Kerimäen vanhin rippikirja

[Jouni Malinen]

Olen kymmenen vuoden tauon jälkeen taas jatkanut Kerimäen
rippikirjojen puhtaaksikirjoitusta ja samalla aloin tarkemmin
selvittää, mitä ihmettä vanhimmalle rippikirjalle on tapahtunut.

Mikrofilmatuista rippikirjoista ensimmäinen (BIa1 1748-1754, TK 2153)
on varsin sekavassa kunnossa. Useat aukeamat ovat parittomia (eli
vasen ja oikea sivu eivät selvästikään kuulu yhteen) ja yli puolet
kylistä puuttuu mikrofilmiltä kokonaan. Sivujen kirjaustyylit ovat
myös erilaisia ja joillain sivuilla on 1760-luvulla syntyneitä
henkilöitä, mikä ei tietenkään sovi tuolle mainitulle 1748-1754
ajalle.. Yhdeltä sivulta löysin jopa 1780-luvulla syntyneitä lapsia.

Tarkemman selvittelyn ja puhtaaksikirjoittamisen jälkeen näyttäisi
siltä, että Kerimäen BIa1:llä on itse asiassa kaksi eri
kirjaa. Ensimmäinen on ollut käytössä vuosina 1747-1756 (hieman
sivusta riippuen merkintöjä eri vuosilta). Toinen on enemmänkin
"henkilöluettelo" kuin rippikirja. Siihen on näemmä kirjattu kylittäin
henkilöt maaliskuussa 1764 ja kullekin on kirjattu kyseisen hetken
ikä. Vaikka sivut ovatkin normaalin rippikirjan tyyliset, varsinaisia
rippimerkintöjä näillä sivuilla ei ole. Lisäksi BIa1:lle on päätynyt
yksi BIa2 (1775-1787) sivu, joka puuttuu ainakin BIa2:n
mikrofilmatusta versiosta.

1747-1756 ja vuoden 1764 sivut ovat varsin sekaisin eli sivuja on
esimerkiksi ensin kymmenen kappaletta 1747-1756 kirjasta ja sitten
pari 1764 kirjasta jne. Näyttäisi siis siltä, että sivut ovat päässeet
sekoamaan varsin pahasti jossain vaiheessa. Lisäksi tuo yksi BIa2:n
kadonnut sivu on jotenkin päässyt sekaantumaan BIa1:n joukkoon.


Osmo Durchmanin "Kirkonarkistojen tuhoutumiset" artikkelisarja
Genoksessa mainitsee erinäisiä Kerimäen kirkon kohtaamia tuhoja, mutta
rippikirjojen tuhoutumisesta en löytänyt selvää mainintaa. Ukkonen
poltti kirkon 18.7.1764, jolloin vanhin osa arkistoa tuhoutui. Tämä
päiväys osuu mielenkiintoisen lähelle "toisen rippikirjan"
maaliskuussa 1764 tehtyjä merkintöjä, mutta olisin olettanut tällaisen
kirjan olevan todennäköisempi arkistotuhon jälkeen enkä neljä
kuukautta sitä aikaisemmin.. Sivuille on merkitty päiväyksiä
maaliskuun 1764 lopulta (esim. "24 Mardii 1764") ja lapsien iät
vastaavat tältä osin kastettujen luettelon pohjalta selvitettyjä ikiä.

Osaisiko joko sanoa, mitä Kerimäen vanhimmalle rippikirjalle on
tapahtunut ja koska? Missä vaiheessa mikrofilmeille päätyneet
rippikirjat nidottiin nykyiseen muotoonsa? Olivatko ne tässä muodossa
jo silloin, kun tietoja kirjattiin vai onko sivut nidottu myöhemmin?
Milloin Kerimäen BIa1:n sivut olisivat voineet päätyä nykyiseen outoon
järjestykseensä? Olisiko nykyään mitään toivoa löytää lisää sivuja
näistä kirjoista vai sisältääkö MAP-kirkon toteuttama mikrofilmaus
todennäköisesti kaikki nykypäiviin säilyneet sivut Kerimäeltä? Mikä
oli vuoden 1764 "ikäluettelon" tarkoitus? Entä mitä tapahtui
rippikirjojen suhteen tämän hetken ja BIa2:n alun (1775) välissä?

Puhtaaksikirjoituksen yhteydessä olen saanut useat parittomien
aukeamien sivut yhdistettyä ja sivujen kylät kohdalleen ("Dito By"
BIa1:ssä ei todellakaan aina tarkoita mikrofilmin edellisellä
aukeamalla olevaa kylää!). Tämä ja historiakirjojen tiedoista tehdyt
täydennykset tekevät toki Kerimäen vanhimman rippikirjan helpommaksi
käyttää, mutta kyllä vielä jää paljon tietoja puuttumaankin koska yli
puolet sivuista näyttäisi puuttuvan mikrofilmiltä ja usean kylän
osalta ei ole mitään tietoja 1747-1756 tai 1764 osalta.

[Sami Lehtonen]

Terve!

En tuosta Kerimäen rippikirjasta tiedä, mutta mm. Janakkalan aivan 1800-luvun ja jopa 1900-luvun taitteen rippikirjoissa on hassusti sivuja eri paikoissa (aukeamat ei täsmää), mikä saa epäilemään, että kirjat on restauroitu jossakin vaiheessa ja vihot koottu jotenkin väärin.

[Seppo Niinioja]

En tiedä, onko tästä mitään hyötyä, mutta käsittääkseni kirja B Ia 2, jonka kattamaksi ajaksi on filmillä ja HisKin rippikirjaluettelossa merkitty 1700-luku ja Digiarkistossa vuodet 1775-1787 on kinkerikirja eikä rippikirja, koska kaikki rippimerkinnät puuttuvat. Muistissa on vielä omat sähellykseni Vampulan kinkerikirjan 1803-11 osalta. Rippikirja on vastaavasi vuosilta 1805-1810. Kinkerikirjojen nimeksi on lähes aina sinänsä virheellisesti merkitty rippikirja.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Terve!

Tuota tunnusta BI a 2 ei tulisi käyttää viitattaessa tähän niteeseen. Itse asiassa suuri osa Seurakuntatietokannan mikrofilmitiedoista sisältää näitä vanhoja seurakuntakohtaisia arkistotunnuksia. Kansallisarkiston nykyisessä arkistointijärjestelmässä tuon niteen tunnus on I Aa:2, mikä tarkoittaa, että se on Väestörekisteriarkiston (I) Pää- ja rippikirjojen sarjan (Aa) toinen nide (:2). Oikeat rajavuodet arkistolaitoksen VAKKA arkistotietokannan mukaan olisivat 1774-1787.

Elias Orrmanilta saatujen ohjeiden mukaan Digiarkisto järjestelee materiaalin noudattaen arkistolaitoksen arkistointimenetelmää, joten käytämme tuota samaa arkistointitunnusta. Kaikki seurakunnat eivät ole toimittaneet kirjojaan arkistolaitokselle, ja tällaisissa tapauksissa seurakunta saattaa soveltaa edellä mainitusta poikkeavaa arkistotunnusjärjestelmää.

Muuten on sanottava, että Kerimäen (hullun) suuri puukirkko on kyllä näkemisen arvoinen. Nähtävästi kirkon koko on ollut tekijöilleenkin jonkinlainen haaste. Tiettävästi kyseessä on koko kristikunnan suurin puinen pyhättö. Mahtaako tuo noin 5000 henkeä vetävä kirkko koskaan ollut täynnä?

[Seppo Niinioja]

Terve!

Tuota tunnusta BI a 2 ei tulisi käyttää viitattaessa tähän niteeseen. Itse asiassa suuri osa Seurakuntatietokannan mikrofilmitiedoista sisältää näitä vanhoja seurakuntakohtaisia arkistotunnuksia. Kansallisarkiston nykyisessä arkistointijärjestelmässä tuon niteen tunnus on I Aa:2, mikä tarkoittaa, että se on Väestörekisteriarkiston (I) Pää- ja rippikirjojen sarjan (Aa) toinen nide (:2). Oikeat rajavuodet arkistolaitoksen VAKKA arkistotietokannan mukaan olisivat 1774-1787.

Elias Orrmanilta saatujen ohjeiden mukaan Digiarkisto järjestelee materiaalin noudattaen arkistolaitoksen arkistointimenetelmää, joten käytämme tuota samaa arkistointitunnusta. Kaikki seurakunnat eivät ole toimittaneet kirjojaan arkistolaitokselle, ja tällaisissa tapauksissa seurakunta saattaa soveltaa edellä mainitusta poikkeavaa arkistotunnusjärjestelmää.

Muuten on sanottava, että Kerimäen (hullun) suuri puukirkko on kyllä näkemisen arvoinen. Nähtävästi kirkon koko on ollut tekijöilleenkin jonkinlainen haaste. Tiettävästi kyseessä on koko kristikunnan suurin puinen pyhättö. Mahtaako tuo noin 5000 henkeä vetävä kirkko koskaan ollut täynnä?

Tervehdys!

Kiitos tiedosta! Tuo ylimääräinen B esiintyy paitsi HisKin Lisätietoja seurakunnasta -mikrofilmiluettelossa, filmillä olevassa lainausluettelossa, myös ainakin Kerimäen ensimmäisen ja hyvin huonosti näkyvänä ilmeisesti kolmannenkin rippikirjan kannessa, mutta ei toisessa. Hyvä että merkintöihin tulee selkeyttä.

Onhan se Kerimäen puukirkko aika hulppea. On joskus Retretin reissun yhteydessä sinne poikettu. Kerimäen kunnan sivuilla kerrotaan, että piirustukset laati kirkon arkkitehti Anders Granstedt v. 1844 aikaisempia piirustuksia suurentaen tavoitteena, että puolet tuolloisesta pitäjän asukkaista mahtuisi kerralla kirkkoon. Olen kuullut toisaalta sellaisenkin stoorin, että piirustuksissa olisi käytetty mittayksikkönä jalkoja ja tuumia, mutta rakentajat käsittivät ne metreiksi.

Seppo Niinioja