3 (Befallningzman Wählförståndige Matz Larsson ifrån Callis, läth nu förste gångon oplysa ber:de H:n); KA mf. ES 1924 (mm 12) Laitilan käräjät 24.9.1679 f. 36v (Cronones Befallningzman Wäll:t Elias Johansson gaff nu rätten tillkenna huruledhes han på sitt ryttare hemmans Egor i Nestis och wedh des qwarn hade begynt att byggia een Krogh medh förfrågan om icke den dher för reesande man nödigh ähr?), Kalannin käräjät 26.9.1679 f. 40v (Tridie gången lätt nu Cronones Befallningzman Wälbet: Elias Johansson för 1673, 74, 75, 76, 77, 78 och 1679 åhrs rest opbiuda Johan Matzons i Nestis och Jören Mickelssons ib:m bördzrättz hemman, huilka han rustar före), 40v (krogen), 41 (Dygdesamme hustro Maria Petræa i Heickala); KA mf. ES 1925 (mm 12) Eurajoen käräjät 30.–31.1.1679 s. 24, Kalannin käräjät 18.–19.10.1680 f. 49v (Landtfischalen Wälbet:de Elias Johansson), Lapin käräjät 15.–16.1.1680 f. 8, Lapin käräjät 15.–17.5.1680 f. 26; KA mf. ES 1926 (mm 13) Kalannin käräjät 29.–30.1.1686 f. 784 (Uthj twisten emel:n Advocaten Wählbet:de Petter Bladh å dygdesamme Maria Petreæ på Heikala bohlstadz wägnar, angående Kaurama hollm som hon ifrån Kytämäki under Heikala prætenderat, resolverades); KA mf. ES 1927 (mm 17) Vehmaan käräjät 15.–17.5.1688 f. 91 (Sahl: Elias Johansons Änckia dygdesamma Matrona hust:o Maria Petræa); KA mf. ES 1931 (mm 34) Laitilan käräjät 27.–28.9.1698 s. 57 (att undersökia, på hwars ägor för detta Nästis Krogh är planterat); KA mf. ES 1964 (nn 6) Karkun ja Mouhijärven käräjät 6.–8.2.1682 s. 476 (Simon Larsson j Haudansari och Nykyrkio S:n förekom nu för Rätta och söckte på sin Swågers wägnar Christer Christerssons som j Stocholm tienar hoos hans Excell: Scheding Rosenhane det Arff och ett Sölfbelte som aff Befallningzman Sal: Johan Bertillsson j Kallis och Wirmo Sochn skall inlöst wara, och honom tillfalla borde effter sin Sal: Fader Christer Opbördzskrifware som bodde j Nykyrkie Sochn och Kaukola by aff sin Broders Erich Christerssons Enkia i Jalkawalla Margeta Hindrichzd:r som är j Annat Giffte med Clemet Jöransson Ib:m); KA mf. ES 1368 (p 2a) Uudenkaupungin RO 20.1.1674 (Elias Johansson som Sal: Erich Kempes barns förmyndare ... Sal: Erich Christersons Arfwingars fullmehtige Welbetrodde Elias Johanson), Uudenkaupungin RO 26.2.1674 (Tullnähren Sahl: Erick Christerson), Uudenkaupungin RO 22.2.1675, Uudenkaupungin RO 30.8.1682 (Emellan Landz Fischalen Wälbet:de Elias Johansson Kärande, och Rådhman Wäl:t Olof Snelman Swarande, angående någre twistige gieldz rächningar som de sins emel:n hafft, mest flytande af Sal: Inspectorens Stålboms och Rådhmans Snelmans emellan hafde handel), Uudenkaupungin RO 31.1.1683; KA mf. ES 1369 (p 2b) Uudenkaupungin RO 7.12.1685 (Såsom af Sal: Landt Fischalens Elias Johanssons Sterbhuus förmyndares underskrifft af d: 28 Aug: 1685, befinnes Bårgmestaren Zacharias Boelius 1552 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1552) wara berättigadt till 158 d:r 20: 10 k: m:t af Sal: Mans Sterbhuus att undfå ...), Uudenkaupungin RO 3.10.1688 (om någre Befalningzmäns Cautionisters tilståndh och förmögenheeter); KA mf. ES 1369 (p 2) Uudenkaupungin RO 23.4.1692 (Sal: Notenbergh (katso 7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7)) hafwer kiöpt gården af dess Swåger Sal: Elias Johansson); KA mf. ES 1369 (p 3) Uudenkaupungin RO 3.7.1693 (Sahl: Hindrich Notenbergz Enckia hustru Ebba Johans dåtter); KA mf. ES 1395 (r 3c) Rauman RO 6.12.1680 (Befal: Wäll:t Joseph Skogzman fullmähtig af Landz Fischalen Wäll:t Elias Johansson låter första gången opbiuda Sahl: Borgmest: Wälb:g Eliæ Göös 1394 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1394) gård; huilcken gård för Cronones Räst Elias Johansson till Underpant af Rätten är bewiliat fram för andra Creditorer, som Protocollet af d: 17 April hujus anni uthwijsar), Rauman RO 16.3.1681 (Första gången opbiudes Rennerij Gårdh (katso 730 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=730)) som heredz Skrifwaren Jåseph Skogman och Fischalen Wäll:tt Elias Johansson till sigh handlat hafwa). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 81 (XX). — J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #741D, 927D, 1331D, 2597D; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #4406H.


Piipanojan Blasius Bertilssonin poika Bertill Blasiusson, joka oli Måns Jacobssonin velipuoli oli ylläolevan Mynämäen Kalleisen ratsutilallisen Johan Bertillssonin isä.


Johan Bertilssonin leski Karin Eriksdotter? oli luutnantti Håkan Månssonin 1. vaimo.

[Benedictus]

Kerään tähän Piipanojan ja Mynämäen Kalleisien ja Vehmaan Villilän omistajien tietoja eli ovat samaa porukkaa.

Eskil Matsson (i Willilä) oli siis veronkantomies 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä. Hän oli usein esillä Maskun ja Vehmaan kihlakuntien käräjillä 1600-1601 vähän joka pitäjässä. Hänet mainitaan myös Sundholmin tilan voutina. Myöhemmin hän esiintyy Ylä-Satakunnan käräjillä entisenä kihlakunnanvoutina koko 1620-luvun ja 1630 alkuvuosina. Yksi juttu löytyy myös Turusta 1623.

Turun raastuvanoikeus 10.5.1623
YläSatakunnan vouti Eskell Matssonin velkajuttuja Joachim Losen ja kamreeri Hans Henrdricssonin välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483573

Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä 1572-1624
30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Suomen aatelistoa vastaan tehtyjä valituksia 1530-1619
11.7.1607 Tukholman raastupa, Linnaoikeuden istunto; Seuraavat Suomen voudit syytettynä finanssihallinnostaan: Ala-Satakunnan vouti Hannu Pietarinpoika (Purtha), Vehmaan khlk:n vouti Eskil Matinpoika ja Maskun khlk:n vouti Pärttyli Klemetinpoika. Juttuihin liittyvät päätökset tehtiin 18.8.1607.
Eskil Matinpojan osalla oli useita syytekohtia, mutta ensimmäisessä jutussa oli luullakseni kyse henkilökohtaisesta asiasta eli Hustru Elisabet Bertilintyttären rälssiin kuuluvasta kruununtilasta, joka puolestaan Eskilin mukaan on kuulunut hänen isänsä kuningas Johanilta saamiin maihin (koko kylä?). Ikävä kyllä jutussa ei mainita mistä kylästä tai tilasta on kyse.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1667315

Mynämäen käräjät 1674
Vehmaan kihlakunnanvouti Elias Johansson haluaa selvittää oman perintöosuuden edesmenneen isänsä Johan Bertilssonin taloista Mynämäen Kalleisissa, jotka ovat isäpuolen kornetti Håkan Månssonin hallussa. Tai jotain sinne päin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806362

Vuonna 1673 oli pitkä ja epäselvä juttu Elias Johanssonista ja Erich Justanderista, jossa käsiteltiin Kalleista ja Lempiskalliota. Mukana swägerska Karin Eriksdr (i Lempiskallio) kenen swägerska?

Vuonna 1674 tämä entisen Sariksen voudin Jacob Hinderssonin leski Karin Eriksdr oli ahdingossa pienten lastensa ja tilan hoidon kanssa. Samana vuonna Elias myi entisen herra Sigfridin ratsastalon Lempiskalliossa Johan Matssonille (i Nykelberg) 500 taalerilla.

Lisäksi samana vuonna Vehmaan vouti Elias Johansson kertoili Kalleisen tilan kohtalosta. Talo oli palanut ensimmäisen kerran vielä isän Johan Bertilssonin eläessä ja toisen kerran tämän kuoleman jälkeen. Omaisuus oli takavarikoitu kruunulle eikä Elias ollut saanut perintöjä. Kalleinen siirtyi siis kruunulle ja isäpuoli kornetti Håkan Månsson oli maksellut velkoja Eliaksen ollessa vielä alaikäinen. Talo oli palanut osittain ensimmäisen kerran vuonna 1663 ja totaalisesti vuonna 1668. Ilmeisesti isän paperit tuhoutuivat joten tilejä oli vaikea selvitellä.

Mynämäen käräjät 13-14.2.1673
Vehmaan kihlakunnanvouti ja Mynämäen nimismies Elias Johansson kertoo, että Kalleinen on vanha nimismiehentalo ja hän on hoitanut virkaa yli viisi vuotta. Hänen isäpuolensa Håkan Månsson, isänsä Johan Bertilsson ja isoisänsä Bertil Blasiusson opettaneet Eliakselle kaikki nimismiehen virkaan tarvittavat taidot. Kalleisen tila on palanut muutama vuosi sitten ja nyt Tukholmasta kysellään onko Eliaksella riittävä taito ja mahdollisuudet hoitaa nimismiehen virkaa. Lautamiehet ja kyläläiset todistavat, että Elias on hoitanut tunnollisesti tehtäväänsä ja Kalleisen tila voidaan virallisesti vahvistaa nimismiehen virkataloksi.
Samoilla käräjillä myöhemmin toinen juttu Kalleisen tilan tulipalosta ja kaikkensa menettäneestä Elias Johanssonista sekä Lemppis Hålmin voudista Abraham Istmanista, joka johtanut Kalleisen jälleenrakentamista.
Ja vielä samoilla käräjillä Vehmaan kihlakunnanvouti Elias Johanssonin talokaupasta, jossa hän on ostanut edesmenneen Uudenkirkon kirkkoherran Hr Sigfridin kahdelta pojalta ja muilta perillisiltä Lempiskalliossa sijainneen ratsutilan ja perintöoikeuden. Kauppahinta 500 taaleria ja kaupan päiväys 3.5.1671

Maskun ja Piikkiön voutikuntien tilikirja 1602
Skeps Höfuidsman Blasius Nilsson saanut 25.6.1601 verovapauden Mahila(?)-nimiseen 1 manttaalin verotaloon Rymättylässä.

Kukahan se Måns Månsson oli Piipanojassa kun vuoden 1637 sotilasmaakirjassa (Turun ja Porin läänin tositekirjassa) Bielcken komppanian Piipanojan kohdalla on Måns Månsson ja Mats Matsson (molemmissa lukee perässä död). Ilmeisesti ovat jaetun Piipanojan poikia. Toinen Måns Jakobssonin poika ja toinen Matsin (en muista nyt patronyymiä) poika. Joku perintöjuttuhan noiden välillä oli. Voisiko tämä Måns Månsson olla ajallisesti Håkanin isä ja Måns Jacobssonin poika?
Yksi ainut maininta oli 1620-luvun alkupuolella Wirmon nimismiehestä Bertil Blasiussonista kun hänen hevosensa oli varastettu, toistaiseksi ei muuta.

Maarian käräjät 1624
Måns Jacobsson (i Pippa) ottanut puolen manttaalin verohylyn (i Wirmusmeckie), jota Carl Gilliusson aiemmin asunut.

Maarian käräjät 1625
Måns Jacobsson (i Pijppa) vaatii koko paikkakunnalta korvausta sudennahasta, jonka hänen isänsä Jacob on antanut paikkakuntalaisten puolesta Johan Ottossonille.

Johan näyttäisi toimineen kruununvoutina vuoteen 1658. Sen jälkeen Maskun vouti vaihtuu. Kuolema tuli seuraavien käräjien välillä.

Mynämäen käräjät 17-19.7.1662
Entinen rykmentinkirjuri Erich Siring esittää entisen kruununvoudin Johan Bertilssonin (i Calleis) velkakirjan 26.7.1660 suuruudeltaan 647 kuparitaaleria. Koska Johan itse makasi vaikeasti sairaana eikä ollut oikeustoimikelpoinen niin päätettiin inventoida Calleisen tila velkojen pantiksi kunnes löytyy joku maksaja.

Mynämäen käräjät 22-23.10.1662
Entisen Maskun kihlakunnanvoudin Johan Bertilssonin leski Karin Josepsdotter mukana yhdessä jutussa

vähän Uudenkaupungin käräjiä 1650-luvun alusta. Bertil Blasiusson ilmestyy vasta itse 11.10.1652 , mutta aiemmin hän oli ilmeisesti jo framilla (Uudenkaupungin käräjät alkavat vasta vuonna 1650). Vuonna 1650 oli yksi juttu jossa Gustaf Gustafssonin vouti Olof Andersson mainitsi olleensa lankonsa Bertilin (i Annawais) luona.

Vuonna 1652-53 Bertil oli mukana parissa jutussa. Toisessa Caspar Eickman aikoo lunastaa Joackim Eickmanin talon kaupungissa, mutta Bertil Blasiusson kertoo talon kuuluvan itselleen. Bertil oli vain antanut talon asuttavaksi vävylleen Arfwed Thomassonille, jonka leski avioitui myöhemmin Joackim Eickmanin kanssa.

nimismies Bertil oli jo aiemmin esillä kun kaiveskelin vanhaa Eskil Matssonia. Eli vuonna 1620 Bertil ja vaimonsa Anna Andersintytär ostivat Eskililtä puolet Kalliksen tilasta. Kauppakirja oli tehty 7.10.1617. Sitten oli yksi toinen juttu Mynämäen käräjillä 1627, jossa Brita Mickelsdr (i Pursas) riiteli Bertilin kanssa vanhempiensa perinnöistä Kalliksessa.

Maarian käräjät 1633
Bertil Blasiusson riitelee velipuolensa Mågns Jacobssonin kanssa 99 luodista hopeaa, joka maksettu Suni Olofssonille Turkuun. Edesmennyt Blasius Nilsson pantannut.https://mail.google.com/mail/images/cleardot.gif

[Benedictus]

Vuonna1673 oli pitkä ja epäselvä juttu Elias Johanssonista ja Erich Justanderista, jossa käsiteltiin Kalleista ja Lempiskalliota. Mukana swägerska Karin Eriksdr (i Lempiskallio) kenen swägerska?

Vuonna1674 tämä entisen Sariksen voudin Jacob Hinderssonin leski KarinEriksdr oli ahdingossa pienten lastensa ja tilan hoidon kanssa.Samana vuonna Elias myi entisen herra Sigfridin ratsastalon Lempiskalliossa Johan Matssonille (i Nykelberg) 500taalerilla.
Nyckelberg oli Maskun Kankaisten kartanonaluskartano.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780)
Kukahanoli tuo Mietoisten Saaren kuninkaankartanon vouti Jacob Henriksson?

Lisäksi samana vuonna Vehmaan vouti Elias Johansson kertoili Kalleisen tilan kohtalosta. Talo oli palanut ensimmäisen kerran vielä isän Johan Bertilssonin eläessä ja toisen kerran tämän kuoleman jälkeen. Omaisuus oli takavarikoitu kruunulle eikä Elias ollut saanut perintöjä. Kalleinen siirtyi siis kruunulle ja isäpuoli kornetti Håkan Månsson oli maksellut velkoja Eliaksen ollessa vielä alaikäinen. Talo oli palanut osittain ensimmäisen kerran vuonna 1663 ja totaalisesti vuonna 1668.Ilmeisesti isän paperit tuhoutuivat joten tilejä oli vaikea selvitellä.
Simon Careel astui kuvioon mukaan 1674 ja hänonkin virkansa puolesta jatkuvasti framilla.

Mynämäenkäräjät 22-23.10.1662
Entisen Maskun kihlakunnanvoudin Johan Bertilssonin leski Karin Josepsdotter mukana yhdessä jutussa.

Ylläoleva Karin JOSEPSDOTTER on siis Håkan Månssonin 1. vaimo.
Kukahan oli tuo Karinin isä?

Epäilys on, että :

*Josephus Hemmingii (K 1625)*

*Josephus Hemmingii Hollo / Hollonius / Ollon / Ollonius, Josef Hemmingsson*
S Masku mahdollisesti 1580-luvulla. V Maskun kirkkoherra Hemmingius Henrici Maskulainen(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=929 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=929))ja N.N. Persdotter Melartopaea.
Kävi Turun katedraalikoulua (Maskun kirkossa olevan epitafin mukaan hikoili 12 vuotta Turun runotarten palveluksessa maisteri Gabriel Melartopaeuksen(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1705 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1705))johdolla).
Maskun(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5063 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5063))kappalainen ainakin 1614–1619, kirkkoherra isänsä kuoltua ainakinjo syyskuussa 1619.

Em.epitafin mukaan Josephus Hemmingi hoiti suurella hartaudella isältään perimäänsä virkaa, taisteli pakanallisia juhlaleikkejä sekä taikatemppuja vastaan ja kitki pois raakalaistapoja, joihinkuuluviksi mainitaan myös "hirvittävät runot" (tetrasstrophas).
K Masku 1.2.1625.
Maskun kirkon epitafissa on turkulaisen Ericus Georgii Montanuksen(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1751 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1751)),sittemmin Pyhäjoen ja lopulta Iin kirkkoherran, laatima jaTukholmassa painettu, Josephus Hemmingiin elämänvaiheita esittelevä latinankielinen hautajaisruno.
P ilmeisesti noin 1622 Alisa(Ailisa, Alitza, Aliza) Jakobsdotter hänen 1. avioliitossaan, PV talollinen Hattulan Tyrvännön kappelista Jaakko Heikinpoika (JakobHenriksson) ja N.N.
Alisa Jakobsdotterin P2 Hattulan kirkkoherra,rovasti Gregorius Matthiae Favorinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2719 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2719))hänen 1. avioliitossaan, S noin 1600, K Hattula 1660.

Josephus Hollon serkku Mynämäen pitäjänkirjuri Sigfrid Marcusson Hollo omisti Lempiskallion tilan, jonka myöhemmin osti EliasJohansson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728171 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728171)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748350 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748350)
Naapuritila kuului Eliaksen isoisälle Bertill Blasiuksonille.

Brunnerus, Sigfridus Bartholdi (K 1668)

Bruun, Sigfridus Bartholli, Sigfrid Bertilsson
Mainitaan Turussa jo 1620 (von Bonsdorff 1904). Piikkiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5080) vt. kirkkoherra (curam gerens) 1628–1633; Turun tuomiokirkon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) suomalaisen seurakunnan (kaupunkiseurakunnan) kappalainen (choralis, 1. sarjaa) 1634–1659.
Brunnerus arvosteli saarnoissaan mm. piispa Petraeuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1948) ohjetta, että kirkolliseen virkaan valtakirjan saaneiden tuli vanhaa tapaa noudattaen lahjoittaa jotakin tuomiokapitulin jäsenille. Hänet mainitaan Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 12.1.1657 synodaalikokouksen suomenkielisen saarnaajan (kolmanneksi) varamieheksi määrättynä, maalis-toukokuussa 1657 Vehmaan kirkkoherran viran hakijana ("seger sig hafua tiänt här vid domk. i 22 år; är gammal, orkar nu intett meer tiäna här i försambl. – – ") ja 25.2.1658 halukkaana Loimaan ja 28.4.1658 Kalannin kirkkoherraksi.
Kalannin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5024) (Uusikirkko T.l.) kirkkoherra seurakuntalaisten yksimielisen kannatuksen saatuaan tuomiokapitulin nimittämänä 8.11.1658 ("Hr Sigfridus Choralis; omnium vot. får confirmation på Nykyrckio pastorat – – är en wäl meriterat man, ferdig i suenska och finska språken, och inwånarna i försambl. enstäendigt honom begära"), astui virkaan vappuna 1659 hiippakunnan uuden piispan Johannes Terseruksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2461) yhdyttyä tuomiokapitulin näkemykseen, ettei edellisen kirkkoherran nuorelle, rikkaalle ja lapsettomalle leskelle myönnetä Vasaborgin kreivittären nimenomaisesta suosituksesta huolimatta ylimääräistä armovuotta ("Hr Sigfrid kommer nu Walburgi till Nykyrckia, effter enckian hafuer nutitt sitt nådeår, är rijk, hafuer inga barn").
Brunnerus kunnosti Kalannin kirkkoherranpappilan viljelyksiä ainakin jo huhtikuussa 1659 (tuomiokapitulin pöytäkirjassa 13.4.1659 käsiteltiin hänen valitustaan, jonka mukaan edellisen kirkkoherran leski ei anna levittää lantaa pappilan pelloille).
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 16.10.1652 ja 21.2.1657.
K Kalanti 1668 (Blomstedtin mukaan; Vallinkoski ym.: 1666).
P Marg(ar)eta N.N.


Voisiko Sigfrid Bertilsson Brun olla Bertill Blasiussonin poika?

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=239653#post239653

Bruun sukuja

[Mika.S]

Mielenkiintoinen selvitys Piipanojan vaiheista. Nykypäivänä (1960-luvulla), isäntä oli todennut, että heidän sukunsa on alunperin Mynämäeltä. Tiedossani on vain uudenpaa tietoa, että Henrika Piipanoja s. 1849 avioitui Frans Fredrik Björnin kanssa 1872. Björnit ovat Euran sorkkisista ja ehkä samaa sukua, jotka omistavat Ylänteen vanhan kartanon nykyään

T: M.S

[Kivipää]

Samaa sukua ovat. Frans Fredrik Björnin ja Henrika Piipanojan poika, kansanedustaja ja maanviljelysneuvos Onni Rantasalo omisti Yläneen Vanhakartanon yli 70 vuotta.

[Mika.S]

Nykyään Liedon Nautelankosken kartano kuuluu jälkeläisten omistukseen vaihtokaupan Turun kaupungin kanssa

[Benedictus]

Håkan månssonin:
1. vaimo oli Elin Josefsdotter Lepus
2. Margareta Sigfridsdotter Karhia
3. Anna Larsdotter Roth

Viittauksia: HYK ms., Index s. 101a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #126; KA valtakunnanregistratuura 30.12.1699 f. 385 (Till Landzhöfdingen Bure angående Anna Rooths ansöökning ... angående framl. Lieut. Håkan Monsons Änkias Anna Roths förde klagan dher öfwer, att 1694 åhrs Räntta af ett beneficie hemman som dess man i lijfztijden warit förlänt, henne skall wara afskuren, berättandes I underdånigast att bemelte Lieutenant fuller i dess lijfztijd har warit benådad med ett beneficie hemman uti Cuma Sochn och Bircknäs by räntande 21 D:r 6 öre 9 1/5 S:rmt, men är han samma åhr uti April monad blefwen död ...);

Löytyykö joltain energiaa kaivaa tuo alkuperäinen asiakirja ja tarkistaa oliko siinä varmasti Anna Larsdotter ja Roth vai voisiko olla Rohr tai Roos tai jotain ja onko isän nimi oikein.

Kokemäen Birkalassa oli kapteeni Otto Johan Rohr buustellissa.