Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä
Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Haukiputaalla oli (vai oliko) ilmeisesti naimisissa Lisa Antintyttären kanssa.
Jaakko muutti Iihin, ja meni naimisiin 2.6.1698 leski Kaarina Antintyttären kanssa. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7201&pnum=12
Onko jollakin asiasta tietoa. Kaikki asiaa koskeva tieto on tervetullut.
Kiittäen Väinö
s.peltonen
28.03.14, 22:21
Tervehdys Väinö,
Jaakko on omia esi-isiäni, joten laitan tähän muistiinpanoja, joita olen esipolvikaavioon hänestä kirjoitellut. Mikäli jollakin on erilaista tietoa taikka lisätietoa, niin olen luonnollisesti kaikista tiedoista kiitollinen.
Mikäli olet kiinnostunut myös Liisa vaimosta, niin laita viestiä; laitan siinä tapauksessa muistiinpanoja myös Liisa vaimosta, tämän isästä Antti Heikinpoika Höyhtyästä sekä Heikki Paavonpoika Höyhtyästä. Heikki Paavonpoika Höyhtyää arvailen Antti Heikinpoika Höyhtyän isäksi, mutta tähän liittyy epävarmuutta; en ole löytänyt käräjäpöytäkirjoista sellaista tietoa, mikä vahvistaisi asian. Alakiiminkiin kirjataan Heikki Antinpoika Höyhtyän talo vuosina 1595-1617. Heikki Paavonpoika kirjataan Haukiputaalle kymmenysluetteloissa vuodesta 1617 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1619 alkaen. Alakiimingin Heikki Paavonpoika Höyhtyä ja Haukiputaan Heikki Paavonpoika Höyhtyä saattavat olla sama henkilö, sillä Heikki ”katoaa” Alakiimingin veroluetteloista samaan aikaan, kun Heikki ”ilmestyy” Haukiputaalle. Asiaan liittyy kuitenkin epävarmuutta; en ole onnistunut löytämään käräjäpöytäkirjoista sellaista tietoa, mikä vahvistaisi asian.
Mikäli olet kiinnostunut Jaakon pojasta Jaakosta, taikka Jaakon pojanpojasta, Antti Jaakonpojasta (myöhemmin Sorola), niin laita viestiä; laitan siinä tapauksessa heihin liittyviä muistiinpanoja.
Haukiputaalla on kaksi Höyhtyän taloa. Jaakko tulee toiseen Höyhtyän taloon vävyksi. Kyseinen Höyhtyän talo kirjattiin vuosien 1619 ja 1620 maakirjossa Heikki Paavonpojan uudistilana. Talo kirjataan veroluetteloissa vuosina 1617-1645 Heikki Paavonpoika Höyhtyän nimellä, vuosina 1647-1667 Antti Heikinpoika Höyhtyän (s.n.1621) nimellä, vuosina 1667-1671 Antti Höyhtyän leskivaimon nimellä, vuosina 1674-1676 Olli Antinpoika Höyhtyän (Antti Höyhtyän poika) nimellä, vuonna 1676 Olli Antinpoika Höyhtyän leskivaimon nimellä. Vuosina 1679-1697 talo kirjataan veroluetteloissa Jaakko Jakkonpojan (puoliso: Liisa Antintytär Höyhtyä, Antti Höyhtyän tytär) nimellä. Talo kirjataan veroluetteloissa Jaakon nimellä vielä vuoden 1697 jälkeenkin, mutta talon mainitaan autioituneen vuonna 1697.
Ja tässä vielä muistiinpanoja, joita olen Jaakosta esipolvikaavioon rustaillut:
Jaakon syntymäpaikka ja sukunimi syntymän aikaan ovat vielä selvittämättä. Jaakosta käytetään yleensä patronyymiä Jaakonpoika. Jaakosta kuitenkin käytetään patronyymiä Tapaninpoika Haukiputaan kastekirjassa hänen Marketta tyttärensä kastetiedoissa sekä Iin kastekirjassa hänen Klemetti poikansa kastetiedoissa. On epävarmaa miksi Jaakosta käytetään kahdesti patronyymiä Tapaninpoika. Jaakosta käytetään patronyymiä Jaakonpoika vuoden 1679 maakirjassa, vuoden 1680 henkikirjassa, kastekirjassa lastensa Tapanin, Matin, Jaakon ja Britan kastetiedoissa, vuoden 1682 talvi- ja kesäkäräjillä sekä toisen avioliittonsa vihkitiedoissa. Useimmiten Jaakosta käytetään nimeä Jaakko Höyhtyä.
Jaakko avioituu haukiputaalaisen Liisa Antintytär Höyhytän kanssa vuoteen 1680 mennessä. Jaakon vaimon isä, Höyhtyä talon isäntä, menehtyi vuosien 1667-1669 välisenä aikana. Jaakon vaimon Olli veli isännöi Höyhtyän tilaa vuosina 1674-1676. Olli on ilmeisesti sotilaana ja menehtyy vuoden 1676 tietämillä. Höyhtyän talon isännyys siirtyy Jaakolle vuoden 1679 tietämillä. Kyseisen vuoden maakirjassa Jaakko mainitaan edesmenneen appiukon nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi. Vuosina 1680-1681 Höyhtyän talosta maksetaan henkirahaa Jaakosta ja hänen vaimostaan.
Vuoden 1682 talvikäräjillä Jaakko esittää perinnönjakokirjan Antti Heikinpojan lasten ja lastenlasten välillä. Jaakon vaimon veljen vaimo, Marketta Laurintytär, penää saataviaan Höyhtyän talon eteen 7 ½ vuoden aikana tekemästään työstä sekä miehensä sotilaanpestistä. Marketalle ja hänen tyttärelleen myönnetään 40 kuparitaalaria Marketan talon eteen tekemästä työstä. Samaisen vuoden kesäkäräjillä asiaa käsitellään uudelleen ja Jaakko lupaa maksaa sovitut 40 kuparitaalaria Marketalle.
Jaakon vanhin kirkonkirjoista löytyvä poika, äitinsä isän mukaan nimetty Antti, on ilmeisesti syntynyt viimeistään 1684, koska Antti pojalle rippikirjasuoritteita löytyy vuodesta 1700 alkaen. Haukiputaan kastekirjaa aletaan pitämään toukokuussa 1680. Antti poika on saattanut syntyä tätä aiemmin. Tapani poika syntyy tammikuussa 1681 ja menehtyy alle kahden kuukauden ikäisenä. Matti poika syntyy helmikuussa 1682 ja Marketta tytär elokuussa 1684. Mattia ja Markettaa ei löydy rippikirjoista Jaakon taloon kirjattuina. Joulukuussa 1686 syntyvä poika kastetaan isänsä mukaan Jaakoksi. Syyskuussa 1689 syntyvä tytär kastetaan Britaksi.
Vuosina 1688-1692 ja 1695-1696 Höyhtyän talosta maksetaan henkirahaa vain Jaakosta. Vuonna 1697 talo mainitaan köyhäksi; tuolloin talosta ei makseta henkirahaa. Samaisen vuoden maakirjassa Höyhtyän talo mainitaan autioksi. Talo mainitaan autioksi henkikirjoissa vuodesta 1698 alkaen. Jaakko jää ilmeisesti leskeksi vuosien 1689-1698 välisenä aikana.
Jaakko avioituu uudelleen kesäkuussa 1698 olhavalaisen Karin Antintytär Kauppilan kanssa, joka on Yrjö Klemetinpoika Kyröläisen leski. Jaakon vaimo penää vuoden 1698 talvikäräjillä äidinpuoleista perintöään sisarensa mieheltä, Juho Kälkäjältä. Juho Tuomaanpoika Kälkäjä ja etelä-iiläinen Liisa Antintytär Kauppila olivat avioituneet joulukuussa 1691. Jaakko muuttaa vaimonsa luokse Olhavalle Kyröläisen taloon. Marketta vaimon edellisestä avioliitosta syntyneistä lapsista on elossa 14-vuotias Brita tytär, 11-vuotias Marketta tytär ja alle 4-vuotias Karin tytär.
Vuoden 1699 talvikäräjillä Jaakko anoo 2/3 manttaalin Kyröläisen talon veromanttaalikoon alentamista. Talon tilanne päätetään katselmoida. Samaisen vuoden kesäkäräjillä asiaa käsitellään uudelleen, kun talon katselmointi on tehty. Jaakon tilan verotuksellista kokoa lasketaan 1/3 manttaalilla.
Maaliskuussa 1699 Jaakko saa vaimonsa kanssa pojan, joka kastetaan Klemetiksi. Klemet poikaa ei löydy rippikirjoista. Iin ensimmäisessä rippikirjassa, joka on vuosille 1700-1706, Kyröläisen taloon kirjataan Jaakko, Jaakon vaimo, Jaakon pojat Antti ja Jaakko sekä Jaakon tytärpuolet Brita ja Marketta. Antti poika avioituu marraskuussa 1700 kuivaniemeläisen Susanna Yrjöntytär Kestilän kanssa. Antti poika lähtee sotilaaksi vuoden 1701 tienoilla. Jaakon poika, Jaakko, avioituu vuoden 1705 tietämillä Susanna Juhontyttären kanssa, jonka mainitaan myöskin olevan Kuivaniemeltä. Jaakko pojan vaimo muuttaa miniäksi Kyröläisen taloon.
Vuosien 1707-1713 rippikirjassa Kyröläisen taloon kirjataan Jaakko, hänen vaimonsa, Jaakko poika Susanna vaimoineen sekä tytärpuolet Marketta ja Brita. Antti pojan Susanna vaimo kirjataan taloon vuodesta 1709. Hänet mainitaan sotilaan vaimoksi. Antin vaimo on mahdollisesti ollut miehensä mukana tämän suorittaessa sotilaan tehtäväänsä.
Kirjan "Kuivaniemi Kylästä kunnaksi Kappelista seurakunnaksi" mukaan 13.02.1709 määrätään 3-ruotiin ruotumestareiksi Jaakko Kyröläinen Olhavasta ja Antti Paaso Pohjois-Iistä. Ensimmäiseksi mainittu on ilmeisesti joko tässä tarkasteltava Jaakko taikka hänen 22-vuotias Jaakko poikansa. Jaakon tytärpuoli, Marketta, avioituu Haukiputaalle vuoden 1710 tietämillä. Tytärpuoli Britalle rippikirjasuoritteet Kyröläisen talosta loppuvat vuoteen 1712.
Vuosien 1714-1721 rippikirjassa Kyröläisen taloon kirjataan Jaakko, hänen vaimonsa, Jaakko poika Susanna vaimonsa kanssa, Antti pojan Susanna vaimo sekä tytärpuoli Karin. Jaakon poika, Jaakko, lähtee sotilaaksi 1714. Jaakko pojasta on rippikirjamerkintä Kyröläisen talosta kesäkuulta 1714. Jaakko pojan seuraava merkintä Kyröläisen talosta on vasta helmikuulta 1726.
Vuodesta 1716 alkavat rippikirjasuoritteet Kyröläisen talossa Brita tyttärelle. Kyseessä saattaa olla Jaakon ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Brita tytär. Kyseessä saattaisi olla myös tytärpuoli Brita, jota rippikirjassa kutsuttaisiin tyttäreksi tytärpuolen sijaan.
Jaakon vaimo kuolee 1718. Kuolinkirjassa vaimoa kutsutaan Jaakko Kyröläisen vaimoksi, ei leskeksi. Jaakko on ilmeisesti tuolloin vielä elossa. Jaakon ja hänen vaimonsa viimeiset rippikirjasuoritteet Kyröläisen talosta ovat elokuulta 1717. Jaakolle ei tunnu löytyvät kuolintietoa Iin kuolinkirjasta. Jaakon elämäntaival vuodesta 1718 eteenpäin on vielä selvittämättä.
Vuodesta 1710 haukiputaalle kirjataan lukkari Matti Jaakonpoika Luukela. Vuosien 1749-1754 rippikirjassa Matin syntymäajaksi kirjataan 12.02.1682. Syntymäaika täsmää päivälleen tässä tarkasteltavan Jaakon Matti pojan syntymäaikaan. Mikäli syntymäaika on rippikirjaan oikein kirjattu, on lukkari Matti luultavasti tässä tarkasteltavan Jaakon poika. On epävarmaa saiko Matti Luukelan nimen vasta lähdettyään Höyhtyän talosta vai olisiko Jaakkokin ollut aikoinaan Luukela.
Laitan erillisessä viestissä (koska tästä viestistä tuli aika pitkä) Jaakkoon liittyviä linkkejä veroluetteloihin, käräjäpöytäkirjoihin ja rippikirjoihin.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
28.03.14, 22:34
Tervehdys Väinö,
Tässä vielä edellisen viestin jatkoksi Jaakko Jaakonpoikaan liittyviä linkkejä:
Maakirja 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539452): Haukipudas, ¼ manttaalia Anders Hindersån eller Jacob Jacobson Höyhtyä
Henkikirja 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761757): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Jacobson Höyhtyä
Henkikirja 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647394): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Höyhtyä
Maakirja 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566341): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Höytyä
Iin talvikäräjät 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685253) (s.349)
Iin kesäkäräjät 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685492) (s.592)
Kymmenysluettelo 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669516): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Höyhtyä
Maakirja 1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13540322): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Hytcö
Henkikirja 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Höihtyä
Maakirja 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190350): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Hytiö
Henkikirja 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676931): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Höychtijnen
Henkikirja 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Höyhtyä
Maakirja 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262201): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Hytiä
Henkikirja 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacoph Höyhtywä
Maakirja 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187674): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Höychtyä
Henkikirja 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014): Haukipudas, Jacob Höytyä
Maakirja 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186564): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Höytiä
Henkikirja 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Höyhtyä
Maakirja 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541943): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Höychtyä
Henkikirja 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968508): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Höychtyä
Henkikirja 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Höychtyä (köyhä talo)
Maakirja 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189466): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Höychtywä (autio)
Henkikirja 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192): Haukipudas, ¼ manttaalia Jacob Höytyä (autio)
Maakirja 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189732): Haukipudas, ¼ manttaali Jacob Höychtywä (autio)
Henkikirja 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774772): Olhava, 2/3 manttaalia Jacob Kyrolänen
Iin talvikäräjät 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697042) (s.495)
Iin kesäkäräjät 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697234) (s.693)
Henkikirja 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146929): Olhava, 2/3 manttaalia Jacob Kyrölin
Rippikirja 1700-1706 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/19.htm), Olhava, Kyröläinen
Rippikirja 1707-1713 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/87.htm), Olhava, Kyröläinen
Rippikirja 1714-1721 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/16.htm), Olhava, Kyröläinen, vuodet 1714-1717
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Kiitos Sari hyvin valaisevasta vastauksesta. Minun äitini suku liittyy Kyröläisiin. Olen selvittänyt vain rippikirjoista, koska en osaa tulkita muita asiakirjoja. Vastauksesi selvittää paljon Jaakon vaiheita.
Kenen Jaakko Kyröläisen poika on John s. 1722? (Tukholman suomalainen seurakunta).
Kiittäen Väinö A.
Jouni Kaleva
29.03.14, 12:37
Kiitos Sari hyvin valaisevasta vastauksesta. Minun äitini suku liittyy Kyröläisiin. Olen selvittänyt vain rippikirjoista, koska en osaa tulkita muita asiakirjoja. Vastauksesi selvittää paljon Jaakon vaiheita.
Kenen Jaakko Kyröläisen poika on John s. 1722? (Tukholman suomalainen seurakunta).
Kiittäen Väinö A.
Hei
Tuo onkin kiinnostava kysymys!
Tukholmassa siis Hiskin mukaan kastettu 4.9.1722 sotilas Jaakko Kyröläisen ja vmo Susanna Juhontyttären poika.
Voiko olla tämä Jaakko Jaakonpk. Kyröläinen, jolla Susanna-vaimo? Jaakkohan meni sotilaaksi 1714 rippikirjamerkinnän mukaan. Susannan viimeinen rippikirjaus Kyröläisessä 1.9.1717. Jos näin olisi, niin tässä tulisi esiin Susannan patronyymikin.
(Se toinen Susanna, Antin vaimo on Yrjöntytär Kuivaniemen Kestilästä)
tellervoranta
29.03.14, 13:31
Kenen kanssa Marketta-tytär vihitään Haukiputaalla?
tellervoranta
29.03.14, 13:42
Tässä myös tarinaa Höyhtyöistä...
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4349&highlight=H%F6yhty%E4
s.peltonen
29.03.14, 14:41
1722 kastettu Juho saattaisi hyvinkin olla Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen (nuorempi Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen) poika. Juho muuttaa myöhemmin Etelä-Iihin Sorolan taloon ja sittemmin Etelä-Iissä sijaitsevaan Huhtalan torppaan.
Kyröläisen leskivaimon kanssa avioituneen Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen Antti poika otetaan sotilaaksi vuoden 1701 tietämillä. Jaakko poika otettiin sotilaaksi isoveljeään myöhemmin, vuoden 1714 tietämillä. Jaakko pojan viimeinen rippikirjamerkintä 1710-luvulla Kyröläisen talosta on kesäkuulta 1714. Tämän jälkeen seuraavat rippikirjamerkinnät Jaakolle ovat vuodelta 1726.
Kyröläisen sukusivuilla (http://kyrokoti.suntuubi.com/) (keskustelu -osiossa) kerrotaan, että Jaakko on Pohjanmaan rykmentin henkikomppanian sotilas no 32. Lisäksi sivulla kerrotaan, että Jaakko on mukana Norjan sotaretkellä vuosina 1718-1719 ja saa siellä niin pahat vammat, että saa eron palveluksesta elokuussa 1719. (Itse en ole vielä perehtynyt sotilasasiakirjoihin.) Samaisella sivustolla kerrotaan, että Jaakko ja hänen Susanna vaimonsa ovat Tukholmassa vuonna 1722.
Vuoden 1723 maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520420) Kyröläisen talon mainitaan olleen autiona vuodesta 1715.
Vielä vuoden 1726 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314633) talo mainitaan autioksi.
Vuoden 1727 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303688) taloon kirjataan Tapani poika.
Vuoden 1728 henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920048) kirjataan Tapani ja Susanna äiti.
Vuoden 1729 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900863) taloon kirjataan Tapani, sekä Jaakko Kyröläinen ja vaimo. Henkirahaa maksetaan vain Tapanista; Jaakko mainitaan vanhaksi ja raihnaiseksi sotilaaksi.
Vuoden 1730 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975663) taloon kirjataan Tapani ja tämän Marketta vaimo, isä Jaakko ja tämän vaimo. Jaakosta ja tämän vaimosta ei makseta henkirahaa, heidät mainitaan vanhoiksi ja raihnaisiksi.
Rippikirjamerkinnät Jaakolle Kyröläisen talosta alkavat uudestaan vuodesta 1726. Vuosien 1722-1727 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/106.htm) ja 1731-1743 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/25.htm) rippikirjossa Jaakon vaimon nimeksi mainitaan Susanna Juhontytär.
Jaakko Jaakonpoika kuolee joulukuussa 1741 (rippikirjan mukaan) ja hänet haudataan 06.01.1742 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/26.htm). Jaakon iäksi kuolinkirjassa mainitaan 57 vuotta ja kuusi kuukautta. Kuolinkirjassa Jaakko mainitaan sotilaaksi ja hänen kerrotaan haudatun kirkkoon. Kuolinkirjan mukaan Jaakko olisi syntynyt 1684. Jaakko on ilmeisesti Jaakko Jaakonpoika Höyhtyän poika, joka kastettiin Haukiputaalla 28.12.1868 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318810), ja joka muutti isänsä kanssa Kyröläisen taloon 1690-luvun lopulla. Muutaman vuodet heitot syntymävuodessa, erityisesti silloin kun henkilö syntyy eri kylässä kuin missä hänet haudataan, näyttäisivät olevan aika tavallisia.
Susanna äiti muuttaa vuoden 1744 tietämillä Antti ja Juho poikiensa kanssa Etelä-Iissä sijaitsevaan Sorolan taloon. Tapani poika jää Olhavaan isännöimään Kyröläisen taloa. Antti poika alkaa isännöimään Etelä-Iissä sijaitsevaa Sorolan taloa. Antti poika avioituu marraskuussa 1744 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/24.htm) Marketta Tuomaantytär Mäkelän kanssa, joka muuttaa Sorolan taloon emännäksi. Juho poika avioituu marraskuussa 1749 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/26.htm) Liisa Antintytär Päkkilän kanssa, joka muuttaa Sorolan taloon. Susanna kuolee pari kuukautta Juho poikansa vihkiäisten jälkeen. Kuolinkirjan mukaan Susanna haudataan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/29.htm) kirkkoon 11.02.1750. Kuolinkirjan mukaan Susanna olisi syntynyt vuoden 1686 tietämillä.
Antti ja Juho asustelevat perheinensä Sorolan talossa. Vuosien 1760-1766 ja 1771-1777 rippikirjojen mukaan Antti olisi syntynyt marraskuussa 1714 ja Juho olisi syntynyt elokuussa 1716. Juho saattaisi hyvinkin olla Tukholman suomalaisessa seurakunnassa vuonna 1722 kastettu poika. Kuuden vuoden heitto syntymävuodessa ei olisi mitenkään tavaton, kun lasta ei ole kastettu Iissä. Antille ja Juholle syntymävuodet kirjataan vasta niinkin myöhään kuin vuodesta 1760 alkavassa rippikirjassa. Kun syntymävuosi ei ole kovin selkeä, kirjataan syntymävuodet rippikirjaan yleensä aika myöhään.
Juho muuttaa ilmeisesti vuosien 1766-1770 välisenä aikana Etelä-Iissä sijaitsevaan Huhtalan torppaan. Juho kuolee huhtikuussa 1770 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/51.htm). Kuolinkirjassa Juhon nimeksi kirjataan Sårola eli Huhtala.
Tässä vielä rippikirjalinkkejä Etelä-Iin Sorolan taloon:
Rippikirja 1744-1750 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/144.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1753-1759 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/39.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1760-1766 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/108.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1771-1777 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/43.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1778-1784 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/130.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1785-1791 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/48.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1792-1798 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/158.htm), Etelä-Ii, Sorola
Antti kuolee huhtikuussa 1794 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/86.htm). Hänen jälkeensä Sorolan talon isäntänä jatkaa hänen vanhin poikansa, Jaakko.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
29.03.14, 14:44
Kenen kanssa Marketta-tytär vihitään Haukiputaalla?
Tervehdys Tellervo,
Jaakon tytärpuoli, Marketta, avioituu Erkki Jaakonpoika Kauppilan kanssa ja muuttaa miehensä luokse Haukiputaalla sijaitsevaan Kauppilan taloon. Vuoden 1711 henkikirjassa Kyröläisen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963850) talon kohdalla Marketan mainitaan olevan kirjattuna Haukiputaalle Erkki Kauppilan taloon. Tuolloin Marketasta ei enää makseta henkirahaa Kyröläisen talosta. Samaisen vuoden henkikirjassa Haukiputaalla sijaitsevaan Kauppilan taloon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963857) kirjataan Erkki Kauppila, Marketta vaimo, Brita äiti (vanha ja raihnainen) sekä Maria sisar. Kyseisen vuoden henkikirja on ensimmäinen, jossa Erkille mainitaan vaimo.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
tellervoranta
29.03.14, 17:29
Niin, se on tämä Kauppilan talo, mistä käväistiin välillä Lumijoella.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/49.htm
Muuten törmäsin juuri Kiimingissä hakiessani tietyn ikäistä Margetha Paavontytärtä, Påhl Henrics Höyhtyään ja vaimo Carin Micheldr ja tämä Höyhtyän Paavali olikin alkuaan Kääriä/Huru.
Vih. 3.12.1729 Ned.kim. Påhl Henr:s Höyhtyä / p. Carin Mich:dr/Galix sochn.
Hei. Kiitos Sarille perusteellisesta vastauksesta Väinön kysymykseen. Vastaus oli myös minua hyvin kiinnostava, koska olen myös Jaakko Jaakonpojan jälkeläisiä, poika Tapanin sukuhaaraa. Tapanin syntymän aika Kyröläisessä on jäänyt minulle hieman epäselväksi, koska en ole osannut ehkä hakea tietoa oikeasta paikasta:
Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä, Kyröläinen, s. 28.12.1686 Haukipudas
Puoliso: Susanna Johanneksentytär, s. 1686, k. 11.2.1750 Ii, Etelä-Iijoki Sorola
Lapset:
Tapani Jaakonpoika s. 1705 Ii, Olhava Kyröläinen jne.
En ole löytänyt Tapanille esim. varmaa syntymäaikaa.
Mistähän löytäisi tietoa tilalla sijainneesta ruotusotatorpasta, jossa oli sotilaana mm. Antti Backman ?
Terveisin, Antero
Jouni Kaleva
30.03.14, 17:31
Jaakko avioituu uudelleen kesäkuussa 1698 olhavalaisen Karin Antintytär Kauppilan kanssa, joka on Yrjö Klemetinpoika Kyröläisen leski. Jaakon vaimo penää vuoden 1698 talvikäräjillä äidinpuoleista perintöään sisarensa mieheltä, Juho Kälkäjältä. Juho Tuomaanpoika Kälkäjä ja etelä-iiläinen Liisa Antintytär Kauppila olivat avioituneet joulukuussa 1691. Jaakko muuttaa vaimonsa luokse Olhavalle Kyröläisen taloon. Marketta vaimon edellisestä avioliitosta syntyneistä lapsista on elossa 14-vuotias Brita tytär, 11-vuotias Marketta tytär ja alle 4-vuotias Karin tytär.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Hei Sari
Jälleen hengästyttävän paljon lisätietoa, kiitos! Minulle oli uutta, että Karin ja Liisa Kauppila voitiin tuolla 1698 käräjäjutulla sitoa sisaruksiksi.
Karin oli vihittäessä eka avioonsa Yrjö Klemetinpk. Kyröläisen kanssa 7.12.1683 kotoisin Etelä-Iistä. Hänen on täytynyt syntyä viim. 1666, jos olisi 17-vuotiaana vihitty. Ainoa isäksi sopiva Antti Kauppila Etelä-Iistä on silloin vanha vääpeli ja kirkonisäntä Antti Tuomaanpk. Kauppila, k. 1687.
Isäksi ei sovi em. Antti Tuomaanpojan poika, Antti Antinpoika, joka vaikuttaisi liian nuorelta, synt. arv. n. 1650. Toisekseen Antti juniorilla on Liisa-tytär, joka aviotui n. 1711 Heikki Heikinpk. Kurttilan kanssa. Tämä ei tietenkään voi olla edellämainittu Liisa Antintr. Kauppila, joka oli vihitty jo 1691 Juho Tuomaanpk. Alatalo/Kälkäjän kanssa.
Jouni Kaleva
30.03.14, 17:53
Antti poika avioituu marraskuussa 1700 kuivaniemeläisen Susanna Yrjöntytär Kestilän kanssa. Antti poika lähtee sotilaaksi vuoden 1701 tienoilla. Jaakon poika, Jaakko, avioituu vuoden 1705 tietämillä Susanna Juhontyttären kanssa, jonka mainitaan myöskin olevan Kuivaniemeltä. Jaakko pojan vaimo muuttaa miniäksi Kyröläisen taloon.
Vuosien 1707-1713 rippikirjassa Kyröläisen taloon kirjataan Jaakko, hänen vaimonsa, Jaakko poika Susanna vaimoineen sekä tytärpuolet Marketta ja Brita. Antti pojan Susanna vaimo kirjataan taloon vuodesta 1709. Hänet mainitaan sotilaan vaimoksi. Antin vaimo on mahdollisesti ollut miehensä mukana tämän suorittaessa sotilaan tehtäväänsä.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Miksi veljesten pitikin kummankin naida Susanna Kuivaniemestä? Menee nimittäin rippikirjoissa hieman sekavasti.
Antti vihittiin Susanna Yrjöntr. Kestilän kanssa 24.11.1700. Se on selvä.
Susanna on kirjattu kotitalossaan 1700-06: "Finnes hoos Matz Gestilä" http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/15.htm
ja vastaavasti on Matti Kestilän talossa piika Susanna 1700-1705, kunnes 1705 "finnes hoos Kyröläinen" http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/14.htm
Tämänhän pitäisi olla ongelmaton juttu; Susanna ehkä pysytteli Matti Kestilän piikana siksi, että Antti-aviomies joutui jo 1701 sotilaspalveluun. Mutta kun katsomme Kyröläiseen, niin siellä odottaa yllätys: tämä Susanna joka ollut Kuivaniemessä (hwarit i Cuifwaniemi) ja tulee taloon 1705 onkin Jaakon vaimo. Antti on mainittu sotaväkeen otettuna 1701, Antin vaimoa ei näy tässä (eikä siis missään?) http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/19.htm
Seuraavalla jaksolla 1707-13 on Jaakko ja Susanna-vaimo sekä joululta 1709 alkaen sotilaan vaimo Susanna Jöransdr. Gestilä, "warit i Riga".
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/87.htm
Sopisi niin hyvin, että Susanna Yrjöntytär olisi ollut Matti Kestilällä 1705 saakka, sieltä Riikaan miehensä luokse ja sieltä Antin kotitaloon. (Antti mahtoi jäädä tuolle sotaretkelleen?) Mutta entä jos Susanna Yrjöntytär painui sinne Riikaan jo heti 1701, ja Matti Kestilä sai jostakin toisen Susanna-piian, jonka Jaakko kävi naimassa n. 1705??
Tai jos kuitenkin oli kirjausvirhe tuossa ja olisi pitänyt olla 1705 taloon tullut Susanna Antin vaimo? http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/19.htm
Kaikki tämä jättää edelleen avoimeksi, mistä oli lähtöisin Jaakon vaimo Susanna Juhontytär.
s.peltonen
30.03.14, 21:28
Tapanin syntymän aika Kyröläisessä on jäänyt minulle hieman epäselväksi
Tervehdys Antero,
Iin kastekirjat puuttuvat aikavälillä tammikuun loppu 1701 - kesäkuun puoliväli 1717. Iin vihittyjen kirjat puuttuvat aikavälillä marraskuun puoliväli 1700 - huhtikuun puoliväli 1717. Iin kuolinkirjat puuttuvat aikavälillä tammikuun puoliväli 1701 - 1714.
Jaakon ja Susanna vaimon vihkiminen sekä heidän vanhimpien lastensa syntymiset osuvat juuri tuohon aikaväliin. Rippikirjoihin ei tuohon aikaan kirjata pieniä lapsia. Jaakon ja Susannan tarkka vihkimisaika sekä Tapani pojan syntymäaika jäävät siksi hieman arvailujen varaan.
Vuoden 1706 henkikirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695186) on ensimmäinen, jossa Jaakolle kirjataan vaimo:
2/3 Jacob Kyröläin, mod Carin (bräckl), hust Susanna (skatte)
(Henkikirjassa Jaakon äitipuolta, isän uutta vaimoa Karinia, kutsutaan äidiksi. Henkikirjoissa sukulaisuussuhteiden ilmaisut tuohon aikaan ovat usein varsin suurpiirteisiä; ja vaihtelevat henkikirjasta toiseen.)
Iin ensimmäisessä rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/19.htm) Jaakon vaimolle ensimmäinen merkintä Kyröläisen talosta on joulukuulta 1705. Jaakon ja Susannan avioliitto on luultavasti solmittu vuonna 1705.
Tapani pojalle syntymäaika merkintään vasta vuosien 1760-1766 rippikirjaan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/87.htm), tällöin Tapanin syntymäajaksi kirjataan vuosi 1700.
Vuosien 1744-1750 rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/125.htm) Tapanin iäksi kirjataan 45 vuotta. Samaisessa rippikirjassa Saara vaimolle (s.1722) iäksi kirjataan 27 vuotta. Mikäli Saaran ja Tapanin ikä olisi merkitty rippikirjaan samaan aikaan, tulisi Tapanin syntymävuodeksi noin 1704.
Kuolinkirjassa Tapanin kerrotaan kuolleen 03.08.1763 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/42.htm) ja hänen iäkseen mainitaan 61 vuotta 2 kuukautta 3 viikkoa ja 4 päivää, joten sen mukaan Tapani olisi syntynyt vuonna 1702.
Tuohon aikaan syntymävuosissa on usein pientä heittoa.
Jaakko isälle ei henkikirjassa taikka rippikirjassa mainita aiempia avioliittoja. Luultavasti Tapani on syntynyt Jaakon ja Susanna avioliitosta; luultavasti Tapani pariskunnan vanhin lapsi. Pientä epävarmuutta asiaan kuitenkin liittyy. Elän toivossa, että tähän löytyisi varmennusta 1700-luvun käräjäpöytäkirjoista.
Mikäli Tapani on Jaakon ja Susannan vanhin lapsi, niin jälleen hieman hämmentää lapsen etunimi. Tapani nimi tuntuu "pompsahtelevan" esiin aika usein tämän perheen kohdalla. Jaakon isästä käytetään kahteen kertaan patronyymiä Tapaninpoika, muutoin hänestä käytetään patronyymiä Jaakonpoika. Jaakon Tapani veli oli Antti veljeä ja Jaakkoa vanhempi (syntyi tammikuussa 1681 ja haudattiin samaisen vuoden helmikuussa). Tuohon aikaan vanhimmat pojat aika usein nimettiin isoisiensä mukaan, joten hieman hämmentää Tapani nimen käyttö vanhimpien tiedossa olevien poikien kohdalla.
Mistähän löytäisi tietoa tilalla sijainneesta ruotusotatorpasta, jossa oli sotilaana mm. Antti Backman ?
Tuosta Backmannin sotilastorpasta minulla ei ole tietoa; en ole vielä perehtynyt sotilasasiakirjoihin. Toivottavasti joku Backmannin sotilastorpasta tietävä lukee tämän viestiketjun ja antaa meille torpasta lisätietoja.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
30.03.14, 21:44
Isäksi ei sovi em. Antti Tuomaanpojan poika, Antti Antinpoika, joka vaikuttaisi liian nuorelta, synt. arv. n. 1650. Toisekseen Antti juniorilla on Liisa-tytär, joka aviotui n. 1711 Heikki Heikinpk. Kurttilan kanssa. Tämä ei tietenkään voi olla edellämainittu Liisa Antintr. Kauppila, joka oli vihitty jo 1691 Juho Tuomaanpk. Alatalo/Kälkäjän kanssa.
Tervehdys Jouni,
Tuo on erittäin hyvä kysymys, että kuka Antti Kauppila on kyseessä!
Aloin vasta viestisi jälkeen pohtimaan kuka Antti Kauppila voisi olla. Aiemmin olen vain ajatellut Karinia Kauppilan Antin tyttärenä.
Antin etsintää olisi helpottanut paljon, mikäli olisivat raskineet kirjoittaa anopin nimen käräjäjuttuun ;)
Koetin löytää tuolta ajalta jotain toista Juho Kälkäjää kuin Juho Tuomaanpoikaa, mutta sellaista ei oikein tunnu löytyvän. Ja muita Karin Antintytär Kyröläisiä ei tuolloin oikein löydy kuin Jaakon vaimo. Käräjäjutussa Juho Kälkäjä mainitaan Karin Antintytär Kyröläisen sisaren mieheksi. Jutussa Juhosta puhutaan kuten talon isännästä ("hoos honom"), ja muita Juho Kälkäjä isäntiä, taikka talossa asuvia aikuisia isännän poikia, ei tuolloin Kälkäjän kylässä taikka Pudasjärven Kälkäjän talossa tunnu löytyvän kuin Kälkäjän kylässä sijaitsevan Kälkäjän / Alatalon Juho Tuomaanpoika. Tämä avioitui etelä-iiläisen Liisa Antintytär Kauppilan kanssa joulukuussa 1691.
Käräjäjutussa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695642) Juho kertoo, että hän oli huolehtinut anopistaan ja tämän pienestä tyttärestä; tämäkin hieman hämmentää.
Antti Antinpoika Kauppilan Liisa vaimo on jutun käsittelyn aikaan vielä elossa, joten hän ei siksikään sovi siskosten edesmenneeksi äidiksi. Antti Tuomaanpoika Kauppilan Liisa vaimo kuoli 1685; Antti Tuomaanpoika kuoli vajaa kolme vuotta myöhemmin. Mikäli Antti olisi ehtinyt avioitumaan uudelleen, ei uusi vaimo oikein sopisi Karinin ja Liisan äidiksi.
Sitten on vielä Antti Markuksenpoika Kauppilan vaimo, Brita Mikontytär, joka haudataan 02.04.1697. Kuolinaika sopisi siihen, että hänen jäämistöstään kinastellaan seuraavan vuoden talvikäräjillä. Antti Markuksenpoika haudataan kuitenkin vasta kaksi viikkoa vaimonsa jälkeen. Mikäli kyseessä olisi Antti Markuksenpojan vaimo, niin miksi hän asuisi vävynsä luona, kun hänen oma miehensä on vielä elossa?
Lisäksi vävyn kerrottiin pitäneen huolta myös anopin pienestä tyttärestä. Brita (Antti Markuksenpojan vaimo) on kuolinkirjaan mukaan syntynyt vuoden 1635 tietämillä. Mikäli anoppi olisi Brita ja anoppi olisi saanut nuorimman lapsensa viisissäkymmenissä, olisi lapsi syntynyt vuoden 1685 tietämillä; lasta voisi tällöin varmaankin sanoa pieneksi tyttäreksi, eritoten mikäli anoppi oli asunut vävynsä luona pidemmän aikaa. Silti jäisi kysymykseksi se, miksi anoppi olisi asunut vävynsä luona.
Voisiko vielä olla joku neljäs Antti Kauppila, jota ei jostakin syystä kirjattu veroluetteloihin?
Tällöin tämän kuitenkin olettaisi olettaisi olevan jommastakummasta Kauppilan talosta.
Vääpeli Antti Tuomaanpojan Antti poika on jo pois laskuista.
Mikäli Antti Markuksepojalla olisi ollut Antti niminen poika, jota ei syystä taikka toisesta kirjattu veroluetteloihin, olisi Antti poika syntynyt syntynyt aikaisintaan 1650-luvun puolivälissä (kuolinkirjan mukaan Antti Markuksenpoika on syntynyt vuoden 1637 tietämillä). Tällöin nuoremman Antin lapset olisivat syntyneet aikaisintaan 1670-luvulla. Karin avioituu ensimmäiseen avioliittonsa 1683, joten Antti Markuksenpojan mahdollinen Antti poikakaan ei oikein sovi hänen isäkseen.
Sukuhenkisin Tervehdyksin,
Sari P
s.peltonen
30.03.14, 21:52
Miksi veljesten pitikin kummankin naida Susanna Kuivaniemestä? Menee nimittäin rippikirjoissa hieman sekavasti.
Tervehdys Jouni,
Totta; mikäli veljesten piti ottaa itselleen saman nimiset vaimot, niin olisi jotenkin suonut heidän hakevan vaimonsa eri kylistä :)
Jaakon vaimo tuottaa päänvaivaa. Joulukuusta 1705 Kyröläisen taloon kirjattu Susanna sopisi siinä mielessä Jaakon vaimoksi, että Jaakon Susanna vaimo kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon vuodesta 1706 alkaen. Mutta Kestilässä ollut Susanna piika sopisi taas Antin vaimoksi, mikä on varsin hämmentävää.
Tuo saattaisi olla looginen selitys, minkä mainitsit, että Kestilän talon Susanna piika vaihtuisi toiseksi Susannaksi kesken rippikirjan.
Kuivaniemeltä löytyy vielä Runtin talosta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/9.htm) Susanna piika vuosien 1700-1706 rippikirjassa. Mutta Susannan rippikirjamerkinnät jatkuvat vuoden 1706 loppuun, mikä taas ei sopisi Jaakon vaimoon. Runtin talon Susanna piian kirjauksissa vaikuttaisi olevan jonkinlainen katkos vuosien 1702-1703 aikana.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Kiitos Sari. Jäänee vielä toistaisilla tiedoilla hieman epävarmaksi Tapanin syntymäaika. Mutta tärkeintä olisi, että jatkossa käsittelemämme Tapani olisi kuitenkin Jaakon (s. 28.12.1686) ja Susannan (s. 1686) poika. Terv. Antero
tellervoranta
31.03.14, 15:39
Alla olevassa linkissä näkyy Iin ja Pudasjärven ruodutus. Iin ruodutus alkaa Haukiputaan, Kiimingin ja Pudasjärven jälkeen (kuva 182). Otin tässä esiin Olhavan kylän yhteismailla olevan torpan (kuva 185) HIETALA, sotilas Heikki Matinpka Balkin jälkeen Antti Antinpka Pakonen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19180&pnum=185
tellervoranta
31.03.14, 22:56
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti, Pääkatselmusrulla 1718-1719, (kuva33) sotilas No 32 Jacob Kyröläinen, ero 17.8.1719.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19177&pnum=33
Kiitos Tellervo. tv. Antero
Jouni Kaleva
01.04.14, 18:07
Sitten on vielä Antti Markuksenpoika Kauppilan vaimo, Brita Mikontytär, joka haudataan 02.04.1697. Kuolinaika sopisi siihen, että hänen jäämistöstään kinastellaan seuraavan vuoden talvikäräjillä. Antti Markuksenpoika haudataan kuitenkin vasta kaksi viikkoa vaimonsa jälkeen. Mikäli kyseessä olisi Antti Markuksenpojan vaimo, niin miksi hän asuisi vävynsä luona, kun hänen oma miehensä on vielä elossa?
Lisäksi vävyn kerrottiin pitäneen huolta myös anopin pienestä tyttärestä. Brita (Antti Markuksenpojan vaimo) on kuolinkirjaan mukaan syntynyt vuoden 1635 tietämillä. Mikäli anoppi olisi Brita ja anoppi olisi saanut nuorimman lapsensa viisissäkymmenissä, olisi lapsi syntynyt vuoden 1685 tietämillä; lasta voisi tällöin varmaankin sanoa pieneksi tyttäreksi, eritoten mikäli anoppi oli asunut vävynsä luona pidemmän aikaa. Silti jäisi kysymykseksi se, miksi anoppi olisi asunut vävynsä luona.
Sukuhenkisin Tervehdyksin,
Sari P
Hei
Täytyy myöntää, että Antti Markuksenpoika Kauppila vaimoineen on jäänyt minulla pahasti katveeseen. Kyseessä on selvästi Etelä-Iin kahdesta Kauppilan talosta se pienempi, 2/3 mantt. Siinä oli jostakin 1640-luvulta ainakin 1673 saakka isäntänä Markus Heikinpoika. Ainakin maakirjassa 1680 ja 1683 tässä on yksinään Carin Andersdr. (=kuka?) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022158
Ehkä yllättäen saman vuoden 1683 kymmenysluettelossa on kuitenkin Antti Markuksenpoika, joka ei kuitenkaan suorita kymmenyksiä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022074
Tapahtuiko tuossa juuri talon haltijanvaihdos? Oliko tämä Antti sitten aiemman Markus-isännän poika? Vai oliko tämä pariskunta muuten vain muualta muuttanut? Kun samana vuonna 1683 vihittiin Karin Antintr. Kauppila eka avioonsa Yrjö Klemetinpk. Kyröläisen kanssa 7.12.1683, niin tässä saattaisi olla hänen (ja tietysti Liisa-siskon) vanhemmat.
s.peltonen
01.04.14, 22:50
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti, Pääkatselmusrulla 1718-1719, (kuva33) sotilas No 32 Jacob Kyröläinen, ero 17.8.1719.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19177&pnum=33
Tervehdys Tellervo,
Erinomainen löytö, Paljon Kiitoksia linkistä!
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
01.04.14, 23:03
Kiitos Sari. Jäänee vielä toistaisilla tiedoilla hieman epävarmaksi Tapanin syntymäaika. Mutta tärkeintä olisi, että jatkossa käsittelemämme Tapani olisi kuitenkin Jaakon (s. 28.12.1686) ja Susannan (s. 1686) poika. Terv. Antero
Tervehdys Antero,
Jaakkoa pidän Tapanin isänä. Epävarmuusmerkinnän olen tehnyt Susanna äidin kohdalle vain siitä syystä, että Susannan vihkimisajassa ja Tapani pojan arvioiduissa syntymäajoissa tuntuisi olevan pientä heittoa. Tuohon aikaan heitot syntymäajoissa ovat tavallisia, joten luultavasti Susanna on Tapanin äiti. (Sellaisille epävarmuusmerkinnöille, joihin liittyen on tähän mennessä löytynyt lisätietoa käräjäpöytäkirjoista, on suurimmaksi osaksi käynyt niin, että tieto on säilynyt sellaisenaan ja epävarmuusmerkinnän on saanut poistaa; olen Susannankin suhteen varsin toiveikas.)
Mikäli käräjäpöytäkirjoja läpi lueskellessa tähän liittyen löytyy lisätietoa, niin laitan tänne tiedon asiasta.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
01.04.14, 23:37
Ainakin maakirjassa 1680 ja 1683 tässä on yksinään Carin Andersdr. (=kuka?) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022158
Tervehdys Jouni,
Totta, hyvä huomio! Vuosien 1680, 1681 ja 1683 henkikirjoissa talosta maksetaan henkirahaa Karin Antintyttärestä (tuo ei ennen viestiäsi ollut tarttunut silmään). Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Kyröläisen taloon avioitunut Karin Antintytär Kauppila, joka luultavasti on Antti Markuksenpoika Kauppilan tytär ja Markus Heikinpojan pojantytär.
Tuossa laittamassasi linkissä, vuoden 1683 henkikirjaan, edellisellä sivulla on Olhavan talot. Siinä Kyröläisen taloon kirjataan Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen ja tämän vaimo Kirstin Niilontytär sekä veljet Yrjö Klemetinpoika ja Heikki Klemetinpoika. Yrjölle ei tuolloin vielä kirjata vaimoa (Yrjö avioituu Karinin kanssa vasta samaisen vuoden joulukuussa). Karinia ei kyseisen vuoden jälkeen löydy henkikirjoista enää Kauppilan talon kohdalta, joten hän sopisi hyvin Yrjö Kyröläisen vaimoksi.
Karinilla ja Liisalla saattaisi olla Markus niminen veli. (25.03.1697 Etelä-Iissä haudataan 16-vuotias nuori renki Markus Antinpoika Kauppila.)
Markus Heikinpoika (s.n.1607) kirjataan Kauppilan taloon jo vuoden 1641 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592895). (Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä ja tyttärestä; henkikirjassa mainittu tytär saattaa olla isännän sisarkin.)
Markus on sotilaana ainakin vuosina 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144297) ja 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132736) (tuolloin Markus mainitaan henkikirjoissa sotilaaksi ja talosta ei makseta henkirahaa).
Vuoden 1653 kymmenysluetteloon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13589605) Markus kirjataan nimellä Markus Heikinpoika Härmälä. Lisänimi on luultavasti kuitenkin kirjoituserhe; muissa veroluetteloissa Markuksesta ei käytetä Härmälän nimeä. Vuoden 1653 kymmenysluettelossa heti Markuksen talon alapuolella on Yrjö Markuksenpoika Härmälän talo. (Veroluetteloissa silloin tällöin näyttäisi patronyymi taikka lisänimi kopioituneen edeltävästä taikka seuraavasta talosta.) Markus itse on vuoden 1627 ruodutuksen mukaan syntynyt vuoden 1607 tietämillä. Yrjö Härmälä olisi samaisen ruodutuksen mukaan syntynyt vuoden 1611 tietämillä; ja kuolinkirjan mukaan hän olisi syntynyt vuoden 1602 tietämillä).
Markus kirjataan vielä vuoden 1674 henkikirjaan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/lansipohjan_laani/henkikirja_1674-1674_cd995/23.htm); tuolloin talosta maksetaan henkirahaa Markuksesta, poika Antti Markuksenpojasta ja tämän vaimosta Brita Mikontyttärestä. Seuraavana vuonna (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650470) henkirahaa maksetaan enää Antti pojasta ja tämän vaimosta Brita Mikontyttärestä.
Tämän luettelon (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19229&pnum=137) mukaan Jaakko Markuksepoika näyttäisi olevan vuonna 1675 sotilaana isänsä, etelä-iiläisen Markus Heikinpoika Kauppilan, edestä. Samaisen vuoden tarkastusmaakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433080) Antti Markuksenpoika Kauppilan mainitaan lähteneen sotilaaksi ja hänen vaimonsa asuvan Kauppilan talossa suuressa köyhyydessä. En osaa sanoa, olisiko Antin nimi kirjoitettu ensimmäiseen luetteloon Jaakoksi; vai olisiko talosta ensin otettu sotilaaksi Jaakko poika, jolle mahdollisesti kävi huonosti, ja sitten palvelukseen olisi otettu Antti.
Kauppilan talo velkaantuu pahasti. Vuoden 1687 kesäkäräjillä käsitellään Antin talon velkaantumista:
Iin kesäkäräjät 14-16.07.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688640) (KO a:7; rr24).
Seuraavan vuoden talvikäräjillä Antti Markuksenpojan talo kuulutetaan toiseen kertaan:
Iin talvikäräjät 17.02.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689096) (KO a:8; rr25).
Vuoden 1688 kesäkäräjillä Juho Nuutinpoika Pihlman esittää Juho Antinpoika Kauppilan valtuuttamana Antti Markuksenpojan talon asiaa:
Kesäkäräjät 11-12.07.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689371) (KO a:8; rr25), vasemmanpuoleinen sivu, alin juttu.
Sain jutusta sen käsityksen, että Juho Antinpoika Kauppila ja Antti Markuksenpoika Kauppila ovat sukulaisia (eli että "hans frende Anders Markuson Caupila" kohdassa "hans" viittaisi Juho Kauppilaan). Sukulaisuussuhdetta ei jutussa valitettavasti selitetä tarkemmin. Mikäli Antti ja Juho olisivat isä ja poika, jutussa olisi todennäköisesti puhuttu isästä ja pojasta, joten he ovat ilmeisesti kaukaisempia sukulaisia. Juho Antinpoika saattaisi olla toisen Kauppilan talon poikia, eli vääpeli Antti Tuomaanpoika Kauppilan poika. Juho ilmeisesti lupaa huolehtia Markuksesta ("Markuson till sig taga att försöria") ja Juhosta tulee Antti Markuksepojan talon uusi isäntä.
Vuoden 1689 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676915) taloon kirjataan Antti Markuksepoika (hänestä ei enää makseta henkirahaa) sekä Juho Antinpoika ja tämän Elina vaimo. Seuraavan vuoden henkikirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037705) alkaen taloon kirjataan enää Juho ja tämän Elina vaimo. Vuoden 1699 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774775) Juho ja tämän Elina vaimo kirjataan vielä Kauppilan talon. Seuraavasta vuodesta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146931) alkaen Juho ja Elina kirjataan Kalevan taloon (henkikirjoissa Kauppilan talon kohdalla Juhon mainitaan olevan kirjattuna Kalevan taloon).
Juhon ensimmäinen vaimo (vihitty 03.12.1680), Susanna Yrjöntytär Jakku, haudattiin 07.07.1681. Juhon toisen avioliiton vihkitiedoissa 12.03.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318775) (Haukiputaan vihkikirjassa) Juhon vaimoksi mainitaan ylikiiminkiläinen piika Elina Antintytär Säävälä (vaikka Hiskissä ei mainita vaimon nimeä, on vaimon nimi kirjattuna vihkikirjassa). Luultavasti Elina vaimon patronyymi on vihkitietoon kirjattu virheellisesti ja hänen patronyyminsä olisi Heikintytär. Vuoden 1687 talvikäräjillä Juho esittää appiukkonsa korpraali Heikki Antinpoika Säävälän 18.06.1686 Riikassa päiväämän kirjeen:
Talvikäräjät 16-18.02.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688387) (KO a:7; rr24), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Jouni Kaleva
02.04.14, 17:55
Kauppilan talo velkaantuu pahasti. Vuoden 1687 kesäkäräjillä käsitellään Antin talon velkaantumista:
Iin kesäkäräjät 14-16.07.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688640) (KO a:7; rr24).
Seuraavan vuoden talvikäräjillä Antti Markuksenpojan talo kuulutetaan toiseen kertaan:
Iin talvikäräjät 17.02.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689096) (KO a:8; rr25).
Vuoden 1688 kesäkäräjillä Juho Nuutinpoika Pihlman esittää Juho Antinpoika Kauppilan valtuuttamana Antti Markuksenpojan talon asiaa:
Kesäkäräjät 11-12.07.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689371) (KO a:8; rr25), vasemmanpuoleinen sivu, alin juttu.
Sain jutusta sen käsityksen, että Juho Antinpoika Kauppila ja Antti Markuksenpoika Kauppila ovat sukulaisia (eli että "hans frende Anders Markuson Caupila" kohdassa "hans" viittaisi Juho Kauppilaan). Sukulaisuussuhdetta ei jutussa valitettavasti selitetä tarkemmin. Mikäli Antti ja Juho olisivat isä ja poika, jutussa olisi todennäköisesti puhuttu isästä ja pojasta, joten he ovat ilmeisesti kaukaisempia sukulaisia. Juho Antinpoika saattaisi olla toisen Kauppilan talon poikia, eli vääpeli Antti Tuomaanpoika Kauppilan poika. Juho ilmeisesti lupaa huolehtia Markuksesta ("Markuson till sig taga att försöria") ja Juhosta tulee Antti Markuksepojan talon uusi isäntä.
Vuoden 1689 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676915) taloon kirjataan Antti Markuksepoika (hänestä ei enää makseta henkirahaa) sekä Juho Antinpoika ja tämän Elina vaimo. Seuraavan vuoden henkikirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037705) alkaen taloon kirjataan enää Juho ja tämän Elina vaimo. Vuoden 1699 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774775) Juho ja tämän Elina vaimo kirjataan vielä Kauppilan talon. Seuraavasta vuodesta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146931) alkaen Juho ja Elina kirjataan Kalevan taloon (henkikirjoissa Kauppilan talon kohdalla Juhon mainitaan olevan kirjattuna Kalevan taloon).
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Hei Sari
Taas kova tietopaketti, kiitos!
Kyllä tästä saadaan varsin aukottomasti todistettua:
Markus Heikinpoika s.n. 1607, k. n. 1689(?)
Antti Markuksenpoika, s.n. 1637, k. 1697 vmo Brita Mikontr. s.n.1635 k. 1697
lapset Carin ja Liisa ja todennäk. Markus, s.n.1681, k. 1697.
Kyllä se Carinin käräjäjuttu lankoaan Juho Kälkäjää vastaan sitoo nämä kaikki yhteen. Siinähän oli vielä se Brita-anopin "lilla dotter". Mitähän hänelle sitten tapahtuikaan.
Antti perheineen joutui ulos Kauppilan talosta velkojen vuoksi 1688. Ehkä jo silloin tai myöhemmin Brita+tytär menivät Liisan luo Kälkäjään, Antti+Markus-poika jäivät omilleen johonkin mökkiin?? Elleivät menneet Carinin luo Kyröläiseen??
Se Antti Markuksenpojan "frände" Juho Antinpk. Kauppila on selvästi naapurista eli vääpeli-Antin poika. Mitä kautta näiden sukulaisuus? En osaa sanoa. Antti Tuomaanpojan isäpuolen polvet menevät pitkälle 1500-luvulle samassa talossa, kuten tiedät. Antti Markuksenpojan isä Markus Heikinpoika oli toisessa Kauppilassa ainakin 1643 alkaen (ruodutusluettelo). Sitä ennen ainakin 1637 (maakirja) saakka oli ollut Markus Yrjönpoika, ja mikä näiden sukulaisuussuhde lieneekään ollut. Ehkä frände-suhde tuli naispuolelta. Kuka olikaan Markus Heikinpojan vaimo?
Jouni Kaleva
02.04.14, 18:08
Juhon toisen avioliiton vihkitiedoissa 12.03.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318775) (Haukiputaan vihkikirjassa) Juhon vaimoksi mainitaan ylikiiminkiläinen piika Elina Antintytär Säävälä (vaikka Hiskissä ei mainita vaimon nimeä, on vaimon nimi kirjattuna vihkikirjassa). Luultavasti Elina vaimon patronyymi on vihkitietoon kirjattu virheellisesti ja hänen patronyyminsä olisi Heikintytär. Vuoden 1687 talvikäräjillä Juho esittää appiukkonsa korpraali Heikki Antinpoika Säävälän 18.06.1686 Riikassa päiväämän kirjeen:
Talvikäräjät 16-18.02.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688387) (KO a:7; rr24), oikeanpuoleinen sivu, alin juttu.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Tämäkin oli loistolöytö, koskee suoraan esipolviani. Enpä ollut tarkistanut Hputaan vihittyjen originaalia, olisi pitänyt;)
Korpraali Heikki oli 20v. aiemmin jättänyt 350 kuparitaaleria Bengt Bengtsson Sääväläisen haltuun ja nyt ehdotti, että vävy Juho perisi ne. Mainitaan tuossa myös vääpelin poika Antti Heikinpoika.
Jouni Kaleva
02.04.14, 19:26
Tämäkin oli loistolöytö, koskee suoraan esipolviani. Enpä ollut tarkistanut Hputaan vihittyjen originaalia, olisi pitänyt;)
Korpraali Heikki oli 20v. aiemmin jättänyt 350 kuparitaaleria Bengt Bengtsson Sääväläisen haltuun ja nyt ehdotti, että vävy Juho perisi ne. Mainitaan tuossa myös vääpelin poika Antti Heikinpoika.
Sopisi hyvin, että Juho Antinpk. Kauppila sai haltuunsa tuon appiukon omaisuuden 350 kup.tal. 1687. Hän lunasti seur.vuonna 1688 naapuritalon veloista porvari Estlanderilta 264 kup.tal. arvosta. Talon arvoksi oli saatu 229kup.tal., joten Johan maksoi 35 kup.tal. ylihintaa ja vieläpä lupasi ottaa velkaantuneen vanhan Antti Markuksenpojan huolehtiakseen. Ehkä tässä vaihdossa Antin vmo Brita Mikontytär pienen tyttären kanssa katsoi parhaaksi siirtyä Liisa-tyttärensä luo Kälkäjään.
s.peltonen
02.04.14, 21:29
Tervehdys Jouni,
Suureksi ilokseni huomasin, että kansallisarkiston sivulle oli tullut uusia käräjäpöytäkirjoja (vuodesta 1701 eteenpäin). Tapsan nettisivulla on hienot linkit käräjäpöytäkirjoihin, linkki löytyy Grekilän taloa käsittelevästä ketjusta (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11264&page=5).
Vuoden 1706 käräjiltä löytyi vahvistus sille, että Kyröläisen taloon avioituneen Karin Antintyttären isä on Antti Markuksenpoika Kauppila.
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534005) (KO a:27, rr43), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu.
Iin kesäkäräjät 13.07-17.07.1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534064) (KO a:27, rr43), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu.
Karin penää isänsä Antti Markuksenpojan 2/3 manttaalin Kauppilan verotaloa Juho Antinpojalta. Jälkimmäisessä jutussa mainitaan, että Juho oli luvannut huolehtia Antista ja tämän kahdesta pienestä lapsesta; toinen mainituista lapsista saattaisi olla Markus poika.
Markus Antinpoika ei sovi vääpeli Antti Tuomaanpojan pojaksi, sillä vuoden 1688 talvikäräjillä vääpelin perintöä käsiteltäessä, hänen perillisikseen mainitaan pojat: Antti (vanhin poika), Juho, Kustaa, Jaakko ja Matti (nuorin poika). Mikäli tuolloin olisi ollut elossa muita lapsia, taikka elossa olisi ollut menehtyneiden lasten jälkeläisiä, niin olisi olettanut, että heidät olisi mainittu jutussa.
Iin talvikäräjät 17.02.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689100) (KO a:8; rr25), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu.
Markus Heikinpojan vaimosta en ole löytänyt mainintaa.
Markus Heikinpoika on saattanut kuolla ennen vuotta 1680, koska hänelle ei tunnu löytyvän hautaustietoa. Vuonna 1674 Markus on vielä elossa. Tuolloin hänestä maksetaan henkirahaa Kauppilan talosta; ja samaisen vuoden kesäkäräjillä hän on todistajana.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Jouni Kaleva
03.04.14, 18:38
Tervehdys Jouni,
Suureksi ilokseni huomasin, että kansallisarkiston sivulle oli tullut uusia käräjäpöytäkirjoja (vuodesta 1701 eteenpäin). Tapsan nettisivulla on hienot linkit käräjäpöytäkirjoihin, linkki löytyy Grekilän taloa käsittelevästä ketjusta (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11264&page=5).
Vuoden 1706 käräjiltä löytyi vahvistus sille, että Kyröläisen taloon avioituneen Karin Antintyttären isä on Antti Markuksenpoika Kauppila.
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534005) (KO a:27, rr43), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu.
Iin kesäkäräjät 13.07-17.07.1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534064) (KO a:27, rr43), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu.
Karin penää isänsä Antti Markuksenpojan 2/3 manttaalin Kauppilan verotaloa Juho Antinpojalta. Jälkimmäisessä jutussa mainitaan, että Juho oli luvannut huolehtia Antista ja tämän kahdesta pienestä lapsesta; toinen mainituista lapsista saattaisi olla Markus poika.
Sari P
Loistavaa! Tässä siis viimeinen niitti tälle asialle, joka tuli jo tavallaan aiemmin indisiotodisteilla osoitetuksi.
Markus Antinpk. k. 1697, saattaisi teoriassa olla myös Vääpelin pojanpoika, mutta rajansa kaikella epäilyllä. Etunimi sopii tismalleen isänisään ja myös Markus varmaan ollut toinen noista kahdesta pienestä lapsesta, joiden elatuksesta oli puhe.
s.peltonen
04.04.14, 21:07
Tervehdys Jouni,
Tuo on totta, että nuoren Markuksen vanhempien kohdalle jää pientä epävarmuutta. Luultavasti asiaan ei löydy varmuutta myöhemmistä käräjäpöytäkirjoistakaan, koska Markus menehtyi niin nuorena.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
11.07.14, 15:49
Nyt ei auta muu kuin ottaa hattu nöyränä käteen ja peruutella aiemmin sanomaani. Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen (n.1684-06.01.1742) isä ei ilmeisesti olekaan Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläinen, kuten aiemmin uumoilin.
Käräjäjuttujen ja Oulun kirkonkirjojen perusteella vaikuttaa siltä, että Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen (n.1684-06.01.1742) vanhemmat ovat Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen (n.1641-29.11.1696) ja Kirstin Niilontytär Sassi (+28.09.1685).
Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1704 talvikäräjillä käsitellään Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen edesmenneen äidin, Kirstin Niilontyttären, 30 kuparitaalarin perintöä, jota penätään Kirstinin veljen, Jaakko Niilonpojan, pojalta olhavalaiselta Jaakko Jaakonpoika Sassilta:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (KO a:25, rr41), oikeanpuoleiselta sivulta alkanut juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532140).
Vielä vuoden 1674 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/lansipohjan_laani/henkikirja_1674-1674_cd995/22.htm) henkikirjassa Kirstin Niilontytär Sassi kirjataan isänsä isännöimään Sassin taloon. Tässä veroluettelossa Niilo Jaakonpojan lisänimenä vaikuttaisi olevan Talonpoika (muissa veroluetteloissa ei lisänimeksi kirjata Talonpoikaa). Käräjäpöytäkirjoista kuitenkin käy ilmi, että Niilo ei ole Talonpoika, vaan Tolonen (Niilon isä näyttäisi olevan Jaakko Tuomaanpoika Tolonen).
Kirstin Niilontytär kirjataan Kyröläisen taloon Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen vaimona vuosien 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649707)-1678, 1680-1681 ja 1683 henkikirjoissa. Parin lapsista 1600-luvun kastekirjoista / kuolinkirjoista löytyy Annika (s.21.04.1679), Johannes (s.05.06.1681, +25.04.1697) ja Valpuri (s.n.1678, +15.02.1697).
Kirstin Niilontytär haudataan 28.09.1685. Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen avioituu uudelleen etelä-iiläisen Anna Niilontytär Sorolan kanssa 15.04.1691. Jaakko Klemetinpojan jälkimmäisestä liitosta syntyneet lapset menehtyvät pienokaisina: Heikki (11.08.1692-24.08.1692), kaksoset Maria ja Antti (08.04.1694/10.04.1694 - 24.04.1694) ja Klemet (12.01.1696-26.01.1696).
Jaakon toinen vaimo, Anna Niilontytär, haudataan 01.03.1696. Jaakko Klemetinpoika haudataan 29.11.1696 Niilo Sassin hautaan.
Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1704 talvikäräjillä sotilaaksi lähtenyt Antti Jaakonpoika mainitaan Jaakko Kyröläisen veljeksi:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (KO a:25, rr41), vasemmanpuoleinen sivu, alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532146).
Tämä juttu hämmentää, sillä Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen Antti poika haudattiin 24.04.1694.
Kuka on tässä jutussa mainittu Jaakko Kyröläinen ja kenen poika on Antti Jaakonpoika? Mikäli Antti Jaakonpoika on Jaakko Klemetinpojan poika, niin olisiko ensimmäisestä ja toisesta avioliitoista syntyneillä Anders pojilla ollut eri etunimet (esim. Antti ja Arvid), joille molemmille olisi käytetty ruotsinkielistä muotoa Anders?
Vuoden 1707 talvikäräjillä käsitellään Sikalan kruunutaloa, minkä Klemet (Matinpoika) Kyröläinen oli ottanut viljelykseensä oman perintötilansa ohella. Klemet Kyröläisen ja tämän Yrjö pojan mainitaan kuolleen. Yrjö pojan leskivaimon mainittiin asuneen Kyröläisen perintötalossa ja Sikalan kruunutalon mainitaan jääneen autioksi:
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1707 (KO a:28, rr44), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535081).
Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1707 talvikäräjillä Jaakko (Jaakonpoika) Sassi penää isänsä velkaa olhavalaiselta Jaakko Kyröläiseltä. Sassi oli autellut Kyröläisen isää postin kuljetuksessa, kun Kyröläinen oli sairastellut, kun Kyröläinen oli ollut posti- ja kestikievaritalona:
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1707 (KO a:28, rr44), vasemmalta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535085).
Veroluetteloista käy ilmi, että Kyröläinen oli postitalona jo vuonna 1659 (tästä on maininta autiotilaluettelossa; talo sai ilmeisesti vapautusta veroista postin hoitamisen vuoksi). Talo mainitaan edelleen postitalona, mutta ei vielä kestikievarina, vuoden 1680 maakirjassa. Vuodesta 1681 alkaen Kyröläisen talo kirjataan sekä postitaloksi että kestikievariksi. Kun Klemet Matinpoika Kyröläinen (Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen isä) haudataan 10.05.1696, hänet mainitaan kestikievarin pitäjäksi.
Kestikievarin pito näyttäisi veroluetteloiden ja joidenkin käräjäpöytäkirjojen perusteella olleen Jaakko Tuomaanpojalla vuonna 1653, Tuomas Jönsinpoika Tolosella (Olhavan toinen Tolosen talo) vuosina 1659-1669, Jaakko Tuomaanpoika Tolosella (Niilo Jaakonpojan isä; ja Jaakko Niilonpojan isänisä) vuonna 1671, Niilo Jaakonpoika Tolonen Sassilla vuosina 1675-1680 ja Kyröläisen talolla vuosina 1681-1696. Sitten kestikievarin pito siirtyy Jaakko Jaakonpoika Sassille (Jaakko Niilonpoika Sassin poika).
--
Jaakko Höyhtyä Kyröläinen, joka avioituu Yrjö Klemetinpoika Kyröläisen lesken kanssa ja muuttaa Kyröläisen taloon, saa uuden vaimonsa kanssa Klemet nimisen pojan 06.03.1699 (Klemet pojan ja Haukiputaalla syntyneen Marketta tyttären kastetiedoissa Jaakosta käytetään patronyymiä Tapaninpoika; muutoin Jaakosta käytetään patronyymiä Jaakonpoika).
Aiemmasta liitosta Liisa Antintytär Höyhtyän kanssa Jaakolle löytyy kastekirjoista viisi lasta:
Tapani (16.01.1681), Matti (12.02.1682), Marketta (s.24.08.1684), Jaakko (s.28.12.1686) ja Brita (s.07.09.1689).
Haukiputaan vuosien 1749-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297662) rippikirjassa vanhan lukkarin, lossimiehen, Matti Jaakonpoika (Luukelan) syntymäajaksi kirjataan 12.02.1682. Henkikirjoista, kastekirjoista ja käräjäpöytäkirjoista käy ilmi, että lukkari Matti Jaakonpojan lisänimenä on Luukela (viimeistään vuonna 1718). Vuoden 1735 talvikäräjillä (oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677277)) Matti Luukela kertoo ajasta, jolloin hänen isänsä asui Höyhtyän talossa. Lukkari Matti Jaakonpoika Luukela näyttäisi siis olevan Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen poika.
Vaikuttaa siltä, että Jaakko Kyröläinen Höyhtyän jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt Klemet poika muuttaa Ouluun ja toimii siellä kaupunginpalvelijana (stadstienare). Klemetistä käytetään lisänimiä Kyröläinen, Luukela ja Walbin (ei ole selvinnyt mistä Klemetille tulee lisänimi Walbin).
Klemetin lapsista Pekan (s.11.01.1725) ja Danielin (s.07.10.1727) kastetiedot löytyvät Haukiputaan kastekirjasta; jälkimmäisen kohdalla Klemetin asuinpaikaksi kirjataan jo Oulu ja hänet mainitaan kaupunginpalvelijaksi; kummankaan lapsen kastetiedoissa Klemetille ei mainita lisänimeä.
Klemetin lapsista Karin (s.07.01.1730), Klemet (s.11.09.1732), Jaakko (s.20.06.1736) ja Tapani (s.13.08.1740) kastetaan Oulussa. Karin tyttären kastetiedoissa Klemetin lisänimeksi mainitaan Walbin. Klemetin, Jaakon ja Tapanin kastetiedoissa Klemetin lisänimeksi mainitaan Luukela. 10.11.1758 Oulussa haudataan Klemetin lapsi, mutta lapsen nimeä ei mainita.
Vuosien 1729-1751 Oulun kinkerikirjan ensimmäisessä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1729-1751_tksrk_ik136/55.htm) kirjauksessa Klemetistä käytetään lisänimeä Walbin ja jälkimmäisessä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1729-1751_tksrk_ik136/165.htm) lisänimeä Luukela. Oulun rippikirjassa Klemetin lisänimeksi kirjataan Kyröläinen vuosina 1728-1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588172). Klemetin lisänimeksi kirjataan Luukela vuosien 1731-1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587740) ja 1742-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589631) rippikirjoissa. Klemetin lisänimeksi kirjataan Walbin vuosien 1756-1758 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5609794) ja 1760-1765 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5610182) rippikirjoissa. Viimeisimmässä kirjauksessa Klemetin syntymävuodeksi on kirjattu 1699, mikä täsmää Olhavalla Jaakko Höyhtyä Kyröläiselle syntyneen Klemet (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369779) pojan syntymävuoteen. Oulun kirkonkirjoista ei pikaisella etsinnällä löytynyt tietoja siitä, mitä Klemetille tapahtuu vuoden 1765 jälkeen. Klemetin pojille, Klemetille ja Pekalle, on kirjauksia myös Oulun myöhemmissä rippikirjoissa.
Koska Matti Jaakonpojasta ja Klemet Jaakonpojasta käytetään molemmista lisänimeä Luukela, niin voisi ajatella, että joko Höyhtyän taloon avioitunut Jaakko Jaakonpoika oli alkujaan Luukela; taikka hänen poikansa saivat Luukelan lisänimen myöhemmin.
Klemet Jaakonpoika Luukela esittää Olhavaan liittyviä vaateita (ovatko kalastukseen liittyviä tarvikkeita?) vuoden 1728 kesäkäräjillä:
Iin kesäkäräjät 26.06-29.06.1728 (KO a:42, rr58), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661288).
Klemetin vaateet on kohdennettu kellolaiselle Samuel Hekkalalle ja haukiputaalaiselle Simo Ervastille. Samuel Hekkala oli avioitunut 15.09.1717 Juho Tuomaanpoika Tolosen leskivaimon, Brita Gabrielintytär Virkkulan, kanssa. Vuoden 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24662862) kesäkäräjien (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu) mukaan Samuel Hekkala myi Tolosen perintötalon 90 kuparitaalarilla Erkki (Josefinpoika) Höyhtyälle 04.03.1729. Simo Martinpoika Teppo muutti vanhempineen Kellosta Olhavan toiseen Sassin taloon vuoden 1699 tietämillä. Vuoden 1722 talvikäräjillä Simo Martinpoika Sassi pyysi saada ylösottaa Haukiputaalla sijaitsevan autioksi jääneen Ervastin perintötalon; ja muutti perheineen Ervastin taloon.
Vanha sotilas, olhavalainen Jaakko Kyröläinen kertoo, että Klemetin penäämät tarvikkeet ovat Jaakon. Mikäli ymmärsin oikein, niin Klemetin isän mainittaisiin muuttaneen Olhavalta Savoon (Safvolax). Klemetin isän mainitaan aikoinaan avioituneen Jaakko Kyröläisen isän nuorimman veljen leskivaimon kanssa. Tämä sopii siihen, että Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen isä on Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen (s.n.1641) ja Klemetti Jaakonpoika Luukelan isä on Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläinen, joka avioitui Yrjö Klemetinpoika Kyröläisen (s.n.1656) leskivaimon, Karin Antintyttären, kanssa.
Kyröläisen talo oli isovihaan saakka perintötalo (vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520420) maakirjan mukaan talo jää autioksi vuonna 1715; talo kirjataan veroluetteloihin kruununtalona vuodesta 1728 alkaen). Klemet Matinpoika Kyröläisen poika, Heikki Klemetinpoika Kyröläinen, selvisi suurista kuolinvuosista ja hänet kirjattiin rippikirjoissa Kuivaniemelle Kestilän taloon vuoteen 1714 saakka. Myös Yrjö Kyröläisen tyttäriä oli elossa 1700-luvulla. Olisi ollut erikoista, että Kyröläisen talon leskivaimon kanssa avioitunut Jaakko Höyhtyä olisi saanut perintötalon itselleen. Käräjäpöytäkirjoista ei löydy mainintaa siitä, että Jaakko olisi ostanut Kyröläisen talon. Ilmeisesti Jaakko Höyhtyä on ollut Kyröläisen talossa asukkaana; eikä omistajana. Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen poika, Jaakko Jaakonpoika, penäsi talvikäräjillä 1704 äitinsä perintöä Sassin talosta. Käräjäpöytäkirjoista ei ole löytynyt juttua, jossa Jaakko olisi penännyt perintöään Kyröläisen talosta. Talo on luultavasti 1700-luvun alussa kuulunut Jaakko Klemetinpojan pojalle, Jaakko Jaakonpojalle.
Jää mietityttämään se, keitä ovat vuosien 1700-1721 rippikirjoissa mainitut Antti ja Jaakko. Rippikirjoissa ensimmäisenä mainitut Jaakko Kyröläinen ja Karin vaimo ovat ilmeisesti Jaakko Höyhtyä Kyröläinen ja Karin Antintytär Kauppila. Ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390093) rippikirjassa Jaakko ja Antti mainitaan pojiksi. Ovatko he kuitenkaan Jaakko Höyhtyä Kyröläisen poikia; vai olisiko heidät vain kirjattu pojiksi; koska ovat edesmenneen isännän poikia?
Vuoden 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697576) henkikirjassa Jaakko mainitaan pojaksi ja talon isännäksi; ja vuosien 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886435)-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695186) henkikirjoissa Karin mainitaan Jaakon äidiksi. Muista henkikirjoista ei ole tullut vastaan mainintoja Jaakko Höyhtyän ja Jaakko Kyröläisen sukulaisuudesta. Henkikirjoissa sukulaisuussuhteita tuohon aikaan aika usein ilmaistaan hieman huolettomasti. Voisiko olla niin, että Jaakko on edesmenneen Kyröläisen talon isännän poika; mutta hänet on vuosien 1704-1706 henkikirjoissa vain kirjattu Jaakko Höyhtyä pojaksi? Tuohon aikaan Jaakko Klementinpoika Kyröläisen poika, Jaakko Jaakonpoika, hoitaa Iin käräjillä asioitaan.
Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390025) rippikirjassa sukulaisuussuhteita on mainittu säntillisemmin. Tuolloin Jaakko Jaakonpoikaa ei mainita pojaksi. Esim. samalla sivulla olevan Martti Sassin talon kohdalla on lapset kirjattu poikina ja tyttöinä. Voisiko olla niin, että tuolloin kirjattu Jaakko Jaakonpoika on Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen poika? Myöskään vuosien 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390173) rippikirjassa Jaakko Jaakonpoika ei mainita pojaksi.
Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen Jaakko poika on ilmeisesti elossa vielä vuoden 1696 tietämillä:
Kesäkäräjät 29.06.1709 (KO a:30, rr46), vasemman sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573132).
Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin Haukiputaan lukkarin, Matti Jaakonpojan, isä oli antanut Jaakko Laurinpoika Rehulle vuonna 1696 lehmän, koska Jaakko Rehu oli hoitanut ja kasvattanut Matti lukkarin Jaakko veljeä. Siitä ei ole löytynyt tietoa, että mitä Jaakolle tämän jälkeen tapahtui; esim. asuiko hän missään vaiheessa isänsä kanssa Kyröläisen talossa.
Pientä epävarmuutta 1700-luvun Jaakko Kyröläisiin vielä jää, mutta mielestäni käräjäjuttujen perusteella vaikuttaa aika selkeältä, että vuonna 1727 sodasta Kyröläisen taloon palannut Jaakko Jaakonpoika ei ole Jaakko Jaakonpoika Höyhtyän poika, vaan Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen poika.
Jaakko Jaakonpoika Kyröläinen kuolee 06.01.1742. Seuraavan vuoden talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24713965) käsitellään Jaakon perinnön jakoa Tapani pojan ja tämän äidin ja sisarusten väillä. Tämä viittaisi siihen, että Susanna Juhontytär on myös Tapani pojan äiti. Tapanille kirjatut syntymäajat ja iät viittaisivat siihen, että Tapani olisi syntynyt vuosien 1700-1704 tietämillä. Mikäli rippikirjoissa 1700-luvun alussa kirjattu Jaakko Jaakonpoika, joka avioitui Susannan kanssa, olisi Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen poika, niin tällöin olisi kaksi Jaakko Jaakonpoika Kyröläistä, jotka olivat samoihin aikoihin avioituneet Susanna nimisen vaimon kanssa. Tuntuisi todennäköisemmältä, että 1700-luvun alussa Kyröläisen taloon kirjattu Jaakko Jaakonpoika olisi sama Jaakko, joka palaa Kyröläisen taloon vuonna 1627 (eli Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen poika).
Mikäli tulkitsin käräjäjuttuja virheellisesti, niin otan kiitollisin mielin vastaan tietoja virheistä.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
11.07.14, 16:42
Koska Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen isä vaikuttaisi olevan Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen, niin laitan tähän vielä joitakin poimintoja Kyröläisen taloon liittyen.
Veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että Kyröläisen taloa isännöi vuosina 1547-1580 Tuomas Niilonpoika Kyröläinen. Talo kirjataan Tuomas Kyröläisen nimellä vielä vuoden 1581 kymmenysluettelossa. Samaisen vuoden maakirjassa talo kirjataan jo Markus Martinpoika Kyröläisen nimellä. Ei ole löytynyt tietoa siitä, olisiko Markus Tuomaan vävy taikka jotain sukua Tuomaalle; taikka ostaako hän talon Tuomaalta. Talo kirjataan Markuksen nimellä verokirjoissa vuoteen 1631. Markus on lautamiehenä Iin käräjillä vuonna 1626. Vuoden 1618 ruodutukessa Markuksen taloon kirjataan Markuksen lisäksi poika (tuolloin luetteloidaan yli 15-vuotiaat miespuoliset henkilöt). Vuoden 1627 ruodutuksessa Kyröläisen taloon kirjataan Matti Markuksenpoika (joka on jätetty ruodutuksen ulkopuolelle) sekä 20-vuotias Lauri Markuksenpoika, joka on ruotunsa edestä nihtinä.
Kyröläisen talo kirjataan Matti Markuksenpojan (s.n.1590) nimellä veroluetteloissa vuodesta 1633 alkaen. Matti saattaa olla edellisen isännän, Markus Martinpojan, poika. Tähän ei kuitenkaan ole löytynyt vahvistusta käräjäpöytäkirjoista. Talo kirjataan Matin nimellä henkikirjoissa vielä vuonna 1664. Vuonna 1663 talosta maksetaan henkirahaa isännästä, pojasta ja pojan vaimosta. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä. Vuodesta 1665 alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Klemet Matinpojan (n.1616-10.05.1696) nimellä, joka saattaisi olla Matti Markuksenpojan poika.
Klemetin vaimo, Anna Klemetintytär (n.1613-24.06.1696), kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon vuosina 1674-1675. (Aiemmissa henkikirjoissa nimeltä mainitaan vain talon isäntä). Klemet kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon vielä vuonna 1678. Tämän jälkeen taloon kirjataan vain Klemetin lapsia ja heidän puolisoitaan.
Klemetillä näyttäisi olevan ainakin seuraavat lapset:
- Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen, n.1641-29.11.1696 (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1674-1697; Jaakko ja hänen Anna vaimonsa mainitaan kuolleiksi vuoden 1697 henkikirjassa)
(Jaakon 1. puoliso: Kirstin Niilontytär Sassi, +28.09.1685; 2. puoliso: Anna Niilontytär Sorola, n.1656-06.06.1697, vihitty: 15.04.1691)
- Tapani Klemetinpoika (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1674-1676)
- Karin Klemetintytär (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1674-1681)
- Yrjö Klemetinpoika (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1677-1689 ja 1692-1698; mainitaan kuolleeksi vuoden 1698 henkikirjassa)
(Yrjön puoliso: Karin Antintytär Kauppila, Etelä-Ii, vihitty 07.12.1683)
- Heikki Klemetinpoika (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1683-1692)
(Heikin puoliso: Liisa Matintytär Raasakka, vihitty 04.03.1688)
(Heikki muuttaa Kuivaniemelle Kestilän taloon; Heikki kirjataan Kuivaniemelle henkikirjoissa vuosina 1695-1713; Heikki kirjataan rippikirjoissa Kestilän talon vuoteen 1714)
- Klemet Klemetinpoika (+n.1693) (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1688-1691)
(Klemet avioituu 26.01.1690 Valpuri Simontytär Pernun kanssa (s.n.1665); Valpuri vaimo menehtyy reilu kaksi kuukautta vihkimisen jälkeen; Klemet avioituu uudelleen Karin Jaakontytär Pernun kanssa 08.11.1691; Klemet ilmeisesti muuttaa vävyksi Pernun taloon, sillä vuoden 1692 henkikirjassa Jaakko Pernun taloon kirjataan vävy Klemet ja tämän Karin vaimo; Klemet ilmeisesti menehtyy vuoteen 1693 mennessä, sillä leskivaimo Karin Jaakontytär Pernu vihitään Jaakko Yrjönpoika Jakun kanssa 12.12.1693 ja Karin muuttaa Jakun taloon; Karinin toinen mies haudataan 25.04.1697; Karin avioituu uudelleen 21.11.1699 Heikki Antinpoika Siiran kanssa 21.11.1699; Karin ja hänen kolmas miehensä kirjataan vuosien 1700-1701 henkikirjoissa Pernun taloon)
27.03.1681 vihitään kälkäjäläinen Niilo Ollinpoika Manninen ja olhavalainen Annika Klemetintytär. Niilo muuttaa perheineen vuonna 1686 Etelä-Iissä sijaitsevaan Kuokan taloon. Niilon vaimon nimeksi kirjataan henkikirjoissa Karin. Jaakko pojan kastetiedoissa (10.07.1690) Niilon vaimon nimeksi kirjataan Karin Klemetintytär. Tämä herättää epäilyksen siitä, että olisiko vihkikirjassa Niilon vaimon nimi kirjattu virheellisesti ja Niilon vaimo olisi Karin Klemetintytär Kyröläinen. Karin Klemetintytär kirjataan viimeisen kerran henkikirjoissa Kyröläisen taloon vuonna 1681. Samaisena vuonna Niilo Ollinpoika Manninen kirjataan henkikirjassa Mannisen taloon vielä ilman vaimoa.
Tässä henkikirjoista poimitut kirjaukset Kyröläisen talolle vuosilta 1674-1699:
HK 1674 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/lansipohjan_laani/henkikirja_1674-1674_cd995/22.htm): Klemet Matzson Kyröläinen, vaimo Anna Klemetintytär, pojat Jaakko Klemetinpoika ja Tapani Klemetinpoika, tytär Karin Klemetintytär
HK 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649707): Klemet Matzson Kyröläinen, vaimo Anna Klemetintytär, poika Jaakko Klemetinpoika + vaimo Kirstin Niilontytär, poika Tapani Klemetinpoika, tytär Karin Klemetintytär
HK 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650469): Klemet Matzson Kyröläinen, poika Jaakko Klemetinpoika + vaimo Kirstin Niilontytär, poika Tapani Klemetinpoika, tytär Karin Klemetintytär
HK 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648932): Klemet Matzson Kyröläinen, poika Jaakko Klemetinpoika + vaimo Kirstin Niilontytär, tytär Karin Klemetintytär, poika Yrjö Klemetinpoika
HK 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645800): Klemet Matzson Kyröläinen, poika Jaakko Klemetinpoika + vaimo Kirstin Niilontytär, poika Yrjö Klemetinpoika, tytär Karin Klemetintytär
HK 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761755): Jaakko Matinpoika Kyröläinen (vaikka patronyyminä on Matinpoika, on ilmeistä että kyseessä on Jaakko Klemetinpoika) + vaimo Kirstin Niilontytär, veli Yrjö Klemetinpoika, sisar Karin Klemetintytär
HK 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647391): Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen + vaimo Kirstin Niilontytär, veli Yrjö Klemetinpoika, sisar Karin Klemetintytär
HK 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022157): Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen + vaimo Kirstin Niilontytär, veljet Yrjö Klemetinpoika ja Heikki Klemetinpoika
HK 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905118): Jaakko Klemetinpoika, veli Klemet, veli Heikki, veli Yrjö + vaimo Karin
HK 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676912): Jaakko Klemetinpoika, veli Yrjö + vaiko Karin, veli Klemet, veli Heikki
HK 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037704): Jaakko Klemetinpoika, veljet Heikki ja Klemet
HK 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772879): Jaakko Klemetinpoika + veli Anna (vaikka lukee veli, on ilmeistä että tarkoitetaan vaimoa), veljet Heikki ja Klemet
HK 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956010): Jaakko Klemetinpoika + vaimo Anna, veli Yrjö + vaimo Karin, veli Heikki
HK 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983146): Jaakko Klemetinpoika + vaimo Anna, veli Yrjö + vaimo Karin
HK 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968500): Jaakko Klemetinpoika + vaimo Anna, veli Yrjö + vaimo Karin
HK 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768819): Jaakko Klemetinpoika (kuollut) + vaimo Anna (kuollut), veli Yrjö + vaimo Karin (köyhä)
HK 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772165): Yrjö Klemetinpoika (kuollut, leskivaimo lapsineen on köyhänä)
HK 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774772): Jaako Kyröläinen (= Jaakko Höyhtyä) + vaimo Karin
Suurina kuolinvuosina (1696-1697) Kyröläisen talossa vietetään lyhyellä ajalla varsin monet hautajaiset:
26.01.1696 haudataan Jaakko (Klemetinpoika) Kyröläisen Klemet poika
16.02.1696 haudataan Heikki (Klemetinpoika) Kyröläisen eli Kestilän Antti poika
01.03.1696 haudataan Jaakko (Klemetinpoika) Kyröläisen toinen vaimo, 40-vuotias Anna Niilontytär Soronen
10.05.1696 haudataan 80-vuotias Klemet Matinpoika Kyröläinen
24.06.1696 haudataan Klemet (Matinpoika) Kyröläisen leskivaimo, 83-vuotias Anna Klemetintytär
29.11.1696 haudataan 55-vuotias Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen
15.02.1697 haudataan Jaakko (Klemetinpoika) Kyröläisen 19-vuotias Valpuri tytär
16.04.1697 haudataan Yrjö (Klemetinpoika) Kyröläisen 7-vuotias Liisa tytär
25.04.1697 haudataan Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen Johannes poika
06.06.1697 haudataan 41-vuotias Yrjö Klemetinpoika Kyröläinen
27.06.1697 haudataan Yrjö (Klemetinpoika) Kyröläisen 3-vuotias Tapani poika
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
s.peltonen
12.07.14, 12:26
Koska Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen (n.1684-06.01.1742) äiti vaikuttaisi olevan Kirstin Niilontytär Sassi, joten rohkenen laittaa tähän vielä poimintoja Sassin taloon liittyen. Kirstin Niilontyttären isä näyttäisi olevan Niilo Jaakonpoika Tolonen Sassi (n.1604-09.09.1694; ruodutusluetteloiden mukaan syntymäaika olisi hieman myöhemmin, n.1610). Niilo Jaakopojan puoliso on Kerttu Sigfridintytär (n.1602-20.05.1694). Niilo Jaakonpojan isä näyttäisi olevan Jaakko Tuomaanpoika Tolonen (s.n.1590). Jaakko Tuomaanpojan isä näyttäisi olevan Tuomas Heikinpoika Tolonen. (s.n.1568).
--
Olhavaan kirjataan 1500-luvulla Sassin talo, kaksi Tolosen taloa, Sikalan talo ja Kyröläisen talo; 1500-luvun lopussa mukaan tulee myös Piukkulan talo. (Vuosina 1551-1560 Olhavaan kirjattiin myös Antti Erkinpoika Sassin talo; on epävarmaa yhdistyikö tämä talo Erkki Sassin taloon taikka johonkin muuhun taloon, vai autioituiko se lopullisesti.)
Sassin talo on pieni talo, kun taas molemmat Tolosen talot ovat suuria taloja. Kun talot 1606 saavat manttaaliluvut, kirjataan Sassi neljännesmanttaalin taloksi ja molemmat Toloset kokomanttaalin taloiksi. Molemmat Tolosen talot kirjataan jo Iin ensimmäisessä veroluettelossa, mikä on vuodelta 1547. Toinen talo kirjataan Maunu Laurinpojan nimellä ja toinen talo kirjataan Jöns Laurinpojan nimellä. Ei ole löytynyt selvyyttä siihen, voisivatko Maunu ja Jöns olla veljeksiä. Jöns Laurinpojan talo säilyy Tolosen nimisenä. Talo halkaistaan 1686 tietämillä kahdeksi puolenmanttaalin taloksi, jotka molemmat jatkavat Tolosen talon nimisinä. Isovihan jälkeen Erkki Josefinpoika Mursu Pulkkinen Höyhtyä hankkii nämä Tolosen tilat itselleen ja yhdistää talot.
Toisen Tolosen talon (1500-luvun puolessa välissä Maunu Laurinpojan nimellä kirjattu talo) nimi muuttuu Sassiksi 1600-luvun loppupuolella. Saattaa olla, että Sassin talo on vuosina 1633-1643 yhdistettynä tähän Tolosen taloon; tuolla ajalla Tolosen talon kokona on 1 1/4 manttaali ja Sassin taloa ei löydy maakirjoista. Tolosen talosta lähtenyt Niilo poika muutti 1650-luvun puolessa välissä Sassin taloon ja hänen Antti veljensä jäi jatkamaan kotitalon isännöintiä. Antin isännöimä Tolosen talo velkaantuu ja autioituu. Talon kokoa pienennetään kokomanttaalista puoleen manttaaliin ja talo tippuu kruununtilaksi. Sassin taloon muuttanut Niilo ylösottaa kotitalonsa Tolosen. Niilo yhdistää Sassin ja Tolosen talon yhdeksi savuksi; yhdistyneen talon kooksi tulee 3/4 manttaalia (joissain veroluetteloiksi kooksi mainitaan 1 1/4 manttaalia; tällöin manttaaliluvussa ei ole huomioitu Tolosen talon koon alentamista puoleen manttaaliin). Yhdistynyt talo halkaistaan kahdeksi 3/8 manttaalin taloksi. Molemmat talot jatkavat Sassin nimisinä.
--
Maunu Laurinpoika Tolosen talo kirjataan Maunu Laurinpojan nimellä vuosien 1547-1566 veroluetteloissa ja vuosien 1567-1571 kymmenysluetteloissa. Talo kirjataan Olli Maununpojan nimellä vuosien 1567-1571 maakirjoissa, vuosien 1572-1588 veroluetteloissa ja vuosien 1589-1592 maakirjoissa. Talo kirjataan Tuomas Heikinpoika Tolosen (s.n.1568) nimellä vuosien 1589-1592 kymmenysluetteloissa, vuosien 1593-1643 veroluetteloissa, vuosien 1644-1647 kymmenysluetteloissa, vuoden 1648 veroluetteloissa ja vuosien 1649-1650 ja 1652 maakirjoissa. Ei ole selvinnyt voisiko Tuomas Heikinpoika olla Olli Maununpojan vävy taikka sukulainen; taikka ostiko Tuomas talon Ollilta.
Tuomas toimii Iin käräjillä lautamiehenä vuosina 1627-1632. Tuomas näyttäisi olevan Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen äidin isän isän isä.
Tuomaalla on ilmeisesti ainakin kaksi poikaa ja yksi tytär. Vuoden 1618 ruodutuksessa taloon kirjataan Tuomaan lisäksi kaksi yli 15-vuotiasta poikaa ja yksi renki.
Talo kirjataan Tuomaan pojan, Jaakko Tuomaanpojan (s.n.1590) nimellä vuosien 1644-1645 henkikirjoissa, vuosien 1649-1650 kymmenysluetteloissa ja henkikirjoissa, vuoden 1651 veroluetteloissa, vuoden 1652 kymmenysluettelossa ja henkikirjassa, ja kaikissa veroluetteloissa vuodesta 1644 alkaen. Talo kirjataan Jaakon nimellä henkikirjassa vielä vuonna 1660.
Jaakolla on ainakin kaksi poikaa: Niilo Jaakonpoika (s.n.1610) ja Antti Jaakonpoika. Jaakolla saattaa olla myös poika Nuutti Jaakonpoika (s.n.1610), joka kirjataan taloon vuosien 1630 ja 1633 ruodutuksissa. Jaakko ja hänen Niilo poikansa eivät tunnu "mahtuvan" samaan taloon. Niilo poika muuttaa pois kotoa ja Jaakko antaa Tolosen talon syytingin nuoremmalle pojalleen, Antille.
Vuoden 1651 talvikäräjillä edesmennyt Tuomas Heikinpoika mainitaan Niilo Jaakonpojan isänisäksi:
Iin talvikäräjät 18.02.1651 Ii (KO a:7), vasemmapuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707170).
Samaisilla käräjillä kerrotaan, että olhavalainen Jaakko Tuomaanpoika ja tämän poika Niilo Jaakonpoika ovat maksaneet perintöosuudet Jaakon edesmenneen veljen leskivaimolle Agnetalle, joka oli sittemmin avioitunut kuivaniemeläisen Yrjö Niilonpojan kanssa, sekä Jaakon edesmenneen sisaren tyttärelle Kirstin Kallentyttärelle ja tämän miehelle Pekka Pekanpojalle:
Iin talvikäräjät 18.02.1651 Ii (KO a:7), oikean puoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707184).
Seuraavissa kolmessa jutussa käsitellään sitä, että Niilo Jaakonpoika muuttaa pois isänsä Jaakko Tuomaanpojan kotoa ja Jaakko antaa kotitalon syytingin nuoremmalle pojalleen, Antille:
Iin talvikäräjät 9-10.02.1653 Ii (KO a:8), vasemmanpuoleisen sivun 6. alimmalta riviltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708189).
Iin kesäkäräjät 15-16.07.1653 Ii (KO a:8), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708116).
Iin talvikäräjät 30-31.01.1654 Ii (KO a:8), vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708361).
Vuoden 1654 kesäkäräjillä Niilo Jaakonpoika kertoo haluavansa ylösottaa 1/4 manttaalin Sassin talon, joka on ollut 20 vuotta autiona:
Iin kesäkäräjät 17-18.07.1654 Ii (KO a:8), oikeanpuoleinen sivu, toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708459).
Henkikirjoissa Niilo Jaakonpoika kirjataan Sassin taloon vuodesta 1654 alkaen. Vuosina 1654-1660 henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä; vuosina 1663-1665 henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä ja pojasta; vuosina 1667-1671 henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä, pojasta ja pojan vaimosta. Vuodesta 1674 alkaen henkikirjoissa mainitaan isännän lisäksi nimeltä myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Tuolloin Niilon taloon kirjataan Niilon lisäksi vaimo Kerttu Sigfridintytär, poika Jaakko Niilonpoika ja tämän vaimo Elina Juhontytär, sekä tytär Kirstin Niilontytär. Seuraavasta vuodesta alkaen Kirsin tytär kirjataan Kyröläisen taloon Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen vaimona.
Vuoden 1655 kesäkäräjillä käsitellään Jaakko Tuomaanpojan ja hänen Niilo poikansa talouksien eriyttämistä:
Iin kesäkäräjät 17-18.07.1655 Ii (KO a:9), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708890).
Iin kesäkäräjät 17-18.07.1655 Ii (KO a:9), oikeanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708894).
Vuoden 1669 talvikäräjillä Tuomas Heikinpoika mainitaan Antti Jaakonpojan isänisäksi:
Iin talvikäräjät 25-27.02.1669 Ii (KO a:12), oikeanpuolinen sivu, alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713709).
Vuoden 1678 käräjillä tulee esiin, että Antti Jaakonpojan (Tolonen) talo on velkaantunut Oulun pormestarille Heikki Forbukselle:
Iin kesäkäräjät 03-05.07.1678 (KO a:19; rr15), Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723969).
Antin talo mainittiin köyhäksi vuoden 1675 tarkastusmaakirjassa. Antti ja hänen vaimonsa Karin Laurintytär kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon viimeisen kerran vuonna 1676. Antin talo kirjataan autioksi maakirjoissa vuodesta 1676 alkaen.
Vuoden 1680 talvikäräjillä Oulun pormestari Heikki Forbus kertoo, että Antti Jaakonpoika oli vaimoineen ja lapsineen oli jättänyt talon. Samalla käsitellään tilan koon alentamista kokomanttaalista puoleen manttaaliin:
Iin talvikäräjät 16-18.03.1680 (KO a:24; rr17), oikeanpuoleinen sivu, ylempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728132) (nro 284).
Seuraavissa jutuissa käsitellään sitä, kun Niilo Jaakonpoika (Tolonen Sassi) ylösottaa isänsä Jaakko Tuomaanpoika Tolosen autioksi jääneen kokomanttaalin talon puolesta manttaalista:
Iin kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1; rr18), vasemmanpuolisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684511).
Iin talvikäräjät 20-22.02.1682 (KO a:2; rr19), vasemmanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685255).
Vuoden 1692 kesäkäräjillä Niilo Jaakonpoika kertoo, että haluaa jakaa 3/4 manttaalin talonsa (johon kuuluu puoleen manttaalin alennettu Tolosen kotitaloa ja neljännesmanttaalin Sassi) kahdeksi 3/8 manttaalin taloksi poikiensa Jaakon ja Juhon kesken:
Iin kesäkäräjät 11-12.07.1692 (KO a:13; rr29), oikealta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691171).
Niilolla on ilmeisesti ainakin seuraavat lapset:
- Jaakko Niilonpoika, n.1629-06.09.1696
- Juho Niilonpoika, n.1656-01.05.1696
- Kirstin Niilontytär, +28.09.1685, (puoliso: Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen)
- Karin Niilontytär, n.1652-13.06.1697, (puoliso: Jaakko Sigfridinpoika Päkkilä, vihitty 12.12.1681)
- Anna Niilontytär, +24.12.1682, (puoliso: Heikki Josefinpoika Kurtti, vihitty: 09.02.1682)
Juho Niilonpojan menehdyttyä, hänen vaimonsa Anna Laurintytär avioituu Matti Antinpoika Junnila eli Huovilan kanssa 02.02.1697. Avioliitto jää lyhytaikaiseksi, sillä Matti haudataan kaksi kuukautta vihkiäisten jälkeen. Tämän jälkeen taloon muuttavat Kellosta Martti Eskonpoika Rautio Teppo ja tämän vaimo Marketta Simontytär, sekä poika Simo Martinpoika Teppo ja tämän vaimo Anna Heikintytär.
Jaakko Niilonpojan menehdyttyä hänen talonsa isännyyttä jää jatkamaan hänen poikansa, Jaakko Jaakonpoika. Jaakko Niilonpojan leskivaimo, Elina Juhontytär, avioituu Antti Pentinpoika Sääväläisen kanssa 15.04.1700 ja muuttaa Etelä-Iihin.
Jaakko Jaakonpoika ottaa vuonna 1702 Tolosen taloon yhtiömieheksi vaimonsa, Brita Jaakontytär Pernun, serkun Lauri Antinpoika Kaiston:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1702 (KO a:23, rr39), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533365).
Lauri Kaisto muuttaa kuitenkin vaimonsa, Valpuri Erkintytär Puuperän, kanssa Haukiputaalla sijaitsevaan Puuperän taloon vuoden 1705 tietämillä. Lauri muuttaa perheineen vuoden 1710 tietämillä Haukiputaalta Etelä-Iissä sijaitsevaan Tenulan eli Hemmilän eli Säävälän taloon.
Jaakko Jaakonpoika Sassi muuttaa perheineen Etelä-Iin Pernun taloon vuoden 1707 tietämillä.
Jaakon talon isännöintiä, ja kestikievarin pitoa, tulee jatkamaan haukiputaalainen Filip Tuomaanpoika Luukela:
Talvikäräjät 05.03-08.03.1707 (KO a:28, rr44), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535075).
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Kiitos Sari Kyröläinen taloa koskevasta perusteellisesta selvityksestä. Tässä on taas paljon asian sulattamista, jotta asia aukeaa oikealla tavalla.
Terveisin Väinö A.
Onko mahdollista, että Jaakko Höyhtyän muutettua Haukiputaalta Iin Kyröläiseen, hänen poikansa Jaakko s.28.12.1786 ja Antti s.1784 olisivat
myös muuttaneet isänsä kanssa Kyröläiseen.
Näin ollen nämä Jaakko ja Antti olisivat olleet sotilaita, joista Jaakko palasi
Kyröläiseen ja Antti kaatui sotareissulla.
Asiaa ihmetellen Väinö A.
Jouni Kaleva
16.07.14, 21:08
Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1704 talvikäräjillä sotilaaksi lähtenyt Antti Jaakonpoika mainitaan Jaakko Kyröläisen veljeksi:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (KO a:25, rr41), vasemmanpuoleinen sivu, alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532146).
Tämä juttu hämmentää, sillä Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen Antti poika haudattiin 24.04.1694.
Kuka on tässä jutussa mainittu Jaakko Kyröläinen ja kenen poika on Antti Jaakonpoika? Mikäli Antti Jaakonpoika on Jaakko Klemetinpojan poika, niin olisiko ensimmäisestä ja toisesta avioliitoista syntyneillä Anders pojilla ollut eri etunimet (esim. Antti ja Arvid), joille molemmille olisi käytetty ruotsinkielistä muotoa Anders?
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Hei Sari
Loistava ja täydellinen selvitys, joka asettaa kyllä Jaakon uuteen perheeseen. Tilannetta voisi varmaan selittää se, että Jaakko Klemetinpoika perheineen oli melko lailla kuollut 1697 mennessä, vain tämä Jaakko s.n.1684 näyttäisi jääneen eloon. Tällöin olisi luonnollista, että 1698 naimakaupan kautta taloon tullut Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä olisi ottanut 12-vuotiaan Jaakon kasvattipojakseen. Kun 1701 osui väenotto taloon, niin uuden isännän ei auttanut muu kuin lähettää sotareissulle Riikaan oma Antti-poikansa. Tästä minulla on viitteenä tämmöinen kirjaus Anttia koskien: Kirjoitettu 1701 Olhavasta isänsä puolesta sotamieheksi Pohjanmaan rykmentin Mörlingin komppaniaan. (Kankaanpää: SSV 46 (2005) s. 376) Sitten vasta 1714 oli tämän Jaakon vuoro. Siispä vielä nuo ruodutusluettelot pitäisi käydä läpi, mutta en tähään hätään löytänyt 1701 rullaa.
Kiitos Jouni.
Haluan vielä kysyä jatkokysymyksen. Onko mitään varmaa tietoa, että Haukiputaalla 28.12.1786 syntynyt Jaakko Jaakonpoika olisi muuttanut isänsä mukana Iihin Kyröläiseen. Miksi vain Antti olisi muuttanut Kyröläiseen?
Onko Iin rippikirjoissa 1700- alkaen kirjattu Jaakko Klemetinpoika, joka on mennyt naimissin Susannan kanssa.
Terv. Väinö A.
Jouni Kaleva
17.07.14, 08:47
Kiitos Jouni.
Haluan vielä kysyä jatkokysymyksen. Onko mitään varmaa tietoa, että Haukiputaalla 28.12.1786 syntynyt Jaakko Jaakonpoika olisi muuttanut isänsä mukana Iihin Kyröläiseen. Miksi vain Antti olisi muuttanut Kyröläiseen?
Onko Iin rippikirjoissa 1700- alkaen kirjattu Jaakko Klemetinpoika, joka on mennyt naimissin Susannan kanssa.
Terv. Väinö A.
Hei
Nämä ovat juuri ne ydinkysymykset, joita Sari Peltonen perusteellisesti käsittelee. Ongelman ydin on se, että näkyy olleen kaksi lähes samanikäistä Jaakko Jaakonpoikaa, joilla eri vanhemmat.
Tuo 1686 H-putaalla syntynyt Jaakko on Sarin esittämän käräjäjutun perusteella varmasti ollut huollettavana Jaakko Rehun luona, tästä Rehu oli perimässä luvattua lehmää ao. Jaakon veljeltä, lukkari Matti Jaakonpojalta.
Jotenkin tuo mielestäni viittaisi siihen, että tämä Jaakko oli ja pysyi Rehussa. Tai siellä kuoli tai siirtyi muualle, ja juuri silloin olisi Rehun "oikea hetki" hakea luvattua hoitopalkkaa.
Kyröläisen alkuperäisemmän suvun Jaakko Klemetinpojan perhe kuoli 1697 lukuunottamatta tätä Jaakko Jaakonpoikaa s. n. 1684. Tämä Jaakko kenties oli ajateltu tulevaksi talon isännäksikin. Hän selvisi sotareissultakin ja pysyykin sitten isäntänä kuolemaansa 1742 saakka. Tämän Jaakon vaimo on se Susanna joka tulee Kuivaniemestä Kyröläiseen 1705 (ensi rippimerkintä 26.12.1705). Ainoa kauneusvirhe tuossa kirjauksessa on, että tämä Jaakko kirjattu silloisen isännän (Höyhtyän) pojaksi, kuten Sari jo ansiokkaasti totesikin. Ehkäpä hyvinkin Jaakko oli ottopojan asemassa, tai pappi ei edes osannut ajatella, että tämä nimenomainen Jaakonpoika on eri sarjaa kuin isännän Antti-poika.
Kiitos Jouni valaisevasta vastauksesta. Nyt voimme olettaa, että Iin Kyröläisen suku on kuitenkin lähtösin Jaakko Klemetinpojasta eikä Jaakko Jaakonpoika Höyhtyästä.
terv. Väinö A.
Jouni Kaleva
17.07.14, 09:09
Jaakko Klemetinpojan perheestä näyttää selvinneen kuolonvuosien yli myös tytär Anna (kast. Annikka 21.4.1679). Hän lienee se, joka vihittiin 13.12.1698 Pirttitörmälle Yrjö Jakun kanssa?
Jouni Kaleva
17.07.14, 09:22
Kiitos Jouni valaisevasta vastauksesta. Nyt voimme olettaa, että Iin Kyröläisen suku on kuitenkin lähtösin Jaakko Klemetinpojasta eikä Jaakko Jaakonpoika Höyhtyästä.
terv. Väinö A.
Minusta voimme enemmän kuin olettaa, eli pitää todistettuna ;)
Tämä Jaakko Jaakonpoika (1684-1742) on myös minun 9. polven esi-isäni, joten taulut siitä taaksepäin menivät uusiksi.
Jouni Kaleva
17.07.14, 15:05
Hei
Tuo 1686 H-putaalla syntynyt Jaakko on Sarin esittämän käräjäjutun perusteella varmasti ollut huollettavana Jaakko Rehun luona, tästä Rehu oli perimässä luvattua lehmää ao. Jaakon veljeltä, lukkari Matti Jaakonpojalta.
Jotenkin tuo mielestäni viittaisi siihen, että tämä Jaakko oli ja pysyi Rehussa. Tai siellä kuoli tai siirtyi muualle, ja juuri silloin olisi Rehun "oikea hetki" hakea luvattua hoitopalkkaa.
.
Rehun taloon on Henkikirjassa 1708 kirjattu isäntä Jaakko, vaimo Walborg, pojanvaimo Walborg (=Matin vaimo), renki Jaakko, kuollut, sekä poika Matti, raihnainen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168952
Sopisi hyvin tämän oikeusjutun ajankohtaan kesällä 1709, että Rehu hakee korvausta tämän kuolleen rengin elatuksesta ja kasvatuksesta. Oikeusjutun mukaan, jos ymmärsin, elatussopimus oli tehty 1696 Jaakon ollessa 10-vuotias. Oletettavasti Jaakko-renki teki talon eteen töitä ainakin jo 16-vuotiaasta (1702-1708), mutta tuo työpanos ei Rehun mielestä kaiketi riittänyt korvaamaan lapsuuden 6v aikaa 1696-1701....
Jouni Kaleva
17.07.14, 16:00
Jaakko Jaakonpoika ottaa vuonna 1702 Tolosen taloon yhtiömieheksi vaimonsa, Brita Jaakontytär Pernun, serkun Lauri Antinpoika Kaiston:
Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1702 (KO a:23, rr39), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533365).
Lauri Kaisto muuttaa kuitenkin vaimonsa, Valpuri Erkintytär Puuperän, kanssa Haukiputaalla sijaitsevaan Puuperän taloon vuoden 1705 tietämillä. Lauri muuttaa perheineen vuoden 1710 tietämillä Haukiputaalta Etelä-Iissä sijaitsevaan Tenulan eli Hemmilän eli Säävälän taloon.
Jaakko Jaakonpoika Sassi muuttaa perheineen Etelä-Iin Pernun taloon vuoden 1707 tietämillä.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Hei Sari
Jälleen valtava tietopankki Sassi-Tolosista. Tässä yhteydessä loistava lisäys omiin tietoihini oli tämä Lauri Antinpoika Kaisto. Tuo käräjäjutun termi syskonebarn saattaa olla joskus epämääräinen, mutta tässä tapauksessa varmistuu ihan nykymielessä serkuksi. Brita Jaakontr. Pernun äidin Margareta Yrjäntr. Pernun sisar Brita Yrjöntr. Pernu oli naimisssa Antti Erkinpk. Kaiston kanssa ja siispä Lauri heidän poikansa.
Mistä löysit tuon varmistuksen, että Laurin vaimo oli Puuperä?
Jouni Kaleva
17.07.14, 16:46
Klemetillä näyttäisi olevan ainakin seuraavat lapset:
- Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen, n.1641-29.11.1696 (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1674-1697; Jaakko ja hänen Anna vaimonsa mainitaan kuolleiksi vuoden 1697 henkikirjassa)
(Jaakon 1. puoliso: Kirstin Niilontytär Sassi, +28.09.1685; 2. puoliso: Anna Niilontytär Sorola, n.1656-06.06.1697, vihitty: 15.04.1691)
- Tapani Klemetinpoika (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1674-1676)
- Karin Klemetintytär (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1674-1681)
- Yrjö Klemetinpoika (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1677-1689 ja 1692-1698; mainitaan kuolleeksi vuoden 1698 henkikirjassa)
(Yrjön puoliso: Karin Antintytär Kauppila, Etelä-Ii, vihitty 07.12.1683)
- Heikki Klemetinpoika (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1683-1692)
(Heikin puoliso: Liisa Matintytär Raasakka, vihitty 04.03.1688)
(Heikki muuttaa Kuivaniemelle Kestilän taloon; Heikki kirjataan Kuivaniemelle henkikirjoissa vuosina 1695-1713; Heikki kirjataan rippikirjoissa Kestilän talon vuoteen 1714)
- Klemet Klemetinpoika (+n.1693) (kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon 1688-1691)
(Klemet avioituu 26.01.1690 Valpuri Simontytär Pernun kanssa (s.n.1665); Valpuri vaimo menehtyy reilu kaksi kuukautta vihkimisen jälkeen; Klemet avioituu uudelleen Karin Jaakontytär Pernun kanssa 08.11.1691; Klemet ilmeisesti muuttaa vävyksi Pernun taloon, sillä vuoden 1692 henkikirjassa Jaakko Pernun taloon kirjataan vävy Klemet ja tämän Karin vaimo; Klemet ilmeisesti menehtyy vuoteen 1693 mennessä, sillä leskivaimo Karin Jaakontytär Pernu vihitään Jaakko Yrjönpoika Jakun kanssa 12.12.1693 ja Karin muuttaa Jakun taloon; Karinin toinen mies haudataan 25.04.1697; Karin avioituu uudelleen 21.11.1699 Heikki Antinpoika Siiran kanssa 21.11.1699; Karin ja hänen kolmas miehensä kirjataan vuosien 1700-1701 henkikirjoissa Pernun taloon)
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
Kiitos näistäkin täsmennyksistä, Sari!
Varmaan tiesitkin, että Yrjö Klemetinpk. haud. 6.6.1697. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/41.htm
Yrjön vaimoa olen kovasti epäillyt Kauppilaksi, mutta kuinka tuo todistetaan?
Klemetin vaimo Carin Jaakontr. Pernu ehti olla peräti neljässä aviossa. Heikki Siira oli kotivävynä Pernulla RK Ii 1700-06. Rippikirjan mukaan pariskunta siirtynyt n. 1702-1703 Pirttitörmälle. Ovat siellä Kuopion l. Jaaran talossa 1706 loppuun, mutta pariskuntaa ei löydy rippikirjasta 1707-13.
Mahdollisesti se "gl.Carin" joka kirjattu 1731 Etelä-Iin Pernun taloon, olisi synnyinkodissaan leskeysaikanaan, sisarenpoika Kustaa isäntänä. Tämän jälkeen Carin vihitään neljännen kerran 18.5.1732 Heikki Markuksenpk. Maalismaan kanssa. Morsian oli n. 65-v ja onnellinen sulhanen n. 24v. Heikki esiintyy sittemmin sotilasnimellä Björn (!). Carin haud. 20.4.1747 80-v iässä. Sotilas-Heikki ottaa toiseksi vaimokseen 1.10.1749 nyt hieman nuoremmasta päästä, n. 26-vuotiaan Karin Juhontr. Jussilan s. 1.12.1723.
tellervoranta
17.07.14, 18:20
Onkohan tämä sama Rehu kuin esipolvissani eli talo Jokikylässä vanhan ja uuden tien risteyksessä. v.1708 pitäisi näkyä jo esi-isäni Jacob Jacobpka Rehu 1.Vesa? s.x.7.1691 k. (ha) 2.3.1782.
Rehun taloon on Henkikirjassa 1708 kirjattu isäntä Jaakko, vaimo Walborg, pojanvaimo Walborg (=Matin vaimo), renki Jaakko, kuollut, sekä poika Matti, raihnainen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168952
Sopisi hyvin tämän oikeusjutun ajankohtaan kesällä 1709, että Rehu hakee korvausta tämän kuolleen rengin elatuksesta ja kasvatuksesta. Oikeusjutun mukaan, jos ymmärsin, elatussopimus oli tehty 1696 Jaakon ollessa 10-vuotias. Oletettavasti Jaakko-renki teki talon eteen töitä ainakin jo 16-vuotiaasta (1702-1708), mutta tuo työpanos ei Rehun mielestä kaiketi riittänyt korvaamaan lapsuuden 6v aikaa 1696-1701....
Jouni Kaleva
17.07.14, 18:40
Onkohan tämä sama Rehu kuin esipolvissani eli talo Jokikylässä vanhan ja uuden tien risteyksessä. v.1708 pitäisi näkyä jo esi-isäni Jacob Jacobpka Rehu 1.Vesa? s.x.7.1691 k. (ha) 2.3.1782.
Ei kait Rehuja ole kuin yksi talo? Vielä 1713 tässä on Jacob Rehu + hustru, sonahustru Walborg ja dotter Carin. Käsittääkseni tämä on vanhaisäntä Jaakko Laurinpoika. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699
HK 1726 antaa sitten Rehu Jacob, hustru Lisa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314640 ja tämä varmaan tuo tarkoittamasi Jaakko Jaakonpoika, joka olisi edellämainitun Jaakko Laurinpojan poika. Mitä tuossa välillä 1714-25 tapahtui, en ole tutkinut. Talo on selvästi sama 1/6 mantt. talo kummassakin.
tellervoranta
17.07.14, 18:54
No näin minäkin ajattelen. Jaakko Jaakonpojan s.1691 vaimo Liisa Simontr Puuperä s.5.9.1691. En tiedä miksi minulla Jaakko Rehun perässä lukee 1.Vesa.
...yhdessä listassa on sitten Jaakon s.1691 vanhempina mainittu Jaakko Laurinpka Rehu ja Valpuri Eskontr.
Pekka Paavola
17.07.14, 19:25
Siinä se on Rehu Nr.12, missä vanha ja uus tie erkanee. Naapurina Maalin-Autio l. Kuivala Nr. 41.
-Pekka Paavola-
tellervoranta
17.07.14, 21:32
Alla olevassa linkissä on Jaakko Laurinpka Rehun ja vo Valpurin lapsen Britan kastetiedot, s.9.9.1689. Kummeina on Sipolaa ja Pöllöäkin, mutta, mutta, ihan käsittämätöntä: kummeina on Jaakko Laurinpka Rehu? ja sitten vielä Jaakko Rehun vaimo Karin. Kummi Jaakko Jaakonpojan sukunimestä en saa selvää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318824
Jouni Kaleva
18.07.14, 07:20
Alla olevassa linkissä on Jaakko Laurinpka Rehun ja vo Valpurin lapsen Britan kastetiedot, s.9.9.1689. Kummeina on Sipolaa ja Pöllöäkin, mutta, mutta, ihan käsittämätöntä: kummeina on Jaakko Laurinpka Rehu? ja sitten vielä Jaakko Rehun vaimo Karin. Kummi Jaakko Jaakonpojan sukunimestä en saa selvää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318824
Niinpäs on! Tuskin isä oli lapsensa kummina. Jos ei ole sekoilua (esim. kummi p.o. Lars Jacobsson tms....) niin sitten Rehuja on ollut 1600-luvulla laajemminkin.
Se sotkuinen sukunimi voisi olla Luukila? Silloin se voisi ehkä olla sama kuin tämän ketjun keskushenkilö, Jaakko Jaakonp. Höyhtyä? Osa hänen lapsistaan käytti myöhemmin Luukila-nimeä. Jaakko Höyhtyällä ja Jaakko Rehulla oli tietysti läheiset välit, kun jälkimmäinen otti myöhemmin edellisen lapsen elatukseensa.
s.peltonen
24.07.14, 17:47
Onko mahdollista, että Jaakko Höyhtyän muutettua Haukiputaalta Iin Kyröläiseen, hänen poikansa Jaakko s.28.12.1786 ja Antti s.1784 olisivat myös muuttaneet isänsä kanssa Kyröläiseen.
Näin ollen nämä Jaakko ja Antti olisivat olleet sotilaita, joista Jaakko palasi
Kyröläiseen ja Antti kaatui sotareissulla.
Tervehdys Väinö,
Vaikka Jaakko Jaakonpoika Kyröläisiä oli kaksi (Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen poika ja Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen poika), niin vuoden 1728 kesäkäräjillä ollut juttu viittaisi siihen, että sodasta palannut Jaakko Jaakonpoika Kyröläinen on Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen poika.
Jutussa mainitaan, että Oulussa asuva Klemet Jaakonpoika Luukelan (joka vaikuttaa olevan Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen poika) isä avioitui aikoinaan olhavalaisen (ja aiemmin sotilaana toimineen) Jaakko Kyröläisen isän pikkuveljen lesken kanssa.
Tähän on kovin vaikea keksiä muuta selitystä kuin se, että Klemet Jaakonpoika Kyröläinen Luukela Walbinin isä on Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläinen, joka avioitui Yrjö Klemetinpoika Kyröläisen (s.n.1656) leskivaimon (Karin Antintytär Kauppilan) kanssa; ja että sodasta Kyröläisen taloon palanneen Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen isä on Jaakko Klemetinpoika Kyröläinen (s.n.1641).
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
24.07.14, 17:52
Jaakko Klemetinpojan perheestä näyttää selvinneen kuolonvuosien yli myös tytär Anna (kast. Annikka 21.4.1679). Hän lienee se, joka vihittiin 13.12.1698 Pirttitörmälle Yrjö Jakun kanssa?
Tervehdys Jouni,
Olen kanssasi samaa mieltä, että Yrjö Matinpoika Jakun kanssa avioitunut Anna Jaakontytär Kyröläinen sopisi Jaakko Klemetinpoika Kyröläisen tyttäreksi.
Yrjö Jakun leskivaimo Anna Jaakontytär Kyröläinen avioituu 05.07.1719 Heikki Jaakonpoika Päkkilän kanssa ja pari asuu Pirttitörmän Päkkilän / Laurilan talossa. Heikki haudataan 08.02.1736 ja Anna avioituu Antti Antinpoika Päkkilän kanssa 06.03.1737. Anna haudataan 15.12.1756 ja Annan leski Antti Antinpoika avioituu 27.03.1758 Brita Antintytär Kalevan kanssa. Vuosien 1753-1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365671) rippikirjassa Antti Antinpojan vaimon syntymävuosi näyttää olevan Brita Antintytär Kalevan syntymäaika ja kuolinaika näyttäisi olevan Anna Jaakontyttären kuolinaika.
Kuolinkirjan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/35.htm) mukaan Anna on kuollessaan 86-vuotias, eli olisi syntynyt noin 1670. Saattaisi hyvinkin olla niin, että Annan ikä on kuolinkirjassa kirjattu yläkanttiin; ja että Anna ja Annika eivät olisi saman perheen kaksi eri tytärtä, vaan olisivat sama henkilö (Anna ja Annika nimiä näytettäisiin usein käytetyn samasta henkilöstä).
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
24.07.14, 17:57
Tervehdys Jouni,
Tämän jälkeen Carin vihitään neljännen kerran 18.5.1732 Heikki Markuksenpk. Maalismaan kanssa.
Paljon Kiitoksia Karin Jaakontytär Pernun neljännen avioliiton tiedosta!
Yrjön vaimoa olen kovasti epäillyt Kauppilaksi, mutta kuinka tuo todistetaan?
Vuoden 1706 käräjillä tulee esiin, että Yrjö Klemetinpoika Kyröläisen vaimon (sittemmin Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen vaimon), Karin Antintyttären isä näyttäisi olevan Antti Markuksenpoika Kauppila:
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1706 (KO a:27, rr43), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534005).
Iin kesäkäräjät 13.07-17.07.1706 (KO a:27, rr43), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534064).
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
24.07.14, 18:03
Brita Jaakontr. Pernun äidin Margareta Yrjäntr. Pernun sisar Brita Yrjöntr. Pernu oli naimisssa Antti Erkinpk. Kaiston kanssa ja siispä Lauri heidän poikansa.
Mistä löysit tuon varmistuksen, että Laurin vaimo oli Puuperä?
Tervehdys Jouni,
Vuoden 1705 talvikäräjillä Lauri Antinpojan appiukoksi mainitaan Erkki Puuperä, anopiksi Valpuri Martintytär ja langoksi Simo (Erkki ja Simo olivat tuolloin jo edesmenneitä ja Simolta oli jäänyt kolme alaikäistä lasta):
Talvikäräjät 10.01-13.01.1705 (KO a:26, rr42), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534381).
Valpurin vanhemmiksi käräjäjutun perusteella sopisivat Erkki Tuomaanpoika Puuperä ja Valpuri Martintytär. Valpurin veljeksi sopisi Simo Erkinpoika Puuperä, joka avioitui 30.11.1689 Marketta Simontytär Vehkaperän kanssa.
Simo (Erkinpoika) Puuperä mainitaan edesmenneeksi vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192) henkikirjassa. Vuosien 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774786)-1701 henkikirjoissa taloon kirjataan Lauri (ilmeisesti Kaisto) ja Valpuri. Vuoden 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162308) henkikirjassa Laurin mainitaan muuttaneen Olhavaan ja taloon kirjataan Heikki ja tämän vaimo Malin.
Vuodesta 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697581) alkaen Lauri ja tämän Valpuri vaimo kirjataan jälleen Puuperän taloon.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Jouni Kaleva
25.07.14, 10:24
Anna haudataan 15.12.1756 ja Annan leski Antti Antinpoika avioituu 27.03.1758 Brita Antintytär Kalevan kanssa. Vuosien 1753-1759 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365671) rippikirjassa Antti Antinpojan vaimon syntymävuosi näyttää olevan Brita Antintytär Kalevan syntymäaika ja kuolinaika näyttäisi olevan Anna Jaakontyttären kuolinaika.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Juuri noin. Tuossa rippikirjassa on suoraan täsmennettykin kuolinajan 1756 yläpuolelle, että kyseessä Anna.
Menee jo kovasti ohi otsikon, mutta tuolle Antti Antinpk. Päkkilälle en ole löytänyt lähtökohtaa sitkeästä hakemisesta huolimatta.
Jouni Kaleva
25.07.14, 10:49
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia Karin Jaakontytär Pernun neljännen avioliiton tiedosta!
Vuoden 1706 käräjillä tulee esiin, että Yrjö Klemetinpoika Kyröläisen vaimon (sittemmin Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen vaimon), Karin Antintyttären isä näyttäisi olevan Antti Markuksenpoika Kauppila:
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1706 (KO a:27, rr43), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534005).
Iin kesäkäräjät 13.07-17.07.1706 (KO a:27, rr43), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534064).
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Kiitos kovasti näistä! Tässähän Carin ajaa veljeään Juho Antinpk. Kalevaa osuudestaan kotitilaansa 2/3 kr.mantt. Kauppilaan. Juho oli siirtynyt Kalevalle 1698 (ei näy tässä jutussa). Sisarussarjasta muut olivat jo kuolleet, paitsi Kuivaniemen Kestilään mennyt Matti Antinpoika.
Jouni Kaleva
25.07.14, 11:06
Tervehdys Jouni,
Vuoden 1705 talvikäräjillä Lauri Antinpojan appiukoksi mainitaan Erkki Puuperä, anopiksi Valpuri Martintytär ja langoksi Simo (Erkki ja Simo olivat tuolloin jo edesmenneitä ja Simolta oli jäänyt kolme alaikäistä lasta):
Talvikäräjät 10.01-13.01.1705 (KO a:26, rr42), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534381).
Valpurin vanhemmiksi käräjäjutun perusteella sopisivat Erkki Tuomaanpoika Puuperä ja Valpuri Martintytär. Valpurin veljeksi sopisi Simo Erkinpoika Puuperä, joka avioitui 30.11.1689 Marketta Simontytär Vehkaperän kanssa.
Simo (Erkinpoika) Puuperä mainitaan edesmenneeksi vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192) henkikirjassa. Vuosien 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774786)-1701 henkikirjoissa taloon kirjataan Lauri (ilmeisesti Kaisto) ja Valpuri. Vuoden 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162308) henkikirjassa Laurin mainitaan muuttaneen Olhavaan ja taloon kirjataan Heikki ja tämän vaimo Malin.
Vuodesta 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697581) alkaen Lauri ja tämän Valpuri vaimo kirjataan jälleen Puuperän taloon.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Sari
Kiitos taas näistä löydöistä! Tuossa taisi näkyä myös että anoppi Valpuri Martintytär oli kuollut "edellissyksynä" eli 1704.
s.peltonen
25.07.14, 13:08
Juuri noin. Tuossa rippikirjassa on suoraan täsmennettykin kuolinajan 1756 yläpuolelle, että kyseessä Anna.
Menee jo kovasti ohi otsikon, mutta tuolle Antti Antinpk. Päkkilälle en ole löytänyt lähtökohtaa sitkeästä hakemisesta huolimatta.
Tervehdys Jouni,
Antti Antinpoika on jäänyt myös minulle epäselväksi; toivottavasti myöhempien käräjäpöytäkirjojen lukeminen toisi asiaan selvyyttä.
Antteja Päkkilän talossa on 1700-luvun alussa Antti Sigfridinpoika Saarela Maalismaa ja Antti Pekanpoika Päkkilä, mutta en ole heitäkään suoriltaan osannut yhdistää Antti Antinpoikaan. Antti Pekanpoika vaikuttaa olevan liian nuori ollakseen Antti Antinpojan isä.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
25.07.14, 13:14
Kiitos kovasti näistä! Tässähän Carin ajaa veljeään Juho Antinpk. Kalevaa osuudestaan kotitilaansa 2/3 kr.mantt. Kauppilaan. Juho oli siirtynyt Kalevalle 1698 (ei näy tässä jutussa). Sisarussarjasta muut olivat jo kuolleet, paitsi Kuivaniemen Kestilään mennyt Matti Antinpoika.
Tervehdys Jouni,
Kyröläisen taloon avioitunut Karin Antintytär Kauppila vaikuttaisi olevan Etelä-Iin pienemmästä Kauppilan talosta; Karin vaikuttaisi olevan Antti Markuksenpoika Kauppilan (n.1637-18.04.1697) ja Brita Mikontyttären (n.1635-02.04.1697) tytär; ja Markus Heikinpoika Kauppilan (s.n.1607) pojan tytär. Karinin sisar, Liisa Antintytär Kauppila, avioitui Juho Tuomaanpoika Alatalo Kälkäjän kanssa 06.12.1691. Karin penää vuoden 1698 talvikäräjillä äitinsä perintöä sisarensa mieheltä, Juho Kälkäjältä:
Iin talvikäräjät 26.02,28.02.1698 (KO a:19; rr35), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695642).
Saattaa olla, että suuremman Kauppilan talon isännälle, vääpeli Antti Tuomaanpoika Kauppilalle, ei joko syntynyt tyttäriä, taikka sitten tyttäret olivat kuolleet vuoteen 1688 mennessä. Kun vääpelin perintöä jaetaan vuonna 1688, niin hänen lapsistaan mainitaan vain viisi poikaa: Antti, Juho, Kustaa, Jaakko ja Matti (mikäli vääpelillä oli muita lapsia, he ovat tuolloin mahdollisesti jo edesmenneitä; mikäli edesmenneillä lapsilla olisi ollut elossa olevia jälkeläisiä heidät luultavasti olisi mainittu perinnön jaon yhteydessä):
Iin talvikäräjät 17.02.1688 (KO a:8; rr25), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689100).
Antti Markuksenpoika Kauppilan talo velkaantuu pahasti; asiaa käsitellään vuoden 1687 kesäkäräjillä:
Iin kesäkäräjät 14-16.07.1687 (KO a:7; rr24), Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688640).
Seuraavan vuoden talvikäräjillä Antti Markuksenpojan talo kuulutetaan toiseen kertaan:
Iin talvikäräjät 17.02.1688 (KO a:8; rr25), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689096).
Vuoden 1688 kesäkäräjillä Juho Nuutinpoika Pihlman esittää Juho Antinpoika Kauppilan valtuuttamana Antti Markuksenpojan talon asiaa:
Iin kesäkäräjät 11-12.07.1688 (KO a:8; rr25), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689371).
Juho Antinpoika Kauppila näytettäisiin mainittavan Antti Markuksenpoika Kauppilan sukulaiseksi ("hans frende"), mutta se ei ei ole selvinnyt, että mitä kautta sukulaisuus tulisi.
Kun Juho saa pienemmän Kauppilan talon itselleen, ovat molemmat Kauppilan talot vääpeli Antti Tuomaanpojan poikien isännöimiä (isompaa Kauppilan taloa jäi isännöimään vääpelin vanhin poika, Antti Antinpoika). Veljekset kinastelevat niitystä vuoden 1689 talvikäräjillä:
Iin talvikäräjät 15-16.02,18-19.02.1689 (KO a:9; rr26), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667229).
Vuoden 1695 kesäkäräjillä käsitellään pienemmän Kauppilan talon verotuksellisen koon alentamista neljännesmanttaaliin:
Iin kesäkäräjät 17-19.07.1695 (KO a:16; rr32), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693116).
Vuoden 1698 kesäkäräjillä käsitellään sitä, kun Juho Antinpoika Kauppila ylösottaa edesmenneen Matti Pernu (Kalevan) talon.
Iin kesäkäräjät 22-23.07.1698 (KO a:19; rr35), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695949).
Juho ajaa sinnikkäästi useilla käräjillä pienemmän Kauppilan talon (joka on perintötalo) ja Kalevan kruununtalon yhdistämistä yhdeksi savuksi; tässä siihen liittyen pari linkkiä:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (KO a:25, rr41), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532164).
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1707 (KO a:28, rr44), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535089).
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
25.07.14, 13:15
Tuossa taisi näkyä myös että anoppi Valpuri Martintytär oli kuollut "edellissyksynä" eli 1704.
Tervehdys Jouni,
Hyvä huomio; olet aivan oikeassa!
Minulta oli päässyt Valpurin kuolinaika lipsahtamaan ohi silmien; nyt sai Valpurinkin kuolinvuoden talolistaan.
Paljon Kiitoksia!
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Jouni Kaleva
25.07.14, 15:12
Tervehdys Jouni,
Kyröläisen taloon avioitunut Karin Antintytär Kauppila vaikuttaisi olevan Etelä-Iin pienemmästä Kauppilan talosta; Karin vaikuttaisi olevan Antti Markuksenpoika Kauppilan (n.1637-18.04.1697) ja Brita Mikontyttären (n.1635-02.04.1697) tytär; ja Markus Heikinpoika Kauppilan (s.n.1607) pojan tytär. Karinin sisar, Liisa Antintytär Kauppila, avioitui Juho Tuomaanpoika Alatalo Kälkäjän kanssa 06.12.1691. Karin penää vuoden 1698 talvikäräjillä äitinsä perintöä sisarensa mieheltä, Juho Kälkäjältä:
Iin talvikäräjät 26.02,28.02.1698 (KO a:19; rr35), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695642).
Saattaa olla, että suuremman Kauppilan talon isännälle, vääpeli Antti Tuomaanpoika Kauppilalle, ei joko syntynyt tyttäriä, taikka sitten tyttäret olivat kuolleet vuoteen 1688 mennessä. Kun vääpelin perintöä jaetaan vuonna 1688, niin hänen lapsistaan mainitaan vain viisi poikaa: Antti, Juho, Kustaa, Jaakko ja Matti (mikäli vääpelillä oli muita lapsia, he ovat tuolloin mahdollisesti jo edesmenneitä; mikäli edesmenneillä lapsilla olisi ollut elossa olevia jälkeläisiä heidät luultavasti olisi mainittu perinnön jaon yhteydessä):
Iin talvikäräjät 17.02.1688 (KO a:8; rr25), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689100).
Antti Markuksenpoika Kauppilan talo velkaantuu pahasti; asiaa käsitellään vuoden 1687 kesäkäräjillä:
Iin kesäkäräjät 14-16.07.1687 (KO a:7; rr24), Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688640).
Seuraavan vuoden talvikäräjillä Antti Markuksenpojan talo kuulutetaan toiseen kertaan:
Iin talvikäräjät 17.02.1688 (KO a:8; rr25), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689096).
Vuoden 1688 kesäkäräjillä Juho Nuutinpoika Pihlman esittää Juho Antinpoika Kauppilan valtuuttamana Antti Markuksenpojan talon asiaa:
Iin kesäkäräjät 11-12.07.1688 (KO a:8; rr25), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689371).
Juho Antinpoika Kauppila näytettäisiin mainittavan Antti Markuksenpoika Kauppilan sukulaiseksi ("hans frende"), mutta se ei ei ole selvinnyt, että mitä kautta sukulaisuus tulisi.
Kun Juho saa pienemmän Kauppilan talon itselleen, ovat molemmat Kauppilan talot vääpeli Antti Tuomaanpojan poikien isännöimiä (isompaa Kauppilan taloa jäi isännöimään vääpelin vanhin poika, Antti Antinpoika). Veljekset kinastelevat niitystä vuoden 1689 talvikäräjillä:
Iin talvikäräjät 15-16.02,18-19.02.1689 (KO a:9; rr26), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667229).
Vuoden 1695 kesäkäräjillä käsitellään pienemmän Kauppilan talon verotuksellisen koon alentamista neljännesmanttaaliin:
Iin kesäkäräjät 17-19.07.1695 (KO a:16; rr32), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693116).
Vuoden 1698 kesäkäräjillä käsitellään sitä, kun Juho Antinpoika Kauppila ylösottaa edesmenneen Matti Pernu (Kalevan) talon.
Iin kesäkäräjät 22-23.07.1698 (KO a:19; rr35), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695949).
Juho ajaa sinnikkäästi useilla käräjillä pienemmän Kauppilan talon (joka on perintötalo) ja Kalevan kruununtalon yhdistämistä yhdeksi savuksi; tässä siihen liittyen pari linkkiä:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (KO a:25, rr41), vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532164).
Iin talvikäräjät 05.03-08.03.1707 (KO a:28, rr44), oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535089).
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Hei Sari
Minulta on helle pehmittänyt pään ja sekoilin ihan vahingossa Karin Antintyttären ja Juho Antinpk. Kauppila/Kalevan sukulaisuudessa. Asiat ovat tietysti kuten esitit.
Näyttää, että Antti Markuksenpoika oli 1688 velkaantunut porvari Johan Estlanderille ja silloin Juho Antinpoika pääsi lunastamaan talon itselleen.
Tuossa 1706 jutussa mainitaan, että Juho olisi huolehtinut Antti Markuksenpojan 2 alaikäisestä lapsesta, ellen väärin ymmärtänyt. Tiedossa lapsista on Carin, tuolloin jo naimisissa Kyröläisessä, sekä Liisa (Kämärä). Kolmas lapsi voisi olla 18.4.1697 Iissä haudattu "En ung drg. Marcus Anderss: Kauppila, 16 v."
Edelleen tuossa 1706 jutussa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534065 (sivun alaosassa, perustelu nro 4: '"det kärandes (=Carin) fader (=Antti Markuksenpoika)" olisi hyväntahtoisesti mennyt Kalevalta khra Zacharias Ulhhegiuksen palvelukseen. Uhlhegius oli Iissä 1692-95. Tuota en oikein ymmärtänyt, olikohan niin, että Juho Antinpoika vapautui Antti Markuksepoikaan kohdistuneesta syytinkivelvollisuudesta, joka olisi liittynyt Kauppilan tilan lunastukseen?
s.peltonen
26.07.14, 17:03
Tervehdys Jouni,
Tuossa 1706 jutussa mainitaan, että Juho olisi huolehtinut Antti Markuksenpojan 2 alaikäisestä lapsesta, ellen väärin ymmärtänyt. Tiedossa lapsista on Carin, tuolloin jo naimisissa Kyröläisessä, sekä Liisa (Kämärä). Kolmas lapsi voisi olla 18.4.1697 Iissä haudattu "En ung drg. Marcus Anderss: Kauppila, 16 v."
Olen samaa mieltä; Markus sopisi hyvin Antti Markuksenpoika Kauppilan pojaksi. Mikäli hän olisi vääpelin poika hänet olisi luultavasti mainittu vääpelin perintöä jaettaessa. Jos hän olisi vääpelin vanhimman pojan poika, niin olisiko hän ollut renkinä 16-vuotiaana; toki mahdollista, mutta jollain tapaa Antti Markuksenpoika tuntuisi todennäköisemmältä isältä. Sekin tuntuisi "sopivalta", että Antti Markuksenpoika olisi nimennyt poikansa oman isänsä mukaan.
Edelleen tuossa 1706 jutussa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534065 (sivun alaosassa, perustelu nro 4: '"det kärandes (=Carin) fader (=Antti Markuksenpoika)" olisi hyväntahtoisesti mennyt Kalevalta khra Zacharias Ulhhegiuksen palvelukseen. Uhlhegius oli Iissä 1692-95. Tuota en oikein ymmärtänyt, olikohan niin, että Juho Antinpoika vapautui Antti Markuksepoikaan kohdistuneesta syytinkivelvollisuudesta, joka olisi liittynyt Kauppilan tilan lunastukseen?
Tuota samaa olen pohdiskellut. Tuo mainitsemasi selitys tuntuisi sopivalta; eli koska Juho lupasi pitää huolta Antista, niin siksi erikseen mainitaan Antin muuttaneen vapaaehtoisesti pois Kauppilan talosta.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Jouni Kaleva
26.07.14, 17:47
Tervehdys Jouni,
Olen samaa mieltä; Markus sopisi hyvin Antti Markuksenpoika Kauppilan pojaksi. Mikäli hän olisi vääpelin poika hänet olisi luultavasti mainittu vääpelin perintöä jaettaessa. Jos hän olisi vääpelin vanhimman pojan poika, niin olisiko hän ollut renkinä 16-vuotiaana; toki mahdollista, mutta jollain tapaa Antti Markuksenpoika tuntuisi todennäköisemmältä isältä. Sekin tuntuisi "sopivalta", että Antti Markuksenpoika olisi nimennyt poikansa oman isänsä mukaan.
Tuota samaa olen pohdiskellut. Tuo mainitsemasi selitys tuntuisi sopivalta; eli koska Juho lupasi pitää huolta Antista, niin siksi erikseen mainitaan Antin muuttaneen vapaaehtoisesti pois Kauppilan talosta.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Kun Karin Kyröläinen haki äitinsä perintöä sisaren mieheltä Juho Alatalolta, niin tämä mm. totesi "hyvä aikaa" hoitaneensa myös anopin nuorta tytärtä. Kuka tämä sitten lienee, pikavilkaisulla en löytänyt Alatalon henkikirjoista muuta kuin Juhon ja Liisa-vaimon, ei anoppia, ei kälyä. Talonsa menettänyt Antti Markuksenpoika näkyisi tulevan vastaan henkikirjassa 1695 talottomien joukossa, tässä vänrikki Carlmanin yläpuolella. Voisi siis sopia siihen, että Antti oli khra Uhlhegiuksen palveluksessa, mutta ei välttämättä rengin asemassa, ehkä enemmän niinkuin pehtori...? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983157
s.peltonen
26.07.14, 20:23
Tervehdys Jouni,
Kun Karin Kyröläinen haki äitinsä perintöä sisaren mieheltä Juho Alatalolta, niin tämä mm. totesi "hyvä aikaa" hoitaneensa myös anopin nuorta tytärtä. Kuka tämä sitten lienee, pikavilkaisulla en löytänyt Alatalon henkikirjoista muuta kuin Juhon ja Liisa-vaimon, ei anoppia, ei kälyä.
Liisan ja Karinin pikkusiskosta en ole löytynyt muuta tietoa kuin tuon maininnan käräjäjutussa. Vuosien 1707-1713 Alataloon kirjatut Marketta Antintytär ja Liisa Antintytär vaikuttavat olevan Antti Tuomaanpoika Alatalon tyttäriä. Sekin on jäänyt minulle epäselväksi, että missä Liisa Kauppila asui vuoden 1704 jälkeen. Vuoden 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697578) henkikirjassa Juho Tuomaanpoika Alatalo ja hänen Liisa vaimonsa kirjataan viimeisen kerran Alataloon.
Vuoden 1704 talvikäräjillä käsitellään Alatalon velkaantumista porvari Pertti Ohukaiselle (Matti Tuomaanpoika perheineen oli tuolloin jo hilpaissut Etelä-Iihin Kipinän taloon). Alatalossa asuivat tuolloin Antti Tuomaanpoika ja Juho Tuomaanpoika perheineen. Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin Ohukainen hyväntahtoisesti myöntää Antille luvan jäädä isännöimään Alataloa, mutta pikkuveljen, Juho Tuomaanpojan, on lähdettävä talosta:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (KO a:25, rr41), oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532153).
Samaisilla käräjillä Juho Tuomaanpoika Alatalo pyytää saada ylöstottaa Karjalankylässä sijaitsevan Matti Nikulan neljännesmanttaalin autiotalon. Ilmeisesti tämä ei taida ottaa tuulta purjeisiin, sillä veroluetteloiden mukaan Nikula näyttää jatkavan autiona:
Iin talvikäräjät 08.03-10.03.1704 (KO a:25, rr41), vasemmanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532164).
Vuoden 1709 kesäkäräjillä Juho Tuomaanpoika Alatalo pyytää saada ylösottaa Pirttitörmällä sijaitsevan Jaakko Turtisen 2/3 manttaalin autiotalon, mutta sekään ei oikein näytä onnistuvan:
Iin kesäkäräjät 29.06.1709 (KO a:30, rr46), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573130).
Olisivatko Juho Tuomaanpoika Alatalo ja hänen Liisa vaimonsa asuneen vuosina 1705-1710 Pirttitörmän toisessa Saarelan talossa (talo, josta Antti Sigfridinpoika Saarela muutti hieman aiemmin perheineen Pirttitörmän Päkkilän taloon)?
Pirttitörmään toiseen Saarelan taloon kirjataan vuosien 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886438), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695190), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12972254), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168948) ja 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921467) henkikirjoissa Juho Tuomaanpoika; vuosien 1706-1707 henkikirjassa vaimon nimeksi mainitaan Liisa. Vuoden 1710 henkikirjassa Juho Tuomaanpojan mainitaan lähteneen talosta; ja seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963853) vuoden henkikirjassa talon mainitaan yhdistyneen toiseen Saarelan taloon. Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390115) rippikirjassa toiseen Saarela Maalismaa taloon kirjataan Juho Maalismaa ja Liisa vaimo; Juholle viimeinen kirjaus on elokuulta 1712. Se ei ole minulle vielä selvinnyt, että ovatko kyseessä Juho Alatalo ja Liisa Kauppila, menehtyikö Juho vuoden 1712 tietämillä ja menehtyikö Liisa vaimo isovihan tiimellyksessä vai muuttiko hän jonnekin.
Talonsa menettänyt Antti Markuksenpoika näkyisi tulevan vastaan henkikirjassa 1695 talottomien joukossa, tässä vänrikki Carlmanin yläpuolella. Voisi siis sopia siihen, että Antti oli khra Uhlhegiuksen palveluksessa, mutta ei välttämättä rengin asemassa, ehkä enemmän niinkuin pehtori...? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983157
Tuo oli hyvä löytö, paljon kiitoksia!
Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968503) vuoden henkikirjassa Antti Markuksenpoika näyttäisi myöskin olevan itselliseksi kirjattuna Etelä-Iin listalla. Sitä seuraavan vuoden henkikirjasta Antti Markuksenpoikaa ei enää tunnu löytyvän; ehkä tiedot kerättiin huhtikuun jälkeen, jolloin sekä Antti Markuksenpoika että Markus Antinpoika olivat molemmat jo kuolleita. Voisiko tässä olla niin, että pientä Markusta ei ehditty nuoren iän vuoksi kirjata henkikirjoihin?
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
06.08.14, 22:07
Tervehdys Väinö,
En huomannut aiempaan viestiin laittaa linkkejä Kyröläisen talon osalta vuosilta 1547-1673. Laitan tähän linkkejä, joista Kyröläisen isännät saa tarkistettua kyseisiltä vuosilta. Listaan linkit neljässä viestissä (isäntä kerrallaan), jotta viesteistä ei tulisi liian pitkiä. Toivottavasti näihin viesteihin ei tule kovin pahoja kirjoitusvirheitä.
Varhaisemmissa luetteloissa talojen järjestys on vaihteleva; ja henkilöiden nimien kirjausasut vaihtelevat listalta toiseen. Vuotta 1608 edeltävissä maakirjoissa taloille mainitaan se kuinka monen veromarkan talo on kyseessä. Se ei ole yhtä pysyvä kuin myöhemmissä maakirjoissa käytetty manttaaliluku, mutta kuitenkin suuntaa antava. Alla olevissa listoissa olen vanhempien maakirjojen yhteyteen kirjoittanut sulkuihin: (veromarkkojen_määrä; nokkien_määrä; lehmien_määrä). Nokkien määrä kertoo sen, kuinka monesta nokasta (henkilöstä) talosta on kyseisenä vuonna maksettu veroa. Lehmien määrä kertoo sen, kuinka monesta täysikasvuisesta lehmästä talosta on kyseisenä vuonna maksettu veroa.
Seuraavassa listauksessa veroluetteloista on käytetty seuraavia lyhenteitä:
NVL - nokkaveroluettelo, MK - maakirja, KL - kymmenysluettelo, PL - parseeliluettelo, VL - jokin veroluettelo.
Ensimmäinen veroluettelo, jossa listataan Iin pitäjän isännät, on vuodelta 1547. Kyröläisen talo on siinä jo mukana. Vuosina 1547-1580 Kyröläisen talo kirjataan Tuomas Niilonpojan nimellä; vuosien 1578 ja 1579 kymmenysluetteloissa hänestä käytetään lisänimeä Kyröläinen. Talo kirjataan Tuomas Kyrön nimellä vielä vuoden 1581 kymmenysluettelossa. Vuoden 1582 kymmenysluettelossa talo kirjataan Tuomas Erkinpojan nimellä (saattaa olla, että siinä patronyymi on kirjattu virheellisesti ja kyse olisi edelleen Tuomas Niilonpojasta).
1547 NVL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632567): Thoms Nilisn (vasemmanpuoleisen sivun toinen nimi)
1548 NVL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627980): Tomas Nilsn (vasemmanpuoleisen sivun puolivälin tienoilla; Olhavan ensimmäinen nimi)
1549 VL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628199): Tos Nilson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1550 NVL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628374): Toms Nilsn (vasemmanpuoleinen sivu; kolmanneksi alin kylä; Olhavan toinen nimi)
1551 NVL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628692): Thms Nilsn (vasemmanpuoleinen sivu; toinen kylä; Olhavan toinen nimi)
1552 NVL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628871): Thoms Nl (vasemmanpuoleisen sivun alin nimi)
1553 NVL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2629067): Thomas Nl (vasemmanpuoleisen sivun kolmanneksi alin nimi)
1554 VL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2629438): Thoms Nl (oikeanpuoleisen sivun toinen nimi)
1556 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630104): Tho Nilsn (vasemmanpuoleisen sivun alin nimi)
1557 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630727): Thomas Nilsn (vasemmanpuoleinen sivu; toiseksi alin kylä; Olhavan toinen nimi)
1557 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630792): Thomas Nilsson (oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin nimi)
1558 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2631843): Tomas Nilsn (oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin talo)
1558 VL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2631761): Tomas Nilson (oikeanpuoleisen sivu; alin kylä; Olhavan neljäs nimi)
1559 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2634215): Tomas Nilson (3;3;3) (oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen talo)
1560 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2635241): Thomas Nilson (2 1/2; 4;2) (vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen talo; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1562 MK: <Olhava vaikuttaa puuttuvan luettelosta>
1562 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636324): Thoms Nilison (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas nimi)
1563 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636973): Thomas Nilson (3;4;4) (vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen talo; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1563 KL: <Olhava vaikuttaa puuttuvan luettelosta>
1564 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638678): Thomas Nilson (3;6;4) (vasemmanpuoleinen sivun puolenvälin tienoilla; Olhavan toinen talo)
1564 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639049): Thomas Nillsn (oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin nimi)
1565 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640016): Thomas Nilson (3;4;4) (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1565 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640201): Thomas Nilsn (oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen nimi)
1566 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641056): Thomas Nilsn (3;4;3) (vasemmanpuoleinen sivun ensimmäinen talo; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1566 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641278): Thomas Nilsn (oikeanpuoleisen sivu; keskimmäinen kylä; Olhavan toinen nimi)
1567 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641891): Thomas Nilsn (4;4;5) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1567 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642118): Thomas Nilsn (oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin nimi)
1568 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643251): Thomas Nilsn (4;3;5) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1568 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643382): Thomas Nilsn (oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin nimi)
1569 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644282): Thomas Nilsn (4;3;3) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1569 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644429): Thomas Nilsn (oikeanpuoleisen sivun kolmanneksi alin nimi)
1570 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645035): Thomas Nilsn (4;3;4) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1570 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645331): Thomas Nilsn (oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin nimi)
1571 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646174): Tomas Nilisn (4;5;4) (oikeanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1571 PL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647370): Thoms Nilsn (oikeanpuoleinen sivu; oikeanpuoleinen sarake; toinen talo, eli 12. rivi)
1571 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646551): Thoms Nilsn (oikeanpuoleisen sivun neljänneksi alin nimi)
1572 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647131): Thomas Nilson (4;4;4) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1572 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647531): Thoms Nilsn (oikeanpuoleisen sivun alin nimi)
1573 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647826): Thomas Nielsn (4;3;3) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1573 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648212): Thoms Nlsn (vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen nimi; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1574 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648474): Thomas Nielson (4;3;3) (vasemmanpuoleinen sivu; toinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1574 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648654): Thomas Nilsn (vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen nimi; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1575 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649064): Thomas Nielsn (4;3;3) (oikeanpuoleisen sivun alin nimi)
1575 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649359): Thomas Nilsn (oikeanpuoleisen sivun alin nimi)
1576 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633321): Thomas Nilsn (4;3;3) (vasemmanpuoleisen sivun alin nimi)
1576 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649738): Thomas Nilsn (vasemmanpuoleisen sivun toinen nimi)
1577 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650023): Thomas Nilsn (4;4;2) (vasemmanpuoleisen sivun neljäs nimi; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1577 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650339): Thoas Nilsn (oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin nimi)
1578 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633457): Thomas Nilsn (4;4;2) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1578 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669011): Thomas Kyroläine (oikeanpuoleisen sivun alin nimi)
1579 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669277): Thomas Nilsn (4;4;3) (oikeanpuoleisen sivun kolmas nimi)
1579 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669567): Thomas Kyloine (vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen nimi; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1580 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669787): Thomas Nielsn (3;3;2) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan kolmas talo)
1580 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670120): Thomas Nilsn (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan kolmas talo)
1581 MK: <kirjattuna jo Markus Martinpojan nimellä>
1581 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670721): Thos Kyro (oikeanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan toinen nimi)
1581 MK: <kirjattuna jo Markus Martinpojan nimellä>
1582 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671373): Thomas Erichsn (oikeanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan kolmas nimi)
Linkit Markus Martinpojan isännyyden ajalta ovat seuraavassa viestissä.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
06.08.14, 22:22
Tässä edellisen viestin jatkoksi linkit Kyröläisen taloon Markus Matinpojan isännyyden ajalta.
Talo kirjataan Markus Martinpojan nimellä vuosien 1581-1582 maakirjoissa; ja kaikissa veroluetteloissa vuosina 1583-1627. Lisäksi talo kirjataan Markuksen nimellä vielä vuoden 1629 myllytulliluettelossa ja vuoden 1631 maakirjassa; näissä molemmissa talot näyttäisivät olevan kirjattuna vanhojen isäntien nimillä, joten niiden perusteella ei oikein pysty päättelemään sitä asuuko mainittu isäntä enää talossa taikka onko hän edes elossa.
Seuraavassa listauksessa kirjaukset ovat seuraavasti:
MK - maakirja, KL - kymmenysluettelo, MTK - maantarkastuskirja, VTL - voudin tarkastusluvut, PKL - pariskuntaluettelo, VL - jokin veroluettelo,
KKL - karja- ja kylvöluettelo, MTL - myllytulliluettelo, ATL - autiotilaluettelo / lyhennysluettelo, RL - ruodutusluettelo.
1581 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670395): Marcg Mortensn (3;2;2) (oikeanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan kolmas nimi)
1581 KL: <kirjattuna vielä Tuomaan nimellä>
1582 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670969): Marcus Morthensn (3) (oikeanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan kolmas nimi; Venäläisten mainitaan polttaneen talot edellisenä vuonna)
1582 KL: <kirjattuna vielä Tuomaan nimellä>
1583 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671664): Marcg Marthnsn (1;2;1) (oikeanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan kolmas nimi) (talot mainitaan Venäläisen polttamiksi)
1583 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671971): Marcg Mårthensn (vasemmanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan toiseksi viimeinen nimi; tästä alkaen talo kirjataan myös kymmenysluetteloissa Markuksen nimellä)
1584 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672221): Marcy Morthnsn (4;3;4) (vasemmanpuoleinen sivu; keskimmäinen kylä; Olhavan kolmas talo)
1584 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672506): Marcg Mårthesn (oikeanpuoleinen sivu; toinen kylä; Olhavan viimeinen nimi)
1585 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672667): Marcg Mathsn? (1) (vasemmanpuoleisen sivun toinen nimi; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1585 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673098): Marcg Mårthesn (oikeanpuoleinen sivu; toinen kylä; Olhavan viimeinen nimi)
1586 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673286): March Morthnson (1;2;2) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1586 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673434): Marcg Mårthesn (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan ensimmäinen nimi)
1587 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673557): Marcus Morthnsn (1;2;2) (vasemmanpuoleisen sivun kolmas nimi; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1587 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673725): Marcg Mårthesn (oikeanpuoleinen sivu; toiseksi alin kylä; Olhavan kolmas nimi)
1588 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673786): Marcus Morttnsn (1;2;2) (oikeanpuoleinen sivu; toiseksi alin kylä; Olhavan alin nimi)
1588 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673995): Marcg Mårthesn (oikeanpuoleinen sivu; toinen kylä; Olhavan toiseksi alin nimi)
1589 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665669): Marcg Morttnson (1;2;2) (vasemmanpuoleinen sivu; toinen kylä; Olhavan viimeinen talo)
1589 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665918): Marcg Mårthsn (oikeanpuoleinen sivu; toinen kylä; Olhavan alin nimi)
1590 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666369): Marcg Morttnson (1) (oikeanpuoleinen sivu; toinen kylä; Olhavan alin talo; talot mainitaan Venäläisten polttamiksi)
1590 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666702): Marcg Mårthesn (vasemmanpuoleinen sivu; Olhava talot on listattuna Kuivaniemen listan lopussa; listan 4. alin nimi)
1591 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666986): Marcus Morthnsn (1;2;1) (vasemmanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan alin talo)
1591 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667399): Marcg Morthesn (vasemmanpuoleinen sivu; kolmanneksi alin nimi)
1592 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667792): Markus Morthensn (1;2;2) (vasemmanpuoleinen sivu; toiseksi alin kylä; Olhavan viimeinen talo)
1592 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668152): Marcg Morthensn (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan toinen nimi)
1593 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668505): Markus Mortsn (1;2;2) (oikeanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan toinen talo)
1593 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668803): Marcg Mårthesn (oikeanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan ensimmäinen nimi)
1594 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662386): Markus Mortsn (1;2;2) (vasemmanpuoleinen sivu; toiseksi alin kylä; Olhavan toinen talo)
1594 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662804): Marcg Mårthe (oikeanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan toinen nimi)
1595 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663083): Markus Morthsn (3;4;5) (vasemmanpuoleinen sivu; keskimmäinen kylä; Olhavan toinen talo)
1595 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663535): Marcg Mårthesn (vasemmanpuoleinen sivu; keskimmäinen kylä; Olhavan toinen nimi)
1596-1597: <veroluettelot puuttuvat>
1598 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663701): Marchus Morhsn (3;2;3) (vasemmanpuoleisen sivun alin talo)
1598 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663882): Marcg Mårthesn (oikeanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan toinen nimi)
1599 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664394): 1/2 Markus Mårtensn (3;4;2) (vasemmanpuoleinen sivu; ensimmäinen kylä; Olhavan kolmas talo)
1599 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664568): Marcg Morthesn (vasemmanpuoleinen sivu; alin kylä; Olhavan kolmas nimi)
1600 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665294): 1/2 Markus Mårtensn (3;4;2) (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas talo)
1600 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665506): Marcg Mrthsn (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas nimi)
1601 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659139): 1/2 Markus Mårtenson (3;4;4) (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas talo)
1601 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659383): Marcg Mårthsn (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan ensimmäinen nimi)
1602 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659874): Markus Morthensn (1 1/2;2;0) (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas talo)
1602 KL: <tältä vuodelta ei ole löytynyt kymmenysluetteloa>
1603 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660855): Markus Mårthnsn (1 1/2;2;1) (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas talo)
1603 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660780): Marcg Mårthesn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1604: <tältä vuodelta ei ole löytynyt veroluetteloita>
1605 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653121): 1/4 Markus Mårthnsn (1 1/2;1;-) (vasemmanpuoleinen sivu; oikeanpuoleinen sarake; kolmas talo alhaalta päin)
1605 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653169): Marcg Mårthensn (oikeanpuoleinen sivu; kolmanneksi alin nimi)
1606 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654487): 1/4 Markus Morhensn (1 1/2; 2;2) (oikeanpuoleinen sivu; vasemmanpuoleinen sarake; toinen talo)
1606 MTK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656816): 2/3 Markus Mårtensn (oikeanpuoleinen sivu; toinen talo)
1606 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654721): Marcg Morthesn (oikeanpuoleinen sivu; kolmas nimi alhaalta päin)
1607 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655579): 1/2 Markus Morthensn (1 1/2;2;2) (vasemmanpuoleinen sivu; toinen talo alhaalta päin)
1607 VTL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656963): 1/2 Markus Mårtenson (oikeanpuoleisen sivun 7. alin nimi; Olhavan talot ovat Kuivaniemen listalla)
1608 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656618): Markus Mårtheson (vasemmanpuoleisen sivun kolmas nimi)
1609 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658053): Markus Mårthesn (vasemmanpuoleisen sivun kolmanneksi alin nimi)
1609 PKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657691): Markus Mårtheson (1 pari) (oikeanpuolisen sivun 12. alin nimi)
1610 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658891): 2/3 Markus Mårtensn (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1610 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633689): Markus Mårthensn (vasemmanpuoleisen sivun kolmas nimi)
1610 PKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658971): Marchus Mårtensn (0 paria, 1 renki, 1 piika) (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas nimi)
1611 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651313): 2/3 Marcus Mårtensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1611 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651658): Markus Mårtesn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas nimi)
1611 PKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651371): Markus Morthensn (0 paria, 1 poika/renki, 1 tytär/piika) (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1612 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652260): Markus Morthensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan kolmas nimi)
1613 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637490): 2/3 Marcus Mårttenson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1613 VL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637362): 2/3 Markus Mårtenson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1613 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637982): Markus Morthesn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1614-1615 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638710): 2/3 Marcus Mårtenson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo; talon verotusta alennettu 1/6 manttaalilla)
1614-1615 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638885): 1/6 Marcus Morthsn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo; talosta 1/6 manttaalia "autiona")
1614 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638806): Markus Morthesn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1615 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640516): Markus Mårthesn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1616 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641322): 2/3 Marcus Mårthenson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1616 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641358): Markus Morthesn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1617 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642881): 2/3 Markus Morthensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1617 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642632): Markus Mortensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1617 VL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642601): 2/3 Marcus Mårthensn (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1618 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643755): 2/3 Markus Mårthensn (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1618 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643642): Markus Morthsn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1618 RL: Markus Mårtenson ja yksi yli 15-vuotias poika (son) (luettelo on Ruotsin kansallisarkiston sivuilla arkistotunnuksella SE/KrA/0025/0/185)
1619 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645008): 2/3 Markus Mårtson (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1619 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645131): Markus Morthensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1620 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646108): 2/3 Markus Marthnsn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1620 VL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645914): 2/3 Markus Mårtesn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1620 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645947): Markus Morthensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1621 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647115): Markus Morthensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1622 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647342): Markus Morthensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1622 KKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647502): Marchs Mortnsn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1622 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647609): 1/6 Marcus Mårthensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi; tilasta 1/6 manttaalia "autiona")
1623 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648865): Marchus Morthson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1623 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648975): 1/6 Marcus Mårthensånn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi; tilasta 1/6 manttaalia "autiona")
1624 MTK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650519): Marckus Mårthenson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1626 KKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106): Marcus Mårtensn (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan toiseksi viimeinen nimi)
1626 MTL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652746): Marcus Mårthensn (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen nimi)
1627 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653236): 2/3 Marcus Morthenson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1627 KKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653475): Markus Mårthensn (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan toiseksi viimeinen nimi)
1629 MTL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654075): Marcus Mårthenson (oikeanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1631 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654726): 1/2 Marchus Mårthenson (Olhavan toinen talo)
Linkit Matti Markuksenpojan isännyyden ajalta ovat seuraavassa viestissä.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
06.08.14, 22:34
Tässä edellisten viestien jatkoksi linkit Kyröläisen taloon Matti Markuksenpojan (s.n.1591) isännyyden ajalta. Matille mainitaan lisänimi (Kyröläinen) ensimmäisen kerran vuoden 1647 kymmenysluettelossa. Talo kirjataan Matti Markuksenpojan nimellä vuosien 1633-1664 veroluetteloissa. Lisäksi talo kirjataan maakirjoissa Matin nimellä vuoteen 1681 saakka, mutta tuon ajan maakirjoista ei pysty päättelemään Matin isännyydestä taikka elossa olemisesta juuri mitään. Tuohon aikaan talot maakirjoissa usein kirjataan vanhojen isäntien nimellä vielä pitkään sen jälkeen, kun vanha isäntä on jo luovuttanut isännyyden seuraajalleen, taikka muuttanut muualle, taikka jopa kuollut.
Seuraavassa listauksessa kirjaukset ovat seuraavasti:
MK - maakirja, KL - kymmenysluettelo, KKL - karja- ja kylvöluettelo, HK - henkikirja, SL - savuluettelo, ATL - autiotilaluettelo tai lyhennysluettelo, RL - ruodutusluettelo.
Vuotta 1674 edeltävissä henkikirjoissa mainitaan nimeltä vain isäntä. Niissä kuitenkin mainitaan se monestako isännästä, emännästä, pojasta, tyttärestä, pojan vaimosta ja vävystä henkirahaa on maksettu (joissain luetteloissa on muitakin sarakkeita, esim. sarake huonemiehille). Tämä tieto on alla olevassa listassa kirjattu henkikirjan kohdalle sulkeisiin. Mikäli talosta maksetaan henkirahaa esim. pojasta, niin se ei välttämättä kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi isännäksi kirjatun henkilön poika; kyseessä saattaa olla esim. isännän veli. Vaikuttaa myös siltä, että joissain henkikirjoissa monen varttuneen isännän talossa isäntä ja emäntä sarakkeet saattavat olla käytössä jo nuorelle isännälle ja tämän puolisolle.
1627 RL (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_42.jpg/_full.jpg): 2/3 Matth Marcuson (yli-ikäinen), Lars Marcuson 20-vuotias (on ruotunsa edestä nihtinä) (vasemmanpuoleinen sivu; Olhavan toinen talo)
1629 KKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654320): Morthe Marcgsn (Olhavan toiseksi alin talo; joko talossa asuu myös Martti Markuksenpoika, taikka sitten Matin nimi on kirjattu Martiksi)
1629 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=24): Mårten Markuson b (Olhavan alin talo; joko talossa asuu myös Martti Markuksenpoika, taikka sitten Matin nimi on kirjattu Martiksi) (tämä linkki vaatii avautuakseen SSHY:n käyttäjätunnuksen)
1630 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=125): 2/3 Mårthen Marcuson 40-vuotias (Olhavan ensimmäinen talo; joko talossa asuu myös Martti Markuksenpoika, taikka sitten Matin nimi on kirjattu Martiksi) (tämä linkki vaatii avautuakseen SSHY:n käyttäjätunnuksen)
1630 RL2: Matz Marcuson 40-vuotias (luettelo on Ruotsin kansallisarkiston sivuilla arkistotunnuksella SE/KrA/0022/1630/20)
1633 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655155): 1/2 Mats Markhuson (Olhavan toinen talo)
1633 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=193): 2/3 Matz Markuson 42-vuotias (Olhavan toinen talo) (tämä linkki vaatii avautuakseen SSHY:n käyttäjätunnuksen)
1634 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655592): 1/4 Mats Marchuson (Olhavan ensimmäinen talo); sekä 1/4 Mats Marchuson (Olhavan alin talo; talosta neljännesmanttaali on "autiona")
1635 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594081): 1/3 Matz Markuson (vasemmanpuoleisen sivun kolmas nimi; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1635 KKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577629): Morten Marcuson (Olhavan kolmas nimi)
1637 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260734): 1/3 Matz Markuson (Olhavan toiseksi alin nimi)
1637 RL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576910): 1/3 Matz Marcuson 46-vuotias (Olhavan toiseksi alin nimi)
1640 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15944&pnum=14): 1/3 Matz Markuson 42-vuotias (Olhavan alin nimi) (tämä linkki vaatii avautuakseen SSHY:n käyttäjätunnuksen)
1641 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592893): Matz Markusn (isäntä, 1 poika) (Olhavan toinen talo)
1641 KKL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592901): Matz Markuson (Olhavan toinen talo)
1641 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17316505): 5/12 Matz Markuson (Olhavan toinen talo; talosta 5/12 manttaalia on veroautiona)
1642 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131068): Matz Markuson (isäntä, 1 poika) (Olhavan toinen talo)
1642 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130845): Matz Marckuson (Olhavan toinen talo)
1642 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130893): 5/12 Matz Markuson (Olhavan toinen talo; talosta 5/12 manttaalia on veroautiona)
1642 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15945&pnum=14): 1/4 Matz Markuson (Olhavan kolmas talo) (tämä linkki vaatii avautuakseen SSHY:n käyttäjätunnuksen)
1643 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162031): Matz Markuson (isäntä, emäntä) (Olhavan toinen talo)
1643 RL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15946&pnum=55): 1/4 Matz Markuson (Olhavan toinen talo) (tämä linkki vaatii avautuakseen SSHY:n käyttäjätunnuksen)
1643 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12161946): 5/12 Matz Markuson (Olhavan ensimmäinen talo; talosta 5/12 manttaalia on veroautiona)
1644 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159362): Maaths Markuson (isäntä, emäntä) (Olhavan toinen talo)
1644 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159176): Matz Markuson (Olhavan toiseksi alin talo)
1644 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159254): 1/6 Matz Markuson (Olhavan ensimmäinen talo; talosta 1/6 manttaalia on "autiona")
1645 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164591): Matz Markuson (isäntä, 1 poika) (Olhavan toinen talo)
1645 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164493): Matz Markuson (Olhavan toinen talo)
1647 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622053): 2/3 Matz Markuson Kyröläin (Olhavan toinen talo)
1648 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286043): 2/3 Matz Markuson (1 poika, 1 pojan vaimo) (Olhavan toinen talo)
1648 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286009): 2/3 Matz Markuson (Olhavan kolmas talo; verotuksellista kokoa on alennettu)
1648 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146732): Matz Markuson Kyröläinen (Olhavan toinen talo)
1648 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146802): 1/3 Matz Markuson (Olhavan toinen talo; talon verotuksellista kokoa on alennettu 1/3 manttaalilla)
1648 SL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146774): Matz Markuson (Olhavan toinen talo)
1649 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144211): 2/3 Matz Markuson (1 poika, 1 pojan vaimo) (Olhavan toinen talo)
1649 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144152): 2/3 Matz Markuson (Olhavan toinen talo)
1649 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592542): Matz Markuson (Olhavan toinen talo)
1650 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132735): 2/3 Matz Markuson (isäntä, 1 poika) (Olhavan ensimmäinen talo)
1650 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22172555): 2/3 Matz Markusson (Olhavan kolmas talo)
1650 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132501): 2/3 Matz Markuson (Olhavan toinen talo)
1651 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144505): Matz Marcusson (isäntä) (Olhavan ensimmäinen talo)
1651 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144443): 2/3 Matz Markusson (Olhavan toinen talo)
1651 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13589648): 2/3 Matz Markuson (Olhavan toinen talo)
1652 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183943): Matz Markuson (1 poika, 1 pojan vaimo) (Olhavan ensimmäinen talo)
1652 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183847): 2/3 Matz Marcusson (Olhavan toinen talo)
1652 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586174): Matz Markuson (Olhavan ensimmäinen talo)
1653 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184173): 2/3 Matz Markuson (1 poika, 1 pojan vaimo) (Olhavan ensimmäinen talo)
1653 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184049): 2/3 Matz Markuson Kyrålajn (Olhavan toinen talo)
1653 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13589589): Matz Markuson Kyröläinen (Olhavan ensimmäinen talo)
1654 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593591): 2/3 Matz Markuson (1 poika, 1 pojan vaimo; isännän ja emännän kohdalla on 'gl' merkinnät, mikä saattaisi tarkoittaa sitä, että he asuvat talossa, mutta heistä ei iäkkyyden vuoksi makseta henkirahaa) (Olhavan ensimmäinen talo)
1654 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593393): 2/3 Matz Marcusson Kyröläin (Olhavan toinen talo)
1655 HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1655/1655_071_Henki.jpg/_full.jpg): 2/3 Matz Markuson (1 poika, 1 pojan vaimo) (Olhavan ensimmäinen talo)
1657 HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1657/1657_090_Henki.jpg/_full.jpg): 2/3 Matz Markusån (isäntä, emäntä) (Olhavan ensimmäinen talo)
1658 HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1658/1658_070_Henki.jpg/_full.jpg): Matz Markuson (isäntä, emäntä) (Olhavan ensimmäinen talo)
1659 HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1659/1659_082.jpg/_full.jpg): Matz Markuson (isäntä, emäntä) (Olhavan ensimmäinen talo)
1659 ATL (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2598&pnum=278): 2/3 Matz Markuson Kyrölaijnen (postitalonpoika) (Olhavan toinen talo) (tämä linkki vaatii avautuakseen SSHY:n käyttäjätunnuksen)
1660 HK (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2599&pnum=191): 2/3 Matz Markusån (postitalonpoika) (isäntä, emäntä) (Olhavan ensimmäinen talo) (tämä linkki vaatii avautuakseen SSHY:n käyttäjätunnuksen)
1661 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13575444): 2/3 Matz Marcusson (postitalonpoika) (Olhavan toinen talo)
1663 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623032): Matz Markuson (isäntä, 1 poika, 1 pojan vaimo) (Olhavan ensimmäinen talo)
1663 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22193890): 2/3 Matz Markuson (postitalonpoika) (Olhavan toinen talo)
1663 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622861): 2/3 Matz Markusån (ei kymmenyksiä) (Olhavan ensimmäinen talo)
1664 HK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617894): Matz Markusån (isäntä, emäntä) (Olhavan ensimmäinen talo)
1664 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22188786): 2/3 Matz Markuson (postitalonpoika) (Olhavan toinen talo)
1664 KL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617984): Matz Markuson Kyröläinen (Olhavan ensimmäinen talo)
1664 ATL (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617819): 2/3 Matz Markuson Kyröläinen (postitalonpoika) (Olhavan toinen talo)
Linkit Klemet Matinpojan isännyyden ajalta ovat seuraavassa viestissä.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
s.peltonen
06.08.14, 22:41
Tässä edellisten viestien jatkoksi linkit Kyröläisen taloon Klemet Matinpojan (n.1616-10.05.1696) osalta vuosilta 1665-1673.
Talo kirjataan henkikirjoissa Klemet Matinpojan nimellä vuodesta 1665 alkaen:
1665 HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1665/1665_102_Henki.jpg/_full.jpg): Clemeth Matzsån (isäntä, emäntä) (Olhavan ensimmäinen talo)
1667 HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_111.jpg/_full.jpg): 2/3 Clemet Matzson Kyröläinen (isäntä, emäntä) (Olhavan ensimmäinen talo)
1669 HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_42.jpg/_full.jpg): 2/3 Clemet Matzon Kyröläin (isäntä, emäntä, 1 tytär) (Olhavan ensimmäinen talo)
1671 HK (http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1671/1671_010_Henki.jpg): Clemeth Matzson (isäntä, emäntä, 1 poika, 1 tytär) (Olhavan ensimmäinen talo)
1674 HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1674/1674_015_Henki.jpg/_full.jpg): Clemet Matzon Kyröläinen, vaimo Anna Klemetzdåtter, poika Jacon Klemetsån, poika Staphan Klemetson, tytär Karin Klemetzdåtter
Klemetistä maksetaan henkirahaa vielä vuonna 1678. Linkit henkikirjoihin vuodesta 1674 alkaen ovat tämän viestiketjun viestissä 32 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=243697&postcount=32).
Maakirjoissa Kyröläisen talo kirjataan edellisen isännän, Matti Markuksenpojan, nimellä vuoteen 1682. Maakirjoissa talot kirjataan tuolloin vanhojen isäntien nimillä. Vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjoissa vanhan isännän nimen ohella mainitaan myös nykyisen isännän nimi; tuolloin Matin niemellä kirjatun talon uudeksi isännäksi mainitaan Klemet Matinpoika Kyröläinen.
Vaikka tuon ajan maakirjoista ei juurikaan saa tietoa siitä, kuka talon isäntänä kyseisenä vuonna toimii, niin maakirjoista löytyy monesti muunlaista tietoa. Tässä vielä linkit vuoden 1664 jälkeisiin maakirjoihin, joissa Kyröläisen talo mainitaan postitaloksi (Kyröläisen talo mainitaan vuodesta 1659 alkaen veroluetteloissa postitaloksi; ja vuodesta 1681 alkaen sekä postitaloksi että kestikievariksi):
1665 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260855): 2/3 Matz Markuson (postitalonpoika)
1666 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22191427): 2/3 Matz Markuson (postitalonpoika)
1667 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13543413): 2/3 Matz Markuson (postitalonpoika)
1668 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261531): 2/3 Matz Markuson (postitalonpoika)
1669 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184873): 2/3 Matz Markuson (postitalonpoika)
1671 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586721): 2/3 Måtz Markuson Kyröläinen (postitalonpoika)
1673 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588086): 2/3 Matz Mårthenson eller Clemet Matzon Cyröläinen (postitalonpoika)
1675 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262008): 2/3 Matz ellr Clemeth Matzson Kyröläinen (postitalonpoika; verotuksellista kokoa alennettu 1/3 manttaalilla)
1676 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184221): 2/3 Matz Marcusson åboen Clemet Matzson Kyröläinen (postitalonpoika)
1677 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183318): 2/3 Matz Marcusson Kyröläjnen (postitalonpoika)
1679 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539430): 2/3 Matz Markusån Kyrölä ellr Clemet Matzson (postitalonpoika)
1680 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22185972): 2/3 Matz Markuson Kyröl (postitalonpoika)
1681 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057305): 2/3 Matz Markuson Kyröl (postitalonpoika ja kestikievari)
-- isäntien nimiä päivitetään vuoden 1682 maakirjaan
1682 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566329): 2/3 Clemeth Matzson Kyröläinen (postitalonpoika ja kestikievari)
1687 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13540313): 2/3 Clemet Kyröläinen (postitalonpoika ja kestikievari)
1688 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190344): 2/3 Clemet Kyröläjnen (postitalonpoika ja kestikievari) (vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen talo; Olhava alkaa edelliseltä sivulta)
1690 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262195): 2/3 Clemet Kyröläjnen (postitalonpoika ja kestikievari)
1691 MK (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187632): 2/3 Clemet Kyröläinen (postitalonpoika ja kestikievari)
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P
Kiitos Sari. Tässä on paljon hyviä vinkkiä, joissa on pitkäksi aikaa tutkimista.
Sukuterveisin kiittäen Väinö A.
Hei, sukuani tutkiessa tiet johtivat Haukiputaalle ja Ii:hin. Siellä asui Sotilas Matts Törn vaimonsa Charin Staffansdotter Tervån kansssa, vihitty 20.4.1778 Ii:n Karjalassa. Matts Törn on syntynyt ilmeisesti 1757, koska on kuollut ja haudattu Haukiputaalle 15.2.1809 52-vuotiaana. Törn on ilmeisesti sotilasnimi ja nyt haluaisin tietää hänen alkuperäisen nimen. Ruotunumero on 93 ja rullassa:
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Luetteloita 1755-1776 (ES2289-2290 POHJR 245) kuva 417 ruodut:88-100 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17380&pnum=417 / Viitattu 04.03.2021
vuonna 1775 ikää olisi ollut 22 vuotta, joten uusi syntymäaika olisi 1753. Ja toisessa rullassa mainitaan nimeksi Höyhtyä.
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1779-1779 (WA1225) kuva 180 Sivu 346 87-93 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19182&pnum=180 / Viitattu 04.03.2021
Ja kun etsii Höyhtyää, niin törmää Kyröläiseen. Haluaisin tietää Matts:n vanhemmat ja siitä pääsisin jatkamaan tutkimuksia. Matts:n kaksi poikaa muutti noin 1809 Kuopioon Kehvolle.
Jyrki Ikonen
Hannu Toivonen
04.03.21, 20:46
Hei
Tuo onkin kiinnostava kysymys!
Tukholmassa siis Hiskin mukaan kastettu 4.9.1722 sotilas Jaakko Kyröläisen ja vmo Susanna Juhontyttären poika.
Voiko olla tämä Jaakko Jaakonpk. Kyröläinen, jolla Susanna-vaimo? Jaakkohan meni sotilaaksi 1714 rippikirjamerkinnän mukaan. Susannan viimeinen rippikirjaus Kyröläisessä 1.9.1717. Jos näin olisi, niin tässä tulisi esiin Susannan patronyymikin.
(Se toinen Susanna, Antin vaimo on Yrjöntytär Kuivaniemen Kestilästä)
Jaakko Kyröläinen on minunkin esi-isä. Pestautui sotilaaksi 1714 kesällä Napuen jälkeen ja oli Pohjanmaan rykmentin henkikomppanian sotilas no 31 vuonna 1717 ja no 32 vuonna 1719.
Kun Norjan tuntureilla vammautuneita sotilaita poistettiin rullista elokuussa 1719 oli Jaakko Kyröläinen yksi lukuisista eron saaneista 14.8.1719.
Jostain syystä Kyröläinen vaimoineen oli Tukholman suomalaisessa seurakunnassa aina vuoteen 1725 saakka, jonka jälkeen palasi Iihin takaisin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8324178
Hannu Toivonen
04.03.21, 20:57
1722 kastettu Juho saattaisi hyvinkin olla Jaakko Jaakonpoika Kyröläisen (nuorempi Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen) poika. Juho muuttaa myöhemmin Etelä-Iihin Sorolan taloon ja sittemmin Etelä-Iissä sijaitsevaan Huhtalan torppaan.
Kyröläisen leskivaimon kanssa avioituneen Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen Antti poika otetaan sotilaaksi vuoden 1701 tietämillä. Jaakko poika otettiin sotilaaksi isoveljeään myöhemmin, vuoden 1714 tietämillä. Jaakko pojan viimeinen rippikirjamerkintä 1710-luvulla Kyröläisen talosta on kesäkuulta 1714. Tämän jälkeen seuraavat rippikirjamerkinnät Jaakolle ovat vuodelta 1726.
Kyröläisen sukusivuilla (http://kyrokoti.suntuubi.com/) (keskustelu -osiossa) kerrotaan, että Jaakko on Pohjanmaan rykmentin henkikomppanian sotilas no 32. Lisäksi sivulla kerrotaan, että Jaakko on mukana Norjan sotaretkellä vuosina 1718-1719 ja saa siellä niin pahat vammat, että saa eron palveluksesta elokuussa 1719. (Itse en ole vielä perehtynyt sotilasasiakirjoihin.) Samaisella sivustolla kerrotaan, että Jaakko ja hänen Susanna vaimonsa ovat Tukholmassa vuonna 1722.
Vuoden 1723 maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520420) Kyröläisen talon mainitaan olleen autiona vuodesta 1715.
Vielä vuoden 1726 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314633) talo mainitaan autioksi.
Vuoden 1727 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303688) taloon kirjataan Tapani poika.
Vuoden 1728 henkikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920048) kirjataan Tapani ja Susanna äiti.
Vuoden 1729 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900863) taloon kirjataan Tapani, sekä Jaakko Kyröläinen ja vaimo. Henkirahaa maksetaan vain Tapanista; Jaakko mainitaan vanhaksi ja raihnaiseksi sotilaaksi.
Vuoden 1730 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975663) taloon kirjataan Tapani ja tämän Marketta vaimo, isä Jaakko ja tämän vaimo. Jaakosta ja tämän vaimosta ei makseta henkirahaa, heidät mainitaan vanhoiksi ja raihnaisiksi.
Rippikirjamerkinnät Jaakolle Kyröläisen talosta alkavat uudestaan vuodesta 1726. Vuosien 1722-1727 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/106.htm) ja 1731-1743 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/25.htm) rippikirjossa Jaakon vaimon nimeksi mainitaan Susanna Juhontytär.
Jaakko Jaakonpoika kuolee joulukuussa 1741 (rippikirjan mukaan) ja hänet haudataan 06.01.1742 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/26.htm). Jaakon iäksi kuolinkirjassa mainitaan 57 vuotta ja kuusi kuukautta. Kuolinkirjassa Jaakko mainitaan sotilaaksi ja hänen kerrotaan haudatun kirkkoon. Kuolinkirjan mukaan Jaakko olisi syntynyt 1684. Jaakko on ilmeisesti Jaakko Jaakonpoika Höyhtyän poika, joka kastettiin Haukiputaalla 28.12.1868 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318810), ja joka muutti isänsä kanssa Kyröläisen taloon 1690-luvun lopulla. Muutaman vuodet heitot syntymävuodessa, erityisesti silloin kun henkilö syntyy eri kylässä kuin missä hänet haudataan, näyttäisivät olevan aika tavallisia.
Susanna äiti muuttaa vuoden 1744 tietämillä Antti ja Juho poikiensa kanssa Etelä-Iissä sijaitsevaan Sorolan taloon. Tapani poika jää Olhavaan isännöimään Kyröläisen taloa. Antti poika alkaa isännöimään Etelä-Iissä sijaitsevaa Sorolan taloa. Antti poika avioituu marraskuussa 1744 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/24.htm) Marketta Tuomaantytär Mäkelän kanssa, joka muuttaa Sorolan taloon emännäksi. Juho poika avioituu marraskuussa 1749 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/26.htm) Liisa Antintytär Päkkilän kanssa, joka muuttaa Sorolan taloon. Susanna kuolee pari kuukautta Juho poikansa vihkiäisten jälkeen. Kuolinkirjan mukaan Susanna haudataan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/29.htm) kirkkoon 11.02.1750. Kuolinkirjan mukaan Susanna olisi syntynyt vuoden 1686 tietämillä.
Antti ja Juho asustelevat perheinensä Sorolan talossa. Vuosien 1760-1766 ja 1771-1777 rippikirjojen mukaan Antti olisi syntynyt marraskuussa 1714 ja Juho olisi syntynyt elokuussa 1716. Juho saattaisi hyvinkin olla Tukholman suomalaisessa seurakunnassa vuonna 1722 kastettu poika. Kuuden vuoden heitto syntymävuodessa ei olisi mitenkään tavaton, kun lasta ei ole kastettu Iissä. Antille ja Juholle syntymävuodet kirjataan vasta niinkin myöhään kuin vuodesta 1760 alkavassa rippikirjassa. Kun syntymävuosi ei ole kovin selkeä, kirjataan syntymävuodet rippikirjaan yleensä aika myöhään.
Juho muuttaa ilmeisesti vuosien 1766-1770 välisenä aikana Etelä-Iissä sijaitsevaan Huhtalan torppaan. Juho kuolee huhtikuussa 1770 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/51.htm). Kuolinkirjassa Juhon nimeksi kirjataan Sårola eli Huhtala.
Tässä vielä rippikirjalinkkejä Etelä-Iin Sorolan taloon:
Rippikirja 1744-1750 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/144.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1753-1759 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/39.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1760-1766 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/108.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1771-1777 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/43.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1778-1784 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/130.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1785-1791 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/48.htm), Etelä-Ii, Sorola
Rippikirja 1792-1798 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/158.htm), Etelä-Ii, Sorola
Antti kuolee huhtikuussa 1794 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/86.htm). Hänen jälkeensä Sorolan talon isäntänä jatkaa hänen vanhin poikansa, Jaakko.
Sukuhenkisin Terveisin,
Sari P
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8324178
Tässähän tuo Tukholman suomalaisessa seurakunnassa oleva kastetieto sotilas Jaakko Kyröläisen ja vaimonsa Susannan pojasta Juhosta 1722
Hannu Toivonen
04.03.21, 21:00
Väärä linkki edellisessä viestissä
Hannu Toivonen
04.03.21, 21:05
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0054081_00098#?c=&m=&s=&cv=97&xywh=3567%2C-284%2C2760%2C1912
Tässä tuo Tukholman suomalaisessa seurakunnassa oleva kastetieto sotilas Kyröläisen ja vaimonsa Susannan pojasta Juhosta
Hannu Toivonen
04.03.21, 21:46
Hankala tutkittava kun ei löydy värväysluetteloa juuri sopivalta vuodelta. Eron saanut jo 1779 kuitenkin Mats Törn
Jouni Kaleva
05.03.21, 07:28
Hei, sukuani tutkiessa tiet johtivat Haukiputaalle ja Ii:hin. Siellä asui Sotilas Matts Törn vaimonsa Charin Staffansdotter Tervån kansssa, vihitty 20.4.1778 Ii:n Karjalassa. Matts Törn on syntynyt ilmeisesti 1757, koska on kuollut ja haudattu Haukiputaalle 15.2.1809 52-vuotiaana. Törn on ilmeisesti sotilasnimi ja nyt haluaisin tietää hänen alkuperäisen nimen. Ruotunumero on 93 ja rullassa:
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Luetteloita 1755-1776 (ES2289-2290 POHJR 245) kuva 417 ruodut:88-100 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17380&pnum=417 / Viitattu 04.03.2021
vuonna 1775 ikää olisi ollut 22 vuotta, joten uusi syntymäaika olisi 1753. Ja toisessa rullassa mainitaan nimeksi Höyhtyä.
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1779-1779 (WA1225) kuva 180 Sivu 346 87-93 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19182&pnum=180 / Viitattu 04.03.2021
Ja kun etsii Höyhtyää, niin törmää Kyröläiseen. Haluaisin tietää Matts:n vanhemmat ja siitä pääsisin jatkamaan tutkimuksia. Matts:n kaksi poikaa muutti noin 1809 Kuopioon Kehvolle.
Jyrki Ikonen
Eka linkistäsi näkyy Matin patronyymikin. Hän on tullut palvelukseen 1774.
Iin rippikirjoista hän löytyy eka kertaa jaksolla 1771-1777, jossa ainoa rippimerkintä on 26.12.1776. Matin edessä on merkintä NB (nota bene), jonka tarkoitus ei käy esiin. Matin alapuolella on "E: Anna Pehrsdr." joka käynyt ripillä samana päivänä. Tämä saattaisi olla Matin leskiäiti?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366571
Seur.jaksolla Matti on vaimonsa kanssa ripillä 1778-79, kunnes hänet korvaa ruodun uusi sotilas Eric Törn. Matti vaimoineen poistuu (Haukiputaalle).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366665
On tuossa myös syntymävuosi, joka ehkä ollut ensin 1764 mutta päällekirjoitettu muotoon 1760. En uskalla arvailla, tarkoitetaanko Mattia vai Erkkiä.
Syy rivistä poistumiseen on toisessa linkissäsi: "blifvit ofärdig--.kan ej antagas" siis vammautunut. Tuossa oleva nimi Höyhtyä ei liity Mattiin, vaan Matin ruotuun, se on nähdäkseni ao. ruotuisännän nimi ja tähän sopisi tuolloinen Iin Oijärven Höyhtyän talo nro 22, jonka isäntänä Hans Hansson.
Nyt voimme haarukoida teoriaani: haetaan Mattia, joka synt. 1750-luvulla niin, että isä on Matti ja äiti on Anna Pekantytär.
Iistä löytyisi näin hakien isäntä Matti Juhonpk. Maalismaa, jolla syntyy Matti-poika s. 18.3.1755 - mutta tämä poika kuolee jo 1756.
Mitenkähän sopisi Haukiputaan sotilas Matti Pelikan, jolla vaimo Anna Pekantytär ja näille syntyy Matti-poika 13.2.1759?
Jouni Kaleva
05.03.21, 07:47
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0054081_00098#?c=&m=&s=&cv=97&xywh=3567%2C-284%2C2760%2C1912
Tässä tuo Tukholman suomalaisessa seurakunnassa oleva kastetieto sotilas Kyröläisen ja vaimonsa Susannan pojasta Juhosta
Kiitos linkistä!
RK Ii 1760-66 Etelä-Iin Sorosessa on Juhon synt.aika Aug.1716. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365727 Toisaalta hänet on tämän todistuksen mukaan kastettu Tukholmassa 4.9.1722. Olisiko levottomien aikojen ja isonvihan pakomatkan takia kastettu vasta 6-vuotiaana? Vai ovatko myöhäiset Iin rippikirjan synt.ajat monta vuotta virheelliset? (Juhon sisarustenkin synt.vuodet ovat suspektit :mad:
Hannu Toivonen
05.03.21, 18:58
Kiitos linkistä!
RK Ii 1760-66 Etelä-Iin Sorosessa on Juhon synt.aika Aug.1716. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365727 Toisaalta hänet on tämän todistuksen mukaan kastettu Tukholmassa 4.9.1722. Olisiko levottomien aikojen ja isonvihan pakomatkan takia kastettu vasta 6-vuotiaana? Vai ovatko myöhäiset Iin rippikirjan synt.ajat monta vuotta virheelliset? (Juhon sisarustenkin synt.vuodet ovat suspektit :mad:
Jaakko Kyröläinen ei kuitenkaan oikein voinut elokuussa 1716 olla sittenkään Tukholmassa.,,vaan oli rykmentin riveissä Länsi-Pohjassa 1715-1718. Tuskin siellä lapsen tekoon ehkä olisi ehtinyt. Tukholmassa Kyröläinen oli kuitenkin vuonna 1722.
Hannu Toivonen
05.03.21, 19:15
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054579_00048#?c=&m=&s=&cv=47&xywh=743%2C1465%2C2373%2C1328
Jaakko Kyröläisen Antti -veli oli vielä elossa ainakin syyskuussa 1705 Gemäuerthofin taisteluun jälkeen ja mainitaan tosiaan pestautuneen armeijaan isänsä Jaakko Kyröläisen puolesta Olhavasta 1701.
Lähde: Pohjanmaan rykmentin rullat 1704-1705.
Hannu Toivonen
05.03.21, 19:40
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065767_00559#?c=&m=&s=&cv=558&xywh=817%2C2432%2C2846%2C1593
Pohjanmaan rykmentin palkkausluettelon maarullassa 1708 kerrotaan Antti Jaakonpoika Kyröläisen ylenneen korpraaliksi kapteeni Daniel Mörlingin komppaniassa, missä iiläiset sotilaat enimmäkseen palvelivat.
Hannu Toivonen
05.03.21, 20:36
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065769_00897#?c=&m=&s=&cv=896&xywh=-480%2C111%2C5906%2C3306
Vuoden 1711 palkkausluettelosta selviää, että Antti Jaakonpoika Kyröläinen, joka korpraalina käytti nimeä Antti Olhava, kuoli 29.7.1710 pian Riian antautumisen jälkeen.
Kiitos vastauksista. Pitää yrittää haarukoida edellämainitulla tavalla sitä syntymäaikaa. Se on ilmeisesti 1752 - 1760 välissä, koska parissa rippikirjassa oli hämärästi jokin luku 175?.
Kiitos vinkeistä!
Jyrki Ikonen
Hannu Toivonen
06.03.21, 18:36
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065769_00897#?c=&m=&s=&cv=896&xywh=-480%2C111%2C5906%2C3306
Vuoden 1711 palkkausluettelosta selviää, että Antti Jaakonpoika Kyröläinen, joka korpraalina käytti nimeä Antti Olhava, kuoli 29.7.1710 pian Riian antautumisen jälkeen.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16762&pnum=275
Jaakko Kyröläinen näyttää saaneen eläkkeen Vadstenan sotamiehenhuoneen arkiston mukaan jo maaliskuussa 1722. Se tarkoittaa vammautumista, koska palvelusaika Jaakolla oli lyhyt 1714-1719.
Jouni Kaleva
06.03.21, 19:11
Jaakko Kyröläinen ei kuitenkaan oikein voinut elokuussa 1716 olla sittenkään Tukholmassa.,,vaan oli rykmentin riveissä Länsi-Pohjassa 1715-1718. Tuskin siellä lapsen tekoon ehkä olisi ehtinyt. Tukholmassa Kyröläinen oli kuitenkin vuonna 1722.
Kyllä on uskottavampaa, että lapsi kastettiin 1722 vastasyntyneenä. Iin kirjoihin paljon myöhemmin kirjattu 1716 ei pitäne paikkaansa.
Jouni Kaleva
06.03.21, 19:33
[quote=Hannu Toivonen;323322]https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054579_00048#?c=&m=&s=&cv=47&xywh=743%2C1465%2C2373%2C1328
Jaakko Kyröläisen Antti -veli oli vielä elossa ainakin syyskuussa 1705 Gemäuerthofin taisteluun jälkeen ja mainitaan tosiaan pestautuneen armeijaan isänsä Jaakko Kyröläisen puolesta Olhavasta 1701.
Kiitos näistä lisätiedosta koskien korpraali Antti Jaakonpk. Kyröläistä!
Se vain, että hän ei kuitenkaan näytä olevan tässä ketjussa puhutun Jaakko Jaakonpojan veli. Nimittäin tämän korpraali-Antin isä on Jaakko Jaakonpk. Luukela/Höyhtyä, joka lähtöisin Haukiputaalta. Tullut Olhavan Kyröläiseen kotivävyksi, nainut leskiemännän (Yrjö Klemetinpk. Kyröläisen leski Karin Antintr. Kauppila). Jaakko on itsekin leski ja tuo tullessaan poikansa Antin, joka joutuu sotamieheksi 1701.
Näistä kahdesta Jaakko Jaakonpk. Kyröläisestä käytiin juttua täällä Forumilla 2016.
Hannu Toivonen
06.03.21, 19:40
Kyllä näin on. Jaakko Kyröläisen vaimo Susanna Juhontytär oli ripillä vielä 1.9.1717 Iissä ja Jaakko Kyröläinen Ruotsissa armeijan mukana.
Tuota Susanna Juhontytärtä olen yritellyt hakea. Juho Tuomaanpoika Särpöllä oli tytär Susanna, joka kuitenkin vihittiin Tapani Tapaninpojan kanssa ja muuttivat Haukiputaalle eli ei voi olla oikein kyseinen Susanna.
Arvailua, mutta Kuivaniemen Kestilässä kuoli Juho Kallenpoika Kestilä 1696 ja vaimonsa Kaarina Kallentytär 1695. Heidät oli vihitty 1.1.1685 Iissä ja Juho Kallenpoika Huttu otti talvikäräjillä 1687 13 vuotta autiona olleen Kestilän kruununtalon, jota aiemmin isännöi Klemetti Kestilä. Heillä lapsia Iin kirjoissa 1692 ja 1694.
Olisivatkohan käyneet välillä muualla ja tytär Susanna olisi syntynyt sillä reissulla. Matti Kestilän talossa kuitenkin oli piika Susanna Juhontytär 1700-1705 rippikirjoissa. Olisiko ollut kasvatti ? Vaikea todistaa kuitenkin..
Hannu Toivonen
06.03.21, 19:44
[quote=Hannu Toivonen;323322]https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054579_00048#?c=&m=&s=&cv=47&xywh=743%2C1465%2C2373%2C1328
Jaakko Kyröläisen Antti -veli oli vielä elossa ainakin syyskuussa 1705 Gemäuerthofin taisteluun jälkeen ja mainitaan tosiaan pestautuneen armeijaan isänsä Jaakko Kyröläisen puolesta Olhavasta 1701.
Kiitos näistä lisätiedosta koskien korpraali Antti Jaakonpk. Kyröläistä!
Se vain, että hän ei kuitenkaan näytä olevan tässä ketjussa puhutun Jaakko Jaakonpojan veli. Nimittäin tämän korpraali-Antin isä on Jaakko Jaakonpk. Luukela/Höyhtyä, joka lähtöisin Haukiputaalta. Tullut Olhavan Kyröläiseen kotivävyksi, nainut leskiemännän (Yrjö Klemetinpk. Kyröläisen leski Karin Antintr. Kauppila). Jaakko on itsekin leski ja tuo tullessaan poikansa Antin, joka joutuu sotamieheksi 1701.
Näistä kahdesta Jaakko Jaakonpk. Kyröläisestä käytiin juttua täällä Forumilla 2016.
Ahaa. Ilmankos Antti Jaakonpoika mainitaan 1701 pestautuneen nimenomaan ISÄNSÄ JAAKKO KYRÖLÄISEN puolesta , ei isäpuolensa.
Jouni Kaleva
06.03.21, 20:47
Kyllä näin on. Jaakko Kyröläisen vaimo Susanna Juhontytär oli ripillä vielä 1.9.1717 Iissä ja Jaakko Kyröläinen Ruotsissa armeijan mukana.
Tuota Susanna Juhontytärtä olen yritellyt hakea. Juho Tuomaanpoika Särpöllä oli tytär Susanna, joka kuitenkin vihittiin Tapani Tapaninpojan kanssa ja muuttivat Haukiputaalle eli ei voi olla oikein kyseinen Susanna.
Arvailua, mutta Kuivaniemen Kestilässä kuoli Juho Kallenpoika Kestilä 1696 ja vaimonsa Kaarina Kallentytär 1695. Heidät oli vihitty 1.1.1685 Iissä ja Juho Kallenpoika Huttu otti talvikäräjillä 1687 13 vuotta autiona olleen Kestilän kruununtalon, jota aiemmin isännöi Klemetti Kestilä. Heillä lapsia Iin kirjoissa 1692 ja 1694.
Olisivatkohan käyneet välillä muualla ja tytär Susanna olisi syntynyt sillä reissulla. Matti Kestilän talossa kuitenkin oli piika Susanna Juhontytär 1700-1705 rippikirjoissa. Olisiko ollut kasvatti ? Vaikea todistaa kuitenkin..
Tuohan on hyvä teoria. Katselin henkikirjat 1695-1705, mutta niistä ei löydy todistetta puolesta eikä vastaan. Susanna siis on rippikirjassa, mutta ei henkikirjoissa.
Susanna on merkitty rippikirjassa piiaksi Kuivaniemeen Matti Kestilän taloon 1700-1705, viimeinen rippimerkintä siellä 4.8.1705 ja ensimmäinen merkintä Kyröläisessä 26.12.1705. Koska on ripillä jo 1700, lienee synt. viimeistään 1685?
Jouni Kaleva
07.03.21, 19:47
Kiitos vastauksista. Pitää yrittää haarukoida edellämainitulla tavalla sitä syntymäaikaa. Se on ilmeisesti 1752 - 1760 välissä, koska parissa rippikirjassa oli hämärästi jokin luku 175?.
Kiitos vinkeistä!
Jyrki Ikonen
Nyt lisää faktoja:
Ex-sotilas Matti Pelikan perheineen Haukiputaalla jaksolla 1765-70, jossa Matin synt.aika feb 1712 ja Anna-vaimon Mar 1707 ja Matti Matinpojan 13.2.1753: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295723
Matti Matinpk. Pelikanin kastekirjaus http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318996
RK Haukipudas 1771-76: Haukiputaan Siipolan talon alle kirjattu torppari Matti Pekanpoika (kuolee 20.2.1776), vaimo Anna Pekantytär ja poika Matti Matinpoika, joka mennyt Iihin 1775. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295920
Kuten aiemmin todettu, näkyvät Iissä sotilas Matts Törn ja leski Anna Pekantytär ripillä 26.12.1776.
Matti Pelikanin leski Anna Pekantytär kuolee Haukiputaalla 4.6.1780. En löydä häntä enää Haukiputaan rippikirjoista - eikä ihme jos ja kun hän oli vielä 1779 Iissä poikansa luona. Ehkä koko perhe muutti Haukiputaalle loppuvuodesta 1779, mutta Anna-leski ei enää käynyt siellä ripillä, eikä tullut kirjatuksi rippikirjoihin.
Matti Törn vaimonsa ja tyttärensä kanssa RK Haukipudas 1781-84. Eka rippimerkintä 14.7.1782. Synt.aika 12.2.1753 on vain yhden päivän virheellinen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296127
Hannu Toivonen
07.03.21, 22:17
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19181&pnum=23
Matti Pelikan näyttäisi olleen Pohjanmaan rykmentin everstiluutnantin komppanian sotilas no 76 ja pestautunut 15.3.1758 edellisen sotilaan kuoltua ja komennettu sitten Pommeriin.
Jos nyt sitten on oikea mies kyseessä..
Hannu Toivonen
07.03.21, 22:23
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19181&pnum=119
Ja Matti Pelikan näyttäisi karanneen 20.7.1759 pian tuhoisan Peenemünden taistelun jälkeen..
Hannu Toivonen
07.03.21, 22:45
Komento takaisin. Ei ollut tuo everstiluutnantin komppanian mies vaan Kemin komppanian Matti Pelikan on kyseessä.
Hannu Toivonen
07.03.21, 22:53
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16773&pnum=204
Tässä oikea Matti Pelikan vuoden 1753 katselmuksessa Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian no 75. Vihittiin muuten 1750 Haukiputaalla ja oli silloin Kemin komppanian sotilas..
Hannu Toivonen
07.03.21, 22:58
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20342&pnum=72
Ja Matti Pelikan saanut eron pian Pommerin sotaretken jälkeen..
Hannu Toivonen
07.03.21, 23:04
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16772&pnum=282
Tässä vuoden 1749 katselmuksessa Matti Pekanpoika Pelikan jo esiintyy.
Kiitoksia tiedoista. Aloin haarukoida sitä Pelikania ja sieltähän ne oikeat vuosiluvut löytyi. Matti Matinpoika Pelikan/Törn syntymäaika oli kuin olikin 1753. Nyt vasta hauskuus alkaakin, koska Pelikan on myös sotilasnimi ja en ole löytänyt Matti Pelikanin värväys rullia vuodelta 1745, jolloin hän ilmeisesti värväytyi ja olisi merkittynä "sukunimellään". Mutta rippikirjassa 1731 - 1754 maininta Matts Pehrson? P???????? Pelikan. Siinä olisi sukunimi saatavilla, mutta kirjaimet aika epäselvät. Ja onko sotilas Holst saman sukuinen pari riviä ylempänä? Ainakin kirjainyhdistelmä täsmää.
Haukipudas rippikirja 1731-1754 (MKO1-7 I Aa:1) Sivu 259 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=130 / Viitattu 31.03.2021
Menee mielenkiintoiseksi.
Jyrki Ikonen
Kiitoksia tiedoista. Aloin haarukoida sitä Pelikania ja sieltähän ne oikeat vuosiluvut löytyi. Matti Matinpoika Pelikan/Törn syntymäaika oli kuin olikin 1753. Nyt vasta hauskuus alkaakin, koska Pelikan on myös sotilasnimi ja en ole löytänyt Matti Pelikanin värväys rullia vuodelta 1745, jolloin hän ilmeisesti värväytyi ja olisi merkittynä "sukunimellään". Mutta rippikirjassa 1731 - 1754 maininta Matts Pehrson? P???????? Pelikan. Siinä olisi sukunimi saatavilla, mutta kirjaimet aika epäselvät. Ja onko sotilas Holst saman sukuinen pari riviä ylempänä? Ainakin kirjainyhdistelmä täsmää.
Haukipudas rippikirja 1731-1754 (MKO1-7 I Aa:1) Sivu 259 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6236&pnum=130 / Viitattu 31.03.2021
Menee mielenkiintoiseksi.
Jyrki Ikonen
Kannattaa käyttää digitaaliarkiston puolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297621
Olisikohan Matts Pehrsson Pulckinen ell Pelikan
Vertaa hänen yläpuolellaan olevaan And. Mårtensson Pulckinen ell Holst
Kiitos, näyttäisi tuolla kirjoitusasulla täsmäävän. Sitä vain miettii eri kirjoitusasuja mutta ei hahmota kaikkia.
Jyrki
tellervoranta
31.03.21, 16:52
Hei. Höyhtyä on siis sotilastorpan nimi. Olisiko Mats Törnin vaimo Carin Staffansdr Tervo seuraavassa Kiimingin linkissä?.Kuva 29, s.57-58, Nylanderin porukassa.
Seuraavassa rippikirjan osassa on äiti ja muutamia tyttäriä, tämä Carinkin ilman merkintöjä.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=29&kuid=7295643&amnimeke=Haukiputaan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1759-1776+%28IAa%3A2%29&ay=824539&sartun=90863.KA&atun=184276.KA&ay2=115588
Hei, sukuani tutkiessa tiet johtivat Haukiputaalle ja Ii:hin. Siellä asui Sotilas Matts Törn vaimonsa Charin Staffansdotter Tervån kansssa, vihitty 20.4.1778 Ii:n Karjalassa. Matts Törn on syntynyt ilmeisesti 1757, koska on kuollut ja haudattu Haukiputaalle 15.2.1809 52-vuotiaana. Törn on ilmeisesti sotilasnimi ja nyt haluaisin tietää hänen alkuperäisen nimen. Ruotunumero on 93 ja rullassa:
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Luetteloita 1755-1776 (ES2289-2290 POHJR 245) kuva 417 ruodut:88-100 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17380&pnum=417 / Viitattu 04.03.2021
vuonna 1775 ikää olisi ollut 22 vuotta, joten uusi syntymäaika olisi 1753. Ja toisessa rullassa mainitaan nimeksi Höyhtyä.
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1779-1779 (WA1225) kuva 180 Sivu 346 87-93 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19182&pnum=180 / Viitattu 04.03.2021
Ja kun etsii Höyhtyää, niin törmää Kyröläiseen. Haluaisin tietää Matts:n vanhemmat ja siitä pääsisin jatkamaan tutkimuksia. Matts:n kaksi poikaa muutti noin 1809 Kuopioon Kehvolle.
Jyrki Ikonen
Hei, minun ymmärtääkseni Carin oli Ii:stä, piikana Karjalan kylässä.
Ii rippikirja 1771-1784 (IK251 I Aa:5) Sivu 163 Piiat Karjalan kylässä; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6622&pnum=167 / Viitattu 31.03.2021
Ja tässä perhe Törn,
Ii rippikirja 1785-1798 (IK251 I Aa:6) Sivu 59 Päckilä Carin,Torn Mats,Hällström Maja Lena ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6623&pnum=69 / Viitattu 31.03.2021
En ole vielä kartoittanut Carinin perhettä, mutta syntymäaika osuu lähelle 1752.
Jyrki
Jouni Kaleva
02.04.21, 13:07
Kemin Simossa, Marttilan talossa synt. 7.7.1753 Catharina, jonka isäksi kirjattu Stephan Johannis ja äidiksi Margeta Martila. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850649
Nähdäkseni isän patronyymi on virheellinen. Kyseessä täytynee olla Marttilan taloon vävyksi tullut Tapani Laurinpk. Tervo. Vihitty Oulussa 28.12.1752 Margareta Pekantr. Marttilan kanssa ja siellä vihkimerkinnän mukaan on renki Sotkamosta. Pariskunta näkyy sitten Marttilan talossa rippikirjassa. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1621&pnum=51
Heille syntyi Katarinan lisäksi ainakin sisarukset Leena (s. 1755) ja Liisa (s. 1759) Tapanintr. Tervo, jotka näkyvät RK Ii 1785-91 fol. 56 Iin piikojen joukossa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7366723
Näin siis uskaltaisin epäillä, että haussa oleva Törnin vaimo olisi tätä samaa sisarussarjaa, kaikki olisivat päätyneet Iihin piioiksi ennen avioitumistaan.
tellervoranta
02.04.21, 15:20
Tässä alla olevalla otsikolla Kiiminki jne. löytyy Tervon lapsia.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=37618&highlight=Tervo#goto_displaymodes
Jouni Kaleva
02.04.21, 15:37
Tässä alla olevalla otsikolla Kiiminki jne. löytyy Tervon lapsia.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=37618&highlight=Tervo#goto_displaymodes
Siis sama perhe Simosta Kiiminkiin.
Kiitos tiedoista. Näköjään tällä alueella "sukunimi" vaihtuu asuintalon mukaan, joka hankaloittaa tutkimusta.
Jyrki Ikonen
Jouni Kaleva
18.04.21, 16:34
Kannattaa käyttää digitaaliarkiston puolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297621
Olisikohan Matts Pehrsson Pulckinen ell Pelikan
Vertaa hänen yläpuolellaan olevaan And. Mårtensson Pulckinen ell Holst
Tähän uutta valaistusta vinkistä, jonka lähetti Kainuun ja Kainuun sotilaiden asiantuntija Kimmo Kemppainen.
Iin kesäkäräjillä 4.7.1740 nimismies Ridell tuo jutun, jossa käräjätalon, Pohjois-Iin Hiivalan piika Margareta Antintytär syyttää Matti Pekanpk. Pulkkista väkisinmakaamisesta aiemmin samana kesänä. Margareta Antintytär on syntyisin Kuusamosta ja Matti Pekanpoika Sotkamon pitäjästä. Matti on kersantti Oklavitzin renki. Matti on jo tähän mennessä ollut kahdessa aviossa, kunnes (jälkimmäinen) vaimo kuoli syksyllä 1738 Limingan pitäjässä, Ängeslevän kylässä ja nyt Matti on siinä suhteessa vapaa mies. Asiassa esiintyy todistajana mm. Pekka Junnin vaimo Margareta Heikintytär. Kysyttäessä Margareta Antintytär ei osaa myöntää eikä kieltää, onko hän mahdollisesti raskaana. Asiassa ei ilmeisesti saada riittävästi näyttöä Matin kieltäessä sekaantumista tapahtuneen eikä mitään tuomiota annettu. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24680235
Kiitos tiedosta. Enpä olisi osannut tuolta hakea tietoa. Nyt taitaa päästä jatkamaan linjan selvitystä.
Jyrki Ikonen
Jouni Kaleva
19.04.21, 06:01
Matti on jo tähän mennessä ollut kahdessa aviossa, kunnes (jälkimmäinen) vaimo kuoli syksyllä 1738 Limingan pitäjässä, Ängeslevän kylässä ja nyt Matti on siinä suhteessa vapaa mies.
Yritin paikallistaa Mattia vaimoineen Ängeslevästä 1737-38 henkikirjoista. Lupaavin ehdokas olisi 1737 Käräsen talossa (nro 26) renki Matti ja vaimo Carin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983444
Samassa talossa on 1738 (enää?) renki Matti yksinään. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12830025
Kuitenkaan Limingan haudatuista ei Hiskissä löydy tällaista Carinia 1737-39 eikä sen puoleen ketään muutakaan, jonka voisi tunnistaa Matin vaimoksi.
Kiitos, pitänee käydä Sotkamon rippikirjat sivu sivulta läpi ja etsiä 1712 syntynyttä Mattia Pekka Pulkkisen talosta. Hiskistä löytyi kuolleista Pehr Jöransson Pulcinen 1690-1754 Sotkamon (Kuhmon) Lendua 2 talosta. Syntymävuosi voisi täsmätä, koska olisi 22 ikäinen Matin syntyessä. Alkaakohan polttaa?
Jyrki Ikonen
Jouni Kaleva
19.04.21, 17:05
Kiitos, pitänee käydä Sotkamon rippikirjat sivu sivulta läpi ja etsiä 1712 syntynyttä Mattia Pekka Pulkkisen talosta. Hiskistä löytyi kuolleista Pehr Jöransson Pulcinen 1690-1754 Sotkamon (Kuhmon) Lendua 2 talosta. Syntymävuosi voisi täsmätä, koska olisi 22 ikäinen Matin syntyessä. Alkaakohan polttaa?
Jyrki Ikonen
Tuossa ollaan varmaan lähellä, mutta ei kuitenkaan perillä :)
Sotkamon Lentuan Pulkkilassa oli siis RK 1728-36 mm. isäntäparin ( Pekka Yrjönpoika + Kaarina Grelsintytär) vanhin poika Yrjö, jolla jo vaimokin Elin. Näkyy myös lapsilistassa mm Matti 13 v. Olisiko tämä se haettu Matti?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6160951
Sitten kuitenkin samassa talossa RK 1750-56 on tuo Yrjö Pekanpoika s. 1714 isäntänä. Yrjön veli Matti on tässä kirjattu syntyneen 6.4.1730, joten hän ei todellakaan ole tuo Iissä näkyvä renki.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161380
Näin siis jää vielä avoimeksi, mistä Oklavitzin renki-Matti s. 1712 olikaan lähtöisin?
Tämähän menee mielenkiintoiseksi ja sekavaksi. Kirjoissa 1750 on menneet vihille Matts Pehrsson Pulckinen Lendue no 2 talosta ja toinen Matts Pehrsson on muuttanut nimensä jo 1745 Pelikaniksi ja mennyt Haukiputaalla vihille 1750. HisKin pikahaulla löytyi sopivia Pehr-isä ehdokkaita, jotka olivat syntyneet noin 1670 - 1690 välillä 7 kpl. Pitää vain rajata maantieteellisesti pois liian kaukaiset.
Kuopion seutu kiinnostaa siksi, kun Matti Törnin kaksi poikaa muutti isä-Matin kuoltua 1809 Kuopioon Kehvolle. Miksi?
Ja vielä Sotkamon Pulkkilasta: ne rippikirjan Matit ei oikein täsmää keskenään, jos toinen on syntynyt 1730 ja toisen merkintä on 1728 kirjassa 13 vuotias. Silloin syntymäaika olisi noin 1715? Ja tuomiokirjan Matti oli käsittelyssä 1740?? Nämä kyllä täsmäisi.
Jatketaanpa tutkimuksia.
Jyrki
Jouni Kaleva
22.04.21, 07:01
Tämähän menee mielenkiintoiseksi ja sekavaksi. Kirjoissa 1750 on menneet vihille Matts Pehrsson Pulckinen Lendue no 2 talosta ja toinen Matts Pehrsson on muuttanut nimensä jo 1745 Pelikaniksi ja mennyt Haukiputaalla vihille 1750. HisKin pikahaulla löytyi sopivia Pehr-isä ehdokkaita, jotka olivat syntyneet noin 1670 - 1690 välillä 7 kpl. Pitää vain rajata maantieteellisesti pois liian kaukaiset.
Kuopion seutu kiinnostaa siksi, kun Matti Törnin kaksi poikaa muutti isä-Matin kuoltua 1809 Kuopioon Kehvolle. Miksi?
Ja vielä Sotkamon Pulkkilasta: ne rippikirjan Matit ei oikein täsmää keskenään, jos toinen on syntynyt 1730 ja toisen merkintä on 1728 kirjassa 13 vuotias. Silloin syntymäaika olisi noin 1715? Ja tuomiokirjan Matti oli käsittelyssä 1740?? Nämä kyllä täsmäisi.
Jatketaanpa tutkimuksia.
Jyrki
Nytpä onkin niin, että tuo Rippikirja 1728-36 ei vastaakaan noita vuosia.
Siinä on isännän rippirivin yläpuolella vuosiluku 1746 ja tämä kattaakin vuodet 1746-48. Tässä kirjassa on lapsilla iät
Dorothea 10
Matts 13
Pehr 8.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6160951
Näitä vastaten on seur. jaksolla 1750-56 kirjattu näiden lasten (tässä vaiheessa nuoren Yrjö-isännän sisaruksina) syntymäajat:
Matts 1730
Dorde 173X (logiikan mukaan olisi 1733, mutta onko niin vai 1735??)
Pehr 1735
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161380
Näin siis lasten iät vanhemmassa kirjassa on kirjattu vuoden 1743 mukaisina.
Ja lopputulema on, että Iin-Haukiputaan Matti Pekanpk. Pulkkinen ei ole tästä perheestä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.