Viipurin linnanvouti Per Hemmingssonin jälkeläiset

[Robinson Korhonen]

Uuden Viipurin läänin historia 3:n mukaan Per toimi linnankirjurina 1594-1601 ja linnanvoutina 1604-1620. Hän kuoli ennen vuotta 1629, jolloin hänen leskensä Ingeborg Henrikintytär mainitaan Rannan käräjillä Henrik Pärttylinp. Räsiän kanssa. Samassa yhteydessä mainitaan Perin kartanon (gårdh) nimeksi Kaukola http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698288

Ingeborg lienee viipurilaisen kauppiaan ja laivanvarustajan Henrik Langin tytär.
vuonna 1628 mainitaan autuaan Matts Braxen leskenä eräs Dorothea Hemmingsdotter. Samassa yhteydessä mainitaan myös Henrik Lang. Voisiko kyseessä olla Per Hemmingssonin sisko? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150462

Per Hemmingssonilla tiedetään olleen tytär Maria, joka avioitui Joakim Joakiminpoika Freesen kanssa. Asialle löytyy vahvistus mm. Viipurin kämnerioikeuden pöytäkirjoista v.1657, jolloin Lucas Zitting hakee vaimonsa puolesta hyvitystä (omaisuudesta) jonka autuaat Per Hemmingsson ja puolisonsa ovat antaneet tyttärelleen elinaikanaan. Lucasin puoliso on siis toisen tyttären tytär (Maria Joakimintr. Freese). Vastaajana asiassa toimii Johan Tesche.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11305010

Viipurin Raastuvanoikeudessa 1642 käsitellään muuatta velka-asiaa Hans Månssonin (Haajanen) ja Kapteeni Polycarpus Habermanin välillä. Velka oli periytynyt Polycarpukselle hänen vaimonsa edelliseltä mieheltä (Ratsumestari) Paulus Stråhlmanilta. Tämä vaimo oli nimeltään Margeta Peersdotter. Hänen perintöään olivat vuonna 1637 Ingeborg Henrikintyttären, Per Hemmingssonin lesken tykönä jakamassa Maisteri Matthias Jacobeus (Tolja), Hans Tesche, Hans Schmit ja Jacob Simonsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198506

Per Hemmingsonilla oli siis ainakin kaksi tytärtä, Maria ja Margeta, joista viimeksi mainittu kuoli jo ennen vuotta 1737, jättäen jälkeensä ainakin kaksi poikaa ensimmäiselle miehelleen, Henrikin ja Petterin, sekä tyttären, joka avioitui Henrich Bussman nuoremman kanssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698820

Mutta keitä olivat nämä muut Margetan perinnönjakotilaisuudessa paikalla olleet henkilöt? Oliko heillä suvullisia kytköksiä Per Hemmingssoniin?

Ei liene vallan kelvoton oletus, että Viipurin tuomiorovastin Matthias Jacobaeus Tolian puoliso Brita Pettersdotter olisi ollut Per Hemmingssonin tyttäriä? Ylioppilasmatrikkelin alaviitteiden mukaan Kaukola niminen tila olisi ollut Benjamin Matthiaksenpoika Toljan hallussa 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=699

Vuonna 1658 käsitellään sal: Peder Hemmingssonin tontin ja talon kohtaloa, jonka olivat tykistöluutnantti Hans (Balthazar von) Rapholtille myyneet Johan Tesche, her Benjamin ja Lucas Zitting. Taloa oli asunut Pederin kuoleman jälkeen hänen vävynsä Paulus Stråhlman. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11207681

Teschen välskärinsuvun edustajat tuntuvat liittyvän läheisesti Per Hemmingssoniin. Vahvistus sukuyhteydelle löytyy raastuvanoikeuden pöytäkirjoista vuodelta 1655 jolloin käräjillä esiintyvät Nils Nilsson (Haajanen?) Johan Teschen valtuutettuna ja Samuel Mattsson Nils Harderin valtuutettuna. Kyse on 100 kuparitaalerin summasta, jonka Kreivi Wittenbergin hopmanni Peter Tesche oli saanut isoäidiltään "sin stoormoder sahl: Pether Hemmingssons enckia". Peter mainitaan Johan Teschen veljeksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11201022

Viipurin kaupunginvälskärillä Hans teschellä kerrotaan olleen jopa kolme puolisoa. Ensimmäinen oli etunimeltä tuntematon Hans Bertilinpojan tytär, mille löytyy vahvistus pitkästä selonteosta, jossa Hans Tesche esittelee tonttinsa omistussuhteita aina 1400-luvulle saakka. Erittäin mielenkiintoinen perselitys useine muinaisine henkilöineen alakaa tästä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200369 ja jatkuu täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200373 Tarinassa mainitaan mm. Hans Teschen "hustrus fader Hans Bertilsson", jolta Tesche siis ilmeisesti tonttinsa oli perinyt.

Arno Forsius kertoo Hans Teschen ensimmäisestä aviosta syntyneen vanhimman pojan Peter Teschen olleen sotaväen kapteeni, ja nuoremman Johanin ryhtyneen kauppiaaksi. Hans Teschen toisesta avioliitosta syntyneistä tyttäristä Margeta oli aviossa ensin Sunik Holstin ja sitten Henrik Köllingin kanssa. Nimeltä tuntematon tytär oli naimissa leipuri Lorentz Mummsin kanssa tämän ensimmäisessä avioliitossa. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tesche.html
Hans Teschellä oli myös kauppiaana toiminut poika Jakob, joka oli kuollut jo ennen vuotta 1650, ja jonka kesken jääneitä kauppoja setvitään pöytäkirjoissa vuositolkulla.

Vuonna 1655 autuaan Jacob Teschen perillisten valtuutettu Johan Tesche kiistelee sal: her Peer Asikaisen lesken (Elin Blasiuksetr. Köning) kanssa joistakin raha-asioista. Puhutaan Hans Teschen tontin arvosta jne. Mainitaan Hans Teschellä kaksi lapsipuolta ja neljä omaa jälkeläistä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803

Mikäli edellä kerrotut tiedot, sekä A. Forsiuksen kirjaamat että omat havaintoni, pitävät paikkansa, olisi Hans Teschen ensimmäisen puolison N.N. Hansintyttären äiti ollut Ingeborg Henrikintytär (tämän aikaisemmassa aviossa) ja isä siis tuo edellä mainittu Hans Bertilsson. Toisen vaimon, Blasius Köningin lesken henkilöllisyys on yhä arvoitus, kuten myös kolmannen puolison, tarkemmin tuntemattoman lesken. Vai lieneekö kuvio sittenkin jotakin muuta?

Osmo Durchman on artikkelissaan "Finska anor inom furstehus" http://www.genealogia.fi/genos/5/5_37.htm maininnut Hans Teschen pojan Johan Teschen kolmanneksi puolisoksi Linnanvouti Peter Hemmingsonin ja Ingeborg Langin nimeltä tuntemattoman tyttären, mutta tämän kai täytyy olla virhe? Avioliittoaikaakin olisi toisen vaimon kuoleman ja neljännen vaimon vihkimisen välillä vain reilun vuoden verran.

Entä kuinka Hans Schmit liittyy Per Hemmingsonin sukuun, vai liittyykö millään lailla? Hänen puolisonsahan oli Catharina Hansdotter Cröell.

Entäpä tämä Jacob Simonsson, joka lienee Mestertonin mainitsema raatimies 1625-1626, ja myöhempi kaupunginkirjuri? Mitä hänestä tiedetään?
http://www.mesterton.net/virkamiehet.htm

Itse polveudun Hans Teschen ja hänen 2. nimeltä tuntemattoman puolisonsa, Blasius Köningin lesken, Margareta-tyttärestä, jonka toinen puoliso oli Viipurilainen kauppias ja vaakamestari Henrik Kölling. Heidän poikansa Henrik Kölling oli kauppiaana Oulussa ja toimi sittemmin Jääsken nimismiehenä 1704-1710. Hänen puolisonsa oli tämän toisessa avioliitossa Oululaisen kauppiaan tytär Maria Eskilintr Kukko. Marian veli oli kuulu kirkkomaalari ja konterfeijari Lars Gallenius. Nimismiehen tyttäristä Brita meni naimisiin Jääsken Konnun Kemppilänjärven torpparin Yrjö Matinp. Skaffarin kanssa v.1706.

t. Antti

[Bodniemi37]

Uuden Viipurin läänin historia 3:n mukaan Per toimi linnankirjurina 1594-1601 ja linnanvoutina 1604-1620. Hän kuoli ennen vuotta 1629, jolloin hänen leskensä Ingeborg Henrikintytär mainitaan Rannan käräjillä Henrik Pärttylinp. Räsiän kanssa. Samassa yhteydessä mainitaan Perin kartanon (gårdh) nimeksi Kaukola http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698288

Ingeborg lienee viipurilaisen kauppiaan ja laivanvarustajan Henrik Langin tytär.
vuonna 1628 mainitaan autuaan Matts Braxen leskenä eräs Dorothea Hemmingsdotter. Samassa yhteydessä mainitaan myös Henrik Lang. Voisiko kyseessä olla Per Hemmingssonin sisko? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150462

Per Hemmingssonilla tiedetään olleen tytär Maria, joka avioitui Joakim Joakiminpoika Freesen kanssa. Asialle löytyy vahvistus mm. Viipurin kämnerioikeuden pöytäkirjoista v.1657, jolloin Lucas Zitting hakee vaimonsa puolesta hyvitystä (omaisuudesta) jonka autuaat Per Hemmingsson ja puolisonsa ovat antaneet tyttärelleen elinaikanaan. Lucasin puoliso on siis toisen tyttären tytär (Maria Joakimintr. Freese). Vastaajana asiassa toimii Johan Tesche.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11305010

Viipurin Raastuvanoikeudessa 1642 käsitellään muuatta velka-asiaa Hans Månssonin (Haajanen) ja Kapteeni Polycarpus Habermanin välillä. Velka oli periytynyt Polycarpukselle hänen vaimonsa edelliseltä mieheltä (Ratsumestari) Paulus Stråhlmanilta. Tämä vaimo oli nimeltään Margeta Peersdotter. Hänen perintöään olivat vuonna 1637 Ingeborg Henrikintyttären, Per Hemmingssonin lesken tykönä jakamassa Maisteri Matthias Jacobeus (Tolja), Hans Tesche, Hans Schmit ja Jacob Simonsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198506

Per Hemmingsonilla oli siis ainakin kaksi tytärtä, Maria ja Margeta, joista viimeksi mainittu kuoli jo ennen vuotta 1737, jättäen jälkeensä ainakin kaksi poikaa ensimmäiselle miehelleen, Henrikin ja Petterin, sekä tyttären, joka avioitui Henrich Bussman nuoremman kanssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698820

Mutta keitä olivat nämä muut Margetan perinnönjakotilaisuudessa paikalla olleet henkilöt? Oliko heillä suvullisia kytköksiä Per Hemmingssoniin?

Ei liene vallan kelvoton oletus, että Viipurin tuomiorovastin Matthias Jacobaeus Tolian puoliso Brita Pettersdotter olisi ollut Per Hemmingssonin tyttäriä? Ylioppilasmatrikkelin alaviitteiden mukaan Kaukola niminen tila olisi ollut Benjamin Matthiaksenpoika Toljan hallussa 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=699

Vuonna 1658 käsitellään sal: Peder Hemmingssonin tontin ja talon kohtaloa, jonka olivat tykistöluutnantti Hans (Balthazar von) Rapholtille myyneet Johan Tesche, her Benjamin ja Lucas Zitting. Taloa oli asunut Pederin kuoleman jälkeen hänen vävynsä Paulus Stråhlman. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11207681

Teschen välskärinsuvun edustajat tuntuvat liittyvän läheisesti Per Hemmingssoniin. Vahvistus sukuyhteydelle löytyy raastuvanoikeuden pöytäkirjoista vuodelta 1655 jolloin käräjillä esiintyvät Nils Nilsson (Haajanen?) Johan Teschen valtuutettuna ja Samuel Mattsson Nils Harderin valtuutettuna. Kyse on 100 kuparitaalerin summasta, jonka Kreivi Wittenbergin hopmanni Peter Tesche oli saanut isoäidiltään "sin stoormoder sahl: Pether Hemmingssons enckia". Peter mainitaan Johan Teschen veljeksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11201022

Viipurin kaupunginvälskärillä Hans teschellä kerrotaan olleen jopa kolme puolisoa. Ensimmäinen oli etunimeltä tuntematon Hans Bertilinpojan tytär, mille löytyy vahvistus pitkästä selonteosta, jossa Hans Tesche esittelee tonttinsa omistussuhteita aina 1400-luvulle saakka. Erittäin mielenkiintoinen perselitys useine muinaisine henkilöineen alakaa tästä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200369 ja jatkuu täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200373 Tarinassa mainitaan mm. Hans Teschen "hustrus fader Hans Bertilsson", jolta Tesche siis ilmeisesti tonttinsa oli perinyt.

Arno Forsius kertoo Hans Teschen ensimmäisestä aviosta syntyneen vanhimman pojan Peter Teschen olleen sotaväen kapteeni, ja nuoremman Johanin ryhtyneen kauppiaaksi. Hans Teschen toisesta avioliitosta syntyneistä tyttäristä Margeta oli aviossa ensin Sunik Holstin ja sitten Henrik Köllingin kanssa. Nimeltä tuntematon tytär oli naimissa leipuri Lorentz Mummsin kanssa tämän ensimmäisessä avioliitossa. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tesche.html
Hans Teschellä oli myös kauppiaana toiminut poika Jakob, joka oli kuollut jo ennen vuotta 1650, ja jonka kesken jääneitä kauppoja setvitään pöytäkirjoissa vuositolkulla.

Vuonna 1655 autuaan Jacob Teschen perillisten valtuutettu Johan Tesche kiistelee sal: her Peer Asikaisen lesken (Elin Blasiuksetr. Köning) kanssa joistakin raha-asioista. Puhutaan Hans Teschen tontin arvosta jne. Mainitaan Hans Teschellä kaksi lapsipuolta ja neljä omaa jälkeläistä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803

Mikäli edellä kerrotut tiedot, sekä A. Forsiuksen kirjaamat että omat havaintoni, pitävät paikkansa, olisi Hans Teschen ensimmäisen puolison N.N. Hansintyttären äiti ollut Ingeborg Henrikintytär (tämän aikaisemmassa aviossa) ja isä siis tuo edellä mainittu Hans Bertilsson. Toisen vaimon, Blasius Köningin lesken henkilöllisyys on yhä arvoitus, kuten myös kolmannen puolison, tarkemmin tuntemattoman lesken. Vai lieneekö kuvio sittenkin jotakin muuta?

Osmo Durchman on artikkelissaan "Finska anor inom furstehus" http://www.genealogia.fi/genos/5/5_37.htm maininnut Hans Teschen pojan Johan Teschen kolmanneksi puolisoksi Linnanvouti Peter Hemmingsonin ja Ingeborg Langin nimeltä tuntemattoman tyttären, mutta tämän kai täytyy olla virhe? Avioliittoaikaakin olisi toisen vaimon kuoleman ja neljännen vaimon vihkimisen välillä vain reilun vuoden verran.

Entä kuinka Hans Schmit liittyy Per Hemmingsonin sukuun, vai liittyykö millään lailla? Hänen puolisonsahan oli Catharina Hansdotter Cröell.

Entäpä tämä Jacob Simonsson, joka lienee Mestertonin mainitsema raatimies 1625-1626, ja myöhempi kaupunginkirjuri? Mitä hänestä tiedetään?
http://www.mesterton.net/virkamiehet.htm

Itse polveudun Hans Teschen ja hänen 2. nimeltä tuntemattoman puolisonsa, Blasius Köningin lesken, Margareta-tyttärestä, jonka toinen puoliso oli Viipurilainen kauppias ja vaakamestari Henrik Kölling. Heidän poikansa Henrik Kölling oli kauppiaana Oulussa ja toimi sittemmin Jääsken nimismiehenä 1704-1710. Hänen puolisonsa oli tämän toisessa avioliitossa Oululaisen kauppiaan tytär Maria Eskilintr Kukko. Marian veli oli kuulu kirkkomaalari ja konterfeijari Lars Gallenius. Nimismiehen tyttäristä Brita meni naimisiin Jääsken Konnun Kemppilänjärven torpparin Yrjö Matinp. Skaffarin kanssa v.1706.


Itselläni on tällaista, lähinnä toissijaisista lähteistä eli kirjallisuudesta poimittua tietoa Per Hemminginpojan perhekunnasta:

1. Per Hemminginpoika
(pso Ingeborg Henrikintytär Lang)
| 2. Maria (Marina?) Perintytär, k. 24.1./13.5.vuosi?, kirjallisuutta: Luther, Georg. Viborgssläkten Frese. Genos 72(2001), Enckell, Gerald. Släkten Zitting. Saarijärvi 1996, s. 20
| (pso Jockim Jockiminpoika Frese, k. 3.1641)
| | 3. Antonius Joakiminpoika Frese, k. ennen 1685
| | 3. Maria Joakimintytär Frese, s. 1637 Viipuri?, k. 1692 Viipuri
| | 3. Ingeborg Jockimintytär Frese, k. noin 1673
| 2. ?N. N. Perintytär, k. ennen 1674, kirjallisuutta: Reenpää, Lotte. Tesche-muistiinpanoja. Käsikirjoitus (SSS:n kirjasto)
| (pso Johan Hansinpoika Tesche, s. noin 1635 Viipuri)
| 2. Brita Pehrintytär, kirjallisuutta: Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895, s. 98
| (pso Mathias Jacobaeus Tolja, s. 1582, k. 1656)
| | 3. N. N. Mathiaksentytär Tolja
| | 3. Benjamin Mathiaksenpoika Tolja
| | 3. Samuel Mathiaksenpoika Tolja, k. nuorena
| 2. Margareta Perintytär, k. noin 1638, kirjallisuutta: Bergholm, Axel. Stråhlman. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, II osa. Jyväskylä 1984, s. 1272, T1, Sarva, Gunnar. Tietoja Anna Juustenin jälkeläisistä. SSV XII(1928)
| (pso Påhl Henrikinpoika Stråhlman, k. noin 1630)
| | 3. Petter Påhlinpoika Stråhlman, k. jälkeen 1647
| | 3. Henrik Påhlinpoika Stråhlman, k. jälkeen 1647
| | 3. N. N. Påhlintytär Stråhlman
| (pso Polycarpus Taberman)

Terveisin,

[Timo W]

Katarina Hansdotter Cröell & Hans Hansson Schmidt


http://runeberg.org/frfinl/0363.html



Tytär: Katarina Hansdotter Schmidt & Henrik Henriksson Carstenius


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=405

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970


http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Carstenius

[Robinson Korhonen]

Itselläni on tällaista, lähinnä toissijaisista lähteistä eli kirjallisuudesta poimittua tietoa Per Hemminginpojan perhekunnasta:

1. Per Hemminginpoika
(pso Ingeborg Henrikintytär Lang)
| 2. Maria (Marina?) Perintytär, k. 24.1./13.5.vuosi?, kirjallisuutta: Luther, Georg. Viborgssläkten Frese. Genos 72(2001), Enckell, Gerald. Släkten Zitting. Saarijärvi 1996, s. 20
| (pso Jockim Jockiminpoika Frese, k. 3.1641)
| | 3. Antonius Joakiminpoika Frese, k. ennen 1685
| | 3. Maria Joakimintytär Frese, s. 1637 Viipuri?, k. 1692 Viipuri
| | 3. Ingeborg Jockimintytär Frese, k. noin 1673
| 2. ?N. N. Perintytär, k. ennen 1674, kirjallisuutta: Reenpää, Lotte. Tesche-muistiinpanoja. Käsikirjoitus (SSS:n kirjasto)
| (pso Johan Hansinpoika Tesche, s. noin 1635 Viipuri)
| 2. Brita Pehrintytär, kirjallisuutta: Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895, s. 98
| (pso Mathias Jacobaeus Tolja, s. 1582, k. 1656)
| | 3. N. N. Mathiaksentytär Tolja
| | 3. Benjamin Mathiaksenpoika Tolja
| | 3. Samuel Mathiaksenpoika Tolja, k. nuorena
| 2. Margareta Perintytär, k. noin 1638, kirjallisuutta: Bergholm, Axel. Stråhlman. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, II osa. Jyväskylä 1984, s. 1272, T1, Sarva, Gunnar. Tietoja Anna Juustenin jälkeläisistä. SSV XII(1928)
| (pso Påhl Henrikinpoika Stråhlman, k. noin 1630)
| | 3. Petter Påhlinpoika Stråhlman, k. jälkeen 1647
| | 3. Henrik Påhlinpoika Stråhlman, k. jälkeen 1647
| | 3. N. N. Påhlintytär Stråhlman
| (pso Polycarpus Taberman)

Terveisin,

Kiitos selvennyksestä, nämähän tuntuisivat jälkeläiset olevan oikein hyvässä järjestyksessä! :)

Vielä minua kuitenkin häiritsee tuo Johan Hansinp Teschen kolmanneksi puolisoksi mainittu Per Hemmingsonin tytär. Mikäli Hopmanni Peter Tesche ja Johan Tesche olivat täyssisaruksia, kuten kerrotaan, niin ei liene mahdollista että Johan olisi mennyt naimisiin isoäitinsä sisaren kanssa? Mikä lienee Lotte Reenpään alkuperäislähde tälle tiedolle? Tässä uudelleen linkki mainintaan Peterin "stoormoderista" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11201022

Omista muistiinpanoistani löysin ensimmäisen maininnan Johan Teschestä Rannan kihlakunnan käräjiltä v.1644, jolloin hän esiintyy todistajana tittelillä "Johan Cröels tienare Johan Täsk". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698794 Tuo syntymäaika n.1635 lienee aavistuksen myöhäinen, semminkin jos ajatellaan Johanin ja Peterin syntyneen Hans Teschen ensimmäisestä liitosta Hans Bertilinpojan tyttären kanssa. Tarkemmin katsottuna Johan Tesche mainitaan naimattomana Johan Cröellin taloudessa jo 1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12402645 Hans Tesche oli naimissa Blasius Köningin lesken kanssa ainakin jo 1630, mutta luultavasti jo paljon aiemmin, koska Blasiuskin kuoli jo n.1618. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150481

Aikaisemman avioliittoajankohdan puolesta kertoo myös se, että Hansilla mainitaan naimaton tytär jo vuoden 1642 henkikirjoissa. Ja tytärten äiti siis lienee ollut Hansin toinen puoliso. Minkä ikäisinä tyttäriä noihin aikoihin alettiinkaan panna kirjoihin ja kansiin? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12405846

terv: Antti

[Bodniemi37]

Joitakin mietteitä mainitsemistasi suvuista:


Ingeborg lienee viipurilaisen kauppiaan ja laivanvarustajan Henrik Langin tytär. vuonna 1628 mainitaan autuaan Matts Braxen leskenä eräs Dorothea Hemmingsdotter. Samassa yhteydessä mainitaan myös Henrik Lang. Voisiko kyseessä olla Per Hemmingssonin sisko? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150462

Matts Braxilla ja puolisollaan Dorothea Hemmingintyttärellä oli ainakin yksi nimeltä tuntematon tytär, joka oli naimisissa Kivennavan kirkkoherran (1634 - 1663) Christiernus ?Petrii Härkäpään kanssa. Viimeksi mainitulla avioparilla oli Ingeborg-niminen tytär, vrt. Georg Lutherin artikkeli Taipalsaarisläkten Herkepaeus. Släktbok. Ny följd. IV:1-2 (2009), p. 210, T30 ja Yrjö Kotivuoren toimittaman ylioppilasmatrikkelin henkilö U469 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U469), "(...Nevanlinnan raastuvanoikeudessa mainitaan 23.10.1693 sal. borgaren Anders Plantings enka Ingeborg Herkepaea);" Ingeborg oli elossa vielä 1696. Hän asui Lutherin mukaan tuolloin Nevanlinnassa poikiensa Johan (opiskelija) ja Erik Plantingin kanssa. Johan Planting liittyy huterasti omiinkin tutkimuksiimme (ks. ylioppilasmatrikkelin hlö U469 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U469), viittauksia).


Viipurin Raastuvanoikeudessa 1642 käsitellään muuatta velka-asiaa Hans Månssonin (Haajanen) ja Kapteeni Polycarpus Habermanin välillä. Velka oli periytynyt Polycarpukselle hänen vaimonsa edelliseltä mieheltä (Ratsumestari) Paulus Stråhlmanilta. Tämä vaimo oli nimeltään Margeta Peersdotter. Hänen perintöään olivat vuonna 1637 Ingeborg Henrikintyttären, Per Hemmingssonin lesken tykönä jakamassa Maisteri Matthias Jacobeus (Tolja), Hans Tesche, Hans Schmit ja Jacob Simonsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198506

Hans Månsinpoika Haajanen (Hajain, Haiain) oli G. Laguksen mukaan kämnerinoikeuden lautamies ja valantehnyt "accisprofvare", Ur Wiborgs historia II:1, s. 95. Hänen puolisonsa oli Sara Hansintytär Salmenia ymmärtääkseni toisessa avioliitossaan. Avioparin pojan Hansin puoliso oli Maria Boisman (vht Jakob Reinholdinpoika Boisman ja Helena Joakimintytär Frese, ks. Släktbok. Ny följd. IV:1-2, p. 77, T82).


Teschen välskärinsuvun edustajat tuntuvat liittyvän läheisesti Per Hemmingssoniin. Vahvistus sukuyhteydelle löytyy raastuvanoikeuden pöytäkirjoista vuodelta 1655 jolloin käräjillä esiintyvät Nils Nilsson (Haajanen?) Johan Teschen valtuutettuna ja Samuel Mattsson Nils Harderin valtuutettuna. Kyse on 100 kuparitaalerin summasta, jonka Kreivi Wittenbergin hopmanni Peter Tesche oli saanut isoäidiltään "sin stoormoder sahl: Pether Hemmingssons enckia". Peter mainitaan Johan Teschen veljeksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11201022

Viipurin kaupunginvälskärillä Hans teschellä kerrotaan olleen jopa kolme puolisoa. Ensimmäinen oli etunimeltä tuntematon Hans Bertilinpojan tytär, mille löytyy vahvistus pitkästä selonteosta, jossa Hans Tesche esittelee tonttinsa omistussuhteita aina 1400-luvulle saakka. Erittäin mielenkiintoinen perselitys useine muinaisine henkilöineen alakaa tästä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200369 ja jatkuu täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200373 Tarinassa mainitaan mm. Hans Teschen "hustrus fader Hans Bertilsson", jolta Tesche siis ilmeisesti tonttinsa oli perinyt.

"Hannu Tesche (kirjoitettu myös Täske). Oli linnan parturina jo 1614, toimi paljon kaupungissa sekä parturina että haavalääkärinä, kuoli 1656. Nainut ensin Hannu Perttelinpojan tyttären, 2:sen kerran Blasius König vanh:n lesken ja 3:nen kerran (v:n 1650 paikoilla) erään lesken, jonka nimeä ei näy asiakirjoissa. Lapsia hänellä oli 1:stä vaimosta: Pietari ja Juhana; 2:sta: Margareetta, joka oli ensin naimisissa Sunik Holstin kanssa tämän 2:ssa avioliitossa ja toisissa (1662) Henrik Kölling nuor:n kanssa, sekä toinen tytär, naimisissa leipuri Lorens Mumsilla tämän 1:ssä avioliitossa, ja poika Jaakko (k. ennen v. 1650). Kolmannesta vaimostaan hänellä ei ollut lapsia." Lähde: Lagus, Gabriel. Kuvauksia Wiipurin historiasta II:1. Viipuri 1895, s. 36.

Olen näemmä aikoinaan ounastellut, että Hans Teschen ensimmäisen puolison vanhemmat olivat Hans Bertilinpoika Schimmelkorn, "Husgerådsmästare på Nyköpings slott", ja puolisonsa Elisabet Bastianintytär, http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm. Hypoteesini (en ole valitettavasti merkinnyt tiedon lähdettä) romuttuu, sillä Hans Teschen ensimmäisen puolison isä Hans Bertilinpoika ei ole voinut olla identtinen Hans Bertilisson Schimmelkornin kanssa, mikäli hänen puolisonsa oli Ingeborg Henrikintytär ensimmäisessä aviossaan, kuten oletat?

Laguksen mukaan "Blasius K. vanh. kuoli 1618 ja hänen leskensä meni uusiin naimisiin parturi Hannu Teschelle. Hänen lapsistaan joutui yksi tytär tai pojantytär (Eelin) naimisiin Siikaniemen khran Pietari Eskilinpoika Asikanuksen kanssa." Asikanuksen puolisoa Eliniä pidetään nykyään Blasius König vanhemman pojantyttärenä (vht Blasius König nuorempi ja Katarina von Broken, jonka Anna-sisar oli naimisissa oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Herman von Borgenin kanssa)? Asikanuksen leski Elin König ilmeisesti vaatii vuoden 1655 käräjillä äitinsä äidinperintöä ("moders möderne"), joka on Hans Teschen hallussa? Vai viitataanko tekstissä hänen isänsä Blasius Blasiuksenpojan äidin äidinperintöön, joka on...?


Vuonna 1655 autuaan Jacob Teschen perillisten valtuutettu Johan Tesche kiistelee sal: her Peer Asikaisen lesken (Elin Blasiuksetr. Köning) kanssa joistakin raha-asioista. Puhutaan Hans Teschen tontin arvosta jne. Mainitaan Hans Teschellä kaksi lapsipuolta ja neljä omaa jälkeläistä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803

Mikäli edellä kerrotut tiedot, sekä A. Forsiuksen kirjaamat että omat havaintoni, pitävät paikkansa, olisi Hans Teschen ensimmäisen puolison N.N. Hansintyttären äiti ollut Ingeborg Henrikintytär (tämän aikaisemmassa aviossa) ja isä siis tuo edellä mainittu Hans Bertilsson. Toisen vaimon, Blasius Köningin lesken henkilöllisyys on yhä arvoitus, kuten myös kolmannen puolison, tarkemmin tuntemattoman lesken. Vai lieneekö kuvio sittenkin jotakin muuta?


Uudessa viestissäsi kommentoit jälkipolviluetteloani myös Johan Hansinpoika Teschen puolison osalta. Kysymysmerkki hänen nimensä edessä osoittaa, että tieto on aikoinaan ollut mielestäni epävarma tai jopa virheellinen. Sain Reenpään muistaakseni kirjaimellisesti käsin kirjoitetun käsikirjoituksen lainaksi SSS:n kirjastosta kymmenisen vuotta sitten, jolloin vasta aloittelin tutkimuksiani, joten jopa käsialan virheellinen tulkinta on mahdollista. Reenpään arvokas, mutta jostain syystä julkaisua vaille jäänyt selvitys Peter Kristianinpoika Teschen jälkipolvista kannattaisi ilmeisesti tsekata sekä tämän että muutamien muidenkin kohtien osalta toistamiseen.

Terveisin,

[Robinson Korhonen]

Suuret kiitokset erittäin perusteellisesta selonteostasi :) Tässä oli itselleni paljon uutta tietoa!

Omasta puolestani olen pahoillani omien huomioideni kaikkinaisesta hajanaisuudesta, enkä suinkaan panisi pahakseni sitäkään, että kykenisin tulkitsemaan jakamieni lähdeviitteiden asiasisällön aiempaa perusteellisemmin. En sano, että nykyiselläänkään ymmärtäisin tehdä mitään toisin, mutta ehkä ne ruotsintunnit olisi ammoin ollut syytä istua luokassa, sen sijaan että lintsaili koulun kellareihin tupakkia polttelemaan sun muita paheita harrastamaan :)

Niin eli näin, mitä tulee Pietari Eskilinp. Asikanuksen puolisoon, Elin Blasiuksentytär Köningiin, niin pitäisin häntä edelleen Blasius "vanhemman" tyttärenä. Blasius "nuorempi" kun mainitaan "nuoreksi porvariksi" 1638 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198182 ja uudemmin samana vuonna "nuoreksi ja naimattomaksi". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198254 Elin puolestaan oli lesken statuksessa jo v. 1650.

Mitä tulee vuoden 1655 käräjiin, niin olisin ymmärtävinäni, että kyse on siis todella Elinin äidinäidinperinnöstä, joka olisi tuolla haavaa Hans Teschen hallussa, aivan kuten arvelitkin. Tässä sama linkki vielä kerran http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803

Mitä tulee itse Hans Tescheen, niin Kustaa Adolfin kuninkaallinen kirje vuodelta 1616 myöntää "balberer Mester Hans Teske":lle mm. verovapauden (?) yhden veron suuruiseen tilaan Jääsken Kaukalempiälässä "hwilken hans broder köpt och innehaft hafver", niin kauan kuin Hans jaksaa kruunua palvella... Mutta että tilan olisi aiemmin ostanut ja omistanut hänen veljensä? Eli kuka? Peterkö? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2534848

terv. Antti

[Bodniemi37]

Niin eli näin, mitä tulee Pietari Eskilinp. Asikanuksen puolisoon, Elin Blasiuksentytär Köningiin, niin pitäisin häntä edelleen Blasius "vanhemman" tyttärenä. Blasius "nuorempi" kun mainitaan "nuoreksi porvariksi" 1638 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198182 ja uudemmin samana vuonna "nuoreksi ja naimattomaksi". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198254 Elin puolestaan oli lesken statuksessa jo v. 1650.

Oikeassa olet. Toivottavasti asianomaiset nettitiedostojen ynnä muiden ylläpitäjät nyt noteeraavat nämä alkuperäiset lähteet..., vrt. myös Anbytarforumin viestiketju http://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/7041.html?1318352175.


Mitä tulee vuoden 1655 käräjiin, niin olisin ymmärtävinäni, että kyse on siis todella Elinin äidinäidinperinnöstä, joka olisi tuolla haavaa Hans Teschen hallussa, aivan kuten arvelitkin. Tässä sama linkki vielä kerran http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803

Noin itsekin pöytäkirjaa tulkitsin. Katarina von Brokenin äiti oli Anna Juustenin tyttärentytär Katarina Thesleff (k. 1651), minkä erittäin todennäköisesti tiedätkin. Siksipä minusta oli kovin outoa, että Hans Teschen hallussa olisi ollut Katarina von Brokenin...


Mitä tulee itse Hans Tescheen, niin Kustaa Adolfin kuninkaallinen kirje vuodelta 1616 myöntää "balberer Mester Hans Teske":lle mm. verovapauden (?) yhden veron suuruiseen tilaan Jääsken Kaukalempiälässä "hwilken hans broder köpt och innehaft hafver", niin kauan kuin Hans jaksaa kruunua palvella... Mutta että tilan olisi aiemmin ostanut ja omistanut hänen veljensä? Eli kuka? Peterkö? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2534848


Löytyisiköhän tuo mainitsemasi kirje valtakunnanregistratuurasta (vaikkapa Riksarkivetin/SVAR digitoimana)?

Vuonna 1616 menehtynyt Peter Kristianinpoika Tesche toimi linnanparturina Viipurissa ja välskärinä Käkisalmessa. Hans T. oli hänen poikansa. Ainoaksi tiedonlähteeksi olen merkinnyt Lotte Reenpään käsikirjoituksen, joka pitäisi näemmä tältäkin osin tsekata :). Peterin muista lapsista minulla ei ole minkäänlaisia havaintoa, mutta arvattavasti heidätkin mainitaan joissain aikalaislähteissä. Löytyisiköhän tähän asti tuntematon maata viljelevä veli voudintileistä?

Terveisin,

[Robinson Korhonen]

Viipurin ja Savonlinnan läänin kopiokirjasta löytyy kuningatar Kristiinan lahjoituskirjeen kopio "ehrilg och förståndig" Peter Teschelle vuodelta 1653. Lahjoitus käsittää Muolaan Kyllestilästä peräti 1 ja 17/24 autioveroa, Rousialasta 2/3 autiota ja Viipurin Pihkalasta Mester Hans Teschen 1/4 veroa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13137502 Tässä toinen kopio samasta kirjeestä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13161023

Seuraavalla sivulla on kopio Arvid Tönnenpojan kirjeestä 10.12.1611 pidettyihin laamanninkäräjiin viitaten, jolloin "ehrlig och försichtigh man Peter Täske bahlberare ifr Wiborg befästning" esitti tuomari Mårthen Henrichssonin 15.2.1606 päiväämän kirjeen, josta käy ilmi että muuan Hans Mårthensson oli Peter Täskelle myynyt Jääsken Kaukalempiälästä 1/4 veroa siihen ja siihen hintaan.

Sitten tarkastus maakirjoihin:

Ensimmäinen maininta Tescheistä löytyy vuodelta 1607, jolloin näkyy Mester Peder balberarelle läänitetyn Pihkalan/Kaukalempiälän kylästä 1 ja 1/6 veroa, yhteensä 6 taloa, joista hän itse piti nimissään yhtä 5/12 veron suuruista tilaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2516341

1608 Mester Pederin hallussa oli 5/12 veroa Pihkalan/Kaukalempiälän kylästä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519275

v.1611 Pihkala/Kaukalempiälän kylän 7 taloa, yht. 1 ja 1/6 veroa olivat läänitetyt Mester Pederille http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2529279

v.1615 maakirjoissa M: Hans Teschelle oli läänitetty 8 taloa yhteensä 1 ja 1/6 veroa, joista 1/4 veron suuruista tilaa hän itse piti nimissään. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2534748, v.1616 tilanne oli sama http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2536722 ja v.1617 edellä mainitusta paketista oli yksi 1/6 veron suuruinen tila joutunut kruunulle http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2538639

v.1618 hans Teschen 1/4 veron suuruisen tilan haltijaksi ilmaantuu Madz Michelsson Jeppi (?) eikä maakirjassa näy merkintää Pihkalan/Kaukalempiälän tilojen kuulumisesta kenellekään teschen suvun jäsenelle http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2540439

v.1619 1/4 veroa on jälleen Hans Teschen nimissä. "balberare und: w: Hans Muncks phana" mester Hans Teske

v.1621-1623 sama 1/4 veroa säilyy Mester Hans Tesken nimissä

v.1635 Hans Teskelle on edelleen merkitty sama 1/4 veroa maininnalla "njuter frihet efter H.K.M:s bref"

v.1655 sama 1/4 veroa ja Mr: Hans Täske "förlänt till lijfstijdh" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13551546, v.1656 tilanne on sama http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12247678

v.1657 maakirjoista Hans Täske/Tesche on hävinnyt http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12249596 mutta tositekirjojen rälssitilojen joukossa hällä mainitaan edelleen kyseinen 1/4 veron suuruinen tila http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11520174

v.1658 tila on maakirjoissa edelleen Hans Teschen nimissä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12249895

v.1659 kyseinen tila kulkee yhä Mr: Hans Tesken nimellä, mutta on merkitty Peter Teskelle kuuluvaksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12250123

v.1660 Peteriä ei mainita, mutta tila on Mr: Hans Teschen "nimissä" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13552431 sama tilanne maakirjojen osalta jatkuu v.1661 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13553984, v.1662
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12244710 ja v.1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12248622

v.1668 tila on edelleen Mr: Hans Teschen niminen, mutta merkitty Mest:r. Johan Jost Kirckhoffille kuuluvaksi

Tässä siis muutama huomio noiden Kaukalempiälän tilusten osalta. Mitään selvennystähän ne eivät asiaan juuri tuo, eikäpä maakirjoista ainakaan näkyisi löytyvän lisävihjeitä Hans Teschen mahdollisista muista sisaruksista.

t: Antti

[Bodniemi37]

Viipurin ja Savonlinnan läänin kopiokirjasta löytyy kuningatar Kristiinan lahjoituskirjeen kopio "ehrilg och förståndig" Peter Teschelle vuodelta 1653. Lahjoitus käsittää Muolaan Kyllestilästä peräti 1 ja 17/24 autioveroa, Rousialasta 2/3 autiota ja Viipurin Pihkalasta Mester Hans Teschen 1/4 veroa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13137502 Tässä toinen kopio samasta kirjeestä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13161023

Seuraavalla sivulla on kopio Arvid Tönnenpojan kirjeestä 10.12.1611 pidettyihin laamanninkäräjiin viitaten, jolloin "ehrlig och försichtigh man Peter Täske bahlberare ifr Wiborg befästning" esitti tuomari Mårthen Henrichssonin 15.2.1606 päiväämän kirjeen, josta käy ilmi että muuan Hans Mårthensson oli Peter Täskelle myynyt Jääsken Kaukalempiälästä 1/4 veroa siihen ja siihen hintaan.

Sitten tarkastus maakirjoihin:

Ensimmäinen maininta Tescheistä löytyy vuodelta 1607, jolloin näkyy Mester Peder balberarelle läänitetyn Pihkalan/Kaukalempiälän kylästä 1 ja 1/6 veroa, yhteensä 6 taloa, joista hän itse piti nimissään yhtä 5/12 veron suuruista tilaa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2516341

1608 Mester Pederin hallussa oli 5/12 veroa Pihkalan/Kaukalempiälän kylästä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519275

v.1611 Pihkala/Kaukalempiälän kylän 7 taloa, yht. 1 ja 1/6 veroa olivat läänitetyt Mester Pederille http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2529279

v.1615 maakirjoissa M: Hans Teschelle oli läänitetty 8 taloa yhteensä 1 ja 1/6 veroa, joista 1/4 veron suuruista tilaa hän itse piti nimissään. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2534748, v.1616 tilanne oli sama http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2536722 ja v.1617 edellä mainitusta paketista oli yksi 1/6 veron suuruinen tila joutunut kruunulle http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2538639

v.1618 hans Teschen 1/4 veron suuruisen tilan haltijaksi ilmaantuu Madz Michelsson Jeppi (?) eikä maakirjassa näy merkintää Pihkalan/Kaukalempiälän tilojen kuulumisesta kenellekään teschen suvun jäsenelle http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2540439

v.1619 1/4 veroa on jälleen Hans Teschen nimissä. "balberare und: w: Hans Muncks phana" mester Hans Teske

v.1621-1623 sama 1/4 veroa säilyy Mester Hans Tesken nimissä

v.1635 Hans Teskelle on edelleen merkitty sama 1/4 veroa maininnalla "njuter frihet efter H.K.M:s bref"

v.1655 sama 1/4 veroa ja Mr: Hans Täske "förlänt till lijfstijdh" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13551546, v.1656 tilanne on sama http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12247678

v.1657 maakirjoista Hans Täske/Tesche on hävinnyt http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12249596 mutta tositekirjojen rälssitilojen joukossa hällä mainitaan edelleen kyseinen 1/4 veron suuruinen tila http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11520174

v.1658 tila on maakirjoissa edelleen Hans Teschen nimissä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12249895

v.1659 kyseinen tila kulkee yhä Mr: Hans Tesken nimellä, mutta on merkitty Peter Teskelle kuuluvaksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12250123

v.1660 Peteriä ei mainita, mutta tila on Mr: Hans Teschen "nimissä" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13552431 sama tilanne maakirjojen osalta jatkuu v.1661 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13553984, v.1662
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12244710 ja v.1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12248622

v.1668 tila on edelleen Mr: Hans Teschen niminen, mutta merkitty Mest:r. Johan Jost Kirckhoffille kuuluvaksi

Tässä siis muutama huomio noiden Kaukalempiälän tilusten osalta. Mitään selvennystähän ne eivät asiaan juuri tuo, eikäpä maakirjoista ainakaan näkyisi löytyvän lisävihjeitä Hans Teschen mahdollisista muista sisaruksista.


Huikeaa menoa (sukulaisiisi olet tullut :))! Lyhyesti: Olisiko viestisi alussa mainittu Peter Tesche voinut olla Hans Teschen samanniminen poika, jonka puoliso oli Elisabet Jakobintytär Wolle (Reenpää) ja josta ilmeisesti tuli Nyborgin (käsitti Parikkalan ja Uukuniemen) kreivikunnan inspehtori 1653 Arvid Wittenbergin (poika J. L. Wittenberg) perillisten armovuoden ajaksi ja Loimaan vapaaherrakunnan hopmanni 1653 (Jokipii)?

Johan Jost Kirckhoff oli Viipurin kaupunginparturi 1652-1668 ja tislattujen vesien valmistaja, http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm, Lagus, Ruuth. Hänen jälkeläisistään taisi olla puhetta myös viestiketjussa Rothenberg ja Cröell / Croëll, Helsinki ja Pyhtää 1730-l. (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9144&highlight=Croell)

[Mahtaisikohan kopiokirjasta löytyä myös oman tutkimuksemme piiriin kuuluvaa Rickneck-sukua koskevia kuninkaallisten kirjeiden kopioita? Suvun kantaisä oli Erik Michelsson, kamarikollegion 3. provinssikonttorin kamarikirjuri (1641), sittemmin Suomeen lähetetty, Viipurin läänin Pyhäjärvellä asunut Käkisalmen läänin lääninkirjanpitäjä (nimitys 29.11.1641), pso 1:o N. N. Erikintytär Klöfver, pso 2:o Helena Mattsintytär (Jokipiin Georg Lutherilta saaman tiedon mukaan) Alhemia, ks. ylioppilasmatrikkelin hlö 4877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4877).]

Terveisin,

[Robinson Korhonen]

Olisiko viestisi alussa mainittu Peter Tesche voinut olla Hans Teschen samanniminen poika, jonka puoliso oli Elisabet Jakobintytär Wolle (Reenpää) ja josta ilmeisesti tuli Nyborgin (käsitti Parikkalan ja Uukuniemen) kreivikunnan inspehtori 1653 Arvid Wittenbergin (poika J. L. Wittenberg) perillisten armovuoden ajaksi ja Loimaan vapaaherrakunnan hopmanni 1653 (Jokipii)?


Näin minä ajattelin :) Hänen puolisonsa nimi oli minulle uusi! Mahdollisista jälkeläisistä ei liene tietoja?

Rickneck-suvun kirjeisiin en muista törmänneeni, ainakaan en löytänyt itseltäni juurikaan heitä koskevia muistiinpanoja

t: Antti

[Bodniemi37]

Näin minä ajattelin :) Hänen puolisonsa nimi oli minulle uusi! Mahdollisista jälkeläisistä ei liene tietoja?


Kiitoksia Rickneck-vinkistä!

Peter Teschen jälkeläisistä minulla ei valitettavasti ole tietoja. Wolle-suvun (kantaisä turkulainen kauppias Hans Wolle) kautta päädytään ymmärtääkseni Lifman-sukuun: Viipurin pormestarina toimineen Johan Lifmanin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1188, puolison Kristina Sylvian, http://www.genealogia.fi/genos/71/71_55.htm ("Suomessa esiintyy muitakin Sylvius- tai Silvius-nimen kantajia..."), äiti oli Hans Wollen tytär Karin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1178.

Terveisin,

[Ossian]

Hei!

'Kävelin' pitkästä aikaa tuolla viestiarkistossa ja huomasin siellä ainakin yhden omiin juuriinikin (http://www.mesterton.net/esivanhempienpolku.txt) liittyvän viestiketjun (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30765) ja siinä ketjussa olevan Ritvan viestin (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=238837&postcount=7), jossa hän kirjoittaa mm:
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Robinson Korhonen
Niin eli näin, mitä tulee Pietari Eskilinp. Asikanuksen puolisoon, Elin Blasiuksentytär Köningiin, niin pitäisin häntä edelleen Blasius "vanhemman" tyttärenä. Blasius "nuorempi" kun mainitaan "nuoreksi porvariksi" 1638 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198182 ja uudemmin samana vuonna "nuoreksi ja naimattomaksi". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198254 Elin puolestaan oli lesken statuksessa jo v. 1650.Oikeassa olet. Toivottavasti asianomaiset nettitiedostojen ynnä muiden ylläpitäjät nyt noteeraavat nämä alkuperäiset lähteet..., vrt. myös Anbytarforumin viestiketju http://aforum.genealogi.se/discus/me...tml?1318352175.
Virheen korjaaminen saattaa olla vaikeata, varsinkin koska vuonna 2009 julkaistiin ruotsalaisen sukututkijan Kjell Öhmanin tutkimusten tuloksena kirja nimeltään Blasius König, borgmästaren. Skannasin kirjasta muutaman sivun. (http://www.mesterton.net/blasiuskonig.pdf)

Ystävällisesti
____________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

[Bodniemi37]

Hei!

'Kävelin' pitkästä aikaa tuolla viestiarkistossa ja huomasin siellä ainakin yhden omiin juuriinikin (http://www.mesterton.net/esivanhempienpolku.txt) liittyvän viestiketjun (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30765) ja siinä ketjussa olevan Ritvan viestin (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=238837&postcount=7), jossa hän kirjoittaa mm:
Virheen korjaaminen saattaa olla vaikeata, varsinkin koska vuonna 2009 julkaistiin ruotsalaisen sukututkijan Kjell Öhmanin tutkimusten tuloksena kirja nimeltään Blasius König, borgmästaren. Skannasin kirjasta muutaman sivun. (http://www.mesterton.net/blasiuskonig.pdf)


Kiitos huomaavaisuudestasi, Ossian! Itse en polveudu Blasiuksista. Abraham Jöraninpoika Nirkko on tällä hetkellä ainoa varma viipurilainen esi-isäni: Polveudun dokumentoidusti hänen pojanpojastaan Sigfrid Isakinpoika Nirkosta, joka toimi Valkealan kappalaisena 1690-luvulla, vrt. viestini (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=234034&postcount=31) viestiketjussa Sven Schalin kuollessa avskedad kapten (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3266&highlight=Schalin).

Parhain terveisin,

[Robinson Korhonen]

Kiitoksia Rickneck-vinkistä!

Peter Teschen jälkeläisistä minulla ei valitettavasti ole tietoja. Wolle-suvun (kantaisä turkulainen kauppias Hans Wolle) kautta päädytään ymmärtääkseni Lifman-sukuun: Viipurin pormestarina toimineen Johan Lifmanin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1188, puolison Kristina Sylvian, http://www.genealogia.fi/genos/71/71_55.htm ("Suomessa esiintyy muitakin Sylvius- tai Silvius-nimen kantajia..."), äiti oli Hans Wollen tytär Karin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1178.

Terveisin,

Wolle-suvun lisääminen keitokseen sai pasmani sekaisin pitkäksi aikaa, kiitokset siitä :) Heillä tuntuisi olevan selviä kytköksiä Viipurin suuntaan. Mielessäni heräsi ajatus, että voisikohan Turun Wolleilla ja Itä-Suomen Vohleilla olla jokin vahvempikin yhteys?

Vuoden 1655 raastuvanoikeudessa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11201022 Johan Teschen valtuutettuna esiintyvä Nils Nilsson, jota arvelin Haajasen suvun edustajaksi, lieneekin Viipurin piispan Maisteri Nicolaus Magnin poika, aksiisikirjuri (ain. 1649) Nils Nilsson. Hän saattoi olla sukulaisuussuhteessa Tescheihin, sillä ainakin hänet mainitaan useaan kertaa viipurilaisen Johan Voell/Vohle/Fåhlen langoksi. (Piispan lapsista löytyy paljon tietoa kämnerioikeuden pöytäkirjasta v.1649, jolloin selvitellään vuokra-asioita lasten ja piispan asunnon uuden asukkaan rykmentinkirjuri Jacob Ruanin välillä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299184)

Hypoteesiksi ilmaan heittämäni mahdollinen sukulaisuus Teschen ja Nils Nilssonin välillä todentuu kenties helpoiten, jos voimme osoittaa että Petter Teschen puoliso Elisabet Jakobintr Wolle oli samaa sukua kuin Viipurin Johan Vohle. Tarkka kuvio ei ole minulle vielä likimainkaan selvillä, mutta katsotaan mitä tästä kehkeytyy :)

Mikäli oikein tulkitsen Carpelania, niin näkisin että Peter Teschen puoliso Elisabet olisi Hans Wollen tytär eikä Jakobin http://pastebin.com/CUm1ZUW7 Reenpään mukaan kyse olisi kuitenkin Jakobintyttärestä? Mikä onkaan vallitseva tietämys asiasta?

Johan Voll mainitaan v.1646 Jääsken käräjillä Henrik von Brokenin palvelijaksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3699111

v.1647 Viipurissa Johan Fåhl kutsuu Nils Nilssonia langokseen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198952, samoin v.1650 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198952

Kämnerioikeuden pöytäkirjoissa v.1654 mainitaan sal: Hans Voells mågh Nils Nilsson och sonen Gabriel Voel... mainitaan myös vanhemmat pojat, heidän veljensä Berendt ja Johan, jotka eivät olleet paikalla syystä että toinen oli Tukholmassa ja toinen Savonlinnassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11207663

v.1658 mainitaan "Johan Vohle ifr Lappstrandh omdrager att hans hustrus brodher een prästman i Riga war död blefven Hr: Mårten benämbdt uthan barn.." Kyse on siis Maisteri Nicolaus Magnin pappispojasta, jonka puoliso meni uusiin naimisiin erään Hr: Ericin kanssa, jonka jälkeen vielä erään kapteenin. Sama tarina jatkuu täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11207724 Hr: Mårthenin titteliksi varmistuu rykmentinsaarnaaja ja mainitaanko Kapteenin nimi heti asian esittelyn yhteydessä?

v.1660 Lappeenrannan Kämnerioikeudessa Johanilla mainitaan veli Berendt toisen sivun alalaidassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11341540

v.1660 Lappeenrannassa hänet myös mainitaan tullikirjuriksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11341546

v.1662 Lappeenrannan raastuvanoikeudessa Johan Mainitaan sikäläiseksi Porvariksi. Samassa yhteydessä mainitaan mm. veljensä Gabriel. toisen sivun ylälaidassa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11341590

Mesterton mainitsee Johan Vohlen ilm. eräänsorttisena viskaalina Viipurissa vielä 1670-1672 http://www.mesterton.net/virkamiehet.htm

Kaikesta tähän asti kerrotusta käy siis ilmi, että Nils Nilsson ja Johan Vohle olivat peräti kaksinkertaisessa lankoussuhteessa koska olivat naineet toistensa sisaret. Nils Nilsson esiintyminen Johan Teschen valtuutettuna Peter Tescheen liittyvässä asiassa käy entistä ymmärrettävämmäksi, mikäli hänen oma vaimonsa oli samaa sukua kuin Peterin puoliso! Johan Vohlella oli myös ainakin kaksi veljeä Berendt ja Gabriel.

v.1650 Viipurin kämnerioikeudessa autuaan Jost Köllingin perillisten valtuutettu Matthias Ellers esittää 3.2.1646 päivätyn kirjoituksen, jossa "Bärende Voel borgare uthi Nyslott" esittää olevansa velkaa Jost Köllingille 42 daleria ja 24 äyriä kuparirahaa, jotka aikoo maksaa tervalla Viipurissa vielä samana talvena. Berendt olikin lähettynyt 7 tynnyriä tervaa talonpoikien mukana Viipuriin Jost Köllingille toimitettavaksi, mutta kuinka ollakaan tämä ei ollut kotona. Jostin rouva ja renki olivat kuitenkin ottaneet tervan vastaan ja muuan nuorukainen oli antanut talonpojille tästä tositteen matkaan. Tositteen kanssa nämä olivat reissannet hänen lankonsa luokse "Hr David Cappelan i Ruokolax Sochn". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299283

Kyseinen herra on siis Ruokolahden kappalainen 1635-1645 Davidus Olai (Ivanander-sukua), jonka puolisoksi mainitaan Karin Sigfridsdotter, vrt. http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/IIVANAINEN

v.1654 mainitaan eräässä itselleni sekavassa jäävässä jutussa Peter Freesen perillisten ja Willem Afleckin välillä "..inläggiandes Berendt Fåhls qwittant dat: Safvolax Nystads den 24 martij 1653 att han uti sin swågers her Pååwels frånwaru hafwa.." jne Toisen sivun keskivälin paikkeilla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11306172

Tämä herra Pååwel lienee siten Kerimäen kirkkoherra ja Savonlinnan linnansaarnaaja Paulus Olai (Ivanander-sukua), jonka puoliso oli Malin Sigfridsdotter Costianus, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2121

Kuinka Berendtin lankous näihin pappismiehiin parhaiten selittyy?

Nuorin veli Gabriel Vohle mainitaan Raatimies Blasius Köningin palvelijana ainakin 1652 ja 1654.

Vohlen veljesten isä oli Hans Vohle, joka mainitaan hyvinkin eloisana Viipurin raastuvanoikeudessa v.1628. Erästä tapausta setvitään pitkään Hansin ja Viipurin pormestari Herman Böökin välillä, mutta se jää luonteeltaan itselleni lähinnä arvoitukselliseksi. Jutussa mainitaan useita henkilöitä, mm. Hans Fåhlen rouva (ei valitettavasti nimeltä) sekä Hansin sisaren poika Thomas Tanttow (?) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150469 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150470 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150472

vielä 1634 porvari Hans Våhl esiintyy käräjillä porvari Johan Talpon kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150186

Mitään suoraa yhteyttä en siis omien muistiinpanojeni perusteella Turun Wolle- ja Viipurin Vohle-sukujen välille löytänyt :/ Jotakin pientä kuitenkin aina ilmaantui, ainakin uusia kysymyksiä jos ei sitten muuta :)

Keitä nämä viestissäni mainitsemat henkilöt oikein perujaan ovat ja onko heillä mitään yhteyttä Turun Wolle-sukuun? Onko ylipäätään kyse samasta sukunimestä? Eihän käräjillä valtuutettuna esiintyminen suinkaan minkäänlaista sukusidettä vaadi (vaikka silloin tällöin näin onkin), vaan kyse voi olla ihan muista käytännön järjestelyistä. Onko sukuyhteyden haku "Teschien" ja "Vohlejen" välille tätä kautta siis sama kuin yrittäisi puskea kamelia neulansilmästä?

terv. Antti

[Bodniemi37]

Wolle-suvun lisääminen keitokseen sai pasmani sekaisin pitkäksi aikaa, kiitokset siitä :) Heillä tuntuisi olevan selviä kytköksiä Viipurin suuntaan. Mielessäni heräsi ajatus, että voisikohan Turun Wolleilla ja Itä-Suomen Vohleilla olla jokin vahvempikin yhteys?

Epäilen. Wolle on varmaankin saksaa eli käännettynä villa, Vohl(e)-sanasta (ilmeisesti saksaa jos kerran äännetään Fåhle) ei tule mitään mieleen. Pitää tutkailla sanakirjoja.


Vuoden 1655 raastuvanoikeudessa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11201022 Johan Teschen valtuutettuna esiintyvä Nils Nilsson, jota arvelin Haajasen suvun edustajaksi, lieneekin Viipurin piispan Maisteri Nicolaus Magnin poika, aksiisikirjuri (ain. 1649) Nils Nilsson. Hän saattoi olla sukulaisuussuhteessa Tescheihin, sillä ainakin hänet mainitaan useaan kertaa viipurilaisen Johan Voell/Vohle/Fåhlen langoksi. (Piispan lapsista löytyy paljon tietoa kämnerioikeuden pöytäkirjasta v.1649, jolloin selvitellään vuokra-asioita lasten ja piispan asunnon uuden asukkaan rykmentinkirjuri Jacob Ruanin välillä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299184)

Täältä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150257) (Viipurin RO 8.7.1635) käy ilmi että jonkun Nils Nilsinpojan äiti oli Johanna Mårtenintytär, http://www.genealogia.fi/genos/45/45_4.htm. Viimeksi mainittu lienee ollut Nicolaus Magni Careliuksen leski, sillä piispahan kuoli jo 1632? Laguksen mukaan piispalla ja puolisollaan oli lisäksi Mårten-niminen poika "...som kom till Nyenskans." Tyttäriä oli ainakin kolme: Laguksen mukaan Karin oli aviossa rihkamakauppias, kaupungintarkastaja Johan Vohlin [vrt. Toivanen, Pekka. Lappeenrannan kaupungin historia 1649-1743. Nide I. Lappeenranta 1979, s. 123] kanssa, nimeltä tuntematon tytär taas oli Jääsken kirkkoherran Kristian Winterin puoliso. Bergholmin mukaan Winterin puoliso oli Karin. Kallistun Bergholmin kannalle, sillä Terhi Nallinmaa-Luodon tekemän tutkimuksen mukaan "Jääsken henkikirjoissa mainitaan vuosina 1654-56 pappilan asukkaina kirkkoherra Christian, tytär Karin ja vaihteleva määrä renkejä ja piikoja." Tuohon aikaan näyttää olleen tapana, että joku tyttäristä sai kastettaessa äitinsä etunimen. Lagus mainitsee myös Maria-nimisen tyttären. Lähdekirjallisuutta: Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895, s. 98.

Kansallisbiografia tuntee Nicolaus-piispan lapsista vain vain Karin- ja Maria-tyttäret :confused:.

Lappeenrannan historian mukaan Vohle oli saksalaissyntyinen viipurilaiskauppias, joka toimi myöhemmin kauppiaana Savonlinnassa ja sitten Lappeenrannassa, mistä siirtyi Viipurin kaupunginviskaaliksi.


Mikäli oikein tulkitsen Carpelania, niin näkisin että Peter Teschen puoliso Elisabet olisi Hans Wollen tytär eikä Jakobin http://pastebin.com/CUm1ZUW7 Reenpään mukaan kyse olisi kuitenkin Jakobintyttärestä? Mikä onkaan vallitseva tietämys asiasta?

Etsiskelin viestiäni kirjoittaessani Carpelan-tiedostoa turhaan tutusta paikasta. Reenpää näyttää olleen väärässä Peter Teschen puolison isän suhteen.


v.1658 mainitaan "Johan Vohle ifr Lappstrandh omdrager att hans hustrus brodher een prästman i Riga war död blefven Hr: Mårten benämbdt uthan barn.." Kyse on siis Maisteri Nicolaus Magnin pappispojasta, jonka puoliso meni uusiin naimisiin erään Hr: Ericin kanssa, jonka jälkeen vielä erään kapteenin. Sama tarina jatkuu täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11207724 Hr: Mårthenin titteliksi varmistuu rykmentinsaarnaaja ja mainitaanko Kapteenin nimi heti asian esittelyn yhteydessä?

Voisiko kapteenin nimi olla Hanes Reith? [vrt. Backström, Åke. »Ätten» Reeths senare led. Genos 45(1974), http://www.genealogia.fi/genos/45/45_96.htm, Falck, Henrik. Tiedonantoja - Meddelanden. Reeth-Falck. Genos 58(1987), http://www.genealogia.fi/genos/58/58_99b.htm, sekä Falck, Henrik. Släkterna Falck i Hollola. Genos 43(1972), http://www.genealogia.fi/genos/43/43_102.htm.


v.1660 Lappeenrannan Kämnerioikeudessa Johanilla mainitaan veli Berendt toisen sivun alalaidassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11341540

v.1660 Lappeenrannassa hänet myös mainitaan tullikirjuriksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11341546

v.1662 Lappeenrannan raastuvanoikeudessa Johan Mainitaan sikäläiseksi Porvariksi. Samassa yhteydessä mainitaan mm. veljensä Gabriel. toisen sivun ylälaidassa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11341590

Mesterton mainitsee Johan Vohlen ilm. eräänsorttisena viskaalina Viipurissa vielä 1670-1672 http://www.mesterton.net/virkamiehet.htm

Vastaan kuten edellä.


v.1650 Viipurin kämnerioikeudessa autuaan Jost Köllingin perillisten valtuutettu Matthias Ellers esittää 3.2.1646 päivätyn kirjoituksen, jossa "Bärende Voel borgare uthi Nyslott" esittää olevansa velkaa Jost Köllingille 42 daleria ja 24 äyriä kuparirahaa, jotka aikoo maksaa tervalla Viipurissa vielä samana talvena. Berendt olikin lähettynyt 7 tynnyriä tervaa talonpoikien mukana Viipuriin Jost Köllingille toimitettavaksi, mutta kuinka ollakaan tämä ei ollut kotona. Jostin rouva ja renki olivat kuitenkin ottaneet tervan vastaan ja muuan nuorukainen oli antanut talonpojille tästä tositteen matkaan. Tositteen kanssa nämä olivat reissannet hänen lankonsa luokse "Hr David Cappelan i Ruokolax Sochn". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299283

Kyseinen herra on siis Ruokolahden kappalainen 1635-1645 Davidus Olai (Ivanander-sukua), jonka puolisoksi mainitaan Karin Sigfridsdotter, vrt. http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/IIVANAINEN

Kenen langon luokse? Karin Sigfridintyttären vanhemmat puuttuvat tietokannastamme. Hänet mainitaan Carpelanin artikkelissa, Carpelan, Tor. En prästsläkt i Ruokolax på 1600-talet. Genos 3(1932), http://www.genealogia.fi/genos/3/3_136.htm. Olaus Johanniksen jälkipolvia sivutaan myös Ilmoniemen artikkelissa Lisä Franzénien sukujohtoon. Genos 4(1933), http://www.genealogia.fi/genos/4/4_80.htm.


Vohlen veljesten isä oli Hans Vohle, joka mainitaan hyvinkin eloisana Viipurin raastuvanoikeudessa v.1628. Erästä tapausta setvitään pitkään Hansin ja Viipurin pormestari Herman Böökin välillä, mutta se jää luonteeltaan itselleni lähinnä arvoitukselliseksi. Jutussa mainitaan useita henkilöitä, mm. Hans Fåhlen rouva (ei valitettavasti nimeltä) sekä Hansin sisaren poika Thomas Tanttow (?) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150469 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150470 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150472


Eipä tuossakaan käräjäjutussa ollut päätä eikä häntää. Samaa mieltä taisi viipurilaisten touhuista olla Lyypekistä edellisenä(?) kesänä vierailulle tullut sisarenpoika Thomas Tanttow...

Terveisin,

[Bodniemi37]

Voisiko kapteenin nimi olla Hanes Reith? [vrt. Backström, Åke. »Ätten» Reeths senare led. Genos 45(1974), http://www.genealogia.fi/genos/45/45_96.htm, Falck, Henrik. Tiedonantoja - Meddelanden. Reeth-Falck. Genos 58(1987), http://www.genealogia.fi/genos/58/58_99b.htm, sekä Falck, Henrik. Släkterna Falck i Hollola. Genos 43(1972), http://www.genealogia.fi/genos/43/43_102.htm.


Kapteeni todellakin oli Hans Johaninpoika Reid, aat. Reeth, joka sai vuonna 1654, oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti, Norrköpingin sopimuksen ehdoilla Anttilan kylän Valkealasta ja Vilniemen Vehkalahdelta, Project Runeberg/Ramsay, http://runeberg.org/frfinl/0350.html.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Itselläni on tällaista, lähinnä toissijaisista lähteistä eli kirjallisuudesta poimittua tietoa Per Hemminginpojan perhekunnasta:

1. Per Hemminginpoika
(pso Ingeborg Henrikintytär Lang)
| 2. Maria (Marina?) Perintytär, k. 24.1./13.5.vuosi?, kirjallisuutta: Luther, Georg. Viborgssläkten Frese. Genos 72(2001), Enckell, Gerald. Släkten Zitting. Saarijärvi 1996, s. 20
| (pso Jockim Jockiminpoika Frese, k. 3.1641)
| | 3. Antonius Joakiminpoika Frese, k. ennen 1685
| | 3. Maria Joakimintytär Frese, s. 1637 Viipuri?, k. 1692 Viipuri
| | 3. Ingeborg Jockimintytär Frese, k. noin 1673
| 2. ?N. N. Perintytär, k. ennen 1674, kirjallisuutta: Reenpää, Lotte. Tesche-muistiinpanoja. Käsikirjoitus (SSS:n kirjasto)
| (pso Johan Hansinpoika Tesche, s. noin 1635 Viipuri)
| 2. Brita Pehrintytär, kirjallisuutta: Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895, s. 98
| (pso Mathias Jacobaeus Tolja, s. 1582, k. 1656)
| | 3. N. N. Mathiaksentytär Tolja
| | 3. Benjamin Mathiaksenpoika Tolja
| | 3. Samuel Mathiaksenpoika Tolja, k. nuorena
| 2. Margareta Perintytär, k. noin 1638, kirjallisuutta: Bergholm, Axel. Stråhlman. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, II osa. Jyväskylä 1984, s. 1272, T1, Sarva, Gunnar. Tietoja Anna Juustenin jälkeläisistä. SSV XII(1928)
| (pso Påhl Henrikinpoika Stråhlman, k. noin 1630)
| | 3. Petter Påhlinpoika Stråhlman, k. jälkeen 1647
| | 3. Henrik Påhlinpoika Stråhlman, k. jälkeen 1647
| | 3. N. N. Påhlintytär Stråhlman
| (pso Polycarpus Taberman)


Margareta Perintyttären aviopuoliso 2:o on jälkipolviluettelossani Polycarpus Taberman. Margaretan 2. puolison oikea sukunimi on Haberman, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 3826 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3826), viittauksia.

Margareta Perintyttären jälkimmäisen puolison nimen olen aikoinani löytänyt Gunnar Sarvan artikkelista Tietoja Anna Juustenin jälkeläisistä, SSV XII(1928). Skannasin artikkelin tuolloin kovalevylleni eli kyse voi olla silkasta huomaamatta jääneestä skannausvirheestä. Sarvankin artikkelia on tutkailtava uudelleen...

Terveisin,

[Timo W]

Reeth nr 598

http://www.adelsvapen.com/wiki/images/0/0b/0598.jpg





http://www.adelsvapen.com/genealogi/Reeth_nr_598

[Regina]

[QUOTE=Robinson Korhonen;238742]Uuden Viipurin läänin historia 3:n mukaan Per toimi linnankirjurina 1594-1601 ja linnanvoutina 1604-1620. Hän kuoli ennen vuotta 1629, jolloin hänen leskensä Ingeborg Henrikintytär mainitaan Rannan käräjillä Henrik Pärttylinp. Räsiän kanssa. Samassa yhteydessä mainitaan Perin kartanon (gårdh) nimeksi Kaukola http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698288

Ingeborg lienee viipurilaisen kauppiaan ja laivanvarustajan Henrik Langin tytär.
vuonna 1628 mainitaan autuaan Matts Braxen leskenä eräs Dorothea Hemmingsdotter. Samassa yhteydessä mainitaan myös Henrik Lang. Voisiko kyseessä olla Per Hemmingssonin sisko? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150462

Palaan viestiketjuun taas tapani mukaan vähän myöhässä. Minua kiinnostaisi erityisesti käsityksenne siitä, mahtoiko Matts Braxen leski Dorotea Hemmingsdotter todella olla linnanvouti Per Hemmingssonin sisko?

[Janne Asplund]

Kapteeni todellakin oli Hans Johaninpoika Reid, aat. Reeth, joka sai vuonna 1654, oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti, Norrköpingin sopimuksen ehdoilla Anttilan kylän Valkealasta ja Vilniemen Vehkalahdelta, Project Runeberg/Ramsay, http://runeberg.org/frfinl/0350.html.

Terveisin,

Martti Korhosen Vehkalahden pitäjän historia II (s. 250-251, 259) kertoo, että Hans Reet oli skotlantilaisperäinen ja hän sai 1653 läänityksekseen Vilniemen kylän autiotilat. Reetin vaikutus Vehkalahden alueen kehitykseen oli vähäinen. Kirjassa annetaan ymmärtää, että Reetin (ja Komorowskin) "läänityksillä oli enemmän merkitystä suosion osoituksina kuin tuottavina omistuksina". Hans Reetin alue siirtyi takaisin kruunulle 1656, mutta "syynä oli ilman perillistä olleen haltijan kuolema, ei peruutussäädös".

[Robinson Korhonen]

Tervehdys taas!

Palaan vielä hetkiseksi alkuperäisaiheeseen, eli Per Hemmingsonin jälkeläisiin, ja nimenomaan Tesche-sukuisiin.

En ole Lotte Reenpään käsikirjoitusta vieläkään saanut käsiini, enkä näin ollen tiedä hänen lähteitään. Vallitsevat sekavuudet ja epäselvyydet Teschen suvun suhteen olisivat kuitenkin mielestäni ratkaistavissa seuraavalla tavalla:

Per Hemmingsonilla ja puolisollaan Ingeborg Henrikintr. Langilla oli kolme tytärtä, joista Maria oli naimisissa Joakim Joakiminpoika Freesen kanssa, Brita taas Matthias Jacobeus Toljan kanssa, ja Margareta ratsumestari Paulus Stråhlmanin kanssa 1. aviossaan, jonka jälkeen niinikään ratsumestarin, Polycarpus Habermanin kanssa. Tämä kaikki on toki jo tiedossa.

Avioparilla oli myös neljäs nimeltä tuntematon tytär, joka oli naimisissa Hans Teschen kanssa tämän (eli Hansin) ensimmäisessä aviossa. Tästä liitosta syntyivät Teschen sisarussarjan vanhimmat pojat Peter ja Johan.

Nimenomaan tästä syystä Peter mainitsee ”stoormoderikseen” sal Peder Hemmingsonin lesken v.1655 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11201022 Samaisesta syystä Johan Tesche esiintyy sal. Peder Hemmingsonin lesken viestintuojana (”uthskickade”) raastuvanoikeudessa 1647. Kyseisessä tapauksessa leski on virheellisesti nimetty Ingeborg Peersdotteriksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198974

Edelleen samasta syystä käsitellään v. 1658 asiaa, jossa Johan Tesche on yhdessä her Benjaminin (Matiaanp. Tolja) ja Lucas Zittingin kanssa myynyt talon tykistöluutnantti (arklijleutnanten) Hans (Balthazar von) Rapholtille. Benjamin Tolja ja Johan Tesche ovat molemmat Per Hemmingsonin jälkeläisiä toisessa polvessa ja Lucas Zitting tätä vaimonsa Maria Joakimintr. Freesen kautta. Neljättä osaa hallitsivat ”sal. Strålmans arfvinger”. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11207681 Tapauksessa Johan Tesche vaatii itselleen ja veljelleen ¼ osaa talon arvosta (kuten onkin oikeus ja kohtuus).

Hans Teschen toinen puoliso oli Elin Hansintytär toisessa aviossaan, josta aviosta syntyivät tytär Margareta ja ilm. myös suht. nuorena miehenä edesmennyt poika Jakob (sekä etunimeltä tuntematon tytär, joka oli naimisissa leipuri Lorentz Mummsin kanssa, meinasin unohtaa). Margareta oli naimisissa 1. aviossaan Sunik Holstin kanssa ja 2. aviossaan Henrik Köllingin. Elin Hansintyttären ensimmäinen puoliso oli Blasius Köning, jonka kanssa hän sai lapset Blasiuksen ja Elinin.

Elin Hansintytär mainitaan (omien muistiinpanojeni mukaan) ainoan kerran erään tonttikiistan yhteydessä Viipurin raastuvanoikeudessa v.1650 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199632 Maininta vaimosta löytyy toisen sivun keskivaiheilta, eikä häntä suinkaan tituleerata edesmenneeksi saati autuaaksi. Elin äidin etunimenä passaisi mainiosti myös tyttären Elin Köningin ristimisen suurimmaksi syyksi.

Ilmeisesti samainen tonttikiista jatkuu vielä v.1654, jolloin Hans Tesche koettaa puolustaa omistusoikeuttaan varsin suureen tonttimaahan esittelemällä tontin historiaa ja kantaen raadin eteen toinen toistaan vanhempia dokumentteja tontin omistussuhteista. Yksi ”kirjeistä” oli peräti niin vanha että se oli kirjoitettu pergamentille ja niin vanhalla käsialalla, ettei siitä ainakaan heti alkujaan kukaan tolkkua ottanut. (Samoihin kirjeisiin viittaa muistaakseni Lagus teoksissaan ”Ur Viborgh stads historia”, mutta näihin en nyt pääse käsiksi) Vanhoista kirjeistä ei valitettavasti selviä tontin kiistanalaiset mitat, mutta selonteosta käy toki ilmi se, että Hans Teschen appiukko ”hans hustrus fader” oli nimeltään Hans Bertilsson, joka oli vaimonsa kautta perintönä saanut tämän tontin ja yhteisymmärryksessä muiden vaimonsa sisarusten eli perillisten kanssa jäänyt sitä asuttamaan. Perintö tuli henkilöltä nimeltä Staffan Kanngjutare, (jonka muistan mainitun mm. J.W.Ruuthin Viipurin kaupungin historioissa varsin varakkaana miehenä).

Samaan aikaan Staffan Kanngjutaren kanssa (Tukholman raastuvanoikeuden päätös 28.8.1568) samaa tonttia, jossa oli kaksi taloa ja kivikellari, asusti eräs Matts Larsson. Tämän Mattsin isä oli Lars Petersson, jonka vaimo oli perinyt tontin omilta vanhemmiltaan. Asian käsittely alkaa sivulta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200369 ja päättyy sivulle http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200374

Kiinnostavasti noiden aikojen Viipurin silmäätekevistä löytyy toki eräs Lars Petersson, nimittäin Herkepaeus-suvun kantaisä.. Olisiko hällä ollut myös poika Matts? Olisiko Staffan ollut kyseisen Larsin vävypoika? No, tämä nyt on aivan jonninjoutavaa spekulaatiota, vielä tässä vaiheessa :)

Hans Teschen mahdollisesta kolmannesta puolisosta minulla ei edelleenkään ole havaintoja.

Johan Hansinp. Teschen avioliitot ja jälkeläiset lienevät tiedossa ja järjestyksessä, mutta Peter Teschen suhteen tilanne on tuntematon. Hopmanni Peterin puoliso oli siis ilm. Elisabeth Hansintytär Wolle (viitaten jälleen aiempiin keskusteluihin).

Heillä (kö?) oli omistuksia (rälssimaata?) Muolaan (Äyräpään) Kyllästilässä ja Nousiaisissa kuten vuosien 1668, 1670 ja 1675 kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjat antaisivat ymmärtää. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712397 & http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713377 & http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715767 . Entäpä lapsia sitten? Ainakin vuonna 1670 mainitaan Johan Tesche autuaan veljensä Peter Teschen lasten edustajana.. VAI onko niin, että viimeksimainittujen suhteen on kyse jo seuraavan sukupolven Tescheistä?

Kommentteja ja korjauksia, kiitos!

t: Antti

[Bodniemi37]

Avioparilla oli myös neljäs nimeltä tuntematon tytär, joka oli naimisissa Hans Teschen kanssa tämän (eli Hansin) ensimmäisessä aviossa. Tästä liitosta syntyivät Teschen sisarussarjan vanhimmat pojat Peter ja Johan.


Hans Teschen puolisot Gabriel Laguksen mukaan (Kuvauksia Viipurin historiasta II:1, s. 36):

Hannu Tesche (kirjoitettu myös Täske). Oli linnan parturina jo 1614, toimi paljon kaupungissa sekä parturina että haavalääkärinä, kuoli 1656. Nainut ensin Hannu Perttelinpojan (Schimmelkorn? http://www.genealogia.fi/genos-old/36/36_1.htm; rj) tyttären, 2:sen kerran Blasius König vanh:n lesken ja 3:nen kerran (v:n 1650 paikoilla) erään lesken, jonka nimeä ei näy asiakirjoissa. Lapsia hänellä oli 1:stä vaimosta: Pietari ja Juhana; 2:sta: Margareetta, joka oli ensin naimisissa Sunik Holstin kanssa tämän 2:ssa avioliitossa ja toisissa (1662) Henrik Kölling nuor:n kanssa, sekä toinen tytär, naimisissa leipuri Lorens Mumsilla tämän 1:ssä avioliitossa, ja poika Jaakko (k. ennen v. 1650). Kolmannesta vaimostaan hänellä ei ollut lapsia.


I. Pietari (Hannunpoika) T. Mainitaan (1653) taloudenhoitajana kreivi Arvid Wittenbergillä eikä näy asuneen Wiipurissa.
II. Juhana (Hannunpoika) T. Sanotaan (1671) porvariston kapteeniksi. Nai ensin Margareetan k. 1660 (=Margareetta Jaakontr Fresen?), toistamiseen (1662) Kaarle Thielen lesken Anna Schmidtin, 3:nen kerran, niinkuin näyttää, linnan voudin Pietari Hemminginpojan tyttären, 4:nen kerran (1673) Anna Hermanintr v. Borgenin, maist. Kristian Winterin lesken. Tyttäriä: Helena (ei kumminkaan ihan varmasti tämän tr), naitiin Pietari Timbermanille ja kuoli 1692, ja Geschen, naimisissa raatim. Juhana v. Borgen II:n kanssa, sekä poikia: Hannu, Henrik ja Juhana. (Tekstin lihavointi allekirjoittaneen.)

Terveisin,

[Robinson Korhonen]

Kiitos, Ritva viestistäsi!
Oli hyvä lukea Tesche-sukua koskeva lainaus Lagukselta. Vaikka tiedänkin Laguksen maineen olevan vertaansa vailla Viipurin sukujen tutkimuksessa, niin silti rohkenisin olla eri mieltä hänen kanssaan mm. Hans Teschen puolisojen järjestyksestä, juurikin aiemmassa viestissä mainitsemieni seikkojen vuoksi. Laguksen pientä epävarmuutta omien tulkintojensa suhteen heijastaa tuo lihavoimasi lause Johan Teschen kolmannen puolison kohdalla, joten ehkä tiedoissa olisi täsmennyksen paikka :)

Epäselvyys voisi olla ymmärrettävissä jos ja kun Lagus on törmännyt mainintaan omaisuuden perinnästä Per Hemmingsonilta, mutta tullut virheelliseen johtopäätökseen siitä, että perintö tulisi Johanin vaimon kautta, eikä äitinsä, Hansin vaimon kautta, kuten tulkinnan mielestäni kuuluisi mennä.

Käsittääkseni suhteellisen usein etunimet Johan ja Hans voivat vaihdella keskenään, mutta Teschen-suvun tapauksissa en itse tällaiseen ole törmännyt. Isästä puhuttaessa on usein vieläpä etuliitteenä ollut lyhenne Mr:

t: Antti

[Robinson Korhonen]

Haha! Alkaa tuntumaan siltä että vaikka kuinka penkoo, niin vastaukset ne vaan pakenevat ja kysymykset sen kuin lisääntyvät:

Vuonna 1637 käsitellään avioliittoaikeita (?) Hans Nymanin lesken Marina Christersdotterin ja Peter Gerighin välillä. Jo 1634 heille oli syntynyt avioton lapsi, mutta nyt tilanne oli tapetilla uudemman kerran. Marinan puolesta vastaavat hänen sukulaisensa "hennes slecht och förwanter, nambligen Lagläsaren Bertell Hansson, Mester Hans Tesk Barberare ,Clas Sidensnor, Lorentz Mårtensson och Wellam Prem..” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150102

Lainlukija Bertilin puolisosta ei ilm. ole tietoja, mutta hänen kahden tyttärensä aviomiehet olivat Jääsken kappalainen Magnus Bartholdi (Kettunius) ja Abraham Nircko.

Hans Tesche on tässä vielä pohdinnassa...

Claes Sidensnören leski oli Catharina Berends mm. v. 1650, mutta ensimmäinen puoliso lienee ollut piispa Nicolaus Magni Careliuksen ja puolisonsa Johanna Martintr. Sarfven tyttäriä.

Lorentz Mårthenssonin (Fatebur) puoliso oli Berent Piperin tytär (Kuten myös Hans Schlagellin, joka tarinassa myös mainitaan). Lorentzin isä oli Mårthen Henriksson Fatebur, mutta äidistä ei liene tietoja.

Wellam Preenin tai Preemin sukutausta tai –yhteydet eivät ole itselleni tiedossa

Mikä eli kuka yhdistää näitä henkilöitä ja tekee heistä Marina Christersdotterin sukua? Ja kuka pentele oli sitten tämä Marina?

-A

[Bodniemi37]

Vuonna 1637 käsitellään avioliittoaikeita (?) Hans Nymanin lesken Marina Christersdotterin ja Peter Gerighin välillä. Jo 1634 heille oli syntynyt avioton lapsi, mutta nyt tilanne oli tapetilla uudemman kerran. Marinan puolesta vastaavat hänen sukulaisensa "hennes slecht och förwanter, nambligen Lagläsaren Bertell Hansson, Mester Hans Tesk Barberare ,Clas Sidensnor, Lorentz Mårtensson och Wellam Prem..” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150102

Laguksen mukaan (Kuvauksia Wiipurin historiasta II, s. 25, 39) Hannu Nyman (Neuman, s. 25) oli "Epäilemättä saksalaista syntyperää, vaikka nimi onkin toisenlainen, näyttää muuttaneen Wiipuriin 1630-luvulla. Tytär (Katariina) naimisissa viininlaskija Juh. Martinin kanssa. Pojat Hannu ja Pietari mainitaan usein, mutta eivät olleet mitenkään huomattavia."

Lagus tietää (s. 37, että Willem Priem (Prehn j.n.e.) "Mainitaan asustuneena 1627 ja eli vielä 1656, nainut Narvasta. Ei ollut mikään huomattava mies, mutta (pojasta?) Anton Priemistä tuli koko lailla arvokas henkilö, kaupunginkapteeni, valtiopäivämies 1680, k. 1705. Hän oli myöhemmässä avioliitossaan nainut Anna Pietarintr Fresen, kaupp. Pietari Pietarinp. Ruuth vanh:n lesken, ja hänen tyttäristään naitiin yksi (Kristiina) raatim. Reinh. Boismanille Nyeniin, toinen (Anna) Herman Haveman nuor:lle ja kolmas (Elisabet) Martti Schmidtille. Pojat Juhana ja Anton ovat hyvin vähän tunnetutta."


Claes Sidensnören leski oli Catharina Berends mm. v. 1650, mutta ensimmäinen puoliso lienee ollut piispa Nicolaus Magni Careliuksen ja puolisonsa Johanna Martintr. Sarfven tyttäriä.


Edesmenneeltä Suku-postituslistalta ammoin löytämäni tiedon mukaan Klas Sidensnöre oli Viipurin raatimies 1626-44, jolloin kuoli (Kari Auranen Date Sun, 15 Apr 2001). Mahdollista ensimmäistä puolisoaan ei Auranen mainitse.

Mikä oli miehiään Peter Gerigh?

Terveisin,

[Robinson Korhonen]

Edesmenneeltä Suku-postituslistalta ammoin löytämäni tiedon mukaan Klas Sidensnöre oli Viipurin raatimies 1626-44, jolloin kuoli (Kari Auranen Date Sun, 15 Apr 2001). Mahdollista ensimmäistä puolisoaan ei Auranen mainitse.

Mikä oli miehiään Peter Gerigh?

Terveisin,

Kiitokset jälleen vastauksesta!

Vuonna 1641 Viipurin raastuvanoikeudessa edesmenneen mester Nilsin (Nicolaus Magni Carelius) perilliset ja lasten huoltajat ”Arfvingar och dess barns målsmän nämligen mester Christian Winter, Claus Siidensnor ja Peter Ruuth" käyvät oikeutta raatimies Mårthen Winterin kautta kirjanpitäjä Johan Franssonia vastaan. Johan oli ostanut Nilsin talon 18.12.1639 perillisiltä 1600 kuparitaalerilla, jne.. Tapaus on pitkä ja seikkaperäinen. Myyjät olivat siis mester Crister Winter, Nils Nilsson, Claus Sidensnor, och Peter Ruuth. Tapauksen yhteydessä mainitaan myös mester Nilsin "son Her Mårten i Nymundskans". Tyttäristä kaksi, joiden holhoojia ovat siis Peter Ruuth ja Claus Sidensnöre, ovat olleet tuolloin vielä alaikäisiä. Christian Winter oli jo naimisissa, joten hänen läsnäolonsa mester Nilsin vävypojan roolissa on ymmärrettävää. Entäpä nämä muut?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198450

Olen näköjään tulkinnut Claus Sidensnören vävyksi, jota hän ei siis ollut, kuten ei ollut Peter Ruuthkaan. Sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198452 allekirjoittaessaan Mr Christian Winter puhuu omasta puolestaan vaimonsa kautta ja, Claus Sidensnor ja Peter Ruuth puhuvatkin holhokkiensa suulla mainitessaan mm. ”..wår med arfvingars Hr Mårtens bref..,” jne. Tästä sekaannukseni ja pahoitteluni :)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198454 Johan Franssonin sukunimeksi tarkentuu(ko?) Glasmeijer hänen omassa allekirjoituksessaan

Olen tulkinnut Claus Sidensnören olleen kahdesti naimisissa seuraavan tapauksen perusteella: hänen vävypoikansa Jochim Schynemanin vetoomus Raastuvanoikeudessa vuodelta 1645: Claus oli kuollut hiljattain ja Jochim sanoo vaimonsa olevan Clausin ainoa tytär ja perillinen, jonka tulisi näin ollen periä molemmat vanhempansa jne.. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198807 Tarinan jatkuessa selviää, että Clausin tytär oli tämän aiemmasta aviosta, eikä suinkaan aviosta Catharina Berendsin kanssa.

Sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198809 Näemme Claus Sidensnören oman saksankielisen inventaarioluettelon, josta Catharina Berendsin ensimmäiseksi puolisoksi selviää muuan Markus Sigfredsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198810 Tarinassa vilisee Viipurin saksalaista kauppiastoa, mutta en siltikään millään tahdo löytää Claesin ensimmäisen puolison nimeä tai sukulaisuuksia selventäviä mainintoja.

Entäpä Peter Gerigh? Omista muistiinpanoistani löydän hänet Viipurin Raastuvanoikeudesta jo v. 1623 Jacob Wullin (Wolle) palvelijana http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150410 v.1634 käsitellään jo aiemmin mainittua salavuoteusasiaa Marina Christersdotterin kanssa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11149943 1637 nuori Turkulainen kauppias Christian Westphalen manitsee Peter Gerighin kirjoittaneen isännälleen "Hoosbonde" Jacob Wollelle että Christian olisi Peterille velkaa joitakin satoja taalereita.. Peterin kirjallinen vastaus on kirjoitettu saksaksi ja päivätty 11.5.1636 Viipurissa. Allekirj. "Peter Gerj". Toisessa kirjeessä hän mainitsee mm. "meinen herren s: Jacob Woll.."

Peter Gerigh mainitaan ainakin vielä 1637 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150054 jolloin läsnä on jälleen vahva linkkki Turkuun.

Peter on siis ollut Jacob Wollen palvelija, joka on hoitanut tämän asioita ainakin Viipurin suunnalla. Aika vähiin jäävät tietoni hänestä.

-A

[Bodniemi37]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198454 Johan Franssonin sukunimeksi tarkentuu(ko?) Glasmeijer hänen omassa allekirjoituksessaan

Mielestäni tarkentuu. Lagus ei mainitse häntä ainakaan kirjansa saksalaisperäisistä viipurilaisista kertovassa osiossa. Fredrika Amalia Karl Gustavintytär Melartin kanssa 1794 avioitunut Viipurin raatimies (1794-1796) ja 2. luokan kauppias Martin Glasmeijer saattoi olla hänen jälkeläisensä [Ruuth, J. W. Wiipurin kaupungin historia II, s. 1102; Bergholm, Axel. Melart(opoeus). Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, II osa].


Olen tulkinnut Claus Sidensnören olleen kahdesti naimisissa seuraavan tapauksen perusteella: hänen vävypoikansa Jochim Schynemanin vetoomus Raastuvanoikeudessa vuodelta 1645: Claus oli kuollut hiljattain ja Jochim sanoo vaimonsa olevan Clausin ainoa tytär ja perillinen, jonka tulisi näin ollen periä molemmat vanhempansa jne.. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198807 Tarinan jatkuessa selviää, että Clausin tytär oli tämän aiemmasta aviosta, eikä suinkaan aviosta Catharina Berendsin kanssa.

Sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198809 Näemme Claus Sidensnören oman saksankielisen inventaarioluettelon, josta Catharina Berendsin ensimmäiseksi puolisoksi selviää muuan Markus Sigfredsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198810 Tarinassa vilisee Viipurin saksalaista kauppiastoa, mutta en siltikään millään tahdo löytää Claesin ensimmäisen puolison nimeä tai sukulaisuuksia selventäviä mainintoja.

Jälleen kerran huolimattomasti laadittujen muistiinpanojeni mukaan (lähde: J. W. Ruuth, Viipurin kaupungin historia II) Markus Sigfridinpoika mainitaan vuosina 1623-1626 ja kutsutaan voudiksi 1633.

Turun suunnasta saattoi Gerighin tavoin (?) myös ehkäpä jo vuoden 1580 paikkeilla syntynyt Klas Sidesnörekin tulla Viipuriin. Kalevi Auranen kirjoittaa aiemmin mainitussa viestissään: "Myös Viipurissa vaikutti Sidensnörejä (katso Ruuth/Halila: Viipurin historia, II osa, 1974): - Claes Sidensnöre: saapui Viipuriin n. 1617, Turun kauppiaan Peter Thorwösten asiamies, ...".

Hollantilais- tai saksalaissyntyinen Petter Thorwöste, jonka Anna-tyttärestä tuli koko Suomen vuorimestariksi ylenneen Johan Danielinpojan (Zederqvist-Serlachius) puoliso, muutti Tukholman kautta Turkuun noin 1630 [Reenpää, Lotte. Serlachiuksen suku, s. 31, T2; Liite 1.2. Lähdeviite 55; Melander, Toini. Person-Skrifter hänförande sig till Finland 1562-1713. Bibliografisk förteckning 2 (1650-1679), s. 225, n:o 563].

Terveisin,

[Robinson Korhonen]

Lorentz Mårthenssonin (Fatebur) puoliso oli Berent Piperin tytär (Kuten myös Hans Schlagellin, joka tarinassa myös mainitaan). Lorentzin isä oli Mårthen Henriksson Fatebur, mutta äidistä ei liene tietoja.

Toinen huolimattomuus.. Hans Schlagel/Schlegel onkin Berendt Piperin puolison Maria Henrikintr Strålmanin toinen puoliso, eli Lorentz Mårthenssonin isäpuoli.

-A

[Bodniemi37]

eli Lorentz Mårthenssonin isäpuoli.


Lorentz Mårteninpojan (Fatebur) vaimon isäpuoli? Ruuthin ja Durchmaninkin mukaan [http://www.genealogia.fi/genos-old/5/5_37.htm, VI. Piper) Lorentz oli naimisissa N. N. Piperin kanssa, jonka vanhemmat olivat Berendt Piper ja Maria Henrikintytär Stråhlman ensimmäisessä aviossaan. Marian pso 2:o oli Hans Schlegel.

Terveisin,

R. J.

[Robinson Korhonen]

Lorentz Mårteninpojan (Fatebur) vaimon isäpuoli? Ruuthin ja Durchmaninkin mukaan [http://www.genealogia.fi/genos-old/5/5_37.htm, VI. Piper) Lorentz oli naimisissa N. N. Piperin kanssa, jonka vanhemmat olivat Berendt Piper ja Maria Henrikintytär Stråhlman ensimmäisessä aviossaan. Marian pso 2:o oli Hans Schlegel.

Terveisin,

R. J.

Kyllä, siis juuri tämä oli tarkoitukseni ilmaista! Kiitos :D Nyt on huolimattomuus huipussaan

-A

[Robinson Korhonen]

Mitä tulee itse Hans Tescheen, niin Kustaa Adolfin kuninkaallinen kirje vuodelta 1616 myöntää "balberer Mester Hans Teske":lle mm. verovapauden (?) yhden veron suuruiseen tilaan Jääsken Kaukalempiälässä "hwilken hans broder köpt och innehaft hafver", niin kauan kuin Hans jaksaa kruunua palvella... Mutta että tilan olisi aiemmin ostanut ja omistanut hänen veljensä? Eli kuka? Peterkö? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2534848

Hei tännekin pitkästä aikaa,

Viipurin linnan tilikirjoista (1614-1615/II) tekemäni löytö vahvistaa jo aiemmin esitetyn Tesche –välskäreiden veljeyssuhteesta. Hans Teschen 24.6.1615 allekirjoittaman palkkakuitin sanatarkka jäljennös kuuluu näin: Tillstår iagh migh Hans Teske balbere widh Wijborgs slåt dhet framledne min s. broder mester Peeter hafwer bekommit af Wijborg slåt på sin bestelningh efter h.k.m:ts nådige breef, peningar 20 dlr hwilke iagh upå hans wegne härmed quitterar. Till wisse under migh signet och egen hand, datum Wiborgh den 24. junij åhr 1615” Kuitin kääntöpuolella lukee: ”s. Mester Peders qtens på penningar för 1614” Eli suomeksi sanottuna Hans Tesche kuittaa autuaan veljensä palkkasaatavat vuodelta 1614. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2560309

Vain paria lehteä myöhemmin löytyy itsensä Peter Teschen allekirjoittama ja sinetöimä palkkakuittaus päivämäärällä 22.6.1615 eli vain kaksi päivää aiemmin! http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2560312 Mikäli päivämäärät ja kuitaukset pitävät kutinsa, ja miksipä eivät pitäisi, haarukoi tämä Peter Teschen kuolinpäivän varsin tarkasti välille 22-24.6.1615 eikä vuoteen 1616, kuten A. Forsius mainitsee http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tesche.html

Onnekkaasti Hans Teschen kuittauksen yhteydessä näkyy verrattain selkeästi hänen käyttämänsä sinettikuvion aihe, joka on vastaava veljensä Peterin sinettiin (ks. Forsiuksen artikkeli). Erotuksena on tietenkin nimikirjaimet H ja T. Mielenkiintoista olisi tietää, mistä Forsius on löytänyt Peterille patronyymin Kristianinpoika? Nimi ei ainakaan Viipurin Tesche-suvussa nähdäkseni myöhemmin esiinny.

-A