Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Isak Isakss. (alk. Soupas) Mikkola, Kylmäkoski
kati tuloisela
29.03.14, 15:16
Onko kenelläkään tietoa tällaisesta henkilöstä:
Isaac Isacss. Soupas s.6.1.1824 Eura Soupas.
talollinen Eura Sorkkinen ½Katila (uusi om. 1849-59); rusthollari Naantali Latvo Latvo (uusi om. 1859-69); rusthollari Lieto Kärpijoki Kärpijoki (uusi om. 1870-73); rusthollari Somero Ihamäki Hovilan säteri (uusi om. 1873-74); rusthollari Kylmäkoski Poutala Mikkola (uusi om. 1874-76)
Muutti leskenä nuoremman tyttärensä kanssa Naantalista Lietoon 14.8.1870 (mk nro 4) ja sieltä edelleen Somerolle 27.10.1873, Kylmäkoskelle 29.6.1874 ja sieltä Marttilaan 18.6.1876. Marttilan sisäänmuuttaneissa ei heitä kuitenkaan ole, jäljet häviävät.
Tr: Ida Emilia s.30.8.1864 N:li Latvo. Muutti leski-isänsä mukana Lietoon 1870 (mk nro 4), Somerolle 1873, Kylmäkoskelle 1874, Marttilaan 1876 (ei vieläkään ripillä käyneenä).
Minnehän mahtoivat päätyä 1876, onko kenelläkään havaintoja???
kati tuloisela
29.03.14, 15:19
Vielä sen verran tarkistettua tietoa, että
tytär Ida (s.1864) ei ole päässyt ripille ainakaan Kylmäkoskella 1879/1880.
virpinissila
29.03.14, 16:42
Vuonna 2012 ilmestyi Kertun Killan julkaisemana neliosainen Soupas-sukukirja.
Sen kirjatyöryhmän jäseniä en nyt luettele, mutta kirjasarjan toisessa osassa taulussa 2000 (s. 52) sanotaan Iisakki Iisakinpoika Saksasta (e.Soupas) muun muassa: s. 6.1.1624 Eura, Soupas, k. 13.8.1885 Karuna.
Sukukirjan muuttoreitti näyttää hiukan erilaiselta kuin kirjoittamasi (tarkemmin paneutumatta), mutta pieni pätkä loppuosasta: ”Vuonna 1878 hän osti Piikkiön Vähä-Hepojoen kylässä Saksan ratsu- ja Talolan verotilan, jotka tilat hän v. 1881 luovutti nuoremmalle tyttärelleen Idalle. Vuonna 1880 hän Iisakki Saksa –nimisenä siirtyi Karunaan, jossa hän viljeli kuolemaansa saakka Kärkisten kartanoa, johon kuuluivat Kärkisten Sydänmaan rälssi- sekä Visbölen ja Randolan aukumenttitilat.” Jälkeläisiäkin näyttää olevan kohtuullisesti eli useampi kymmenen. Mikkola-nimeä ei näy tässä tekstissä. Toivottavasti on oikea henkilö.
Hän meni toiseen avioon Karunassa vuonna 1883.
Vurpi Nissilä
virpinissila
29.03.14, 17:06
Syntymäaika näytti tuleen viestissäni 1600-luvulle, on tietysti kyseisessä Soupas-lähteessä 6.1.1824.
Virpi Nissilä
Tervehdys,
Virpi jo kertoikin lisätietoja Iisakista.
Iisak on vaimoni isoäidin isoisä. Karunan hautausmaalta löytyy myös Iisakin hauta ja hautaristi jossa mm teksti "Maanviljelijä Isak Isakinpoika Kärkästen Seterin omistaja..."
Terv
Topi
Benedictus
30.03.14, 20:59
Toimikunta esitti marraskuun 1882 kuntakouksessa, että Kärkkisten kartanon maalla, Löklahden rannalla, oleva paikka olisi sopiva koululle. Karunan kunta osti tontin Kärkkisten kartanon omistajalta Isak Isakssonilta(6) 2500 markalla. Tontti oli mäellä meren rannalla käsittäen kauniin koivupuiston ja 2 tynnyrinalaa(7) peltoa, saaden kiinteistörekisterissä nimen Björkudden (Koivuniemi).
(6) Isak Isaksson osti Kärkkisten kartanon huutokaupassa. Hän tuli vaatimattomana leskimiehenä tuohikontteineen ja rahoineen Piikkiön Saksalta. Isakin hauta on Karunan hautausmaalla (rautaristi), vanhan hautausmaan pääkäytävän alkupäässä oikealla puolella hautakappelin jälkeen.
http://www.karuna.fi/historiaa.php
Onko Kärkkisten nykyinen omistajasuku Isak Isakssonin jälkeläisiä?
Tervehdys,
Ei taida Kärkisten nykyiset omistajat olla sukua. Iisakilla oli ymmärtääkseni vain kaksi lasta ensimmäisestä aviosta Fredriika Vilhelmiina Björnin kanssa. Vaimoni isoäidin äiti, Fredriika Vilhelmina jäi pitämään kotitaloaan Ladvoa yhdessä miehensä Johan Fredrik Kylenin kanssa ja sisar Iida Emilia avioitui ensin Oskar Anders Sandeliuksen kanssa ja sittemmin Juho Edvard Rothstenin kanssa.
Iisakin vaiheet Virpin mainitseman Souppaan sukukirjan mukaan:
- syntyi 6.1. 1824 Euran Souppaallla
- Euran Katilassa vuoteen 1859
- Maskun Ladvossa vaimon kuolemaan saakka (1868) talo tyttärelle Fredriika Vilhelmiinalle
- Lieto Kärpijoen tilalla neljä vuotta
- Somero Ihamäki
- Akaa Savikoski Poutala kolmisen vuotta
- Marttila Pappilan vuokraaja pari vuotta
- Raisio Puolusmäki puolitoista vuotta
- 1878 osti Piikkiö Vähä-Hepojoki Saksa + Talola
- Piikkiön tilat tytär Iida Emilialle 1881
- 1880 oli jo siirtynyt Karunaan Kärkisten kartanoon (tähän kuului Kärkisten säteri, Sydänmaan rälssi sekä Viksbölen ja Randolan akumenttitilat
- kuoli 13.8.1885 Karuna
Ohessa vielä kuva Karunan hautausmaalta Iisakin haudasta.
Terv
Topi
kati tuloisela
31.03.14, 14:06
Wau! Tuhannet kiitokset, sama mies on kyseessä. Mainitsemani muutot on em seurakuntien muuttaneiden (ulos ja sisään) kirjoista, mutta Marttilan kohdalla homma pysähtyi kun saapuneissa ei Isakia tyttärineen löytynytkään saapuneeksi, ilmeisesti sitten unohtunut merkintä. En ryhtynyt suoralta kädeltä kahlaamaan koko sen hetken rippikirjaa läpi hakuammuntana, ajattelin ensin kysäistä onko muualla miehestä havaintoa.
Onko tietoa mistä tuota Soupaksen sukukirjaa voisi kysellä (lainaan mielellään)?
ristojohannes
31.03.14, 14:38
Oliko Iisakki Erlandin (4.11.1828) veli ?
Erlandistahan polveutuu laaja Jonkka-Kuuskoski suku, josta löytyy mm. pääministeri ja muita vaikuttajia.
kati tuloisela
31.03.14, 14:42
Mikkola-nimeä ei näy tässä tekstissä. Vurpi Nissilä
Akaan/Kylmäkosken muuttaneissa Isak on sukunimellä Mikkola (muutto St Mårtens 18.6.1876), muualla ei näy tällä nimellä.
virpinissila
31.03.14, 15:26
Isak Isakinpoika oli Erland Soupas-Jonkan veli, näiden vanhemmat olivat Agata Soupas ja Iisakki Juhonpoika Nuorante-Soupas. Lähde: Soupas 2012, I osa, taulu 26, s. 77. Heistä myös Lempi Ahlan Souppaan suvuta tehdyssä sukukirjassa, joka skannattuna tässä kirjasarjassa.
Kirjasarja 2012 ei olekaan Kertun killan julkaisema, vaan sen on tehnyt työryhmä, jonka yksi keskeinen henkilö on Heli Saarinen. Hankkia sen varmaan voi, mutta minulla ei ole mitään käsitystä siitä, onko sitä kirjastoissa. Olin yhteydessä Heliin sunnuntaina ja kysäsin samalla sen saatavuutta. Eli kirjasarjaa myydään. Sukuun avioliiton kautta kuuluva Topi tiennee asiasta enemmän. Ottanet yhteyttä yksityisesti, jos haluat Helin yhteystietoja.
Itselläni kirjasarja on siksi, että siihen on skannattu joitakin Ulla Koskisen ja minun artikkeleita. En polveudu Souppaalta mutta kylläkin Agata Soupaan miehen suvusta (Eskola-Lukkala-Nuorante).
Virpi Nissilä
kati tuloisela
31.03.14, 17:23
No joo, selvishän se: Entinen rusthollari Isak Isaksson tuli kuitenkin Piikkiöön suoraan Kylmäkosken Poutalan kylästä Mikkolan talosta 5.7.1877 (Ida-tyttären kirjaus on Piikkiön papilta sisäänmuuttaneissa unohtunut, mutta mukana hän tuli). Toisinsanoen vaikka Isak olisi sitten viljellyt ja vuokraillut maita Marttilasta ja Raisiosta häviksissä olevien parin "entisen rusthollarivuoden" aikana, niin muuttanut asumaan ei sinne hän ole mennyt (tarkastin ko. paikkojen rippikirjoista & muuttokirjoista, eikä Isakista ole mitään mainintaa), Kylmäkoskella etäviljelijänä pysyi.
Kun Ida perheineen muutti Saksalta Naantaliin 1891 (ja sieltä edelleen Turkuun 1892), Saksan omistajaksi on merkitty äitipuoli Amanda Viktoria Karunan Kärkkisistä. Saksan tila on vaihtanut omistajasukua viimeistään vuonna 1911 (Lindroos), Kärkkinen viimeistään v.1914 (Mikkola).
Isakin muuttohistoria on ollut yksi mielenkiintoisimmista, niin paljon hän on ympäri läntistä Suomea seikkaillut. Isakin kiemurat kiinnostivat, koska I vaimonsa oli Kylä-Björnin tytär Euran Sorkkisista, ja Björnit taas polveutuvat Iso-Sunista, josta tytär lähti kauan sitten emännäksi jakamattomalle Björnille.
Tervehdys,
Tilasimme tuon kirjasarjan juuri Virpin mainitsemalta Heli Saariselta ja toiselta puuhanaiselta Hilkka Brunilalta. Molemmat asustelevat täällä Espoossa.
Tuo kirjasarja on kyllä melkoinen paketti kun siinä on yhdistetty näköispainoksina useampi vanha sukukirja ja lisäksi lisätty paljon uutta aineistoa.
Mukana ainakin:
Osa 1:
Sisältää Lempi Ahlan "Soupas ratsutila ja suku" kirjan sekä hänen Krouvilan sukukirjansa. Lisäksi Erlandin ja Frans Vilhelmin sukuhaarat.
Osa 2:
Sisältää Lempi Ahlan "Björnin suku" kirjan ja lisäksi Agata Loviisan, Iisakin ja Sofia Marjaanan sukuhaarat.
Osa 3:
Sisältää Johanna Fredriikan ja Karoliina Vilhelmiinan sukuhaarat
Osa4:
Sisältää Lempi Ahlan Nuorante -kirjan ja lisäksi Maria Josefiinan ja Katarina Amandan sukuhaarat.
Lisäksi useita Virpin ja Ulla Koskisen tutkimuksia !
Todella mahtava lukupaketti.
Tässä vielä mainitsemasi Iisak Iisakinpojan ensimmäisen vaimon hautaristi Maskun kirkon kupeelta.
Terv
Topi
Tässä vielä se lupaamani kuva:
kati tuloisela
03.04.14, 08:59
Kiitos Topi kuvasta!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.