Petter/Peter "Rein"in suku

[Sirpa Tikander]

Kuulun tähän sukuun äitini puolelta, onko täällä joka kuuluu tähän sukuun myös.
Peter Reinistä on tehty sukukirja.

Peter on tullut Italian Venetsiasta ja on syntynyt 1.11.1734 ja kuollut 1805 Lohtajalla.
Peter oli Eteläpohjanmaan kuninkaallisessa rykmentissä Lohtajan kompanjassa ruotusotamies.

Äitini on syntynyt Kurikassa Irja Marja Vähämäki
Äitini äiti Tyyne Sofia Vähämäki os. Lehtijärvi
Isä Urho Vähämäki

Kalmon sukua kuuluu tähän sukuun, Kalmot on muuttaneet sukunimeään aika paljon.
Äitini sisko on ollut naimisissa Kalmo Martin kanssa, joka oliki sitten pikkuserkku :p:

Aika paljon on levinnyt tämä Reinin suku sinne tänne.

Tääitä löytyy tietoja no 59.
http://www.sukujutut.fi/haku/default.asp

http://www.vilppula.com/people/p0000021.htm#I58252

[Sirpa Tikander]

Onko kenelläkään tietoa miksi Italiasta tuli sotamiehiä suomeen Pommerinsodan aikoihin?

Sukukirjassa mainitaan että Peter on tullut Ouluun sotamiehenä ja on ehkä vaihtanut kuolleen sotilaan kanssa sukunimen.
Suku kirjassa mainitaan että entinen sukunimi on voinut olla "Ceier" tai jotain sinne päin.
Mutta tiedot ovat tyssänneet siihen.

[viljami]

... mutta tiedot ovat tyssänneet siihen.

Sama vika. Ehkä siitä kirjasta tai jostakin muusta muistan lukeneeni että hän olisi voinut ottaa tilansa entisen omistajan nimen mutta Hiskin Lohtajan kirjoista ei paljoa ole selvinnyt mitä tuosta kirjasta ei olisi jo löytynyt.
P. Rein ei ole suoraa isälinjaa minulle vaan välissä on 2 tytärtä mutta sama kunta on pysynyt kuin mitä Pohdon veljeksilläkin oli
Norjassa ja Saksassa on paljon Rein/Rhein/Reen nimisiä mutta mikään niistä ei ole tärpännyt enkä ole saanut apua ulkomailta foorumien avulla
Jossakin oli myös että hänen nimeään ei löydy armeijan papereista (paperien nimi ?) -> hän voi olla liittynyt armeijaan matkalla sotaan

[kaarina60]

Hej vaan.Kuulen myös tähän sukuun.Minun äitini Eeva Matilda Salmi n isä Frans Vihtori Salmi(Rein)Fransin äitin nimi oli Loviisa. .Mistä sais ostaa sukukirjan?Tiedätkö sinä?:)

[viljami]

.Mistä sais ostaa sukukirjan?Tiedätkö sinä?:)

Ilmajoen kirjastosta sai lainaksi.
Kukaan jolta olen kysynyt ei tiedä mistä saisi, painoskin on kuulemma loppunut eikä kuulemma ole uutta tulossa
Kirja alunperin Lohtajan kirjastosta joten voi olla myös siellä (jos Ilmajoelle vain lainattu)

[vildex]

Minä myös kuulun sukuun isäni puolelta, Olinin sukuhaaraan. Onko täällä muita tähän haaraan kuuluvia?

[Sirpa V]

Mieheni suku kuuluu tuohon Petter Reinin sukuun ja juuri tuon Olinin kautta. :)

[vildex]

Hienoa löytää sukulaisia:) Mahdataanko vielä pitää sukukokouksia, edellisestä onkin jo aikaa?

[Katinka]

Hei! Minäkin kuulun Petter Reinin sukuun isäni puolelta Kalmojen kautta. Sukuselvityksen ostin sukuraitin Kari Virtaselta. Olen muutaman viikon päästä lähdössä Petterin synnyinpaikkaan Venetsiaan tutkailemaan "sukulaisia" ;)

[Sirpa Tikander]

Hei! Minäkin kuulun Petter Reinin sukuun isäni puolelta Kalmojen kautta. Sukuselvityksen ostin sukuraitin Kari Virtaselta. Olen muutaman viikon päästä lähdössä Petterin synnyinpaikkaan Venetsiaan tutkailemaan "sukulaisia" ;)

Mielenkiintoista, minun serkkuni jotka asuvat nyt ruotsissa ovat Kalmoja ja kuuluvat tähän Peterin sukuun, minäkin kuulun mutta en Kalmojen kautta...
Onko sinulla enemmän tietoa Peteristä kun kaikki tähänastinen teito hänestä tyssää suomeen...

[Movitz]

Onko Petter Reinillä sattumoisin mieslinjaisiä jälkeläisiä? Kun kerta rippikirjassa lukee melko selvästi Venedig, voisi DNA-tutkimus avata kiintoisia näkökulmia suvun alkuperään.



Jens

[Katinka]

Ei ole muuta tietoa kuin sen sukuselvityskirjan pohjalta "Ruotusotamies Petter Reinin jälkeläiset", jos nyt muistan nimen oikein. Kirja on lainassa serkullani, etten voi tarkistaa. Siinä on mainittu vain syntymäpaikka Venetsia ja pituus ym. vähän henkilötietoa, enkä tiedä, pystyykö hänen jälkiään taaksepäin seuraamaan. Luulen, että se olisi jo tehty, jos olisi mahdollista. heitin vain leikilläni, että Venetsiaan sukulaisia tapaamaan :). Haluatko sanoa, kenen Kalmon jälkeläisiä serkkusi ovat? Minä olen Serafia Johanintytär Kalmakorven/Kalmon tyttären pojanpojan tytär. Serafia menee Petter Reiniin äitinsä Maria Brita Vähämäen ja äidinäitinsä Susanna Petterintytär Reinin kautta.

[Matti Lund]

Sama vika. Ehkä siitä kirjasta tai jostakin muusta muistan lukeneeni että hän olisi voinut ottaa tilansa entisen omistajan nimen mutta Hiskin Lohtajan kirjoista ei paljoa ole selvinnyt mitä tuosta kirjasta ei olisi jo löytynyt.
P. Rein ei ole suoraa isälinjaa minulle vaan välissä on 2 tytärtä mutta sama kunta on pysynyt kuin mitä Pohdon veljeksilläkin oli
Norjassa ja Saksassa on paljon Rein/Rhein/Reen nimisiä mutta mikään niistä ei ole tärpännyt enkä ole saanut apua ulkomailta foorumien avulla
Jossakin oli myös että hänen nimeään ei löydy armeijan papereista (paperien nimi ?) -> hän voi olla liittynyt armeijaan matkalla sotaan

&


Onko kenelläkään tietoa miksi Italiasta tuli sotamiehiä suomeen Pommerinsodan aikoihin?

Sukukirjassa mainitaan että Peter on tullut Ouluun sotamiehenä ja on ehkä vaihtanut kuolleen sotilaan kanssa sukunimen.
Suku kirjassa mainitaan että entinen sukunimi on voinut olla "Ceier" tai jotain sinne päin.
Mutta tiedot ovat tyssänneet siihen.



Lainaan vielä alkuun Kari Virtaselta siitä kirjasta:

"Raahessa 24.7.1775 pidetyssä pääkatselmuksessa löytyy nimittäin ruotusotamies Petter Rein, syntynyt Italiassa, otettu palvelukseen 20.7.1758."

Ja

"Hän on Marinkaisten Niemen ruodun sotamies 75 komppaniassa. Pituus 5 jalkaa 3½ tuumaa, naimisissa. Palvelusaika 17v. ikä 39v."


Tuosta selviää kaikki olennainen Petterin lisänimestä ja tarkka päivämäärä, milloin se on hänelle määrätty. Armeijassahan ei omavaltaisesti mitään nimiä voinut ottaa, vaan ne määrättiin ja yleensä ottaen sama sotamiesnimi pidettiin samassa ruodussa. Niin oli laita Petteri Reinilläkin.


Huomasin, että Virtasen selvityksessä ei ole oltu tietoisia, mistä Petter Rein tuli Lohtajalle.


Annan siksi siitä pienen täydentävän tiedon.

Ennen tuota päivää, jolloin Petteri on otettu palvelukseen, 20.7.1758, hän oli tullut vuonna 1755 Kaarlelan pitäjään, ja palveli siellä Närvilän talossa nähtävästi koko sen kolme vuotta, jolloin hänellä on ripilläkäyntejä siellä.

Rippikirjajaksolla 1750-55 hänellä on ripilläkäyntejä vuonna 1755 ja hänet on kirjattu renki Petteri Petterinpojaksi, italialaiseksi, vuonna 1732 syntyneeksi.

Rippikirjajaksolla 1756-62, hänellä on ripilläkäyntejä 1757-58 ja on edelleen Petteri Petterinpoika, syntynyt 1732. Mutta nyt hänet yliviivataan ja on huomautus "Lohtajalla sotam.".


Tässä, Kaarlelan kirkonkirjoissa, on siis vähän eri syntymäaika. Kun hänelle myöhemmin ilmenee syntymäaika 1.11.1734, niin ehkä hän on saanut syntymätodistuksen, joka hänellä olisi ollut käsillä silloin, kun hän on vaihtanut paikkakuntaa ja uusi syntymäaika on kirjattu uuden paikkakunnan kirjoihin.

Lisäksi huomataan patronyyminen nimittäminen, eli hänelle ei ole ollut tiedossa mitään lisänimeä, joka olisi voinut vaihtua Reiniksi, kun hänet kirjattiin armeijan rulliin.

En huomannut myöskään patronyymiä Virtasen sukuraitin esityksessä, eli se ei liene ollut hänellä sitä kirjoitettaessa tiedossa. Siis hän oli Petterinpoika, isä oli etunimeltään Petteri.

Kuten huomataan, mitään muita huomautuksia ei Kaarlelan kirjoissa ilmene, eli vaikuttaa siltä, että Petteri olisi syntynyt "luterilaiseksi" katolisessa Italiassa, Venetsiassa.

Tässä ei ole mitään ihmeellistä, sillä Venetsia oli kaupankäynnin ja merenkulun risteysasema, jonka kautta kulki paljon väkeä eri Euroopan ja muidenkin maanosien maista, paljon myös skandinaaveja, suomalaisiakin.

Täten vaikuttaa siltä, että Petteri olisi ollut jonkun Venetsiaan jääneen siirtolaisen lapsi, ehkä merimiehen? - Kansallisuus hänellä oli ehkä jostain päin luterilaista Pohjois-Eurooppaa, sillä luterilaisia yhdyskuntia ei ollut vielä tuolloin muodostunut Adrianmeren puolelle Italiassa, vaan vasta Italian ja Ranskan rajalle. Jo silloin Venetsiassa oli superkansainvälisen asemansa takia muita monenkirjavia pieniä uskonnollisia yhdyskuntia, mutta oliko luterilaisilla jo silloin siellä seurakuntaa ja kirkkoa, en tiedä. Nykyään kyllä on ja lienee ollut aika pitkän aikaa.


Petteri Petterinpoika ei siis tullut Italian Venetsiasta vartavasten tai suoraan sotamieheksi Ruotsiin, kuten on ymmärretty, vaan hän palveli vähintään kolme vuotta renkinä kuten kuka tahansa työmies, jonka jälkeen hänet värvättiin monien muiden mukana ruotusotamieheksi Pommerin sodan aikaan.


Pommerin sodan aikaiset värväykset olivat suuria, sillä Pohjanmaan rykmentti hupeni joka talven tautien jälkeen kolmannekseen alkuperäiräisestä ja siis 2/3 koko miesvahvuudesta piti värvätä joka kevät uudestaan.


terv Matti Lund


Ps. ohessa kuvakimaraa rippikirjasta (sorry huono laatu, kuvattu halpakameralla halki menneestä lukulaitteesta).

[Matti Lund]

Onko Petter Reinillä sattumoisin mieslinjaisiä jälkeläisiä? Kun kerta rippikirjassa lukee melko selvästi Venedig, voisi DNA-tutkimus avata kiintoisia näkökulmia suvun alkuperään.



Jens


Petterillähän oli ainoa jälkipolvea tuottanut poika Matti, suurimman osan elämästään torpparina Jurvan Niemessä, jolla oli puolestaan useampi poika.

Katsoin ja arvioin jonkin verran sieltä täältä ja esimerkiksi Vähämäen linjassa ei näyttäisi Suomeen jääneissä jatkuneen mieslinjaa aivan nykypäivän eläjiin asti. Yksi Iisakki muutti Amerikkaan, jolloin hänellä oli yksi tytär. Jos Iisakille siunautui Amerikoissa poikia, niin siinä voisi olli Vähämäkisten mieslinja?

Eräät omat täysserkkuni ovat toista Petterin-Matin-Tuomaan linjaa, mutta heilläkin on 1850 -luvulta lähtien vain naislinjoja.

Näyttää siltä, että yksi jos toinenkin mieslinja on pakannut laukkunsa ja matkannut Ameriikoihin, mutta on sitä miesväkeä sen verran 1800 -luvun loppupuolella ja 1900 -luvun alussa, että luulisi joitain rippeitä Suomeenkin jääneen.

Nyt kommentoineet Petterin jälkeläiset voisivat arvioida tätä mieslinjakysymystä kukin omalta kantiltaan, niin ehkä jotain voisi tarttua haaviin.



terv Matti Lund

[Sirpa Tikander]

Ei ole muuta tietoa kuin sen sukuselvityskirjan pohjalta "Ruotusotamies Petter Reinin jälkeläiset", jos nyt muistan nimen oikein. Kirja on lainassa serkullani, etten voi tarkistaa. Siinä on mainittu vain syntymäpaikka Venetsia ja pituus ym. vähän henkilötietoa, enkä tiedä, pystyykö hänen jälkiään taaksepäin seuraamaan. Luulen, että se olisi jo tehty, jos olisi mahdollista. heitin vain leikilläni, että Venetsiaan sukulaisia tapaamaan :). Haluatko sanoa, kenen Kalmon jälkeläisiä serkkusi ovat? Minä olen Serafia Johanintytär Kalmakorven/Kalmon tyttären pojanpojan tytär. Serafia menee Petter Reiniin äitinsä Maria Brita Vähämäen ja äidinäitinsä Susanna Petterintytär Reinin kautta.

Minulla ei myöskään sukukirjaa ja en oikein tiedä kenen Kalmon jälkeläisiä ovat, Minun äitini sisko meni Kalmo Martin kanssa naimisiin ja Äitini on Vähämäki os. ja hänen äitinsä Tyyne os. Lehtijärvi Kurikasta ja Kalmot ovat myös sieltä. Hassua se että ovat sukua loppujen lopuksi keskenään. Tämä Peterin suku tulee tuon Lehtijärven kautta minuun..
On niin mutkikasta että..
Kurikassa äitini veljen vaimolla on Peteristä tehty sukukirja. Mutta meidän suku ei ole sitä alkanut tekemään vaan joku muu ja kun alkoivat kyselemään Äitini siskolta asioita koska on Kalmon kanssa olut naimisissa, alkoi selviämään että kuulumme myös sukuun.. niinkuin myös äitini sisko ja hänen miehensä :)
Jännä juttu. ja sekavaa..

[r-l.huuki]

Ennen tuota päivää, jolloin Petteri on otettu palvelukseen, 20.7.1758, hän oli tullut vuonna 1755 Kaarlelan pitäjään, ja palveli siellä Närvilän talossa nähtävästi koko sen kolme vuotta, jolloin hänellä on ripilläkäyntejä siellä.

Rippikirjajaksolla 1750-55 hänellä on ripilläkäyntejä vuonna 1755 ja hänet on kirjattu renki Petteri Petterinpojaksi, italialaiseksi, vuonna 1732 syntyneeksi.

Rippikirjajaksolla 1756-62, hänellä on ripilläkäyntejä 1757-58 ja on edelleen Petteri Petterinpoika, syntynyt 1732. Mutta nyt hänet yliviivataan ja on huomautus "Lohtajalla sotam.".


Petter Pettersson oli esivanhempieni renkinä Kaarlelan Kaustarin Närvilässä ja siksi kiinnostaa, vaikkei taida olla sukua mitään kautta. Mistä Petter tuli?
Kaarlelan muuttaneet ovat säilyneet 1750-luvulta ja löytyvät HisKistäkin. Jos siis Petter on kauniisti tuonut muuttokirjan pappilaan, hänen nimensä pitäisi löytyä sisäänmuuttaneista.

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814952)
5.10.1751 Bengt Pers. Kelvio
alkup - LISÄ: led.
alkup - MUUTTONRO: 32
Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – poismuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814071)
28.12.1753 Bengt Pers. Pedersöre ell. Jacobstad
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: Rautal. 1731
alkup - MUUTTONRO: 26

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814959)
1754 Isac Mårt.s. Rijkola
alkup - LISÄ: led.
alkup - MUUTTONRO: 39
muuttaja: Matz Matzs. Rapacko (led.)
muuttaja: Thomas Erss. Lepistö (led.)
4.6.1754 Per Perss. Hirwi - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814960)
alkup - LISÄ: led.
Alkuperäinen Kaarlelan sisäänmuuttaneet 1753-69 (mk 1): kaikissa näissä muuttovuosi on 1753 (eikä 1754 kuten HisKissä) ja kaikki ovat muuttonumeron 39 alla. Vain Per Perss. Hirwen kohdalla on päivä ja kuukausikin 4.6.1753 ja vain hänen kohdallaan on papin nimi: Esaias Fellman (minun tulkintani), joka oli Limingan kirkkoherra 1749-56 Ylioppilasmatrikkeli (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5634)
Muuttajien nimet, Riikola, Lepistö ja Hirvi, ovat liminkalaisia nimiä ja osaltaan tukevat oletusta Limingasta lähtöpaikkana, vaikkei sitä mainitakaan.

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814968)
26.1.1754 Petter Petterss. Löfonger
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: 1730
alkup - MUUTTONRO: 47
Alkuperäinen Kaarlela sisäänmuuttaneet 1754 - muuttonumero 47 (mk 508) Muuttopäivä on mielestäni 26.2.1754 ja muuttokirjan antanut pappi on (minun tulkintani) Gust. Juslenius.
Gustaf Juslenius toimi 1738-74 Kruunupyyn kirkkoherrana ja on Henrik Gabriel Porthanin eno ja kasvatusisä Ylioppilasmatrikkeli (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U669)

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2815012)
2.2.1755 Drg. Per Person Witasari
alkup - MUUTTONRO: 90
Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – poismuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814240)
12.1.1757 Drg. Per Person Kronoby
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: Witasari
alkup - MUUTTONRO: 196

Jäljelle jää siis tällaisella lisätarkistusta kaipaavalla seulonnalla neljästä tulijasta vain Petter Petterss. *1730 :confused:, jonka syntymävuosi ei ole sama 1732 kuin rippikirjassa.
Petter Pettersonin lähtöpaikka on Länsipohjan Löfånger mutta muuttotodistuksen kirjoitti Kruunupyyn khra Gustaf Juslenius. Miksi näin?

Oikea syntymävuosi kyllä tässä. Olisihan Petter tietysti voinut toimittaa muuttokirjansa pari vuotta tulonsa jälkeen, mutta nimi ei ole Petter Pettersson.
Miksi pappi olisi muuttanut Per Personin Petter Petterssoniksi? En ole tarkistanut Kaarlelan muuttokirjasta, mitä lisätietoja siellä tämän muuttajan kohdalla on.
- Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2815150)
29.9.1757 Per Person
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: 1732
alkup - MUUTTONRO: 224

- Raija-Leena H

[Matti Lund]

Petter Pettersson oli esivanhempieni renkinä Kaarlelan Kaustarin Närvilässä ja siksi kiinnostaa, vaikkei taida olla sukua mitään kautta. Mistä Petter tuli?
Kaarlelan muuttaneet ovat säilyneet 1750-luvulta ja löytyvät HisKistäkin. Jos siis Petter on kauniisti tuonut muuttokirjan pappilaan, hänen nimensä pitäisi löytyä sisäänmuuttaneista.

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814952)
5.10.1751 Bengt Pers. Kelvio
alkup - LISÄ: led.
alkup - MUUTTONRO: 32
Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – poismuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814071)
28.12.1753 Bengt Pers. Pedersöre ell. Jacobstad
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: Rautal. 1731
alkup - MUUTTONRO: 26

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814959)
1754 Isac Mårt.s. Rijkola
alkup - LISÄ: led.
alkup - MUUTTONRO: 39
muuttaja: Matz Matzs. Rapacko (led.)
muuttaja: Thomas Erss. Lepistö (led.)
4.6.1754 Per Perss. Hirwi - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814960)
alkup - LISÄ: led.
Alkuperäinen Kaarlelan sisäänmuuttaneet 1753-69 (mk 1): kaikissa näissä muuttovuosi on 1753 (eikä 1754 kuten HisKissä) ja kaikki ovat muuttonumeron 39 alla. Vain Per Perss. Hirwen kohdalla on päivä ja kuukausikin 4.6.1753 ja vain hänen kohdallaan on papin nimi: Esaias Fellman (minun tulkintani), joka oli Limingan kirkkoherra 1749-56 Ylioppilasmatrikkeli (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5634)
Muuttajien nimet, Riikola, Lepistö ja Hirvi, ovat liminkalaisia nimiä ja osaltaan tukevat oletusta Limingasta lähtöpaikkana, vaikkei sitä mainitakaan.

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814968)
26.1.1754 Petter Petterss. Löfonger
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: 1730
alkup - MUUTTONRO: 47
Alkuperäinen Kaarlela sisäänmuuttaneet 1754 - muuttonumero 47 (mk 508) Muuttopäivä on mielestäni 26.2.1754 ja muuttokirjan antanut pappi on (minun tulkintani) Gust. Juslenius.
Gustaf Juslenius toimi 1738-74 Kruunupyyn kirkkoherrana ja on Henrik Gabriel Porthanin eno ja kasvatusisä Ylioppilasmatrikkeli (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U669)

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2815012)
2.2.1755 Drg. Per Person Witasari
alkup - MUUTTONRO: 90
Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – poismuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814240)
12.1.1757 Drg. Per Person Kronoby
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: Witasari
alkup - MUUTTONRO: 196

Jäljelle jää siis tällaisella lisätarkistusta kaipaavalla seulonnalla neljästä tulijasta vain Petter Petterss. *1730 :confused:, jonka syntymävuosi ei ole sama 1732 kuin rippikirjassa.
Petter Pettersonin lähtöpaikka on Länsipohjan Löfånger mutta muuttotodistuksen kirjoitti Kruunupyyn khra Gustaf Juslenius. Miksi näin?

Oikea syntymävuosi kyllä tässä. Olisihan Petter tietysti voinut toimittaa muuttokirjansa pari vuotta tulonsa jälkeen, mutta nimi ei ole Petter Pettersson.
Miksi pappi olisi muuttanut Per Personin Petter Petterssoniksi? En ole tarkistanut Kaarlelan muuttokirjasta, mitä lisätietoja siellä tämän muuttajan kohdalla on.
- Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2815150)
29.9.1757 Per Person
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: 1732
alkup - MUUTTONRO: 224

- Raija-Leena H



Hei, kiitoksia siitä, että noteerasit antamani pienet lisätiedot renki Petter Petterinpojasta, josta tuli sitten ruotusotamies Petteri Rein.


Todennäköisimmältä vaikuttaa juuri tuo Löfångerista tulo Kaarlelan seurakuntaan.


Nimivarianteista ei yleensä voi kovin luotettavaa todeta niiden kohteista, vaan omassa kuitenkin melko pitkäaikaisessa tutkijankokemuksessani olen tullut siihen tulokseen, että erilaisten nimivarianttien käyttö kuvaa ensisijaisesti kirjaajien koulukuntia tai mieltymyksiä nimien normalisoinnin suhteen ja vasta toissijaisesti tietty nimivariantti viestii jostain erityisestä kirjauksen kohteen nimessä.


Tässä Petterin tapauksessa on kyllä sellainen tapaus siinä rajalla. Nimittäin hänen nimensä kirjaukset Etelä-Pohjanmaan kirjoissa noudattavat johdonmukaisesti "Petter" -linjaa, josta poikkeamia ei tule heti mieleen.


Se, millä variantilla hänet on tarkalleen ottaen kastettu Venetsiassa, on meille vielä tietymättömissä ja siksi jäänee. Sen vain rohkenemme tietää, että se on jokin Pietari -pyhimysnimen varianteista jollakin Euroopan kielellä.

Kävin läpi Petterin Närvilän palvelusvuosien aikaiset Kaarlepyyn pitäjän käräjäpöytäkirjat läpi ja sieltä löytyikin kaksi tapausta, joissa oli kysymys nuorista rengeistä Petteri Petterinpojista, mutta kumpikaan ei osoittautunut täksi Närvilässä palvelleeksi. Toiselle anottiin ennenaikaista naimalupaa, jonka hän saikin ja sitten muistaakseni Kälviän puolella pian vihittiin.


En siis löytänyt siltä puolelta lisävalaisua. Juuri siitä päättelin ja rippikirjassa ilmenevästä tavanomaisuudesta ilman mitään uskoon liittyviä kommentteja, että Petteri on ollut nuoresta pitäen luterilainen ja todennäköisesti myös hänen vanhempansakin. Yleensähän käännynnäisten kääntymisestä luterilaisuuteen löytyy melko pienelläkin etsinnällä tietoja, varsinkin puhdasoppisuuden kaudelta eli mm. 1700 -luvulta. Sellaisesta ei nyt tähän haavini tarttunut merkkejä.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Petter Pettersson oli esivanhempieni renkinä Kaarlelan Kaustarin Närvilässä ja siksi kiinnostaa, vaikkei taida olla sukua mitään kautta. Mistä Petter tuli?
---

---

Jäljelle jää siis tällaisella lisätarkistusta kaipaavalla seulonnalla neljästä tulijasta vain Petter Petterss. *1730 :confused:, jonka syntymävuosi ei ole sama 1732 kuin rippikirjassa.
Petter Pettersonin lähtöpaikka on Länsipohjan Löfånger mutta muuttotodistuksen kirjoitti Kruunupyyn khra Gustaf Juslenius. Miksi näin?

Oikea syntymävuosi kyllä tässä. Olisihan Petter tietysti voinut toimittaa muuttokirjansa pari vuotta tulonsa jälkeen, mutta nimi ei ole Petter Pettersson.
Miksi pappi olisi muuttanut Per Personin Petter Petterssoniksi? En ole tarkistanut Kaarlelan muuttokirjasta, mitä lisätietoja siellä tämän muuttajan kohdalla on.
- Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2815150)
29.9.1757 Per Person
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: 1732
alkup - MUUTTONRO: 224

- Raija-Leena H


Mielenkiintoinen seikka tämäkin, että minkä syyn takia Kruunupyyn khra Juslenius on Petterin todistuksen kirjoittaja.

Eräs vaihtoehto olisi se, että Petter Petterinpoika on tullut vuonna 1754 Löfångerista ensiksi sellaisen Kaarlelan kylän alueelle, joka olisi ollut lähempänä Kruunupyyn pappilaa kuin Kaarlelan pappilaa, esimerkiksi Alaveteliin, joka on nykyään Kruunupyytä, mutta kuului ennen Kaarlelaan. Tällaisia keskinäiseen avunantoon liittyviä työnjakosopimuksia oli eri seurakuntien välillä ja ehkä niin oli Kaarlelan ja Kruunupyynkin välillä? Tämä oletukseni perustuu myös siihen muistikuvaan, että tarkistin joitakin kyliä, mutta en muistaakseni Alaveteliä. Se saattoi olla myös jokin muukin Kaarlelan kylä sillä Kruunupyyn suunnalla.


Pieni elo syntymävuodessa ei ole iso ongelma, kun tiedetään, että se pakkaa tällaisissa kovin liikkuvaisissa heittää ja joskus paljon reippaamminkin. Ainahan se lisää epävarmuutta, jonka kanssa vain on tultava toimeen ja yritettävä olla sen takia harhaantumatta pois jäljitettävästä henkilöstä.


terv Matti Lund

[r-l.huuki]

Kiitos, Matti!

Laitoin verkkoalbumiini tänne (http://picasaweb.google.fi/raileehuu) kuvia Kaarlelaan 1750-luvulla sisäänmuuttaneista Per/Petter Persson/Petterssoneista: muuttonumerot 39, 47, 90 ja 224, joita vastaavat HisKi-tiedot löytyy aiemmin lähettämästäni viestistä yllä (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=68196&postcount=16). Samat kuvat saattavat pian tulla SSHY:n digiarkistoon tai Kansallisarkiston digitaaliarkistoon, kuten myös Kaarlelan ja Kruunupyyn rippikirjoja, Petter Reinin jälkipolvien selailtavaksi
Mielenkiintoista, minun serkkuni jotka asuvat nyt ruotsissa ovat Kalmoja ja kuuluvat tähän Peterin sukuun, minäkin kuulun mutta en Kalmojen kautta...
Onko sinulla enemmän tietoa Peteristä kun kaikki tähänastinen tieto hänestä tyssää suomeen...
Helppo ei ole löytää pitäviä todisteita, että juuri Närvilän renki Petter Pettersson on tuo, joka tuli Länsipohjasta. Vaikka Pohjanlahden yli päästäisiinkin, niin Lövångerin kirkonkirjoista ei näytä apuja tulevan: Lövångerin rippikirjoja on 1712–1728 ja sitten seuraavat vasta 1761–1781 ja muuttaneita ei ole 1700-luvun puolivälistä.
http://www.svar.ra.se/?strType=Redirect
http://www.arkivdigital.se/sources/3173?county=25&volume_types=kyrkbocker#h3508

- Raija-Leena H

[Sirpa Tikander]

Olen jostain kuullut että meidän Petter olisi tullut Ouluun laivalla jostain, en tiedä mistä sellainen tieto on peräisin.:confused:

[Matti Lund]

Olen jostain kuullut että meidän Petter olisi tullut Ouluun laivalla jostain, en tiedä mistä sellainen tieto on peräisin.:confused:


Huhupuheet kannattaa nollata ja käydä nyt läpi, mitä tiedonrippeitä on kertynyt lisää Petteristä, erityisesti lue nuo Raija-Leenan viestit ja minun antamani tiedot niiden ohella.

Siis tässä on vielä kertauksena otteena Raija-Leenan viestistä todennäköisin Petterin tulotieto "Suomen maankamaralle":

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs – sisäänmuuttaneet - HisKi (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2814968)
26.1.1754 Petter Petterss. Löfonger
alkup - LISÄ: led.
alkup - IKÄ: 1730
alkup - MUUTTONRO: 47
Alkuperäinen Kaarlela sisäänmuuttaneet 1754 - muuttonumero 47 (mk 508) Muuttopäivä on mielestäni 26.2.1754 ja muuttokirjan antanut pappi on (minun tulkintani) Gust. Juslenius.

Varauksella, jonka Raija-Leena antoi:

Helppo ei ole löytää pitäviä todisteita, että juuri Närvilän renki Petter Pettersson on tuo, joka tuli Länsipohjasta. Vaikka Pohjanlahden yli päästäisiinkin, niin Lövångerin kirkonkirjoista ei näytä apuja tulevan: Lövångerin rippikirjoja on

Lisäisin tähän, että ehkei aivan helppo tehtävä, muttei kovin vaikeakaan (yksinkertainen, ei monimutkainen tehtävä). Ovathan Kaarlelan rippikirjajaksot tuolta ajanjaksolta aika hyvässä järjestyksessä, joten ne läpikäymällä pystytään asiaankuulumattomat Petterit aika helposti sulkemaan ulos niin, että jäljelle jää tämä yksi tavoiteltu, jolloin varmistuu, mikä muuttotiedoista on varmuudella oikein. Tämä tietysti sillä ehdolla, että kirkonkirjoissa ei ole virhettä tai poisjättöä ja läpikäynti tehdään huolella.

Tuo Lövångerin vaihtoehto on paitsi todennäköisin myös luontevin selitys. Sen mukaan Petteri olisi vähän ennen talvea 1754 tullut todennäköisesti meriteitse jonnekin Ruotsiin ja hakeutunut Lövångeriin, jossa olisi oleskellut talveen 1754 tultaessa. Sieltä hänet olisi värvätty palveluspestiin Kaarlelaan (ehkä olisi oleskellut vuonna 1754 ennen Närvilää lyhyen aikaa Linnusperällä) ja hän olisi käyttänyt sen ajan yleisintä liikkumismuotoa Västerbottenista Pohjanmaalle, eli talvitietä (olikohan Skellefteåsta jokin linjaus Kokkolaan?, muutenhan suurin osa liikennettä meni Uumajasta Vaasaan vievää talvitietä).


Todennäköisemmin ensimmäinen laivamatka, jolla Petteri tuli läpi koko Itämeren suoraan Pohjanmaalle, oli paluukuljetus vuonna 1762 Pommerin sodasta johonkin Pohjanmaan rannikkokaupunkiin, jota voi yrittää jäljittää asianomaisesta katselmuksesta, joka on saatettu suorittaa heti paluusatamassa, sillä sellaiseenhan oli kova tarve, jotta täydennysmiehiä voitiin hetimiten ryhtyä värväämään. Petteri oli erittäin liikkuvainen ja sotamiehiä liikuteltiin myös rauhanaikana aika lailla, mutta mitään merkkejä Ouluusa olosta ei ole tiedossa, vaan Oulua lähin paikka, josta Petteri on tavoitettu, näyttäisi olevan Raahe, jossa pidetyssä katselmuksessa 24.07.1775 hän on ollut Uusitalon rullalta kaivaman tiedon mukaan läsnä.


Mielenkiinto Petter Petterinpoika Reiniin lienee melko uutta, sillä Eugen Uusitalo Seinäjoelta, joka käynnisti hänen jälkeläistensä selvityksen vuonna 1988, kertoo esipuheessaan Sukukirjassa, että hän oli saanut keruuidean nähtyään Petter Reinin äitinsä vanhemmista tehdyssä esipolvitaulussa.


Voi ollakin, että Eugen Uusitalon lanseeraus siitä, että Petter Rein on syntynyt aina Venetsiassa saakka, on herättänyt monilla mielikuvituksen laukkaamaan, ja synnyttänyt näitä arvailuja, joissa ei vaikuta olevan lainkaan historian tuntemusta.


terv Matti Lund

[P-L H]

Hei


Ehkä ei tarvitsekaan lähteä ”merta edemmäs kalaan”.Suonenjoesta ylöspäin Iisveden seudulta löytyy paikka nimeltä Venetsia. Huomasin sen Suomen tiekartasto kirjasta Olisiko kuulunut aikoinaan Rautalampeen. Hiskistä ei löydy kyseistä paikkaa.
t. Pirkko

[Matti Lund]

Hei


Ehkä ei tarvitsekaan lähteä ”merta edemmäs kalaan”.Suonenjoesta ylöspäin Iisveden seudulta löytyy paikka nimeltä Venetsia. Huomasin sen Suomen tiekartasto kirjasta Olisiko kuulunut aikoinaan Rautalampeen. Hiskistä ei löydy kyseistä paikkaa.
t. Pirkko


Sinänsä hauska kevennys ja näitähän riittää, eli paljon maailmankarttaa löytyy Suomenmaasta ja yllättäviltäkin kolkilta.


Mutta näitä Petterin "Venedig" -kirjauksia on tullut joskus läpikäytyä ihan vakavastikin tulkinta- tai kirjausongelmaongelmanäkökulmasta, kun ensi tuttavuutta niihin otettiin, mutta ne osoittautuivat heti kättelyssä vastaansanomattomiksi. - Ei mitään nokan koputtamista. Tuossa laittamassani rippikirjakuvassa on sitten tuo "italienare" -kirjaus. Luetteloissa esiintyi myös pelkkä "Italia" -kirjaus.

terv Matti Lund

[P-L H]

Hei.


mf Es 2289
Kokkola 7-8.2.1754 Varamiesten katselmus
Kokkola Lohtajan komppania Linnusperä” Ruodun ylläpitäjä” rådman Falander.
Nro 11 Peter Peijer tai Ceijer 19 v. Venedig (rekrytoitu ilmeisesti 8.2.1754, tämä täytyy vielä tarkistaa ko. rullasta)
Etunimen ja sukunimen ensimmäinen kirjain näyttivät kovin samanlaisilta, siitä epävarmuus.
mf Wa 627 Varamiesten katselmus 11.8.1762 löytyy luettelo ruotujen sotilaista.
Lohtajan komppania, Pohjanmaan rykmentti
Nro 88 Peter Rein (edellinen sotilas samassa ruodussa oli Johan Rein)
Sama rulla, katselmus v. 1763 Majurin komppania Nro 88 Peter Rein.


Mf Es 2262 katselmus 24.7.1775 sivu 237 second Majoren comppani
976/75 Lohtaja Niemi Peter Rein 39v 17v. palvellut, gift föd i Italien.
Maininta että on ollut 3 vuotta Pommerin sodassa.
Katselmus 23.5.1779 second Majoren comppani
976/75 Lohtaja Niemi Peter Rein 43v. palv. 21 v. gift. Maininta että saanut komennuksen Vaasaan.
Muuttaneet rippikirjamerkinnän mukaan Lohtajalta 16.11.1780 ja löytyvät Isostakyröstä Tuurala, Tuura jossa poika Jacob on kuollut 24.5.1781 haudattu 25.5.1781
Peter Rein on vapautunut palveluksesta ilmeisesti vuonna 1780.


Sotilasrullista saattaa löytyä vielä muiltakin vuosilta katselmuksia kunhan ehdin käydä arkistossa katsomassa.
Sukunimi viitaisi mielestäni johonkin muualle kuin Italiaan.
t. Pirkko

[virtka]

Meitä on useampi sukututkija ketkä olemme tutkineet Petter Reinin jälkipolvia. Petteriä on yritetty sovittaa väkisin eri sukuihin esim. Isokyrön Reiniin joka ei ole mitään sukua. Tiedot täällä Suku Foorumilla on vääriä vuosiluvut ja muut tiedot. Minkä laisia aviopuolisoita ja jälkipolvia te olette saaneet Petterille. Olen tehnyt kirjasen tapaisen kierrekansissa jossa on hieman yli 9000 nimeä aina tänne 2000 luvulle. Laitan tähän lainauksen Eugen Uusitalon perhetekstistä joka on yksi päätutkijoista.
Petter Rein mainitaan Pommerin sodasta palaavissa Lohtajan sotilaissa 30.8.1762, sotilas nro 88 ( Tukholmassa annettu todistus, Kotiseutuneuvos Uuno Huhtalan arkistot, Kälviä ) Hän näkyy myös Lohtajan rippikirjassa 1762-1768 Pommerista palaavien sotilaiden luettelossa ruodun nro 88 sotilaana. Tämä oli Grejuksen torppa Alaviirteen Pikku Mikkolassa: myöhempi sotilas oli Olof Klingberg, jonka mukaan paikkaa sanotaan vieläkin Limperiksi. Tämän torpan sotilaina näkyy aikaisemmin Johan Rein (s.1683)v.1734-1751 Ja Johan Reen (s.1715 Kalajoki) vuodesta 1749 lähtien. On siis hyvin mahdollista, että jälkimmäinen on kuollut Pommerissa ja tämä Italialais syntyinen mies olisi ottanut hänen paikkansa ja myös sukunimen. Petter Rein on käynyt vuosittain säännöllisesti pyhällä ehtoollisella yhdessä puolisonsa Britan kanssa, ensimmäisellä ehtoollisella hän on käynyt yksin 31.10.1762 . Asuinpaikka on 1769 lähtien sotilastorppa joka sijaitsi Lohtajan Marinkaisten kylässä, elämän toverina Liisa vaimo. Torpan nimi oli Kuusimäki. Ruodun muodostivat seuraavat talot; Niemi Perh( 1mant) Vuolle Juho (0,5 mant) ja 0,25 manttaalin kruununtilallinen Toskala Matti. Ruotua nimitettiin Niemen ruoduksi, koska se oli ruodun taloista suurin ja sen isäntä oli ruotumestari Vuolteen talot 1918 Kälviään kuuluviksi ja torppa kuului siirettyihin. Petter Rein on mukana heinäkuun 24pv 1775 Raahessa pidetyssä pää katselmuksessa toisen majurin komppaniassa.(entinen Lohtajan komppania) Syntymäpaikaksi on merkitty Italia otettu, palvelukseen 20.7.1758, barriska Brigar ollut Pommerissa 3 vuotta sävyisä ei rangaistu pituus 5 jalkaa 3,5 tuumaa(nykymitoissa n 157 cm),naimisissa . Palvelusaika 17 vuotta ,ikä 39. Ruotunumerot oli; rykmentissä 976, komppaniassa 75 ja kylässä 4, Petteri ei ole Pitarsaaressa 25.8.1775 pidetyssä katselmuksessa Pommeri sotaan lähtöä varten joten voitaneen olettaa että hänet on "rekrytoitu" Pommerissa, hän eroaa/ erotetaan palveluksesta Vaasassa marraskuun 20pv 1779 pidetyssä katselmuksessa ja perhe joutuu luovuttamaan torpan uudelle sotilaalle. Rippkirjan "huomautuksia" -kohdassa on merkintä "muuttaa etelään", ja muutto suuntautuu näköjään Isokyröön ( Styorkyrö) ja Ilmajoelle ( ilmola )Isokyrössä perhe oli Tuuralan kylän Ala-Tuuralassa vuosina 1781 ja 1883-1784. Ilmajoella ensimmänen ehtoollismerkintä on Kirkonkylän Ala-Kauppilan Rippikirjassa 9.3.1782 ja sinne pariskunta asettuukin vakinaisesti; lapset ovat hajaantuneet palvelukseen eri taloihin Petter Reen palautetaan Ilmajoelta Lohtajalle (yksin)30.7.1802, koska hän ei kykene enää hankkimaan siellä elantoansa. Vaimokin piti palauttaa, mutta jostain syystä se jäi suorittamatta, kuten myöhemmin huomataan. Tällaiset palauttamiset eivät olleet mitenkään harvinaisia siihen aikaan, koska ajat olivat hyvin köyhät. Mielenkiintoista ko. muuttoilmoituksessa oli se että syntymäpaikaksi oli täsmennetty Venetsia ( Venedig) 1.11.1734. Muuttoilmoituksessa käy ilmi myös että hän oli hankkinut elantosa pääasiassa paimenen tehtävissä ( ehkä) sopivaa entiselle sotilaalle kun vielä huomataan että karja laidunnettiin suureksi osaksi metsissä, joissa vielä siihen aikaan oli yleisesti kaikenlaisia suurpetojakin. Hänellä on myöskin melko hyvät kristinopin tiedot on elänyt nuhteetomasti ja esteettömästi käyttänyt hyväkseen autuuden välineitä. (Muutoilmitus; Ilmola 307.1802, Gapriel Alcenius pastori "Maallinenkin asioiden hoito oli siihen aikaan vielä kirkollisten virkamiesten vastuulla".Pommerin sodan veteraanin vaellus päättyi Lohtajan Alaviirteellä ruotilaisena 30.6.1805. Lohtajan komppanian sotilasasiakirjoja tarkemmin tutkittaessa huomataan että Kokkolassa 7-8-helmikuuta 1754 suoritetussa katselmuksessa oli raatimies Falladenin ruotuun nro 11 Kaarlelan Linnusperän kylässä hyväksytty sotilas Petter Ceier ikä 19v, syntynyt Venetsiassa ei naimisissa. Voisi olla mahdollista, että kyseessä oli sama henkilö myöhempiä vaiheita ei ole onnistuttu sevittämään.
Liityin tähän Suku Foorumiin ja ajattelin ottaa kantaa edellisiin kirjoituksiin mitkä mielestäni eivä oikein pidä paikkaansa, mutta jos saatte kirjoitukset aukottomasti sopimaan yhteen silloinhan ollaan asiassa päästy eteenpäin.

terv.Yksi Petter Reinin
jälkipolvien sukututkija

[P-L H]

Hei
Lohtaja muuttokirjoja mf rulla UK 523 löytyy todistus Lohtajan komppanian sotilaista ja ruodussa Nro 88 on edelleen Peter Rein maininnalla Italienare.
Päiväys Lohtaja 29.4.1767 Jacob Frosterus
t. Pirkko

[Matti Lund]

... Laitan tähän lainauksen Eugen Uusitalon perhetekstistä joka on yksi päätutkijoista.
Petter Rein mainitaan Pommerin sodasta palaavissa Lohtajan sotilaissa 30.8.1762, sotilas nro 88 ( Tukholmassa annettu todistus, Kotiseutuneuvos Uuno Huhtalan arkistot, Kälviä ) Hän näkyy myös Lohtajan rippikirjassa 1762-1768 Pommerista palaavien sotilaiden luettelossa ruodun nro 88 sotilaana. Tämä oli Grejuksen torppa Alaviirteen Pikku Mikkolassa: myöhempi sotilas oli Olof Klingberg, jonka mukaan paikkaa sanotaan vieläkin Limperiksi. Tämän torpan sotilaina näkyy aikaisemmin Johan Rein (s.1683)v.1734-1751 Ja Johan Reen (s.1715 Kalajoki) vuodesta 1749 lähtien. On siis hyvin mahdollista, että jälkimmäinen on kuollut Pommerissa ja tämä Italialais syntyinen mies olisi ottanut hänen paikkansa ja myös sukunimen.


M Lu:

Ei ole tarkalleen ottaen oikein puhua, että Petter oli ottanut hänen paikkansa ja myös "sukunimen".

Kysymys oli ruodun nro 88 ruotusotamiesnimestä, joka määrättiin värväyksen yhteydessä aina kullekin siihen ruotuun otetulle miehelle, ellei katsottu sotilaallisista syistä tarvetta vaihtaa nimeä.

Ei ruotusotamiehellä ollut mitään oikeuksia ruotusotamiesnimen suhteen eikä mitään valinnanmahdollisuuksia muutenkaan, vaan hänet määrättiin, kun katsottiin, että hän oli vapaa määrättäväksi tähän tehtävään.


...
Petter Rein on käynyt vuosittain säännöllisesti pyhällä ehtoollisella yhdessä puolisonsa Britan kanssa, ensimmäisellä ehtoollisella hän on käynyt yksin 31.10.1762 . Asuinpaikka on 1769 lähtien sotilastorppa joka sijaitsi Lohtajan Marinkaisten kylässä, elämän toverina Liisa vaimo. Torpan nimi oli Kuusimäki. Ruodun muodostivat seuraavat talot; Niemi Perh( 1mant) Vuolle Juho (0,5 mant) ja 0,25 manttaalin kruununtilallinen Toskala Matti. Ruotua nimitettiin Niemen ruoduksi, koska se oli ruodun taloista suurin ja sen isäntä oli ruotumestari Vuolteen talot 1918 Kälviään kuuluviksi ja torppa kuului siirettyihin. Petter Rein on mukana heinäkuun 24pv 1775 Raahessa pidetyssä pää katselmuksessa toisen majurin komppaniassa.(entinen Lohtajan komppania) Syntymäpaikaksi on merkitty Italia otettu, palvelukseen 20.7.1758, barriska Brigar ollut Pommerissa 3 vuotta sävyisä ei rangaistu pituus 5 jalkaa 3,5 tuumaa(nykymitoissa n 157 cm),naimisissa . Palvelusaika 17 vuotta ,ikä 39. Ruotunumerot oli; rykmentissä 976, komppaniassa 75 ja kylässä 4, Petteri ei ole Pitarsaaressa 25.8.1775 pidetyssä katselmuksessa Pommeri sotaan lähtöä varten joten voitaneen olettaa että hänet on "rekrytoitu" Pommerissa, hän eroaa/ erotetaan palveluksesta Vaasassa marraskuun 20pv 1779 pidetyssä katselmuksessa ja perhe joutuu luovuttamaan torpan uudelle sotilaalle.
...

terv.Yksi Petter Reinin
jälkipolvien sukututkija

M Lu:
Ei Pommerissa rekrytoitu rivimiehiä, vaan Pohjanmaan rykmentin täydennysmiehet rekrytoitiin kevätkesällä kunkin komppanian ruotupaikkakunnilla sen jälkeen, kun oli selvinnyt, mitkä ruodut olivat vapautuneet Pommerissa kevään loppuun mennessä. Tästä tuli tieto Pommerista vasta jäiden lähdettyä toukokuussa ja yhtenä ankaran talven vuonna vasta kesäkuun alussa.

Tähän ketjuun liittämissäni Kaarlelan Närvilän talon rippikirjakuvissahan italialainen Petteri Petterinpoika käy ripillä viimeisen kerran juuri vuonna 1758 ja ilmoitetaan hänen muuttonsa Lohtajalle sotamieheksi, jonne hän ilmaantuu sen jälkeen.

Pitäisi vielä tarkistaa vuoden 1758 henkiveroluettelosta, onko Petteri Petterinpoika merkitty vielä silloin Närvilän taloon, jossa hänen ripilläkäyntiensä merkinnät pysyivät Lohtajalle siirtymiseen saakka. Jos niin on, niin silloin on varmaa, että paikka, jossa Petter Petterinpoika värvättiin, oli nimenomaan Närvilän talo. Joka tapauksessa tuo Närvilän talon merkintä "Lohtajalla sotam." liitty saumattomasti Petter Reinin värväystapahtumaan.

Petteri Petterinpojan värväämisessä Petter Reiniksi ei ole mitään poikkeuksellista, vaan se tapahtui Kaarlelan pitäjästä Lohtajan pitäjään Pohjanmaan rykmentissä majurin komppaniassa. Nimim. P-L H on löytänyt myös varamiesten katselmuksen rullalta ES2289, jonka mukaan Petter Petterinpoika on rekrytoitu varamieheksi (wargeringskarl) 8.2.1754. Hänet olisi näin ollen varattu johonkin vapaaksi tulevaan ruotuun otettavaksi siis jo heti Kaarlelaan saapuessan.

Raija-Leena Huukin etsimä Kaarlelan muuttotodistushan osoittaa, että Petteri olisi saapunut Kaarlelaan Västerbottenin Lövångerin pitäjästä muuttonumerolla 47, 26.2.1754.

Kun Pohjanmaalla oli muutenkin miespulaa ja Pommerin sota sitä pahensi, täydennettiin Pohjanmaan ruotuja myös västerbottenilaisilla miehillä ja niihin italiassa syntynyt Petter Petterinpoikakin on luettava. Hänet on ilmeisesti nimenomaan passitettu Lövångerista tätä silmälläpitäen Kaarlelaan (jo vähän ennen Pommerin sotaa).

Pitää huomioida silloiset erittäin ankarat palkollissäännökset, jotka asettivat tiukat puitteet yksilön liikkumiselle ja työhönotolle.

Toisistansa 2-5 vuodella eroavat Petter Reinin syntymävuodet eri kirkollisissa lähteissä ovat samanarvoisia, joten mitään niistä ei voida osoittaa toista virheellisemmäksi tai oikeellisemmaksi, koska Petterin kastetodistus Venetsiasta puuttuu lähteistä.



terv Matti Lund

[Matti Lund]

M Lu:


Tähän ketjuun liittämissäni Kaarlelan Närvilän talon rippikirjakuvissahan italialainen Petteri Petterinpoika käy ripillä viimeisen kerran juuri vuonna 1758 ja ilmoitetaan hänen muuttonsa Lohtajalle sotamieheksi, jonne hän ilmaantuu sen jälkeen.

Pitäisi vielä tarkistaa vuoden 1758 henkiveroluettelosta, onko Petteri Petterinpoika merkitty vielä silloin Närvilän taloon, jossa hänen ripilläkäyntiensä merkinnät pysyivät Lohtajalle siirtymiseen saakka. Jos niin on, niin silloin on varmaa, että paikka, jossa Petter Petterinpoika värvättiin, oli nimenomaan Närvilän talo. Joka tapauksessa tuo Närvilän talon merkintä "Lohtajalla sotam." liitty saumattomasti Petter Reinin värväystapahtumaan.

...

Raija-Leena Huukin etsimä Kaarlelan muuttotodistushan osoittaa, että Petteri olisi saapunut Kaarlelaan Västerbottenin Lövångerin pitäjästä muuttonumerolla 47, 26.2.1754.

...

Pitää huomioida silloiset erittäin ankarat palkollissäännökset, jotka asettivat tiukat puitteet yksilön liikkumiselle ja työhönotolle.



terv Matti Lund


Korostan, kuten on sitovasti todistettu, että Petteri Petterinpojalle, italialaiselle, joka otettiin sotamieheksi Lohtajalle vuonna 1758, oli merkitty ripilläkäyntejä Kaarlelan seurakunnan Närvilän taloon vuosina 1755...1758.

On eri yhteyksissä esitetty, että Petteri Petterinpojalle, vuodesta 1758 alkaen ruotusotamies nro 88, Petteri Reinille, Lohtajan komppaniassa, olisi ripilläkäyntejä samalla aikavälillä muualla, kuten Kokkolassa. Mutta tämä ei ole "italialainen"; tai ei ainakaan sama italialainen (tuskin italialainen ollenkaan, kun sitä ei ole lainkaan huomautettu).

Olen tarkastanut nämä ja todennut omalta osaltani, että kysymyksessä on joku toinen varasotamies Petteri, joka selviää tarkemmin jäljittämällä tätä toista miestä niistä eri paikoista, missä hän esiintyy, jolloin myös tarkemmin selvinnee, kuka hän on, eli hän ei ole Petteri Rein.

Kun Petteri Petterinpojan "italienaren" muuttotodistus on todennäköisesti helmikuulta 1754 (26.2.), saattaa ripilläkäyntejä hänelle vielä löytyä jostakin talosta vuodelta 1754, joita ei ole toistaiseksi tässä ketjussa esitetty.


terv Matti Lund

[Eija-Sinikka]

Minä kuulun myös Petter Reinin sukuun.:)

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei Matti Lund, Herätellääs ketju henkihin.

Joku kyseli joskus mieslinjaa???

Sain 20.11.2018 osuman geneettisesti testattuun henkilöön, joka ilmoittaa vanhimmaksi isänpuoleiseksi mieheksi sotilaan Petter Rein, b.1734 in Venice, d.1805 Loht.

Jos näin on, toivottavasti on, niin meiltä löytyy jostakin yhteys myös isälinjan kautta. Family Finderissa amerikkalaisen arvion, joka ei pidä paikkaansa, mukaan 2nd cousin - 3rd cousin, cM 142/23.

Testatun miehen mieslinja I-M253.

Osumistani, joita on tällä hetkellä 5368 kappaletta, meillä on yhteisiä tämän testatun miehen kanssa 1509. Osumia paljon pitkin Pohjanmaata.

Voisikohan tämä mieslinja mennä testatusta henkilöstä mieslinjaa pitkin tähän sotilaaseen?

Mitäs tuumaat, Matti Lund?

[Matti Lund]

Hei Matti Lund, Herätellääs ketju henkihin.

Joku kyseli joskus mieslinjaa???

Sain 20.11.2018 osuman geneettisesti testattuun henkilöön, joka ilmoittaa vanhimmaksi isänpuoleiseksi mieheksi sotilaan Petter Rein, b.1734 in Venice, d.1805 Loht.

Jos näin on, toivottavasti on, niin meiltä löytyy jostakin yhteys myös isälinjan kautta. Family Finderissa amerikkalaisen arvion, joka ei pidä paikkaansa, mukaan 2nd cousin - 3rd cousin, cM 142/23.

Testatun miehen mieslinja I-M253.

Osumistani, joita on tällä hetkellä 5368 kappaletta, meillä on yhteisiä tämän testatun miehen kanssa 1509. Osumia paljon pitkin Pohjanmaata.

Voisikohan tämä mieslinja mennä testatusta henkilöstä mieslinjaa pitkin tähän sotilaaseen?

Mitäs tuumaat, Matti Lund?

Sen verran tuumaan, että Petterillä on poika Matti s. 1779, jonka mieslinjoja voidaan seurata Jurvalta-Laihialta eteenpäin Kari Virtasen vuonna 2002 julkaisemasta ja laatimasta sukumatrikkelista ja vastaavasta Virtasen laatimasta Sukuraitin presentaatiosta.

Matilla näyttäisi olevan sen mukaan joitakin Amerikkaan muuttaneita jälkeläisiä, mieslinjaakin pitkin, mutta aivan kaikki sinne kotiutuneet perheet eivät ymmärrettävästi ilmene sukumatrikkelista.

Sukumatrikkelista puuttuu pari vähäistä sukuhaaraa, mutta ne eivät ole Petterin pojan Matin mieslnjoissa, joten uskon, että Matin mieslinjat ovat siinä aika hyvin selvillä.

Luulen kuitenkin, että tämän Matti Petterinpojan linjan ulkopuolelta Petteri Reinille tuskin löytyy kovin läheistä sukua olevia ehdokkaita niin, että olisi olemassa jotain sitä hyvin tukevaa asiakirjalähdettä.

Täten jos pitäisi arvioida Sinun kohdaltasi mahdollista yhteyttä, eli jonkinlaista väliintulevaa mahdollisuutta Punkari-Reini -linjalla, niin mitään kosketuskohtaa tuskin sieltä on saatavissa.

Nettipresentaatioista ei kannata yrittää yrittää yhdyttää mitään Punkari-Reini -linjalla olevaa, koska lähes kaikkiin niihin on sekoitettu täysin vääriä mielipiteitä tai tyhjästä keksittyjä henkilönimiä ja sukujohtoja, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa (=sellaisia henkilönimiä ei esiinny missään sellaisissa historiallisissa asiakirjoissa, joita voidaan käyttää sukututkimuksen lähteinä)!

Oikeaakin tietoa kyllä sieltä löytyy: korjasin esitystä Reini -suvun sukutiedoista Wikipediassa viime kesänä, mutta virheitä se ei ole toistaiseksi poistanut muista nettiesityksistä.

Yksi arveluhan on ollut, että Petteri olisi syntynyt Venetsiassa jonkun pohjoismaisen merimiehen pojaksi, mikä on uskottava oletus, kun tiedetään, jotain hänen kulkureiteistänsä eli että hän on ajautunut Lövångerin kautta Etelä-Pohjanmaalle. Tämä tietysti jättää monia mahdollisuuksia.

Terv Matti

[OSTFRESEWESTFRESE]

Terve Matti Lund,

Vähän pureskeltavaa.
Menee Lohtajalta Isoonkyröön Tuuralaan. Mielenkiintoista, että juuri Isoonkyröön.

Tarkistin FF-osumistani. Meitä on kaksi miestä, jotka on testattu myös autosomalisesti ja tämä Petter Rein, myös Reen, näkyy meillä kummallakin.

Me menemme kumpikin eri teitä Reiniin.
Ja meillä kummallakin on myös haplona I-M253.

Italiasta Suomeen sotaan ja haploksi joku on määrittänyt I-M253:n.
Testattu henkilö ilmoittaa varhaisimmaksi mieslinjalaisekseen Petter Reinin ja tällä testatulla on haplona I-M253.
Mielenkiintoinen sattuma.

Mites kaukaa Reinit kuljettivat kuninkaan sotilaita laivoillaan sotatantereilta takaisin Itä-Ruotsiin?

[Matti Lund]

Terve Matti Lund,

Vähän pureskeltavaa.
Menee Lohtajalta Isoonkyröön Tuuralaan. Mielenkiintoista, että juuri Isoonkyröön.

Tarkistin FF-osumistani. Meitä on kaksi miestä, jotka on testattu myös autosomalisesti ja tämä Petter Rein, myös Reen, näkyy meillä kummallakin.

Me menemme kumpikin eri teitä Reiniin.
Ja meillä kummallakin on myös haplona I-M253.

Italiasta Suomeen sotaan ja haploksi joku on määrittänyt I-M253:n.
Testattu henkilö ilmoittaa varhaisimmaksi mieslinjalaisekseen Petter Reinin ja tällä testatulla on haplona I-M253.
Mielenkiintoinen sattuma.

Mites kaukaa Reinit kuljettivat kuninkaan sotilaita laivoillaan sotatantereilta takaisin Itä-Ruotsiin?

Petteri Rein ehti vaikuttaa lyhyitä aikoja useamman pitäjän alueella.

Rein/Reen oli Lohtajan komppanian ruodun 88 sotamiesten nimi. Se oli ollut ennen Petteriä kahdella aikaisemmalla, jotka olivat Juho Reinejä. Sillä ei siis ole mitään muuta yhtymäkohtaa Kyrönmaalle kuin "kaimuus". - Lohtajan ei ollut ainoa komppania, jossa oli Reini -ruotu.

Ensi reaktio, jos Petteri Reinin jälkeläisellä ja Heikki Antinpoika Reinin jälkeläisellä on DNA:ssa aika hyvä mätsi, on, että onpa hauska sattuma!

Samalla tietysti tekee kovasti mieli kaivaa linjat selviksi!

Israel Reinius kävi tunnetusti Kiinassa asti ja kierteli sinne mennessään vuonna 1746 Euroopan satamia. - Vaasan maakunta-arkistossa ovat Israel Reiniuksen matkapäiväkirjat Kantoniin 1746-1748 mikrokorteilla.

Mutta Palonkylän Reinien en muista tai tiedä kuljettaneen armeijan sotakuljetuksia.

Palonkylän Penttaloitten tiedän kuljettaneen sotakuljetuksia, olleen siinä hommassa useastikin 1600 -luvun alkupuolella, eli niistä on kuitteja voudintileissä. Lähimmäksi tulee Heikki Antinpoika Reini, joka oli Kreki Penttalan vävy, mutta muistelisin, että kuitit olivat apen Kreki Penttalan isälle Arville ja enimmäkseen isoisälle Laurille kirjattuja. Lauri Penttala oli aikoinaan yksi kruunun eniten käyttämiä talonpoikaispurjehtijoita, vielä ikämiehenäkin.

Heikki Antinpoika Reini oli useina vuosina 1640 -luvulla poissa kotoa ja yksi mahdollisuus oli Penttalan tai jonkun porvarin laivahommissa, mutta talonpoikaispurjehtijoilta tilatut sotakuljetukset hiipuivat ja jossain vaiheessa loppuivat kokonaan, kun Pohjanmaalle perustettiin useita kaupunkeja 1600 -luvulla, jotka varustivat siitä eteenpäin kauppalaivastoja, joita käytettiin paljolti myös kruunun kuljetuksiin. Mm. Heikin vöyriläislähtöinen lanko oli vanha styyrmanni Vaasassa. Kruunu tietysti yritti varustaa omaa sotakuljetuskalustoaankin, mutta se oli vielä 1600 -luvulla yksinään riittämätön. Koska Pohjanmaan kaupungit eivät olleet tapulikaupunkeja, eivät niidenkään laivurit saaneet edes kauemmas Itämerelle kuljettaa kuin kruunun poikkeusluvilla.

Melkein yhtä lähelle tulee Antti Pertunpoika Reini. Antti itse ei tietääkseni kuljettanut omalla laivallaan miehistöjä, mutta oli nuoruudessaan nähtävästi kuljetettavana ja yksi senaikaisista sotakuljettajista oli voudintilien kuittien perusteella Antin isä Perttu Punkari. Kuljetukset rajoittuivat Itämeren alueelle, useimmiten Liivinmaalle tai Etelä-Ruotsiin. Tietysti 30 -vuotisen sodan aikoihin paljon Saksaankin, mutta kuten totesin, kauppaporvarit olivat monopolisoimassa kuljetuksia, mihin kuningaskin pyrki säädöksillään 1600 -luvulla: talonpojat pelattiin ulos, jos ei ollut huutavaa tarvetta heidän kuljetusapuunsa. Työvoimansa he tietysti saivat vanhoista Pohjanmaan rannikon talonpoikaispurjehtijasuvuista.

Terv Matti

[r-l.huuki]

Hei.


mf Es 2289
Kokkola 7-8.2.1754 Varamiesten katselmus
Kokkola Lohtajan komppania Linnusperä” Ruodun ylläpitäjä” rådman Falander.
Nro 11 Peter Peijer tai Ceijer 19 v. Venedig (rekrytoitu ilmeisesti 8.2.1754, tämä täytyy vielä tarkistaa ko. rullasta)
Etunimen ja sukunimen ensimmäinen kirjain näyttivät kovin samanlaisilta, siitä epävarmuus.
mf Wa 627 Varamiesten katselmus 11.8.1762 löytyy luettelo ruotujen sotilaista.
Lohtajan komppania, Pohjanmaan rykmentti
Nro 88 Peter Rein (edellinen sotilas samassa ruodussa oli Johan Rein)
Sama rulla, katselmus v. 1763 Majurin komppania Nro 88 Peter Rein.


Nyt löytyy SSHY:n sivulta mf Es 2289: Kokkola 7-8.2.1754 Varamiesten katselmus
Lohtajan komppania Linnusperä - "Ruodun ylläpitäjä” rådman Falander.
Nro 11 Petter Peijer - ikä: 19 v. - syntymäpaikka: Wenedig
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16773&pnum=288

Vargeringskarl Petter P...er on kirjattu Rådman Falanderin luo Kokkolan kaupungin rippikirjaan.
Vähän on Petterillä osaamismerkintöjä ja vain yksi rasti ehtoollismerkinnöissä alkuvuonna 1755
Kokkolan seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1754-1768
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8241841

Sitten Petter Pettersson *1732 "italienare" renkinä esivanhemmillani Närvilän tilalla. Petterillä rasti ehtoollismerkinnöissä syksyllä 1755
Kaarlelan seurakunta > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1750-1755
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8291872
ja
edelleen Närvilän tilalla Kaarlelassa, On osaamistakin useamman rastin verran Petterillä ja ehtoollisella käy 1757 ja 23.7.1758 asti.
Kaarlelan seurakunta > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1756-1762
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8278754
(vargeringskarl? ja jotain muutakin) Pehr Pehrsson *1732 "i Lochtå sold"

- Raija-Leena H

[r-l.huuki]

Tässä tuo Petter Petterssonin muuttomerkintä

Kaarlela sisäänmuuttaneet 1754
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8284972
muuttonumero 47 - Petter Pettersson *1730 - Löfonger

ja onko päivämäärä 26.1.1754 vai 26.2.1754...

- Raija-Leena H

[OSTFRESEWESTFRESE]

Terve Matti Lund,

Kävin läpi eroavuudet tämän testatun henkilön ja itseni välillä tasolla Y67.
Eroavuutta kertyi kokonaista 10 kappaletta. Voisi sanoa, että yhteys on olemassa, mutta aikas kaukana takana... Reini-Punkarienen takana.
Riippuen kuinka nopeaan mutatoitumista on tapahtunut.

Kaikkia arvoja ei saa esille, koska väli Y68-Y111 puuttuu testatulta henkilöltä.
Ei saa esimerkiksi selville onko tämä testattu henkilö Anglo-Saxon-tyyppiä, jolla DYS511=9 ja DYS462=12...vaiko Norse/Ultra Norse-tyyppiä, jolla DYS511=10 ja DYS462=13...tai sitten kokonaan jotain muuta.
DYS511=9 on testatulla henkilöllä.
DYS462 sijoittuu juuri välille Y68-Y111. Se selviää, jos testiä tarkentaa Y111:a asti.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Terve Matti Lund,

Kannattaa kuunnella muinaisuutta Ylen Areenasta tältä päivältä.
Siellä puhutaan myös Isonkyrön Leväluhdasta.

Tässä linkki herralle ja muille asiasta kiinnostuneille.

https://areena.yle.fi/1-4550341

[Juha K.]

Innostuin kanssa tutkailemaan tätä Petter Reiniä, kun appiukon sukuun näyttäisi tulevan.
Löysin pääkatselmusluettelosta 1759 Närpiön komppanian lopusta Lohtajan tietoja, jossa mielestäni juurikin ko. Petter siirtyy Johan Reinin tilalle.
Vähä tarvitsisin kääntöapua, kun ei taidot riitä.
Johan kuolee 16.4.1758 (ilmeisesti 8)? mutta mitähän loppu sanoo? Entä Petterin nimen perässä oleva teksti?
20 on ilmeisesti ikä, joka kyllä heittäisi muutaman vuoden, jos s. 1734?

http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19181&pnum=56

[p mattila]

Mielenkiintoinen ketju, paljon tietoa ja historiaa. Itsellä DNA sukututkimuksessa on uusi työkalu, opettelussa. Jonkilainen kaukainen osuma tulee Petter Reiniin äidin isälinjan testituloksissa. Sitten myös osumia Y12-Y37 -tasolla henkilöihin, jotka ovat läheistä sukua Ruotsista Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyille rakuunoille, eli ajallisesti ei kaukainen Petter Reinin palvelusajasta. Aiheesta väitöskirja:

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/47149/1/978-951-39-6283-8_vaitos_25092015.pdf

Omassa suvussani lähteiden tutkiminen äidin isälinjassa tökkää, koska vuonna 1795 syntynyt esi-isä on kirkonkirjoissa merkittynä isättömänä. DNA -testi sai sitten aprikoimaan lisää, sillä Suomeen tulee sangen vähäisiä osumia. Kiitos tästä ketjusta, opettavainen.

PM

[Anna Helpinen]

Hei, tämä on vanha ketju, mutta kommentoin tuohon dna:han, kun täällä on sellaistakin pohdittu, oliko Petter Rein ollenkaan italialainen. Polveudun Petteristä (-> Matti Petterinpoika Pohto -> Tuomas Hangasluoma -> Maria Greeta Hangasluoma -> Elisabeth Yli-Pukka -> Veikko Helpinen -> Harto Helpinen -> minä) Lohtajalta Jurvan kautta Laihialle ja Helsinkiin. Isäni ja minä olemme teettäneet dna-testit, joista käy ilmi, että meillä on italialaista dna:ta (isällä 2,2% ja minulla 1,5%). Sukuamme on tutkittu aika laajasti eikä tiedossa ole muita italialaisia esi-isiä tai -äitejä. 23&me-sivusto aiemmin myös arvioi, että italialainen dna:ni on Veneton alueelta, jossa Venetsia sijaitsee. Tällä hetkellä alue on uudelleen tarkennuksessa, niin kuin välillä eri alueet ovat heidän sivustollaan.

Yt. Anna Helpinen

[SKo]

Minulla ja serkullani, jotka ollaan myöskin Petter Reinin jälkeläisiä, on dna:ssa italia muutamalla prosentilla. Meilläkään ei ole muita Italia kytköksiä. Mielenkiintoista, kun saadaan Petter Reinin jälkeläisten dna-tuloksia lisää.