Movitz
02.04.14, 15:44
Joskus on keskusteltu Leppävirran Sydänmaan Hyväristen alkuperästä (olisiko viesti kadonnut suuren palvelinrikon yhteydessä, kun en sitä löytänyt).
Jaakko Hyvärinen tuli vävyksi Sydänmaalle n. 1740 (ensimmäinen ehtoollismerkintä siellä 26.1.1741). Vaimonsa oli talollisentyttö Riitta Kasperintytär Lapitar. Lapset: Maria (1741), Antti (1744), Kasperi (1746), Susanna (1749), Marketta (1753), Jaakko (1755), Erkki (1756), Heikki (1757), Anna (1762). Lasten kummeissa ei esiinny Hyvärisiä, mikä voi viitata siihen, ettei isän puolen sukulaisia asunut lähettyvillä. Vanhimman pojat nimeäminen Antiksi on kuitenkin oireellista, semminkin kun toiseksi vanhin poika saa äidinisän nimen Kasperi.
Jaakko näkyykin tulleen Kuopion Vehmasmäeltä, jossa hän kirjoittautui ripille vielä 20.1.1739 (Rk Kuopio 1739-1748 s. 345 Vehmasmäki) mutta sanotaan sitten "muuttaneen Leppävirralle". Taloa jäi isännöimään isoveli Heikki (1702-1758), joka toimi isänsä Antti Antinpojan (1673-1740) tavoin kirkonkuudennusmiehenä. Äiti Susanna (!) Juhontytär Savolainen (1679-1722) näkyy olleen saman kylän tyttöjä.
Isoisä Antti Ristonpoika saattaa olla se kirkonkuudennusmies Antti Hyvärinen, joka kuoli Kuopiossa 1735.
Hyväriset eivät näytä asuneen alkuaan Vehmasmäellä, vaan Antti lienee tullut kylään naituaan 1672 vehmasmäkisen Anna Pekantytär Koljosen. Voipi olla, että tämän Hyväris-haaran alkuperää saadaan etsiä Puutossalmen suunnalta, jonka kestikievarintalossa sukua on vanhastaan asunut (ja kyseinen sukuhaara on vieläpä viljellyt runsaahkosti Jaakko-nimeä). En ole kuitenkaan saanut silmääni ensimmäistäkään Risto Hyväristä, mutta kaipa sellainenkin on jossain asustellut.
Jens
Jaakko Hyvärinen tuli vävyksi Sydänmaalle n. 1740 (ensimmäinen ehtoollismerkintä siellä 26.1.1741). Vaimonsa oli talollisentyttö Riitta Kasperintytär Lapitar. Lapset: Maria (1741), Antti (1744), Kasperi (1746), Susanna (1749), Marketta (1753), Jaakko (1755), Erkki (1756), Heikki (1757), Anna (1762). Lasten kummeissa ei esiinny Hyvärisiä, mikä voi viitata siihen, ettei isän puolen sukulaisia asunut lähettyvillä. Vanhimman pojat nimeäminen Antiksi on kuitenkin oireellista, semminkin kun toiseksi vanhin poika saa äidinisän nimen Kasperi.
Jaakko näkyykin tulleen Kuopion Vehmasmäeltä, jossa hän kirjoittautui ripille vielä 20.1.1739 (Rk Kuopio 1739-1748 s. 345 Vehmasmäki) mutta sanotaan sitten "muuttaneen Leppävirralle". Taloa jäi isännöimään isoveli Heikki (1702-1758), joka toimi isänsä Antti Antinpojan (1673-1740) tavoin kirkonkuudennusmiehenä. Äiti Susanna (!) Juhontytär Savolainen (1679-1722) näkyy olleen saman kylän tyttöjä.
Isoisä Antti Ristonpoika saattaa olla se kirkonkuudennusmies Antti Hyvärinen, joka kuoli Kuopiossa 1735.
Hyväriset eivät näytä asuneen alkuaan Vehmasmäellä, vaan Antti lienee tullut kylään naituaan 1672 vehmasmäkisen Anna Pekantytär Koljosen. Voipi olla, että tämän Hyväris-haaran alkuperää saadaan etsiä Puutossalmen suunnalta, jonka kestikievarintalossa sukua on vanhastaan asunut (ja kyseinen sukuhaara on vieläpä viljellyt runsaahkosti Jaakko-nimeä). En ole kuitenkaan saanut silmääni ensimmäistäkään Risto Hyväristä, mutta kaipa sellainenkin on jossain asustellut.
Jens