PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Leppävirran Sydänmaan Hyväriset


Movitz
02.04.14, 15:44
Joskus on keskusteltu Leppävirran Sydänmaan Hyväristen alkuperästä (olisiko viesti kadonnut suuren palvelinrikon yhteydessä, kun en sitä löytänyt).

Jaakko Hyvärinen tuli vävyksi Sydänmaalle n. 1740 (ensimmäinen ehtoollismerkintä siellä 26.1.1741). Vaimonsa oli talollisentyttö Riitta Kasperintytär Lapitar. Lapset: Maria (1741), Antti (1744), Kasperi (1746), Susanna (1749), Marketta (1753), Jaakko (1755), Erkki (1756), Heikki (1757), Anna (1762). Lasten kummeissa ei esiinny Hyvärisiä, mikä voi viitata siihen, ettei isän puolen sukulaisia asunut lähettyvillä. Vanhimman pojat nimeäminen Antiksi on kuitenkin oireellista, semminkin kun toiseksi vanhin poika saa äidinisän nimen Kasperi.

Jaakko näkyykin tulleen Kuopion Vehmasmäeltä, jossa hän kirjoittautui ripille vielä 20.1.1739 (Rk Kuopio 1739-1748 s. 345 Vehmasmäki) mutta sanotaan sitten "muuttaneen Leppävirralle". Taloa jäi isännöimään isoveli Heikki (1702-1758), joka toimi isänsä Antti Antinpojan (1673-1740) tavoin kirkonkuudennusmiehenä. Äiti Susanna (!) Juhontytär Savolainen (1679-1722) näkyy olleen saman kylän tyttöjä.

Isoisä Antti Ristonpoika saattaa olla se kirkonkuudennusmies Antti Hyvärinen, joka kuoli Kuopiossa 1735.

Hyväriset eivät näytä asuneen alkuaan Vehmasmäellä, vaan Antti lienee tullut kylään naituaan 1672 vehmasmäkisen Anna Pekantytär Koljosen. Voipi olla, että tämän Hyväris-haaran alkuperää saadaan etsiä Puutossalmen suunnalta, jonka kestikievarintalossa sukua on vanhastaan asunut (ja kyseinen sukuhaara on vieläpä viljellyt runsaahkosti Jaakko-nimeä). En ole kuitenkaan saanut silmääni ensimmäistäkään Risto Hyväristä, mutta kaipa sellainenkin on jossain asustellut.

Jens

Marjalee
05.04.14, 18:57
Kyllä Ristokin löytyy Hyväristen joukosta.
Mieheni (100 miinus 1 prosenttinen savolainen ) papereista löytyi tämmöinen rimpsu ( tiedot kerätty mm. veroluetteloista ym ja lähteitä ei ole näkyvissä ):
Anders Hyvärinen s. - 1500 Puumala
Lars Hyvärinen s. - 1523 "
Henrik " s.- 1550Vehmasmäki
Anders " s.- 1572 "
Henrik " s.- 1600 "
Christer " s.- 1625 "
Anders " s.- 1650
v.Anna Persdr Koljotar, he saivat poika
Andersin s.1673 - k. 14.2.1740
v. Anna Airaksin ja heille syntyi Christer 1675 ja
Anders 1708 - k. 1773
Seuraava tieto on, että Anders muuttaa vävyksi Pelonniemen Heikkisen taloon avioiduttuaan 1740 Helka Pekantytär Heikkisen s. 8.3.1723 kanssa.
( Pelonniemi saanut vainojen aikana nimen )
Tässä ero pohjalaiseen käytäntöön, Antin ja Helkan pojat ovat Hyvärisiä eli syntyi
Olli Antinp. Hyvärinen 1745 - 1788
v. Beata Väätäinen1745 - 1818, heidän poikansa olivat
Lassi Ollinp. Hyvärinen ja Esaias Ollinp. Hyvärinen 1779 -1838.
Mieheni Heikki Pekka Esaias onkin tämän Ollinpoika Esaiaksen haaraa, josta on oksia melkoisesti , mikäli jotakuta kiinnostaa, niin voin vaikka yksityisesti lähettää puuta haaroineen tarkistettavaksi :)

Turun Mustassa kirjasta löytyy vuodelta 1442 merkintä Hyvärisistä, jolloin Matts Hyvärinen oli mukana lähetystössä, joka esitti Mauno II Tavastille, että Juvalle perustettaisiin seurakunta. Nimi löytyy lähetystöön osallistujien joukosta.

Savolaisterveisin
LeenaH ( noin 30 prosenttisesti savolainen )

Marjalee
05.04.14, 19:20
Panen vielä linkin, jossa käsitelty samaa asiaa toisella forumilla vuosia sitten:

http://www.sukuhistoria.fi/phpbb3/viewtopic.php?p=5409&sid=9111b5e84b47a9ce22259f8eb690d221

Pekka Hiltunen
12.04.14, 17:49
Luulen, että Hyväristen sukunimi saattaa hyvinkin sisältyä siihen tuomari Utriaista ja 12 savolaista käsittävään dokumenttiin, joka lienee ensimmäinen Savon asujaimistoa käsittelevä asiakirja Keskiajalta.

Hyväri on niitä harvoja pakanallisia nimiä, jotka ovat säilyneet joko etu- tai sukuniminä muunnoksineen. Rantasalmen asutushistoriasta lienee paljonkin tietoa paikallishistorioissa ja muuallakin, kun kyseessä oli kruunun aktiivinen asutuspolitiikka Venäjää vastaan. Nälkävuodet ruttoineen niittivät "Jumalan viljaa" 1600-luvulla niin, että lopulta aika monet kruununtilat asutettin "kerjäläisillä ja kiertolaisilla", ts.entisillä isännillä. Kun itsellänikin on Hyväris- sukukaara, olen hyvin innokas kuulija semmoisella foorumilla, jolla käsitellään esim. Elias Andersson Hyväristä Tuusniemellä 1726-1800. Eliaan vanhemmat tiedetään Antti Hyväriseksi ja Maria Koposeksi, s.a:t n 1704 ja n 1710. Jälkipolvia yhdistää Räsästen suku mm. Leppävirrän Soisalon Keinäsiin.

PH

Marjalee
13.04.14, 17:55
Ei näkynyt Elias nimeä meidän teksteissämme, vaikka Antteja useampikin.
Itse muistin väärin tuon vuoden 1442 lähetystössä olleen Hyvärisen, se olikin Lars eikä Matts. Sen voi tarkistaa Savon historian ensimmäisessä osassa olevasta nimiluettelosta, josta on kuva kirjassa.

Matti Hyvärinen Kouvolasta voisi hyvinkin tietää myös Tuusniemen Elias Andersson Hyväristä, hän on tutkinut paljon Hyvärisiä.

Antoisia tutkimuksia
toivottelee Leena Hyvärinen

Tapani Kovalaine
13.04.14, 21:29
... Kun itsellänikin on Hyväris- sukukaara, olen hyvin innokas kuulija semmoisella foorumilla, jolla käsitellään esim. Elias Andersson Hyväristä Tuusniemellä 1726-1800. Eliaan vanhemmat tiedetään Antti Hyväriseksi ja Maria Koposeksi, s.a:t n 1704 ja n 1710. Jälkipolvia yhdistää Räsästen suku mm. Leppävirrän Soisalon Keinäsiin.
PH
Digikuva 340 Tuusniemeltä rk 1739-1748 kertoo, että Erkki Paavonpoika Hyvärisellä 1637-1730 ja vaimollaan Kristiina Antikaisella k. 1726 Tuusniemellä, oli ainakin neljä poikaa:
1. Erkki 1689-1774, puoliso Regina Koistinen 1702-1765
2. Antti Hyvärinen, puoliso Maria Koponen
3. Heikki, puoliso Sohvi Voutilainen
4. Jaakko, vihitty 25.9.1727, puoliso Kaarina Keinonen.

Digi 340: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1739-1748_msrk_tk1624/340.htm

Hiski, vihityt: 25.9.1727 Tuusniemi Jac. Erichss. Hyfvärin Car. Matsdr. Kejnotar Tuusniemi