Kuinka alle 2v lapsi pärjää 66v. vaarinsa kanssa 1871?

[helijo-12]

Minua on askarruttanut jo vuosia , kuinka vaarini äiti tuli pienenä toimeen. Asian tekee mukavaksi kun ei rippikirjoissa ole merkintää.
Henkilö Wilhelmiina Selmantytär s. 27.5.1870

Längelmäki > rippikirja, 1861- 1873 >336: Syväjärvi, Mikkola Inhysingar, Pitkäahde MKO 18-34
Längelmäki >kuolleet, 1850-1881 >73 TK489
December 20,12 1871 Syväjärvi Mikkola Pitkäahde torpparent. Selma Sofia Matssdot. Nerffeber ,lavantauti 31v.8kk.16pv
23,12,1871 Syväjärvi, Mikkola ,Pitkäahde
Maria Anderssontyt Nerffeber 69v9kk.7pv.

Seuraava rippikirja merkintä Wilhelmiinasta on
sshy Längelmäki> rippikirja, 1873-1879>581: Wärnlösa barn och Rotfattige
Wilhelmiina Selmantyt. s. 27.5.1870 syväjärvi Pitkäahde.

Mitä tarkoittaa ”kinkerit sarakkeessa oleva ” merkintä 6790.

En ole Hämeenlinnan maakunta-arkistossa vielä asioinut . Längelmäen kirkon ja pitäjän kokousten pöytäkirjoja lukemassa. Orivedellä niitä kun ei ole.

Nämä muutamat vuodet on hukassa, mistä löydän tietoa puuttuvista vuosista?
Jouko Helin

[Wilmak]

sshy Längelmäki> rippikirja, 1873-1879>581: Wärnlösa barn och Rotfattige
Wilhelmiina Selmantyt. s. 27.5.1870 syväjärvi Pitkäahde.

Mitä tarkoittaa ”kinkerit sarakkeessa oleva ” merkintä 6790.

Tässä linkki ko. kirkonkirjoihin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/langelmaki/rippikirja_1873-1879_mko35-54/581.htm

Kastetiedot löytyvät seuraavasta linkistä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/langelmaki/syntyneet_1859-1883_tk488-489/105.htm

Muuten en osaa ikävä kyllä auttaa...

Wilma

[Wilmak]

Minua on askarruttanut jo vuosia , kuinka vaarini äiti tuli pienenä toimeen.

Olisiko torppaa asuttanut Anders Wilhelmsson hoitanut pientä orpoa? Tai ihan hatusta vedettynä... ehkäpä lapsi ei ollutkaan täysorpo, vaan asui oikean isänsä kanssa :O

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/langelmaki/rippikirja_1873-1879_mko35-54/319.htm

Wilma

[eeva häkkinen]

"Wärnlösa barn och Rotfattige" oli sellainen seurakuntalaisryhmä, joitten pärjäämiseen otettiin kantaa pitäjänkokouksessa ja kirkollisen ja maallisen paikallishallinnon eron jälkeen 1865 kunnan päättävissä elimissä. Yleensä tuohon aikaan oli kunnissa jo ns. "vaivaishoitolautakunta". Ehkäpä VAKKA kertoo paremmin, mitä on arkistoituna, mutta kyllä tään tarinan selvittäminen taitaa arkistoreissua vaatia. Rippi- tai lastenkirjoihin ei näitä tietoja yleensä ole merkitty.

[helijo-12]

Kiitos vastauksista!
Avaan hiukan vyyhtiä. Mats Mattsson s. 11.2.1804 Ruovesi joka asuu Pitkäahteen torpassa. on Selma sofia Matin tyt. isä. Selma ei ole tunnustanut papille lapsensa isää.
On hyvinkin mahdollista että samassa torpassa asuvat olisivat hoitaneet.
Rippikirjojen mukaan Wilhelmiina ei vaihda kirjan sivua vasta kun muuttaessaan Talviaistapaleen Iso-Tarkkalaan Kunnan holhotiksi.
Vakka -arkisto kertoo, Hämeenlinnan maakunta-arkistossa olevan seurakunnan kokoustenpöytäkirjoja .
Sinne on mentävä tutkimaan, kun vain saisin ajan varattua itseltäni.

Tämä lapsen kohtalo sinänsä on mielenkiintoinen tarina ja siksi siihen olen nyt takertunut. Sitä on aikaisemminkin kokeneet tutkijat hiukan koittaneet avata, Törmäten samaan esteeseen.
Tarina kuvastaa Wilhelmiinan sitkeyttä, kuinka hän kiertää piikomassa talosta taloon. Ensimmäinen avioliitto kestää n. 7v. Toinen avioliitto onkin pitkä. Wilhelmiinasta tulee itsellisen talon emäntä. jne.

Jouko Helin

[Wilmak]

Juuri tuo, että saa eläytyä tai ainakin yrittää ymmärtää menneiden ihmisten maailmaa, tekekee minulle sukututkimuksesta niin mielenkiintoisen.

Vaikka aloitin ihan vain syntymä- ja kuolinaikojen ja -paikkojen etsimisellä, olen päätynyt istumaan tunnin - jos toisenkin - seuraten yhden henkilön vaiheita rippikirjasta toiseen.

Kerrohan Jouko meillekin, jos saat Wilhelmiinan tarinaan uusia osasia:)

t. Wilma

[helijo-12]

Eläkeläisellä on ne "kireet". Löysin ja osan luin Längelmäen kunnan kokouksen pöytäkirjoja. Ovat Jämsän kunnan arkistossa.
Ongelmani pikkutytöstä ei täysin vieläkään auennut, jotain sain selville.
Wilhelmiina Selmantyt s. 27.5.1870 Äiti ja mummo kuolivat jouluna 1871.

Tammikuun 19 päivänä 1872 Längelmäen kunnallis lautakunnan kokous eteenotti ja päätettiin turvattoman tytön Wilhelmiina Selmantyt. Hänen vaarinsa Matti Matinp. pyysi hänelle apua vaivaiskassasta. Jota hetki mietittiin ja päätettiin antaa sanottu lapsi hänen vaarinsa Matti Matinp hoitoon tämän vuoden loppuun eli ensitulevaan tammikuuhun. Joka sanottu faarinsa otti hänen. ja saa hänen ruvastansa ja hoidostansa vaivaiskassasta 10 kap. 5 kappaa ruista 5kappaa ohraa jotka jyvät annetaan hänelle juhannuspäivän edellisellä viikolla.
Seuraava kokous jonka luin : Marraskuun 29päivä 1873 -5§
Ja vaivaishoito päättää asettaa Syväjärven Pitkäahteen torpan tyttären tyttären Wilhelmiina Selmantyt. sanottuun Talviaistaipaleen ruotiin
Seuraava Joulukuun yks päivä 1873.
--- Wilhelmiina Selmantyt. joka tulee sanottuun ruotuun vastaan otettavaksi 1. päivänä ensi tulevaa tammikuuta (1874).
Sitten tyttö lähtee 13 vuotiaana Attilan Rustholliin Yrjölään piikomaan. Vuoden verran talossa kun vaihtaa taloa .
Terveisin Jouko Helin