Eichman | Joachim Eichman, syntynyt Saksassa

[Heikki Koskela]

Joachimin jälkeläisiä on tullut Suomeen, ainakin yksi hänen pojistaan, Kasper nimeltään. Myöhemmin sukunimi katosi naispuolisen jälkeläisen kautta. Hän oli Kasperin pojantytär Helena Eichman, s. 1677 Akaalla. Helena meni naimisiin Simo Tuomaanpoika Cannelinin kanssa, s. 30.1.1674 Huittisissa.
Onko kenelläkään tietoja Joachimista taakse päin tai Helenasta. Nimi on kirjoitettu yhdellä n:llä. Minun tietoni ovat tässä kohtaa vajavaiset.
:confused:

[Maisa M]

Joachimin jälkeläisiä on tullut Suomeen, ainakin yksi hänen pojistaan, Kasper nimeltään. Myöhemmin sukunimi katosi naispuolisen jälkeläisen kautta. Hän oli Kasperin pojantytär Helena Eichman, s. 1677 Akaalla. Helena meni naimisiin Simo Tuomaanpoika Cannelinin kanssa, s. 30.1.1674 Huittisissa.
Onko kenelläkään tietoja Joachimista taakse päin tai Helenasta. Nimi on kirjoitettu yhdellä n:llä. Minun tietoni ovat tässä kohtaa vajavaiset.
:confused:

Hei, Heikki!

Googlella sain esiin tällaista:

www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Ekman-suku.doc (http://www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Ekman-suku.doc)

Toivottavasti linkki aukeaa, jouduin kirjoittamaan sen käsin, kun se ei kopioitunut. Ekman - Eckmann - Eichman ovat nähtävästi samaa sukua, mitä tuosta alusta vähän luin.

Yst. terv.
Maisa M

[Heikki Koskela]

Linkki aukeni hyvin. Kiitos avusta. Tutkin saamani tiedot huolella.:)

[Pekka Hellemaa]

Hei Heikki!

Joachim Eichman kuuluu minunkin esivanhempiini sillä edellytyksellä, että hän tosiaankin oli Kasper Ekmanin (Eichman) isä, kuten ainakin Tor Carpelan teoksessaan Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början af 1700-talen esittää.

Tätä isyyttä olen alkanut epäillä huomattuani Kasper Ekmanin Turun raastuvanoikeudessa 15.10.1638 antaman lausunnon, jossa hän ymmärtääkseni sanoo (korjatkaa, jos olen väärässä!), että todistaisi samoin, vaikka Jochim Ekman olisi hänen oma isänsä. Tässä sitaatti:

TRO 15.10.1638 Rådman Robert Rancken begärde, att Kasper Ekman måtte höras i målet mellan honom och Hans Wrmling, emedan denne inlagt rätten sin principals instruktion och bref, hvari stod, att Ranckens faktor, Time Haweman, ej hade kräft betalning i Lybeck af Jochim Ekmans enka. Kasper bekänte att Jochim Ekman enligt egen utsago köpt smöret af Robert Rancken och att det i höstas, då hans skuta "lågh in vnder gården, bars der in af båtsmännen; sade och om det wore hans egen fader, gofwe han likwell Robert mera wittzord härvtinnan". Hawemand tjänare, Jöran Päckell, sade att hans husbonde fordrat betalning i Lybeck af Ekmans enka. Han inlade ock Roberts bref af den 1 febr. 1638.

t. Pekka Hellemaa

[Sami Lehtonen]

Hei Heikki!

Joachim Eichman kuuluu minunkin esivanhempiini sillä edellytyksellä, että hän tosiaankin oli Kasper Ekmanin (Eichman) isä, kuten ainakin Tor Carpelan teoksessaan Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början af 1700-talen esittää.

Esittääkö Carpelan tälle filiaatiolle jotakin lähdettä tai lähteitä? PKS:n kirjastoista löytyy mainittua opusta vain yksi kappale ja sitäkään ei lainata, enkä ehdi nyt ajaa Kauniaisiin sitä katsomaan.

Liittämäsi oikeusjutun perusteella filiaatiota sopii hyvinkin epäillä, vaikka en ihan täysin ymmärräkään, miten ko. tapauksessa hypoteettinen perikuntaan kuuluminen lisäisi todistuksen vilpittömyyttä. Riidan osapuolinahan on siis Robert Rancken ja Joachim Ekmanin perikunta. Luulisi, että vilpittömyys lähtee todistajan kohdalla nimenomaan kummankaan osapuolen lähipiiriin kuulumattomuudesta.

Siksi esitänkin, että olisiko mahdollista, että kyseessä olisi kirjurivirhe ja negaatio olisi pudonnut lauseesta pois. Kaiken kaikkiaan jutun ratkaisu edellyttänee myös muiden lähteiden löytymistä. Mutta ilman muuta tämä juttu lisää vähintäänkin järkevän epäilyksen filiaation oikeellisuudesta.

[Jouni Kaleva]

Tätä isyyttä olen alkanut epäillä huomattuani Kasper Ekmanin Turun raastuvanoikeudessa 15.10.1638 antaman lausunnon, jossa hän ymmärtääkseni sanoo (korjatkaa, jos olen väärässä!), että todistaisi samoin, vaikka Jochim Ekman olisi hänen oma isänsä. Tässä sitaatti:

TRO 15.10.1638 Rådman Robert Rancken begärde, att Kasper Ekman måtte höras i målet mellan honom och Hans Wrmling, emedan denne inlagt rätten sin principals instruktion och bref, hvari stod, att Ranckens faktor, Time Haweman, ej hade kräft betalning i Lybeck af Jochim Ekmans enka. Kasper bekänte att Jochim Ekman enligt egen utsago köpt smöret af Robert Rancken och att det i höstas, då hans skuta "lågh in vnder gården, bars der in af båtsmännen; sade och om det wore hans egen fader, gofwe han likwell Robert mera wittzord härvtinnan". Hawemand tjänare, Jöran Päckell, sade att hans husbonde fordrat betalning i Lybeck af Ekmans enka. Han inlade ock Roberts bref af den 1 febr. 1638.

t. Pekka HellemaaVoisiko tuo kääntyä: "..vaikka kyseessä olikin hänen oma isänsä...." Paremmat ruotsin vivahteiden tuntijat varmaan ottavat kantaa.

[Helena V.]

Hei,

Juttua on näemmä käsitelty useita kertoja:

-14.8.1638 Pidätettiin raatimies Robert Ranckenin rahoja 100 riikintaaleria Henrik Gribbenowin luokse, jotka hänen pitäisi saada vainaja Jockim Ekmanilta 8 tynnyristä voita, kunnes Ekmanin valtuutettu olisi selvittänyt asian hänen kanssaan.

- 17.9.1638 Robert Rancken vaati "arresten lös, som han för en tid sedan lät slå på s. Jokim Ekmans gods inne hos Henrik Gribbenow," koska Ekman ei ollut maksanut niitä 8 tynnyriä voita, jotka oli häneltä ostanut. Hänelle neuvottiin, että koska Ekmanin valtuutettu nyt oli kaupungissa, käsittelisi asian hänen kanssaan ensin kämnerioikeudessa.

- 6.10.1638, Hans Warmling esitti kämnerituomion päämiehensä ja Robert Ranckenin välille, koskien 8 tynnyriä voita, jotka Ekman "i höstas hade köpt här i Åbo" ja lähettänyt edelleen Lyypekkiin sekä joista tämä oli Ranckenin sijasta luvannut maksaa tämän toimittajalle ("faktor") Time Hawemanille 100 riikintaaleria. Ekman kuitenkin hukkui ja Robertin "siöbörd (pass) och assignation tillijka medh honom". Kämnerikamarissa oli tuomittu, että Warmlingin pitäisi maksaa Ranckenille 100 rd:r. Osapuolia pyydettiin esittämään asiakirjansa asiassa.

- 8.10.1638 Rancken pyysi, että Jokim Ekmanin valtuutettu voisi esittää perusteet, "hwar med han förmenar drifwa chämnärrättsdom". Hans Warmling vastasi, että on tukeutunut siihen, "att någon sådan post ej fanns i s. Ekmans böcker." Rancken sanoi pitävänsä kiinni Kasper Ekmanin tunnustuksesta, että Joachim osti voin häneltä. Juttu siirretään käsiteltäväksi, kunnes Kasper Ekman on palannut.

- 15.10.1638 edellä siteerattu, jossa Rancken pyytää Casper Ekmania todistajaksi Warmlingin esitettyä oikeudelle päämiehensä ohjeen ja kirjeen, jossa luki, että Ranckenin toimittaja Time Haweman ei ollut Lyypekissä vaatinut maksua Jochim Ekmanin leskeltä. Kasper myönsi, että Jochim Ekman omien sanojensa mukaan oli ostanut voin Ranckenilta ja syksyllä, kun hänen purtensa oli pihalla, merimiehet sen sinne kantoivat; sanoi ja vaikka se olisi hänen oma isänsä, antaisi hän Robertille saman todistuksen. Hawemanin palkollinen Jöran Päckell sanoi, että hänen isäntänsä oli vaatinut maksua Lyypekissä Ekmanin leskeltä. Hän esitti myös Robertin kirjeen /1.2.1638.

Jutun tuomio on kirjattu seuraavasti:

TRO 17.10.1638:
"Dom i målet mellan Hans Warmlinck, fullmäktig för s. Jochim Ekmans arfvingar, och rådman Robert Rancken, angående ett smörköp.

Emedan, såsom det af Kasper Ekmans och Jöran Päckells vittnesmål framgick, s. Jochim Ekman köpt af Robert Rancken 8 t:nr smör och lofvat betala dem i Lybeck med 100 rd:r, ålade rätten Hans Warmlick att betala åt Robert Rancken eller för dennes räkning åt Jöran Päkell dessa 100 rd:r."

Katsoin tämän ihan mielenkiinnosta, josko jutun muissa käsittelyissä olisi isyys tullut esiin - ei ollut. Nämä ihan pikaisesti ja puolittain käännettyinä. Siis tavanomainen kauppariita, jossa asianajajat tuolloinkin ovat osanneet koittaa pokkana vaikka vippaskonstein puolustaa selko-syyllistä vastajaa.

Kuten Sami edellä kirjoitti, ko. kohdassa olisi edes jotain järkeä, mikäli siinä olisi "ej". Tämähän on jo kertaalleen uudelleen puhtaaksi kirjoitettua tekstiä, että mitä siellä alkuperäisessä sitten lukee?

t. Helena V.

[Pekka Hellemaa]

Sami Lehtonen kyseli, antoiko Tor Carpelan lähdeviitteitä Joakim ja Kasper Ekmanin isä-poikasuhteelle. Tutkimuksensa esipuheessa Carpelan toteaa tietojensa perustuvan pääosin manttaali- ja hautausluetteloihin, raastuvanoikeuden pöytäkirjoihin, painettuihin personalioihin, ... Teoksensa artikkeliosassa hän ei lähteitään sen kummemmin erittele, joten voimme vain arvailla, mihin Carpelan yksittäisen johtopäätöksensä perustaa.

Ainoa raastuvaoikeuden pöytäkirjoista löytyvä viite Joakimin mahdolliseen isyyteen, kuten Helena Virolaisen ansiokas selvitys osoittaa, on 15.10.1638 päivätyssä pöytäkirjassa. Kiitos Helena hyvästä koosteesta!

Kävin eilen Kansallisarkistossa kuvaamassa mikrofilmiltä (katso liitteet) kyseisen asiakirjan alkuperäisen version. Siinä ei ole Helenan kaipaamaa "ej"-sanaa, joten asiakirja pikemminkin kumoaa kuin vahvistaa sen Carpelanin väittämän, että Kasper Ekman olisi ollut Joakim Ekmanin poika.

Pekka Hellemaa,
Kasper (muttei ilmeisesti Joakim) Ekmanin jälkeläinen

[Sami Lehtonen]

Sami Lehtonen kyseli, antoiko Tor Carpelan lähdeviitteitä Joakim ja Kasper Ekmanin isä-poikasuhteelle. Tutkimuksensa esipuheessa Carpelan toteaa tietojensa perustuvan pääosin manttaali- ja hautausluetteloihin, raastuvanoikeuden pöytäkirjoihin, painettuihin personalioihin, ... Teoksensa artikkeliosassa hän ei lähteitään sen kummemmin erittele, joten voimme vain arvailla, mihin Carpelan yksittäisen johtopäätöksensä perustaa.

Harmi sinänsä, olisi ollut varsin helppoa, jos olisi edes yksi nimenomainen lähde tarjottu.

Ainoa raastuvaoikeuden pöytäkirjoista löytyvä viite Joakimin mahdolliseen isyyteen, kuten Helena Virolaisen ansiokas selvitys osoittaa, on 15.10.1638 päivätyssä pöytäkirjassa. Kiitos Helena hyvästä koosteesta!

Kävin eilen Kansallisarkistossa kuvaamassa mikrofilmiltä (katso liitteet) kyseisen asiakirjan alkuperäisen version. Siinä ei ole Helenan kaipaamaa "ej"-sanaa, joten asiakirja pikemminkin kumoaa kuin vahvistaa sen Carpelanin väittämän, että Kasper Ekman olisi ollut Joakim Ekmanin poika.

Pekka Hellemaa,
Kasper (muttei ilmeisesti Joakim) Ekmanin jälkeläinen

Kiitokset Helenalle koosteesta myös minun puolestani. Tuohon mikrofilmiin vielä sen verran, että oliko siinä kyse TRO:n alkuperäisestä pöytäkirjasta vai Turun Hovioikeudelle lähetetystä renovoidusta eli puhtaaksikirjoitetusta pöytäkirjasta? Olisihan tuo 'ej' voinut tipahtaa myös puhtaaksikirjoituksessa pois. Ainakin Turun Raastuvanoikeuden alkuperäiset teokset sijaitsevat Turun Kaupunginarkistossa, mutta en todellakaan tiedä onko alkuperäiset tuolta ajalta säilyneet. Kämnerinoikeuden alkuperäiset konseptipöytäkirjat ainakin tuhoutuivat Turun palossa 1827 - onneksi niistä on sentään kai ainakin osasta renovoidut olemassa.

[Sami Lehtonen]

- 17.9.1638 Robert Rancken vaati "arresten lös, som han för en tid sedan lät slå på s. Jokim Ekmans gods inne hos Henrik Gribbenow," koska Ekman ei ollut maksanut niitä 8 tynnyriä voita, jotka oli häneltä ostanut. Hänelle neuvottiin, että koska Ekmanin valtuutettu nyt oli kaupungissa, käsittelisi asian hänen kanssaan ensin kämnerioikeudessa.

- 6.10.1638, Hans Warmling esitti kämnerituomion päämiehensä ja Robert Ranckenin välille, koskien 8 tynnyriä voita, jotka Ekman "i höstas hade köpt här i Åbo" ja lähettänyt edelleen Lyypekkiin sekä joista tämä oli Ranckenin sijasta luvannut maksaa tämän toimittajalle ("faktor") Time Hawemanille 100 riikintaaleria. Ekman kuitenkin hukkui ja Robertin "siöbörd (pass) och assignation tillijka medh honom". Kämnerikamarissa oli tuomittu, että Warmlingin pitäisi maksaa Ranckenille 100 rd:r. Osapuolia pyydettiin esittämään asiakirjansa asiassa.

Tästä päätellen syys-lokakuun vaihteessa kämnerinoikeuden pöytäkirjoista voisi löytyä jotakin lisää. Renovoituja pitäisi tuolta ajalta käsittääkseni löytyä, joskaan en tiedä missä/miltä rullalta sitä voisi hakea.


- 8.10.1638 Rancken pyysi, että Jokim Ekmanin valtuutettu voisi esittää perusteet, "hwar med han förmenar drifwa chämnärrättsdom". Hans Warmling vastasi, että on tukeutunut siihen, "att någon sådan post ej fanns i s. Ekmans böcker." Rancken sanoi pitävänsä kiinni Kasper Ekmanin tunnustuksesta, että Joachim osti voin häneltä. Juttu siirretään käsiteltäväksi, kunnes Kasper Ekman on palannut.

Helena, minkä sanan käänsit suomennoksessasi tunnustukseksi? Jos Casper olisi ollut asiaan ulkopuolinen, olisi kyse mielestäni täytynyt olla 'todistuksesta'. Ilmeisesti kai vain vastaaja tai asiaan muuten osallinen voisi 'tunnustaa' asiantilan näin maalaisjärjellä ajatellen.

Ajattelemisen arvoinen on myös se, kuka ja missä vaiheessa asetti Warmlingin kuolinpesän asiainhoitajaksi. Jos Casper Eichman olisi kuulunut perikuntaan, niin miksei hän itse hoitanut aisoita - toisaalta, hän oli matkoilla, joten sikäli asianhoitajan asettaminen olisi hänen puolestaankin täysin mahdollinen vaihtoehto.

[Helena V.]

Hei pojat,

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Helena V. http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=4625#post4625)
- 8.10.1638 Rancken pyysi, että Jokim Ekmanin valtuutettu voisi esittää perusteet, "hwar med han förmenar drifwa chämnärrättsdom". Hans Warmling vastasi, että on tukeutunut siihen, "att någon sådan post ej fanns i s. Ekmans böcker." Rancken sanoi pitävänsä kiinni Kasper Ekmanin tunnustuksesta, että Joachim osti voin häneltä. Juttu siirretään käsiteltäväksi, kunnes Kasper Ekman on palannut.

Helena, minkä sanan käänsit suomennoksessasi tunnustukseksi? Jos Casper olisi ollut asiaan ulkopuolinen, olisi kyse mielestäni täytynyt olla 'todistuksesta'. Ilmeisesti kai vain vastaaja tai asiaan muuten osallinen voisi 'tunnustaa' asiantilan näin maalaisjärjellä ajatellen.

Ajattelemisen arvoinen on myös se, kuka ja missä vaiheessa asetti Warmlingin kuolinpesän asiainhoitajaksi. Jos Casper Eichman olisi kuulunut perikuntaan, niin miksei hän itse hoitanut aisoita - toisaalta, hän oli matkoilla, joten sikäli asianhoitajan asettaminen olisi hänen puolestaankin täysin mahdollinen vaihtoehto.Alb. Hästeskon Utdarg ur Åbo Stads Dombok 1638, 1905, s. 207 / 8.10.1638:

"Robert Rancken anhöll, att Jokim Ekmans fullmäktig måtte framställa de skäl, "hwar med han förmenar drifwa schämnärrättsdoom". Warmling svarade, att han stödde sig därpå, att någon sådan post ej hans i s. Ekmans böcker. Ranscken sade att han höll sig till Kasper Ekmans bekännelse, att Jochim köpt smöret af honom. Saken uppsköts till Kaspers ankomst."

Kuten Pekan digikuvistakin näemme, näiden koosteiden teksti ei toki ole sanasta sanaan filmien kanssa, renovoituja tai ei, mutta lyhennelmiä joka tapauksessa ja koostajan sanoin (ja ymmärryksellä) aivan eri aikakaudelta ilmaistuina.

Koitin katsella aika kauas taaksepäin, josko asiasta olisi jo aiemmin jotain mainintaa, mutta varhaisin löytämäni oli tuo yksi lause 14.8., muiden juttujen seassa, että Ranckenilta otetaan pantiksi nuo 100 r.taaleria.

Sikäli voitaneen todeta, että asianajajan käyttö näyttää olleen varsin yleistä. Tai ainakin liikemiesten ja varakkaamman väen keskuudessa - sanoisko, että niin kuin nykyäänkin rahapussista riippuen - mutta toki esim. kauppiaat tietenkin olivat myös liikkeellä enemmän kuin muu väki.

Eräs seikka joka minua koostetta tehdessä vaivasi, oli Joakim Ekmanin kuolinaika. 6.10. sanotaan "... smör, som Ekman i höstas hade köpt här i Åbo och översändt till Lybeck..." ja edelleen hukkumisesta "Emellertid omkom Ekman i sjön ..." (ja paperit meni mukana). Kuitenkin todisteena 15.10. annetaan Robert Ranckenin kirje "af den 1 febr. 1638". Ilmeisesti kaupanteko heidän välillään oli jatkuvampaakin, eli helmikuisessa kirjeessä voisi kuvitella olleen vaikka jonkin moisia kauppaehtoja, ehkä tarjous (mitä asianajajan mukaan ei Joakimin kirjanpidosta löytynyt, ja johon nähdäkseni perusti juttunsa).

Edelleen, koska on "syksy"?! Jo elokuun 14 pidätettiin varuiksi Ranckenin rahat. Tästä voisi ehkä päätellä, että tieto Joakimin haaksirikosta oli juuri saapunut kaupunkiin. Olikohan haveri sattunut pian Turusta lähdön jälkeen ja tieto siitä niin muodoin saatu pian? Tuona päivänä ei muuten ollut käsittelyssä mitään muita asioita. Näistä voitaisiin varovasti päätellä, että Joakim olisi kuollut elokuun alkupuolella 1638 (ehkä kuolinaika on jossain jo mainittunakin?). Olisikohan filmillä tuolla kohdin muutakin asiaa valaisevaa kerrottuna?

No, tämä nyt on pelkkää spekulointia, enkä tietääkseni ole Ekmanien jälkeläinen, joten en ole tutkinut asiaa muutoin juurikaan, onpa vaan tiedostollani lähinnä "serkunkumminkaimana", mutta saisi tämäkin asia olla siellä "oikein".

t. Helena V.

[Pekka Hellemaa]

Tuohon mikrofilmiin vielä sen verran, että oliko siinä kyse TRO:n alkuperäisestä pöytäkirjasta vai Turun Hovioikeudelle lähetetystä renovoidusta eli puhtaaksikirjoitetusta pöytäkirjasta? Olisihan tuo 'ej' voinut tipahtaa myös puhtaaksikirjoituksessa pois. Ainakin Turun Raastuvanoikeuden alkuperäiset teokset sijaitsevat Turun Kaupunginarkistossa, mutta en todellakaan tiedä onko alkuperäiset tuolta ajalta säilyneet. Kämnerinoikeuden alkuperäiset konseptipöytäkirjat ainakin tuhoutuivat Turun palossa 1827 - onneksi niistä on sentään kai ainakin osasta renovoidut olemassa.
En tullut tarkistaneeksi valokuvasinko mikrofilmiltä alkuperäistä vaiko renovoitua materiaalia. Kaivattu "ej"-sana voi puuttua alkuperäisestä asiakirjasta kirjausvirheen tai renovoidusta kopiointivirheen vuoksi - jos se nyt sinne olisi kuulunut.
Tästä päätellen syys-lokakuun vaihteessa kämnerinoikeuden pöytäkirjoista voisi löytyä jotakin lisää. Renovoituja pitäisi tuolta ajalta käsittääkseni löytyä, joskaan en tiedä missä/miltä rullalta sitä voisi hakea. Turun kämnerioikeuden tuomiokirjojen laatiminen aloitettiin vasta vuonna 1639 (Genos 2002, s.103), joten sieltä emme apua tähän asiaan löydä.
Helena, minkä sanan käänsit suomennoksessasi tunnustukseksi? Jos Casper olisi ollut asiaan ulkopuolinen, olisi kyse mielestäni täytynyt olla 'todistuksesta'. Ilmeisesti kai vain vastaaja tai asiaan muuten osallinen voisi 'tunnustaa' asiantilan näin maalaisjärjellä ajatellen.
Painetussa asiakirjassa on näköjään käytetty sanaa bekännelse.
Ajattelemisen arvoinen on myös se, kuka ja missä vaiheessa asetti Warmlingin kuolinpesän asiainhoitajaksi. Jos Casper Eichman olisi kuulunut perikuntaan, niin miksei hän itse hoitanut aisoita - toisaalta, hän oli matkoilla, joten sikäli asianhoitajan asettaminen olisi hänen puolestaankin täysin mahdollinen vaihtoehto.
Olet oikeassa. Raatimies Kasper Ekman olisi varmasti ollut sekä kykenevä että halukas hoitamaan isänsä perikunnan asioita. Sitä hän kuitenkaan tehnyt: 27.2.1641 perikuntaa edusti Joakim Ekman -niminen turkulainen porvari (Veli Pekka Toropaisen Genoksessa julkaistu sarja Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista). Sarjan jatko-osista saatamme löytää muutakin lisävalaistusta ongelmaamme. Eiköhän sieltä piakkoin ole luettavissa tämäkin Dahlströmin kortistosta kaivamani tieto:
Enär Henrich Gribenow 1650 "skulle reesa till Dantzick, och därifrån till Rugen wåld i Pommern, att Uppfordra sitt och sin hustrus Arff", blev han överfallen 1 mil från Danzig och tvungen at underteckna ett papper "emot sin egen willia", och Green förde stora och gruva "injurier", angående handel i Åbo från o. m. 26.8.1645 med kramgods.
Kortin lähteenä on Åbo Stads dombok 6.12.1651 s. 306.

Tiedon tekee mielenkiintoiseksi se, että tämä Henrik Gribbenowin vaimo oli Kasper Ekmanin sisar. Näin ollen Kasper Ekmanin juuret ovat Saksan suunnalta. On syytä mainita, että myös "raamatun Eichmannit" (ks. http://194.100.116.226/genos/16/16_4.htm) olivat kotoisin juuri Rügenwaldista ja että meidän Kasparimme perheessä toistuvat samat etunimet kuin heillä. Meidän Kasperimme isä (Joakim tai kuka lie) oli siis todennäköisesti läheistä sukua raamatun Kasperille.

t. Pekka Hellemaa

[Kaarlo Kalliala]

Enär Henrich Gribenow 1650 "skulle reesa till Dantzick, och därifrån till Rugen wåld i Pommern, att Uppfordra sitt och sin hustrus Arff", blev han överfallen 1 mil från Danzig och tvungen at underteckna ett papper "emot sin egen willia", och Green förde stora och gruva "injurier", angående handel i Åbo från o. m. 26.8.1645 med kramgods.
Kortin lähteenä on Åbo Stads dombok 6.12.1651 s. 306.

Tiedon tekee mielenkiintoiseksi se, että tämä Henrik Gribbenowin vaimo oli Kasper Ekmanin sisar. Näin ollen Kasper Ekmanin juuret ovat Saksan suunnalta. On syytä mainita, että myös "raamatun Eichmannit" (ks. http://194.100.116.226/genos/16/16_4.htm) olivat kotoisin juuri Rügenwaldista ja että meidän Kasparimme perheessä toistuvat samat etunimet kuin heillä. Meidän Kasperimme isä (Joakim tai kuka lie) oli siis todennäköisesti läheistä sukua raamatun Kasperille.

----------------

Artikkelissaan Skottirotta ja Ruotsin koira - Turun ulkomainen porvaristo vuosina 1600-60 (Genos 74=2003) Veli-Pekka Toropainen jo toteaa Henrik Gribbenowista: "Matkusti 1650 Pommerin Rügenwaldiin vaatimaan omaa ja vaimonsa perintöä. Oli kauppias Kasper Ekmanin lanko. Oli kuollut 17.9.1660." (s. 209; viitteet ovat KA TRO 8.11.1642, 6.12.1651, 17.9.1660)

Ekmanien sekamelskassa lienee epäselvää, kenen - tai siis kumman - lanko Henrik Gribbenow oli, sen Kasper Joachiminpoika?? Ekmanin, joka oli raatimies ja Uudenkaupungin pormestari vai sen Kasper Kasperinpoika Eichmanin, joka oli Filip Kasperinpojan veli. Nämä ovat Toropaiseltakin mainitussa artikkelissa menneet sekaisin: hän hautaa Kasper "Joachiminpojan" 16.9.1655, vaikka tämä oli Ugin pormestarina vielä 1669; sitä vastoin juuri Kasper Kasperinpoika kuoli 12.9.1655 - ks. http://194.100.116.226/genos/16/16_4.htm. (Sitäpaitsi Toropainen tekee isä-Kasperista kauppiaan Turkuun, vaikka tämä oli rügenwaldilainen pappi.)

On kiusallista, että pastori Caspar Eichmanin lesken (siis Christina Belowin) kerrotaan olleen elossa vielä 1651 (Ernst Müller, Die Evangelischen Geistlichen Pommerns von der Reformation bis zur Gegenwart II. Stettin 1912. S.328): ajoitus vastaa melkein, muttei ihan tietoa Henrik Gribbenowin matkasta. Olisin silti taipuvainen ajattelemaan, että Gribbenow olisi nimen omaan Kasper Kasperinpoika (ja Filipinveli) Eichmanin lanko ja että Pommerista haeutussa perinnössä yhtä kaikki olisi kysymys Christina Belowin kuolemasta.

"Raamatun Kasperin" isä on muuten nimeltään - mikäpä muu kuin - Joakim! Hän kuoli ruttoon 1620 (Müller 1912, 328). Olisi siis perin kummallista, että Turkuun ilmaantuisi kaksi Ekman-/Eichman-sukua, joissa kummassakin on ainakin Kaspereita ja ehkä Joakimejakin.

Se Joakim, joka on raatimies ja pormestari Kasper Ekmanin isäehdokas, oli salig jo 2.8.1638 (Åbo stads dombok, s. 177). Hänestä - siihen asti Kaufgeselle - tuli 17.7.1617 Rotgert ja Cort van Diken takaamana Lyypekin porvari. 21.9.1618 kuoli hänen vaimonsa Anna ja itsenäisenä kauppiaana hän meni 24.4.1620 uudelleen naimisiin, mutta puoliso Catharina kuoli jo 13.12.1624. Seuraavan avioliittonsa hän solmi 24.7.1626 Anna Schröderin kanssa; 1639 hänen vaimonsa ja lapsensa perivät hänet, mm. talon Mengstrassella. (Lyypekin kaupunginarkisto 10.8.2005; tri Ulrich Simon)

Kaarlo Kalliala

[Sami Lehtonen]

Kiitos Kaarlo, näistä tiedoista! Lieneekin aika selvää, että Rügenwaldilainen Casper on nimenomaan tämä lanko. Nimistön samankaltaisuus kyllä viittaa vahvasti siihen, että Rügenwaldin "raamatun Eichmanit" ovat samaa sukua, kuin Lyypekin kauppiaat.

Olisiko Lyypekkiläisissä arkistoissa tietoa, joka vahvistaisi turkulaisen Casper Eichmanin Joakimin pojaksi - tai kumoaisi sen. Ilmeisesti tutkimus on kuitenkin aktiivista.

[Pekka Hellemaa]

Uudenkaupungin pormestari Kasper Ekman haudattiin ilmeisesti 26.1.1668. (Liisa Rajala: Vielä hiukan Turun ulkomaalaisista porvareista. Genos 75(2004), s. 39) Dahlströmin kortistosta löytyy sama tulkinta.

Henrik Gribbenowin sukulaissuhteita pohtiessani tulin päinvastaiseen tulokseen kuin Kaarlo Kalliala. Henrik ei voinut Kasper Kasperinpoika Ekmanin (1622–1655) lanko, koska
Gribbenow oli Kasper Ekmanin sisaren toinen aviomies. Elisabethin ensimmäinen mies, Mårten Friis, haudattiin Turussa 19.6.1636 ja Kasper Ekman valvoi sisarensa etuja perunkirjoituksessa 16.2.1637. (www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Friis-suku.doc) Tähän aikaan Kasper Kasperinpoika oli vasta nipin napin 15-vuotias.
Mårten Friisin (siis myös Henrik Gribbenowin) puolison nimi oli Elisabet. Vaikka Kasper Kasperinpojalla olikin Elisabeth-niminen sisar, tämä 1624 syntyneenä oli aivan liian nuori sekä Friisin leskeksi että Gribbenowin vaimoksi. (http://194.100.116.226/genos/16/16_4.htm)
Christina Below oli ilmeisesti elossa, kun Henrik Gribbenow haki vaimonsa perintöä Grügenwaldista. (Kaarlo Kallialan kommentti 8.10.2007)Gribbenow on siis 1668 kuolleen Kasper Ekmanin lanko. Tuskinpa Turussa sentään oli kolmatta sopivaa Kasper Ekman -nimistä miestä!

Onko kukaan sattumoisin nähnyt sellaista alkuperäislähdettä, jossa Kasper Ekmanista käytetään patronyyminimeä? Arvelen edelleen, että Tor Carpelan kutsuu Kasper Ekmania (k. 1668) Joakimin pojaksi aiemmin esiin tulleen (15.10.1638 päivätyn) raastuvanoikeuden pöytäkirjan virheellisen tulkinnan vuoksi.

Pienenä täydennyksenä Kaarlo Kallialan Joakim Ekmania koskeviin tietoihin mainitsen vielä, että Joakimin leski nai lyypekkiläisen kauppapalvelijan Hans Fedderin. (Veli Pekka Toropainen: Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 2/2002-).

Joakim ja Kasper Ekmanin kotiseutu ja sekä suku- että etunimi viittaavat vahvasti siihen, että he kuuluvat samaan sukupuuhun kuin "raamatun Ekmannitkin". On siis mielenkiintoista sovitella heitä sinne. Joakim Ekman on ilmeisesti Kasper Ekmania selvästi vanhempi (Kasperhan 15.10.1638 häneen viitatessaan sanoo "... vaikka hän olisi oma isäni ..." ei siis "... vaikka hän olisi oma veljeni ..."). Ikänsä puolesta hän sopisi hyvin 'raamatun Kasparin' (1585-1630) veljeksi, Kasper lähinnä tämän veljenpojaksi.

Lopuksi jokunen kysymys Saksassa tehtävistä Ekman-tutkimuksista (oikeastaan pitäisi puhua Eichmanneista - kyseessähän on saksalainen sukunimi):

Vieläkö tri Simon työskentelee Eichman-suvun parissa?
Onko hänen tähänastisia tutkimustuloksiaan julkaistu jossain? Missä?

Onko hän maininnut, minkä nimisiä lapsia oli Jochim Eeicmanin perikunnassa?
Onko hän kertonut mitään "raamatun Casparin" sisaruksista ja näitten perheistä?
Onko hän kertonut muista 1500-luvun Eichmanneista ?

[Pekka Hiltunen]

Ehkä asiaa voisi tiedustella joltakulta filologilta.
Kun törmää tähän Eichman-nimeen, tulee ensin mieleen Nürnberg (ja Tell Aviv) ja sitten muuan Peldanus-niminen Peltoniemeltä lähtenyt pappissuku, jonka jäsenistä jotkut ryhtyivät, ehkä v. 1599 tapahtumien seurauksena, käyttämään aatelisperäisen puolisonsa sukunimeä.
Voihan olla, että näitä saksalaisa "munamiehiä" oli Turussa useammasta eri suvuista, mikä ei kylläkään vaikuta kovin todennäköiseltä. Filiaation "todistaminen" onnistuu varmaankin vasta DNA-tutkimuksella. Kukaties onnistaa jo siinä ensi lauantaisessa, saksalaisten keksimässä jokaviikkoisessa palloleikissä.
Isän mainitseminen jutussa kuitenkin vaikuttaa omituiselta, ellei kyseessä todellakin ollut oma isä. Muistelen vore-sanan käytöstä erään virkkeen kolukirjasta (1970-luvulta): "Hur roligt vore det inte!" käännetään: "Kuinka hauskaa olisikaan!", tai ehkä paremmin: "Eikös olisikin hauskaa!". Ehkä kieli on muuttunut sitten 1600-luvun - ja 1970-luvunkin. Semmoinen näppituntuma jostain syystä kumminkin on jäänyt, että vore-sanaa ei nykyään enää käytetä om-konjunktion yhteydessä.

[Pekka Hiltunen]

Lisäys ja korjaus edelliseen:
Johan Joeninpoika Bogan vävy, Ilmajoen kirkkoherra Henrik Strigelius oli Jaakko Ilkan serkun, kirkkoherra Jacobus Paulin poika Strigelius käytti myöhemmin Peldanus-nimeä, kuten veljensäkin.
Eichman-suvulla näyttää olleen huomattavaa vaikutusvaltaa Turussa jo 1500-luvun lopulla. Jaakko Ilkan vapautumisen Turun linnanvankilasta kerrotaan liittyneen hänen 2. puolisonsa suvun jäsenten vehkeilyyn Kaarle Herttuan kannattajien kanssa.

[Kaarlo Kalliala]

Pekka Hellemaata kannattaa uskoa kaikessa, missä hän esittää jotakin muuta kuin minä... Pormestari Kasper Ekmanin kuolinajan otin Durchmanin vanhasta artikkelista, joka (siis) koskee lähinnä Raamattu-Eichmanneja (Genos 1945). Myöhempi tieto on varmaankin parempaa. Jyväskylän yliopiston historian professori Petri Karosen julkaisuista saanee tästä Ekmanista enemmänkin tietoa.

Gribbenowin lankoussuhdetta koskeva arveluni oli hypoteesi – joka perustui Pommerin matkaan – eikä suinkaan tulos. Oliko Christina Below tosiaan elossa, kun Henrik Gribbenow kävi Rügenwaldissa, voi kuitenkin olla epävarmaa. Tieto elossa olosta vuonna 1651 perustuu Mülleriin, joka ei (sikäli kuin muistan) erikseen kerro, mistä dokumentista se on saatu. Christina Below siis mainitaan 1651, mutta yksiselitteisesti elossa vai ei? Entä jos maininta liittyykin juuri perinnönjakoon? Säilyneet Rügenwaldin kirkonkirjat alkavat valitettavasti vasta vuodesta 1665, ja niitä säilytetään Stettinissä (Archiwum Państwowe w Szczecinie).

Pidän hyvin epätodennäköisenä, että (raatimies ja pormestari) Kasper Ekman olisi joskus mainittu patronyymillä: juuri siksi me joudumme tätä keskustelua käymään... Olen samaa mieltä siitä, että Jochim Eichmanin uumoilu isäksi perustuu tuohon erikoiseen mainintaan raastuvanoikeudessa eikä muuhun. Enkä tyystin sulkisi pois sitä mahdollisuutta, etteikö Carpelan olisi oikeassa.

Minäkin olen koettanut arvailla, olisiko mahdollista, että Lyypekin kauppias Jochim ja Rügenwaldin pappi Casper olisivat veljeksiä. Tästä ei kuitenkaan toistaiseksi ole mitään näyttöä. Arvailun herättävät vain (1) samojen nimien esiintyminen, (2) kaksien saksalaisten Eichmannien asuminen Turussa samoihin aikoihin ja (3) Henrik Gribbenowin Pommerin matka. Aika lailla pohjaa arvailulle, mutta tuskin mitään johtopäätöksille. Siinä yhteydessä, kun Jochim Eichmanista tuli Lyypekin porvari, hänen taustastaan (esim. Rügenwaldissa) ei mainita mitään.

Lyypekin kaupunginarkistossa työskentelevä tri Ulrich Simon ei suinkaan ole omasta halustaan Eichmanneja tutkinut, vaan vastannut (2005) kahdesti kysymyksiini. Lyypekissä kastettiin 18.8.1647 jonkun Leinenweber Jochim Eichmanin lapsi, mutta hänen liittymisestään sukuun ei ole tietoa. Simon mainitsee myös nimenomaan, että ”die Vornamen Caspar und Philipp sind beim Zunamen E(i)ckman(n) nicht vertreten”.

(Mitä muuten tulee Johan Joeninpoika Bogaan Henrik Strigeliuksen appena, olen nähnyt sen tukena vain Mauno Kärnän tutkielman. Se ei nähdäkseni riitä osoittamaan sukuyhteyttä, vaan korkeintaan sellaisen mahdollisuuden. Tieto siitä, että Henrik Strigelius olisi Jacobus Paulin poika, on minulle uusi.)

[Sami Lehtonen]

Eli Gribbenow on siis ilmeisesti juuri Ugin pormestari Caspar Eichmanin lanko.

Casparillahan oli Jacob-niminen poika, joka toimi Uudenkaupungin kirkkoherrana. Kuka mahdollisesti oli se Jacob Eichman, joka esiintyy mm. kummina Tukholman saksalaisessa seurakunnassa 1640 ja -50-luvuilla. Voisi ajallisesti olla hyvinkin Casparin veli. Tämä on siis puhdas hypoteesi etunimen perusteella. Kuinka monta saksalaista Eichman -sukua tuolloiseen Ruotsiin olisi tullut?

[Pekka Hellemaa]

Eli Gribbenow on siis ilmeisesti juuri Ugin pormestari Caspar Eichmanin lanko.

Tältä se minusta edelleenkin näyttää, vaikkei Christina Below välttämättä ollutkaan enää elossa, kun hänet vuonna 1651 mainitaan.


Casparillahan oli Jacob-niminen poika, joka toimi Uudenkaupungin kirkkoherrana. Kuka mahdollisesti oli se Jacob Eichman, joka esiintyy mm. kummina Tukholman saksalaisessa seurakunnassa 1640 ja -50-luvuilla. Voisi ajallisesti olla hyvinkin Casparin veli. Tämä on siis puhdas hypoteesi etunimen perusteella. Kuinka monta saksalaista Eichman -sukua tuolloiseen Ruotsiin olisi tullut?

Tämä Tukholmassa kummitteleva Jakob Eichman on minulle entuudestaan tuntematon. Suku- mytta myös etunimensä puolesta hän sopisi tutkimaamme porukkaan. Seurakunnan valinnasta päätellen hän on tullut Tukholmaan Saksasta.

Myös Eichman-suvun suomalainen haara, Uudenkaupungin pormestarin Caspar Eichmanin jälkipolvet, oli 1640-luvulta alkaen Tukholmassa hyvin edustettuna:
Casparin vävy Erik Ketarenius oli siellä kappalainen 1644-, vice pastor 1646- ja kirkkoherra 1648-61. - Pso Margareta Eichman.
Casparin vävy Georgius Hörling oli kappalainen 1647-59. - Pso Elisabet Eichman.
Casparin poika Henrik Eichman oli 1650 puoli vuotta Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena ilman virkamääräystä.
Casparin poika Casper Eichman oli ilmeisesti kuninkaallisen kanslian kanslisti, joka oleili Tukholmassa vielä 1664.
Casparin nimeltä mainitsematon tytär, "kirkkoherran vaimon sisar" mainitaan Tukholmassa 1650.Nämä tiedot ovat pääosin Lauri Pihlajamaan teoksesta Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533-1999.

Netistä muuten löytyy pari muutakin mielenkiintoista irto-Eichmania. Vaasalainen sukututkija V. Jaakko Köykkä on nimittäin kiinnittänyt huomiota Eichmanin ja Ilkan sukujen läheisiin suhteisiin. Jaakko Ilkka sukusanomiin kirjoittamassaan artikkelissa (n:o 2, 1997, s. 22) hän esittää, että nuijasotapäällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkan toinen vaimo olisi ollut Caspar Eichmanin (k. 1668) sisar! Köykän perustelut:
Josef Jaakonpoika Ilkka toimi sellaisissa tehtävissä (esimerkiksi Turun kämnerioikeuden sihteerinä), jotka edellyttivät hyvää suomen, ruotsin ja saksan taitoa. Mistäpä talonpojan poika olisi tällaisen kielitaidon saanut? Köykän teorian mukaan hän oppi kielet kotona äidiltään, NN Eichmannilta.

Caspar Eichman ja Josef Ilkka vuorottelevat monissa viroissa sekä Turussa että Uudessakaupungissa.

Jaakko Ilkan on täytynyt jostain saada apua Turun linnasta karatessaan. Köykkä arvelee apua löytyneen hänen kaarlelaismieliseksi luokittelemansa Eichman-suvun suunnalta.
Turkulainen kauppias Jochim Eichman vierailee Ilmajoella pian Jaakko Ilkan kuoleman jälkeen.Tämä turkulainen kauppias ei varmaankaan ole sama Jochim Eichman, joka Lyypekissä 1617 vannoi porvarinvalansa! Köykän kokoamia tietoja löytyy nykyisin ainakin osoitteesta http://www.netikka.net/softapex/reinikka/.

Ilmeisesti juuri Köykän tutkimuksiin perustuu myös Pekka Hiltusen 13.10.2007 päivätty viesti, jonka mukaan Eichman-suvulla näyttää olleen huomattavaa vaikutusvaltaa Turussa jo 1500-luvun lopulla. Tässä siis puhutaan Eichman-suvusta 1500 ja 1600-lukujen taitteen Suomessa! Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Köykkä on löytänyt näin varhaisia (n. 1600) mainintoja Eichmaneista! Sukusanomien artikkelissa sen kummemmin kuin netissäkään ei valitettavasti ole lähdeviitteitä.

Köykän mainitsema turkulainen kauppias sopisi hyvin Casparimme isäksi.

Kommentoin vielä omaa spekulaatiotani:

Joakim Ekman on ilmeisesti Kasper Ekmania selvästi vanhempi (Kasperhan 15.10.1638 häneen viitatessaan sanoo "... vaikka hän olisi oma isäni ..." ei siis "... vaikka hän olisi oma veljeni ..."). Ikänsä puolesta hän sopisi hyvin 'raamatun Kasparin' (1585-1630) veljeksi, Kasper lähinnä tämän veljenpojaksi.

Kaarlo Kailan suosituksesta kaivelin esiin Petri Karosen tutkimuksia. Teoksessaan Kämnerioikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella (noin 1620-1660), s. 309 hän kertoo, että Caspar Eichman oli oman ilmoituksensa mukaan Turun porvari vuodesta 1615 alkaen. Se, että Jochim Eichman vannoi porvarinvalansa Lyypekissä vuonna 1617, antaa syyn muuttaa yllä olevaa teoriaa näiden herrojen sukulaisuuden laadusta. Caspar ja Jochim näyttävät Casparin hämmentävästä lausunnosta huolimatta olleen saman sukupolven edustajia, siis veljeksiä tai serkuksia.

Yritin myös uteliaisuuttani löytää Kaarlo Kallialan mainitseman pommerilaisen paimenmuiston, mutta tuloksetta. Sitä ei ole SSS:n kirjastossa eikä Kansallisarkistossa, Helsingin yliopiston kirjastojen kirjastotietokanta HELKA ei sitä myöskään tunne. Muistatko Kaarlo, mistä sait sen käsiisi?

[Sami Lehtonen]

Tämä Tukholmassa kummitteleva Jakob Eichman on minulle entuudestaan tuntematon. Suku- mytta myös etunimensä puolesta hän sopisi tutkimaamme porukkaan. Seurakunnan valinnasta päätellen hän on tullut Tukholmaan Saksasta.

Niin, kyse oli siis kummina toimimisesta. Käsittääkseni ei olisi ollut mahdotonta ruotsalaisen seurakunnan jäsenen olla saksalaisessa seurakunnassa kastetun lapsen kummina. Itse en ole näitä vielä nähnyt, mutta palaan asiaan, kun näen kenen kummina mm. Jakob Eichmania tavataan.

Myös Eichman-suvun suomalainen haara, Uudenkaupungin pormestarin Caspar Eichmanin jälkipolvet, oli 1640-luvulta alkaen Tukholmassa hyvin edustettuna:
Casparin vävy Erik Ketarenius oli siellä kappalainen 1644-, vice pastor 1646- ja kirkkoherra 1648-61. - Pso Margareta Eichman.
Casparin vävy Georgius Hörling oli kappalainen 1647-59. - Pso Elisabet Eichman.
Casparin poika Henrik Eichman oli 1650 puoli vuotta Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena ilman virkamääräystä.
Casparin poika Casper Eichman oli ilmeisesti kuninkaallisen kanslian kanslisti, joka oleili Tukholmassa vielä 1664.
Casparin nimeltä mainitsematon tytär, "kirkkoherran vaimon sisar" mainitaan Tukholmassa 1650.Nämä tiedot ovat pääosin Lauri Pihlajamaan teoksesta Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533-1999.

Viitaten aiempaan kommenttiini, ei lienisi mitenkään mahdotonta, että näilläkin Eichman -suvun jäsenillä olisi ollut yhteyksiä saksalaisen seurakunnan "serkkuihin". Tietysti pitäisi löytää jotakin viitteitä siitä.

Netistä muuten löytyy pari muutakin mielenkiintoista irto-Eichmania. Vaasalainen sukututkija V. Jaakko Köykkä on nimittäin kiinnittänyt huomiota Eichmanin ja Ilkan sukujen läheisiin suhteisiin. Jaakko Ilkka sukusanomiin kirjoittamassaan artikkelissa (n:o 2, 1997, s. 22) hän esittää, että nuijasotapäällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkan toinen vaimo olisi ollut Caspar Eichmanin (k. 1668) sisar! Köykän perustelut:
Josef Jaakonpoika Ilkka toimi sellaisissa tehtävissä (esimerkiksi Turun kämnerioikeuden sihteerinä), jotka edellyttivät hyvää suomen, ruotsin ja saksan taitoa. Mistäpä talonpojan poika olisi tällaisen kielitaidon saanut? Köykän teorian mukaan hän oppi kielet kotona äidiltään, NN Eichmannilta.

Caspar Eichman ja Josef Ilkka vuorottelevat monissa viroissa sekä Turussa että Uudessakaupungissa.

Jaakko Ilkan on täytynyt jostain saada apua Turun linnasta karatessaan. Köykkä arvelee apua löytyneen hänen kaarlelaismieliseksi luokittelemansa Eichman-suvun suunnalta.
Turkulainen kauppias Jochim Eichman vierailee Ilmajoella pian Jaakko Ilkan kuoleman jälkeen.Mikään aikalaisdokumentti ei kai kuitenkaan suoraan esitä mitään esitetyn sukulinkin tueksi? Mielestäni edelliset kohdat voidaan myös tarkastella seuraavien seikkojen näkökulmasta:

Toimiminen kämnerinoikeuden sihteerinä edellytti koulutusta, joka tapahtui kaikkea muuta kuin suomen kieltä käyttäen. Kielitaitoa on väistämättä tullut siis myös sitä kautta. Ehkä enemmänkin, kuin mitä kotirouva olisi voinut poikaansa valistaa vaikkapa ammattisanaston osalta
Ei liene tavatonta, että kaksi pätevyydeltään ja koulutukseltaan vastaavaa henkilöä ovat vuoroin samassa virassa. Puhdas nepotismi ei kai kuitenkaan tullut monenkaan viran kohdalla kysymykseen. Tarkoitan siis, että monenkaan viran haltija ei pääsääntöisesti itse valinnut seuraajaansa.
Apua pakenemiseen ei kai kiistä kukaan Turun linnassa käynyt. Kaarlelaisia tosin löytyi monestakin säädystä ja kauppiaissa varmasti muitakin kuin Eichmanit. Heidänkään mahdollinen tukensa Kaarle herttualle ei taida ilmetä yhdestäkään asiakirjasta?
Jochim Eichman lienee kauppiaana vieraillut monellakin paikkakunnalla. Aihetodisteesta tämä kyllä jo käy.Tämä turkulainen kauppias ei varmaankaan ole sama Jochim Eichman, joka Lyypekissä 1617 vannoi porvarinvalansa! Köykän kokoamia tietoja löytyy nykyisin ainakin osoitteesta http://www.netikka.net/softapex/reinikka/.

Miksipä ei. Olisiko mahdoton ajatus, että Jochim Eichman olisi hakenut porvarinoikeuksia Lyypekissä vanhemmalla iällä - ollessaan jo porvari Turussa? Käsittääkseni kauppiaiden määrää kaupungeissa pyrittiin sääntelemään, eikä niitä välttämättä heti kättelyssä saanut. Tästä lähtökohdasta tarkasteltuna Jochimin ja Casparin isä-poika, suhde ei välttämättä kaadu Casparin porvarinoikeuksiin Turussa kaksi vuotta ennen Jochimin porvarinoikeuksiin Lyypekissä.

Ilmeisesti juuri Köykän tutkimuksiin perustuu myös Pekka Hiltusen 13.10.2007 päivätty viesti, jonka mukaan Eichman-suvulla näyttää olleen huomattavaa vaikutusvaltaa Turussa jo 1500-luvun lopulla. Tässä siis puhutaan Eichman-suvusta 1500 ja 1600-lukujen taitteen Suomessa! Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Köykkä on löytänyt näin varhaisia (n. 1600) mainintoja Eichmaneista! Sukusanomien artikkelissa sen kummemmin kuin netissäkään ei valitettavasti ole lähdeviitteitä.

Nämä olisi todella mielenkiintoisia ja varmasti tutustumisen arvoisia. Lähdeviitteiden puute tosin hieman laskee näiden tietojen käyttöarvoa.

Kommentoin vielä omaa spekulaatiotani:

Kaarlo Kailan suosituksesta kaivelin esiin Petri Karosen tutkimuksia. Teoksessaan Kämnerioikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella (noin 1620-1660), s. 309 hän kertoo, että Caspar Eichman oli oman ilmoituksensa mukaan Turun porvari vuodesta 1615 alkaen. Se, että Jochim Eichman vannoi porvarinvalansa Lyypekissä vuonna 1617, antaa syyn muuttaa yllä olevaa teoriaa näiden herrojen sukulaisuuden laadusta. Caspar ja Jochim näyttävät Casparin hämmentävästä lausunnosta huolimatta olleen saman sukupolven edustajia, siis veljeksiä tai serkuksia.

Yritin myös uteliaisuuttani löytää Kaarlo Kallialan mainitseman pommerilaisen paimenmuiston, mutta tuloksetta. Sitä ei ole SSS:n kirjastossa eikä Kansallisarkistossa, Helsingin yliopiston kirjastojen kirjastotietokanta HELKA ei sitä myöskään tunne. Muistatko Kaarlo, mistä sait sen käsiisi?

[Pekka Hiltunen]

Brandenburgilainen hovijunkkari Hieronymus von Birckholtz (s. n. 1570) sai kutsun Ruotsin kuninkaan palvelukseen kirjoitettuaan hoviin Klaus Flemingiä arvostelevan kirjelmän - jouduttuaan ensin kuitenkin kärsimään "kotiarestia" Yläneen kartanossa Klaus Flemingin kuolemaan saakka. Anna Joachimintytär Flemingistähän tuli hänen vaimonsa vasta synnytettyään Hieronymukselle parikin jälkeläistä esiaviollisesta suhteesta. (Joachim Flemingin isyydestä tosin taas voinee esittää epäilyksiä: olihan Anna Joachimintyttärellä kaksi vanhempaa ja yksi nuorempi sisarpuoli, joitten kaikkien isäksi on tunnustautunut Eerik XIV.)


Suomen kamreeri Juhana Ottenpoika Klöfverblad (s. 1570) oli holsteinilaista sukua. Eräs hänen miniöistään oli Turun piispa Isak Rothoviuksen tytär, muuan vävy oli Viipurin piispa Gabriel Melartopaeus, ja toinen eräs saksalainen, Turun merkittävimpiin porvareihin lukeutunut raatimies Robert Rancken. Suvut kytkeytyivät tietenkin myös turkulaiseen Tawast-sukuun. Kämneeri ja Jacob de la Cardien (ja myöhemmin Ebba Brahen) hopmanni Henrik Tawast valitteli työkiireitään, kun sai kutsun pormestariksi; hän taisikin leskeksi jäätyään tulla naineeksi Maskun Kallela-suvusta olleen, sotaherra Pontus de la Cardien aviottoman tyttären jälkeläisen.


Jaakko Ilkan pojan (hänen 1. avioliitostaan tuntemattoman kanssa) puolison tiedetään käyneen kuningatar Kristiinan hovissa neuvottelemassa ratsumiesten huonontuneista oloista. Kukaties hänellä oli jonkinlaista kieli- ja kulttuuritaustaa tällaisesta tehtävästä selvitäkseen. Tämä Petronella Joosepintytär oli syntynyt 1593 ja hän kuoli 11.5.1679 86-vuotiaana. Appivainaan, Jaakko Ilkan 2. puolison, NN Joachimintyttären kuolinaikaa ei kai tunneta; syntymäajaksi on arvioitu 1570. "Joachim Eichmanin" on siinä tapauksessa täytynyt syntyä viimeistään n. 1550, todennäköisemmin ehkä kuitenkin jo 1535. Sivulla http://www.netikka.net/softapex/reinikka/t11.htm kerrotaan: "1636 Caspar E. Eichmannin isä, turkulainen kauppias Joachim Eichmann kävi luvattomasti myymässä tavaroita Ilmajoella ja Kurikassa." Taisi saada aika hyvän hinnan, kun kannatti sillä iällä lähteä niin pitkälle matkalle...

[Pekka Hellemaa]

Mikään aikalaisdokumentti ei kai kuitenkaan suoraan esitä mitään esitetyn sukulinkin tueksi? Mielestäni edelliset kohdat voidaan myös tarkastella seuraavien seikkojen näkökulmasta: ...

Köykkä ei ole esittänyt asiakirjaa, joka todistaisi Jaakko Ilkan ja NN Eichmanin avioliiton. Hänen teoriansa rakentuu aihetodisteiden, erilaisten yhteensattumien varaan. Tällaisena hänen argumentointinsa on kohtalaisen helppo kyseenalaistaa, kuten Sami Lehtonen viestissään osoittaa.

Köykän argumenttien joukossa on kuitenkin yksi, joka on syytä yrittää sovittaa meidän palapeliimme. Tarkoitan tietenkin Jochim Eichmanin Ilmajoen ja Kurikan visiittiä. Vierailukohdetta enemmän tässä kiinnostaa vierailija, Jochim Eichman. Todisteiden puuttuessa voimme vain itse kukin tahollamme arvailla oliko hän aiemmin tuntemamme Lyypekin porvari vai hänen iäkkäämpi täyskaimansa.


Olisiko mahdoton ajatus, että Jochim Eichman olisi hakenut porvarinoikeuksia Lyypekissä vanhemmalla iällä - ollessaan jo porvari Turussa? Käsittääkseni kauppiaiden määrää kaupungeissa pyrittiin sääntelemään, eikä niitä välttämättä heti kättelyssä saanut. Tästä lähtökohdasta tarkasteltuna Jochimin ja Casparin isä-poika, suhde ei välttämättä kaadu Casparin porvarinoikeuksiin Turussa kaksi vuotta ennen Jochimin porvarinoikeuksiin Lyypekissä.
Lyypekin kauppias Jochim Eichman kävi varmaankin samat vaiheet läpi ennen porvariksi tuloaan kuin tyypillinen Turun porvari. Teoksessaan Suomen tapulikaupunkien valtaporvaristo ja sen kaupankäyntimenetelmät 1600-luvun alkupuolella Sylvi Möller kertoo, että "Tukholman kauppaordinantian mukaan varsinainen oppiaika oli 6 vuotta, minkä lisäksi siinä edellytettiin kahden vuoden pituista lisäpalvelua itsenäisemmässä asemassa eli kauppakisällinä. Kuusi vuotta lienee ollut varsinaisen oppiajan minimimäärä." Oppiajan maksimipituutta Möller ei mainitse.

Yhtenä, meitä kiinnostavana esimerkkinä pidemmästä oppiajasta, hän kuitenkin tuo esiin, että "Jochim Ekman oli ollut isäntänsä raatimies Caspar Ekmanin palveluksessa yhteensä 12 vuotta." Tämä Jochim Eichman (Rügenwaldin papin esikoinen?) vannoi porvarinvalansa 28.11.1640 Turussa - missähän iässä lienee oppiaikansa aloittanut?


Appivainaan, Jaakko Ilkan 2. puolison, NN Joachimintyttären kuolinaikaa ei kai tunneta; syntymäajaksi on arvioitu 1570. "Joachim Eichmanin" on siinä tapauksessa täytynyt syntyä viimeistään n. 1550, todennäköisemmin ehkä kuitenkin jo 1535. Sivulla http://www.netikka.net/softapex/reinikka/t11.htm kerrotaan: "1636 Caspar E. Eichmannin isä, turkulainen kauppias Joachim Eichmann kävi luvattomasti myymässä tavaroita Ilmajoella ja Kurikassa." Taisi saada aika hyvän hinnan, kun kannatti sillä iällä lähteä niin pitkälle matkalle...
Tämä rakennelma osoittaa, että jos Ilkan 2. vaimo oli tosiaankin oli Jochim Eichmanin tytär, niin hän ei voinut olla käsittelemämme Lyypekin kauppias. Hänhän olisi vannonut porvarinvalaansa liki 70-vuotiaana ja käynyt vielä yli 20 vuotta myöhemmin kohtalokkaalla kauppamatkallaan Tutussa.

[Sami Lehtonen]

Lähdenpä yrittämään palapelin kasaamista puhtaalta pöydältä. Jätän siis huomiotta aiemmat kuviot ja alustan pakan seuraavasti:
Lähtöoletus:
Turussa on vaikuttanut kolme Joachim Eichmania ja raatimies Casper Eichman, joka saattaa olla muille Eichmaneille sukua. Lisksi on olemassa neljäs Joachim Eichman, raamatun Casper Eichmanin isä.

Joachim Eichman, Lyypekki (s.n.1585-1590 k.1638)
Joachimeista yksi on vuonna 17.7.1617 Lyypekissä porvarivalan vannonut ja sittemmin kauppamatkalla turkuun 1638 hukkunut Joachim Eichman, jonka perikunnan riita-asiassa Casper oli todistajana. On ilmeisesti se Joachim Eichman, joka käy myös luvattomalla kauppamatkalla Ilmajoella 1636, koska turkulainen vanhempi Joachim Eichman olisi jo liki satavuotias ja nuorempi saa porvarisoikeudet vasta 1641 - ellei porvarisoikeuksien puuttuminen ollut nimenomaan se syy luvattomaan/oikeudettomaan kauppamatkaan. Ei ole uskottavaa, että tämä Joachim olisi käynyt matkalla ilmajoella 1597 eli 20 vuotta ennen porvarisvalaansa Lyypekissä. Voitaneen arvioida, että Joachim Eichman olisi syntynyt (todennäköisesti Lyypekissä) n. 1585-1590.

Joachim Eichman, vanhempi, Turku (s.n.1535-1550 k.????)
Vanhempi turkulainen kauppias Joachim Eichman, joka vierailee Ilmajoella 1597 (Köykkä). Voidaan hypoteettisesti pitää Jaakko Ilkan toisen vaimon isänä. Tämän oletuksen perusteella Joachim Eichman olisi syntynyt n. 1535, mutta viimeistään 1550. Ei siis uskottavasti voi olla se Joachim Eichman, joka luvatta käy kauppamatkalla Ilmajoella 1636!

Joachim Casparinpoika Eichman, nuorempi, Turku (s.13.8.1615? k.????)
Nuorempi turkulainen kauppias Joachim Eichman, joka vannoo porvarinvalansa 28.11.1640 Turussa palveltuaan sitä ennen 12 vuotta isäntäänsä Casper Eichmania. Mahdollisesti raamatun Casper Eichmanin esikoinen.

Joachim Eichman (k.1620)
Raamatun Casper Eichmanin isä, joka kuoli ruttoon 1620 (Müller 1912, 328). Tämä Joachim Eichman aiheuttaa sen, että joko raatimies Caspar Eichmanin isä ei ollut Joachim tai raamatun Caspar Eichman ei ole edes hänen serkkunsa.

Casper Eichman (s.n.1585-1590 k.26.1.1668)
Casper Eichman on oman ilmoituksensa mukaan kauppias Turussa 1615 lähtien ja kuoli Uudenkaupungin pormestarina 26.1.1668 (Genos 75(2004), s. 39). Näistä voidaan päätellä, että Casper lienee syntynyt n. 1585-1590. Valvoi sisarensa etuja tämän miehen Mårten Friisin perunkirjoituksessa 16.2.1637. Ajallisesti Casper olisi siis ollut ennemminkin veli, kuin poika suhteessa Lyypekkiläiseen Joachim Eichmaniin, mutta sanamuoto käräjäpöytäkirjassa voisi olla selitettävissä myös niin, että Casperin isän nimi todellakin olisi ollut myös Joachim.

Vanhempi turkulainen kauppias Joachim Eichman voisi hypoteettisesti olla Casperin isä, mutta haluaisin nyt tietää, onko tästä kolmannesta Joachim Eichmanista olemassa merkintöjä dokumenteissa? Matka ilmajoelle 1597 - mitä dokumentteja? Mielestäni on selvää, että toisen matkan Joachim Eichman vuonna 1636 ei voi olla sama Joachim - joko silloin asialla oli Lyypekin Joachim Eichman tai vielä Casper Eichmanin palveluksessa toiminut nuorempi Joachim Eichman.

Samalla edelläolevasta käy auttamatta ilmi, että ainoa Jaakko Ilkan pakoa avustamaan kyennyt Eichman olisi voinut olla hypoteettinen appi-Eichman, muut eivät vielä tuolloin toimineet Turussa.

Köykän sivuilta lainattua:
"1599 elokuussa Kaarle-herttua palasi Suomeen ja Turun torilla oli "lahtipenkki", Nuijasodan loppuselvittelyissä kaarlelaismieliset nostettiin arvoon arvaamattomaan, kuten Hannu Fordell ja turkulainen
kauppias Joachim Eichmann."

Kaarle-herttua kyllä kävi Suomessa ja mm. merkittävien aatelissukujen edustajia lyhennettiin päänmitalla. Mikä on se dokumentoitu suosionosoitus, josta vanhempi turkulainen kauppias Joachim Eichman ja Hannu Fordell pääsivät nauttimaan arvonnousun merkkinä? Lyypekkiläinen Joachim Eichman tuskin edes tiesi, mitä Ruotsi-Puolan sisäpolitiikassa tuolloin tapahtui, hänhän todennäköisesti vietti vasta teinivuosiaan Lyypekissä.

Työväline, jolla ainakin Flemingin poika Johan mestattiin, löytyy Ruotsin Kuninkaallisesta varuskamarista; terässä lukee "Flemingz ena Son halshuggen, efter Konung Carl den IX befalning."

[Sami Lehtonen]

Henrik Gribbenowin sukulaissuhteita pohtiessani tulin päinvastaiseen tulokseen kuin Kaarlo Kalliala. Henrik ei voinut Kasper Kasperinpoika Ekmanin (1622–1655) lanko, koska
Gribbenow oli Kasper Ekmanin sisaren toinen aviomies. Elisabethin ensimmäinen mies, Mårten Friis, haudattiin Turussa 19.6.1636 ja Kasper Ekman valvoi sisarensa etuja perunkirjoituksessa 16.2.1637. (www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Friis-suku.doc) Tähän aikaan Kasper Kasperinpoika oli vasta nipin napin 15-vuotias.
Mårten Friisin (siis myös Henrik Gribbenowin) puolison nimi oli Elisabet. Vaikka Kasper Kasperinpojalla olikin Elisabeth-niminen sisar, tämä 1624 syntyneenä oli aivan liian nuori sekä Friisin leskeksi että Gribbenowin vaimoksi. (http://194.100.116.226/genos/16/16_4.htm)
Christina Below oli ilmeisesti elossa, kun Henrik Gribbenow haki vaimonsa perintöä Grügenwaldista. (Kaarlo Kallialan kommentti 8.10.2007)Gribbenow on siis 1668 kuolleen Kasper Ekmanin lanko. Tuskinpa Turussa sentään oli kolmatta sopivaa Kasper Ekman -nimistä miestä!


Terve!

Lisään tähän vielä, kun sattui kohdalle:
TKO 5.7.162 Edesmenneen Mårten Frijsen tyttären isäpuoli Henrik Gribbenou vaati Frijsen vanhoja saatavia. (Carpelan 1890: 168.)
(V-P Toropainen)

Lyypekin Joachimista mainitaan:
TKO 11.2.1641: Edesmennyt Lyypekin porvari Joachim Eichman oli lainannut 1637 rahaa Hampurin porvari Assmus Schultzilta. Asiassa todisti Gabriel Gottleben.

TKO 21.6.1642 veljekset Casper Ekman nuorempi ja Joachim Eichman mainitaan. Ovatko nämä raamatun Casperin pojat Casper ja Joachim?

Mitään uuttahan tässä ei sinänsä ollut. Nämä lienee Genos 4/2002 osuneet teidänkin silmiinne. Voisimme yhteistuumin lähteä rakentamaan sitä matriisia, josta Pekka Hellemaan kanssa keskustelimme tänään Helsingissä.

[Sami Lehtonen]

Vanhempi turkulainen kauppias Joachim Eichman voisi hypoteettisesti olla Casperin isä, mutta haluaisin nyt tietää, onko tästä kolmannesta Joachim Eichmanista olemassa merkintöjä dokumenteissa? Matka ilmajoelle 1597 - mitä dokumentteja? Mielestäni on selvää, että toisen matkan Joachim Eichman vuonna 1636 ei voi olla sama Joachim - joko silloin asialla oli Lyypekin Joachim Eichman tai vielä Casper Eichmanin palveluksessa toiminut nuorempi Joachim Eichman.


Vastaan taas itse itselleni; Pekka Hellemaa ystävällisesti toi tänään tietooni, että vuonna 1597 ei kukaan Eichman edes käynyt Ilmajoella.
Kun köykkä kirjottaa "1597 Jaakko Ilkka tammikuun 27. päivän tienoilla mestattiin, pyöveliksi määrättiin Ilkan naapuri Pentti Posso, joka näin säästi henkensä, Jaakko Ilkka haudattu Ilmajoelle, Pian näiden tapahtumien jälkeen turkulainen kauppias Joachim Eichmann asioi Kurikassa,", hän itse asiassa viittaa vuoden 1636 luvattomaan kauppamatkaan. Näin vuosisatojen perästä tarkasteltuna se tietysti vaikuttaa melko pian tehdyltä retkeltä, vaikka välissä on liki neljä vuosikymmentä! Toisin sanoen, mikään asiakirjamerkintä ei kerro vanhemmasta turkulaisesta kauppiaasta Joachim Eichmanista. Nuorempi Joachim Eichman vannoi porvarinvalan vasta 4 vuotta myöhemmin ja lyypekkiläisellä Joachim Eichmanilla ei varmaankaan ollut ilmajoelle asiaa. Kaupanteko ilman porvarinoikeuksia myös tietysti selittäisi matkan laittomuuden, joten melko suurella todennäköisyydellä kyse on siis Casper Eichmania palvelleesta 1640 porvarinvalan tehneestä Joachimista.

Samalla edelläolevasta käy auttamatta ilmi, että ainoa Jaakko Ilkan pakoa avustamaan kyennyt Eichman olisi voinut olla hypoteettinen appi-Eichman, muut eivät vielä tuolloin toimineet Turussa.

Edellämainittu varmistus samalla osoittaa, ettei 1500-luvun puolella Turussa toimineet minkäänlaiset Eichmanit - heistä ei ole lainkaan asiakirjamerkintöjä olemassa. Casper Eichman on oman ilmoituksensa mukaan ollut kauppias Turussa vuodesta 1615, jota on mielestäni pidettävä varhaisimpana turkulaisena Eichman-kauppiaana. Lyypekkiläinen Joachim Eichman ei tiettävästi koskaan muuttanut Suomeen. Velkojat (mm. Robert Rancken) hakivat saataviaan leskeltä Lyypekissä ja leski ja lapset perivät mm. Joachimin talon Lyypekissä.

Seuraavaksi lähtisin etsimään Tukholmasta tietoja Eichman-suvun edustajista, jonne mm. Casper Eichmanin lapsista monet muuttivat kuten Pekka Hellemaa toi esiin. Mainitsemani Jakob Eichman Tukholman saksalaisessa seurakunnassa voisi hyvinkin osoittautua myös samaan sukuun kuuluvaksi - olihan Casperillakin Jakob -niminen poika, josta tuli Uudenkaupungin kirkkoherra.

[Carita]

Hei!

Kiitos mielenkiintoisista ajatuksista ja faktoista.

Olen porvari-Casparin sisaren Elisabetin ja Mårten Friisin jälkeläisiä, ja siis erittäin kiinnostunut myös Casparin isästä.

Jos törmäätte tutkimustenne yhteydessä Mårten Friisiin, kuulisin mieluusti myös hänestä.

t. Carita Hjorth

[Sami Lehtonen]

Hei!

Kiitos mielenkiintoisista ajatuksista ja faktoista.

Olen porvari-Casparin sisaren Elisabetin ja Mårten Friisin jälkeläisiä, ja siis erittäin kiinnostunut myös Casparin isästä.

Jos törmäätte tutkimustenne yhteydessä Mårten Friisiin, kuulisin mieluusti myös hänestä.

t. Carita Hjorth


Katsotaan, josko Tukholman Eichmaneista (Tänkteböcker) olisi apua tässä - ainakin Tukholman saksalaisen seurakunnan Jakob Eichman lienee tutkimisen arvoinen. Olemme ilmeisesti siis etäistä sukua. Kuka oli muuten Mårten Friisin ensimmäinen vaimo, vai oliko Turussa kaksi Mårten Friisiä?

I Utdrag ur Åbo domkyrkans räkenskaper tietää kertoa, että:
"Anno 1628
December 20 Frijsin Mårthens hustro (in i kyrckian) med alla klockor, een ringningh; sol:t
- 30 1/4 daler"


Olivat nähtävästi koko armon vuoden kalleimmat hautajaiset.


Mitenkäs adminit saadaan kiinnostumaan tästä threadista? Jo pari kertaa olen pähkäillyt, miten tämän ketjun saisi siirrettyä varsinais-suomen alle, jonne se kuuluu? Admin, ylläpitäjä, root, superuser - apuja tarvitaan, kiitos!

[Sami Lehtonen]

Ai niin. Päätin ottaa modernit työvälineet käyttöön ja perustin wikipediaan Eichman-suku -sivun, johon voisimme yhteistuumin koota viitteet eri dokumentteihin. Lähtökohtaisesti faktatietoa siis.

Linkki on:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eichman-suku

Se on vasta päänavaus. En ole ehtinyt siirtää sinne edes kaikkia tässä threadissa läpi käytyjä tiedonjyväsiä.

[Jouni Kaleva]

Mitenkäs adminit saadaan kiinnostumaan tästä threadista? Jo pari kertaa olen pähkäillyt, miten tämän ketjun saisi siirrettyä varsinais-suomen alle, jonne se kuuluu? Admin, ylläpitäjä, root, superuser - apuja tarvitaan, kiitos!
Hei Sami

Thread on mitä mielenkiintoisin, jopa niin, että unohtuu, missä maakunnassa ollaan :)

Ketjun aloittaja määrittelee, mihin alafoorumiin se sijoittuu. Ylläpito pitää oikeutenaan ja velvollisuutenaan siirtää ketjuja tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Niinpä nyt siirrän tämän Varsinais-Suomeen.

[Pekka Hiltunen]

Kuka oli muuten Mårten Friisin ensimmäinen vaimo, vai oliko Turussa kaksi Mårten Friisiä?


Naantalin pormestari Magnus Friisillä oli poika Mårten Friis, kirkkoherra.
Jöns Magnusson Friisin poika Mårten Jönsinpoika Friis oli Naantalin porvari. Puoliso oli Raision Tahvion perinyt Kirsti Jönsintytär, jonka vanhemmat olivat Jöns Påvelsson (Fargalt) ja Naantalin luostarin taloudenhoitajan Mårten Filipussonin (Jägerhorn till Storby) nimeltä tuntematon tytär. Mårten Filipussonin nimeltä tuntemattoman vaimon (Olof Djäknin tytär) nimeltä tuntematon äiti oli Henrik Svärdin ja Birgitta Klauntytär Djäknin tytär...

[Carita]

Pekka Hiltuselle: Mutta osuvatko vuodet mitenkään yksiin Turun porvarin Mårten Friisin kanssa?

Minulle on täysi arvoitus onko Turun Friisillä oikeasti mitään tekemistä Naantalin tai ympäristön Friisien kanssa (joita kyllä on aika paljon ollut).

Tiedän Mårtenin ensimm. vaimosta tasan saman kuin Sami.

Kuinkas tämmöisellä foorumilla kuuluu käyttäytyä, pitäisikö Friisistä perustaa oma keskustelu?

t. Carita

[Pekka Hiltunen]

Kerroin Friiseistä vain kaiken sen, minkä itse tiedän, siis, että Mårten Friisejä on ollut "Turussa" ainakin kaksi. Tai melkein kaiken.

Turun kaupunki sijaitsi 1600-luvulla tuomiokirkon ympäristössä. Vesilinnanmäellä, yliopiston ja vesitornin välisessä puistikossa on vielä katkelma rajamuurista (pikkutulliraja). Siitä alkoi Kaarinan pitäjä. Kolmen korttelin päässä tuomiokirkosta oleva Aninkainen kuului aikoinaan Maarian pitäjään. Muutaman korttelin päässä lännessä oli omalla saarekkeellaan Turun linna, joka oikeastaan sijaitsi Raisiossa.

Kun vanhaa Naantalintietä ajelee Raision keskustasta eli Tasalanaukiolta Naantaliin päin, on noin kilometrin päässä vasemmalla Friisilä. Sitten tulee Raision Tehtaat, jota ennen sanottiin "myllyksi". Myllyn takana tien vasemmalla puolella näkyy Tahvion koulu. Oikealla on Ristimäki. Siitä muistuu mieleen Crusimontaeus-niminen suku. Voihan olla, että kulttuuria on ollut muuallakin kuin kotipitäjässä.

Naantalin luostari muuten perustettiin aikoinaan Raision Ailoisten kylään. Ailoistenkatua pitkin pääsee Muumimailmaan.

terveissi Turust, PH


Pekka Hiltuselle: Mutta osuvatko vuodet mitenkään yksiin Turun porvarin Mårten Friisin kanssa?

Minulle on täysi arvoitus onko Turun Friisillä oikeasti mitään tekemistä Naantalin tai ympäristön Friisien kanssa (joita kyllä on aika paljon ollut).

Tiedän Mårtenin ensimm. vaimosta tasan saman kuin Sami.

Kuinkas tämmöisellä foorumilla kuuluu käyttäytyä, pitäisikö Friisistä perustaa oma keskustelu?

t. Carita

[AndersH]

Tässä yhteydessä on huomattavaa myös että Ruotsissa vaikutti Below-niminen suku 1600-luvulla lähtöisin Rostockista. Voisi olla Christina Belowin lähisukua.

http://biphome.spray.se/yvolsson/tyska.htm

[Sami Lehtonen]

Tässä yhteydessä on huomattavaa myös että Ruotsissa vaikutti Below-niminen suku 1600-luvulla lähtöisin Rostockista. Voisi olla Christina Belowin lähisukua.

http://biphome.spray.se/yvolsson/tyska.htm

Kiitos Anders. Täytynee siis ainakin Below ja Wejnicken -suvut pitää mielessä, kun etsii Jacob Eichmania Tukholman saksalaisesta seurakunnasta.

En malta olla spekuloimatta sillä, että Lyypekin kauppias Joachim Eichman voisi olla raamatun Caspar Joachiminpoika Eichmanin (s.2.2.1585 k.18.8.1630) veli. Mitään todistettahan tälle ei ole, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että Caspar Joachiminpoika Eichmanin poika Joachim Casparinpoika Eichman (s.13.8.1615) saattoi olla se Turun porvari Joachim Eichman (porvarinvala 1640), joka vuonna 1641 edusti Lyypekin porvari Joachim Eichmanin perikuntaa Hans Wermlingin sijaan. Asianhoitajan vaihtaminen toiseen kai edellyttäisi luottamuspulaa tms. ellei sitten asian ottaisi hoitoon joku lähipiiriin kuuluva henkilö. Tässä teoriassa Joachim Casparinpoika Eichman olisi ollut ehkä Joachim Eichmanin lähin sukulainen Turussa (veljenpoika - setä). Joachim Casparinpoika Eichmanilla ei tässä tapauksessa olisi myöskään ollut perintöoikeutta setäänsä, joten sukulaisuusssuhdetta ei olisi ollut välttämätöntä esittää.

Myös meidän Casparimme lienee yhdistettävissä edellämainittuihin. Yhteydet Tukholmaan (jonka saksalaisessa seurakunnassa mm. Jakob Eichman ja Below-suvun edustajia), langon Henrik Gribenoun ja sisaren perinnönhakumatka Rugenwaldiin (josta Raamatun Eichmanit tulevat) viittaavat siihen, että nämä tahot olisivat sukua keskenään. Turun kauppias Caspar Eichman ei luonnollisestikaan voi olla pappismies Caspar Joachiminpoika Eichmanin veli, eikä siis Casparin isä voi olla ainakaan sama Joachim - jos ylipäänsä ollenkaan sen niminen. Kuvioissa pyörii ainakin kaksi Jakob Eichmania, joten olisi luontevaa sovitella sitä nimeä nimenomaan tähän haaraan, koska Raamatun Eichmanien nimistöstä se puuttuu. Tämä tosin alkaa olla jo niin löyhää spekulointia, että se ei ilman uusia tiedonjyväsiä tuo lisäarvoa.

[Pekka Hiltunen]

Jacob - Jaakko ja Joachim - Jaakkima ovat olleet usein yksi ja sama h:lö.

[Sami Lehtonen]

Jacob - Jaakko ja Joachim - Jaakkima ovat olleet usein yksi ja sama h:lö.

Mietin itsekin tätä, mutta hylkäsin ajatuksen sillä tonnalla, että nimien samankaltaisuus toimii vain suomen kielellä. Pitää tietysti pitää mielessä, jos myöhemmin alkaa vaikuttaa siltä, että samaa henkilöä on varmuudella kutsuttu näillä kahdella nimellä. Saksaksi kyseessä on kuitenkin selvästi eri nimet ja toistaiseksi Caspar on todennäköisemmin saksalainen, kuin suomalainen. Muistelisin, että olisin lukenut myös raatimies Casparilla olleen Jochim -nimisen pojan, voitko Pekka vahvistaa tai kumota? Voisiko kyseessä olla silloin viittaus sittemmin Uudenkaupungin kirkkoherrana tunnettuun Jacobus Caspari Eichmaniin?

Asiasta ehkä kiinnostuneille vielä tiedoksi, että Jaakko, Jakob, Jacobus -nimi on vanhaa heprealaista alkuperää, jonka merkitys ei ole enää täysin selvä. Jaakkima - Joachim - Jochim/Achim taas tulee hepreankielisestä Jehoiachim -nimestä, joka tarkoittaa 'Jahve herättää'.

Anekdoottina vielä mainittakoon, että mm. Viipurin kauppiaitten Thesleffien ja Hackmanien sukupiirissä Saksa oli arki- ja käyttökieli vielä vuosisatoja Ruotsiin/Suomeen muuton jälkeenkin. Thesleffit tekivät mm. testamentteja saksaksi ainakin pitkälle 1700-luvulle ja Hackmaneilla puhuttiin kotona saksaa ainakin 1800-luvulle. Jos - siis jos - Caspar Eichman olisi saksalaista alkuperää, olisi hyvin epätodennäköistä, että hän olisi antanut suvun perintönimestä oudosti suomalaistetun version, joka siis ei tunnetusti ole sama nimi. Varmaksihan sitä ei voi sanoa, onpa Caspar voinut olla ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen fennomaani.

[Pekka Hiltunen]

Niin, lähtökohtahan on se, että kaikilla Caspareilla on ollut sekä Caspar- että Joachim-niminen poika ja päinvastoin. Ja sitten on vielä Jacobit, jotka täytyy voida sekoittaa Joachimeihin RUOTSISSA (siis Turussa), ja vain täällä eikä Saksassa. Esim. Klaus Flemingin isoisää Joachim Henrikinpoikaa kutsutaan Jacobiksi monissa lähteissä.

[Carita]

Muistelisin, että olisin lukenut myös raatimies Casparilla olleen Jochim -nimisen pojan, voitko Pekka vahvistaa tai kumota? Voisiko kyseessä olla silloin viittaus sittemmin Uudenkaupungin kirkkoherrana tunnettuun Jacobus Caspari Eichmaniin?

Casparilla oli sekä Jochim että Jacob. Ja Jacob oli Ugin khh.
En tiedä ketkä ovat koonneet Ylioppilasmatrikkelin - ja tiedän että virheitäkin siellä on - mutta nämä Eichmanit ovat sielläkin edustettuina:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=122

t. Carita

[Carita]

Myös Eichman-suvun suomalainen haara, Uudenkaupungin pormestarin Caspar Eichmanin jälkipolvet, oli 1640-luvulta alkaen Tukholmassa hyvin edustettuna:

Casparin vävy Erik Ketarenius oli siellä kappalainen 1644-, vice pastor 1646- ja kirkkoherra 1648-61. - Pso Margareta Eichman.
Casparin vävy Georgius Hörling oli kappalainen 1647-59. - Pso Elisabet Eichman.
Casparin poika Henrik Eichman oli 1650 puoli vuotta Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena ilman virkamääräystä.
Casparin poika Casper Eichman oli ilmeisesti kuninkaallisen kanslian kanslisti, joka oleili Tukholmassa vielä 1664.
Casparin nimeltä mainitsematon tytär, "kirkkoherran vaimon sisar" mainitaan Tukholmassa 1650.Nämä tiedot ovat pääosin Lauri Pihlajamaan teoksesta Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533-1999.


Jatkan vielä: tietoni Casparin lapsilaumasta ovat täältä:
http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html

En tiedä onko joku tytöistä yhdistettävissä "kirkkoherran vaimon sisareen".

t. Carita

[JHissa]

Onkohan raamattujen Eichmanneilla jotakin yhteyttä Venäjän keisarin Vasili III:nen Lübeckiläiseen lääkäriin Nicolaus Bülowiin (s. n. 1465. k. 1548 Moskova.)? Onhan heidän tyttärensä Chistinan (s. 1623.) kummina saman niminen kapteeni Nicolaus Below ja saman miehen vaimo on kummina vuonna 1626 Johannes pojalle. Kapteeni Nicolaus Below voisi olla Christina Belowin veli.
Tämä tuli mieleen kun etsitään raamatun Caspar Eichmannin vaimon Christina Belowin sukulaisia ja esipolvia.
Caspar Eicmannin ja Christina Belowin lasten kummien yleisimmät sukunimet taitavat olla Haveman, Lenzkow ja Mase.

[Sami Lehtonen]

Niin, lähtökohtahan on se, että kaikilla Caspareilla on ollut sekä Caspar- että Joachim-niminen poika ja päinvastoin. Ja sitten on vielä Jacobit, jotka täytyy voida sekoittaa Joachimeihin RUOTSISSA (siis Turussa), ja vain täällä eikä Saksassa. Esim. Klaus Flemingin isoisää Joachim Henrikinpoikaa kutsutaan Jacobiksi monissa lähteissä.

En kiistä, etteikö aika monessakin tapauksessa olisi Jakob ja Joachim voinut olla sama henkilö - erityisesti suomalaisissa suvuissa. Tukholman saksalaisessa seurakunnassa esiintynyt Jakob Eichman edellä esittämässäni valossa mitä todennäköisimmin ei ole ollut Jochim. Myös Caspar Eichmanilla Turussa (kiitos Carita!) on todistettavasti ollut sekä Jochim, että Jakob-niminen poika, joita ei voi sekoittaa keskenään.

[Sami Lehtonen]

Jatkan vielä: tietoni Casparin lapsilaumasta ovat täältä:
http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html

En tiedä onko joku tytöistä yhdistettävissä "kirkkoherran vaimon sisareen".

t. Carita

Lainaan Pekka Hellemaan lähettämiä tietoja Lauri Pihlajamaan teoksesta Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533-1999:
Casparin vävy Erik Ketarenius oli siellä kappalainen 1644-, vice pastor 1646- ja kirkkoherra 1648-61. - Pso Margareta Eichman.
Casparin vävy Georgius Hörling oli kappalainen 1647-59. - Pso Elisabet Eichman.
Casparin poika Henrik Eichman oli 1650 puoli vuotta Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena ilman virkamääräystä.
Casparin poika Casper Eichman oli ilmeisesti kuninkaallisen kanslian kanslisti, joka oleili Tukholmassa vielä 1664.
Casparin nimeltä mainitsematon tytär, "kirkkoherran vaimon sisar" mainitaan Tukholmassa 1650.Äkkikatsomalta tulee mieleen, olisiko kappalainen Hörlingin vaimoon Elisabet Eichmaniin viitattu jostakin syystä kirkkoherran vaimon sisarena kappalaisen puolison sijaan. Asiaa voisi valaista, kun tietäisi missä yhteydessä hänet mainitaan. Mainitaanko samassa yhteydessä 1650 myös Elisabet nimeltä tai yleisemmin kappalaisen puoliso. Jos tapahtuma on oleellisesti liittynyt kirkkoherraan, lienee ollut syytä korostaa Elisabetin sukulaisuutta kirkkoherraan, eikä niinkään omaan asemaan kappalaisen puolisona. Samalla tulisi noudatettua prinsiippiä, jonka mukaan yksinkertaisin selitys on usein oikea. Tuntuisi omituiselta, jos tuona aikana Tukholmassa voisi olla joku irto-Eichman, joka ei myöhemmin tule muualla esiin.

[Pekka Hellemaa]

Markku Pihlajaniemi toimitti käyttöömme Joachim Eichmanin Ilmajoen reissun käsittelystä tekemänsä käännöksen: Oikeuden eteen tuli maakaupantarkastaja Johan Carlsson ja esitti ja kanteli Markus Kurikasta, että tämä oli vastoin kaupan määräystä käynyt kauppaa niin, että hän oli turkulaiselta kauppiaalta (kiöpswen) Jochem Ekmanilta (utaff en Åbo boo kiöpswen benämd Jochem Ekman) ostanut 4 kyynärää kangasta ja jokaisen kyynärän 6 taalarilla. Koska Markus itse myöntää ja tunnustaa ja koska Jochim Ekman on tehnyt kauppaa maalla yhden isännän kanssa, niin tuomitaan tämä kangas menetettäväksi niin, että yksi kyynärä suoritetaan Markus Kurikalle Jochem Ekmanin kestityksestä sekä tulo, että paluumatkalla (både fram och åtter resande) ja kolme kyynärää menetetään kruunulle.

Ilmajoen talvikäräjät 1636 ES 2027
Markun ystävällisen avun ansiosta kykenemme nyt tunnistamaan Ilmajoella kävijän. Tämä turkulainen kauppias Joachim Eichman oli ruotsalaisesta tittelistään päätellen oppipoikavaiheensa ohittanut kauppa-apulainen, joka isäntänsä tiliin hoiteli erilaisia kauppa-asioita. Isäntä oli luonnollisestikin Caspar Eichman, jonka Joachim Eicman -niminestä kisällistä olemmekin jo aiemmin keskustelleen. Tämä Joachim sopii erittäin hyvin "raamatun Casparin" 13.8.1615 syntyneeksi pojaksi.

[Sami Lehtonen]

Markku Pihlajaniemi toimitti käyttöömme Joachim Eichmanin Ilmajoen reissun käsittelystä tekemänsä käännöksen:Oikeuden eteen tuli maakaupantarkastaja Johan Carlsson ja esitti ja kanteli Markus Kurikasta, että tämä oli vastoin kaupan määräystä käynyt kauppaa niin, että hän oli turkulaiselta kauppiaalta (kiöpswen) Jochem Ekmanilta (utaff en Åbo boo kiöpswen benämd Jochem Ekman) ostanut 4 kyynärää kangasta ja jokaisen kyynärän 6 taalarilla. Koska Markus itse myöntää ja tunnustaa ja koska Jochim Ekman on tehnyt kauppaa maalla yhden isännän kanssa, niin tuomitaan tämä kangas menetettäväksi niin, että yksi kyynärä suoritetaan Markus Kurikalle Jochem Ekmanin kestityksestä sekä tulo, että paluumatkalla (både fram och åtter resande) ja kolme kyynärää menetetään kruunulle.

Ilmajoen talvikäräjät 1636 ES 2027
Markun ystävällisen avun ansiosta kykenemme nyt tunnistamaan Ilmajoella kävijän. Tämä turkulainen kauppias Joachim Eichman oli ruotsalaisesta tittelistään päätellen oppipoikavaiheensa ohittanut kauppa-apulainen, joka isäntänsä tiliin hoiteli erilaisia kauppa-asioita. Isäntä oli luonnollisestikin Caspar Eichman, jonka Joachim Eicman -niminestä kisällistä olemmekin jo aiemmin keskustelleen. Tämä Joachim sopii erittäin hyvin "raamatun Casparin" 13.8.1615 syntyneeksi pojaksi.

Hienoa! Välitäthän myös minun kiitokseni Markulle, jos ei itse tätä lue. Tuosta ilmenee siis myös, että Jochem Ekman on siis aivan legitiimillä asialla ollut, mutta Kurikan Markus on se lakia rikkonut osapuoli. Onko tämä tulkittava niin, että myyjää ei sakotettu kaupankäynnistä väärän henkilön kanssa? Tuli kyllä kalliit kankaat, kun 24 taalaria meni (tai 30, jos kestitykset lasketaan 6 taalarina) ja yhden kyynärän verran sai pitää. Eikös Caspar Eichman ollut nimenomaan oluenpanija ja silkkikankaanmyyjä eli jälkimmäinen artikkeli sopii tähän oikein hyvin?

Tämä tieto hautaa lopullisesti spekulaatiot ainakin tämän Jochim Eichmanin appeudesta suhteessa Jaakko Ilkkaan, koska kyseessä lienee liki 20 vuotta Jaakko Ilkan kuoleman jälkeen syntynyt henkilö.

[Sami Lehtonen]

Äkkikatsomalta tulee mieleen, olisiko kappalainen Hörlingin vaimoon Elisabet Eichmaniin viitattu jostakin syystä kirkkoherran vaimon sisarena kappalaisen puolison sijaan. Asiaa voisi valaista, kun tietäisi missä yhteydessä hänet mainitaan. Mainitaanko samassa yhteydessä 1650 myös Elisabet nimeltä tai yleisemmin kappalaisen puoliso. Jos tapahtuma on oleellisesti liittynyt kirkkoherraan, lienee ollut syytä korostaa Elisabetin sukulaisuutta kirkkoherraan, eikä niinkään omaan asemaan kappalaisen puolisona. Samalla tulisi noudatettua prinsiippiä, jonka mukaan yksinkertaisin selitys on usein oikea. Tuntuisi omituiselta, jos tuona aikana Tukholmassa voisi olla joku irto-Eichman, joka ei myöhemmin tule muualla esiin.

Kävinpä tänään itse lukemassa Lauri Pihlajamaan kirjaa SSS:n kirjastossa. Siitä selvisi, että muuan Melchior Cennitius mellasti kirkkoherra Ketareniuksen asunnolla keväällä 1650; samaisena keväänä Erik Ketarenius oli varsin painokkaasti vastustanut tämän valintaa kappalaiseksi ja ehdotti omaa lankoaan Henrik Ekmania. Ilmeisesti tästä suivaantuneena D. Melchior oli päätynyt kirkkoherran luo, jossa oli soittanut suutaan mm. kirkkoherran vaimon sisarelle ja kysyi tältä muun muassa, mistä johtui, että kirkkoherran vaimo halveksi miehensä saarnoja.

Oli siis varsin luontevaa tässä asiayhteydessä, kun tapahtumapaikka on kirkkoherran asuinpaikka, teon kohde kirkkoherran puoliso ja paikalla ollut sisko (mitä luultavimmin Elisabet Ekman), viitata tähän nimenomaan kirkkoherran puolison sisarena, ennen kuin kappalaisen puolisona. Koska mikään muu ei viittaa nimeltä tuntemattomaan Tukholmassa vaikuttaneeseen sisarukseen, eikä edellämainittu jupakka - ollakseen paikkansa pitävä - edellytä yhden lisäsisaruksen olemassaoloa, on syytä nähdä tämä mainittu puolison sisar nimenomaan Elisabet Ekmanina.

[Kaarlo Kalliala]

Eichmann-keskustelu ilmeisesti päätyi toissa vuonna umpikujaan. Enpä minäkään mitään kovin kummoista ole löytänyt, mutta tilkan sellaista tietoa, joka ei tuolloin tullut esiin.

O. A. Louhelainen kirjoittaa teoksessaan Hämeenkyrön pitäjän paimenmuisto I (Tampere 1925) mm. seuraavaa:

"Vielä on rovasti Finnolla ollut yksi tytär, joka on ollut naimisissa ja jättänyt jälkeensä perillisiä. Sen 1652 laaditussa uudessa inventaariosta. V. 1648 on siihen merkitty »suomalainen postilla, molemmat osat ovat herra Henrik Ekmanilla, pitää tuoda takaisin ja maksaa». V. 1652 laaditussa uudessa inventaariossa huomautetaan: »Herra M. Ericin postilla, molemmat osat ovat myös luettavat näiden joukkoon, mutta ne ovat herra Henric Ekmanilla, on tuotava takaisin tai maksettava». Tilikirjaan on ennen vuotta 1627 merkitty mainitut postillat ostetuiksi 5 dalerilla ja merkinnän kohdalle on nähtävästi Finnon kuoleman jälkeen tehty reunamuistutus: »Dessa 2 st. finska Postillor hafr Dn Henricus Eekman tagit eftr sin S. storfars tillaub. Teste D Thurone». (Nämä kaksi suomalaista postillaa on herra Henrik Eekman ottanut iso-isä-vainajansa luvalla. Todistaa herra Thuro). Huomaamme siis, että rovasti Finno oli Henrik Eekmanin iso-isä, ja koska molemmilla on eri sukunimi, oli Henrik Eekman rovasti Finnon tyttären poika. Henrik Ekman näyttää olleen papiksi lukeva mies, koskapa hän tarvitsi suomalaista postillaa. Ja Strandbergin »Herdaminnen» mukaan löydämme v. 1648 Henrik Kasparinpoika Ekmanin Turussa iltajumalanpalvelussaarnaajana, josta virasta hän toistaiseksi erotettiin. Mutta vuosina 1669—1675, ehkä ennenkin on Uudenkaupungin kirkkoherrana Henricus Eichman, jonka pojan Uudenkaupungin khran Jaakon tyttären Helena Ekmanin mies Simon Cannelin oli Hämeenkyrön apulaisena 1707—1715. (Henrik Ekman oli muuttanut siis ruotsalaisen sukunimensä saksalaiseksi, mutta jälkeläiset käyttivät alkuperäistä nimeä. Ennen vuotta 1660 oli kunnioitettava herra Henricus Ekman lahjoittanut huomattavan kynttiläkruunun Kyrön kirkolle, joten postillaa ei enää vaadittu. Mahdollisesti oli hän silloin Uudenkaupungin khra ja voi suorittaa velkansa. Turkulainen kauppias Kaspar Ekman näyttää todellakin olleen rovasti Finnon vävy. V. 1641 marraskuun 16 pnä hautasi hän tyttärensa Walborgin Hämeenkyröön. Kasparus Ekmanilta osti rovasti Finno tilikirjan. Turkulainen kauppias Jochim Ekman lahjoitti Kyrön kirkolle 2 mk. hopeassa ja v. 1648 Kyrön kirkon korjaukseen 1 daalerin 8 äyriä. Samoin kauppias Filip Ekman Turusta lahjoitti 1648 Kyrön kirkkoon 2 kpl. lasia. Vielä v. 1724 luutnantti Jonas Ekman lahjoitti Kyrön kirkolle 6 daleria rahaa. Kaikki lienevät rovasti Finnon vävyn Kasparus Ekmanin jälkeläisiä, ja siitä syystä kaukainen Hämeenkyrö oli heille kuitenkin niin läheinen."


Tilikirjan ostaminen tapahtui vuonna 1643, mikä käy ilmi kirjan sivulta 66. Philipin ja Jochimin korjausavustuksista Louhelainen kertoo myös sivulla 41.

Vaikka Louhelaisen tekstissä on sekä muodollisia virheitä (esim. omituinen toinen virke ja sulkulause, jonka loppumerkki puuttuu) että vääriä johtopäätöksiä (esim. nimen muuttuminen Ekmanista Eichmaniksi eikä päinvastoin, sukulaissuhteiden oikoinen olettaminen), Jochimin ja Filipin yhteydet Hämeenkyröön saattavat yhtä kaikki olla mielenkiintoisia.

[Pekka Hellemaa]

Kiitos Kaarlo tästä paimenmuiston katkelmasta. Minulla tuo teos on roikkunut työlistalla jo pitkään, mutta muut kohteet ovat olleet ajankohtaisempia. Nyt tiedän, että teos sisältää mielenkiintoista materiaalia ainakin Eichmaneista ja Finnoista.

Sitaatin loppupuolella Louhelainen arvelee, että turkulaiset kauppiaat Jochim ja Filip Eichman olisivat rovasti Finnon vävyn Caspar Eichmanin jälkeläisiä. Tämä on sukulaissuhteiden vuoksi aivan looginen päätelmä, mutta on hyvä muistaa, että noitten lahjoituksen aikoihin, siis 600-luvun puolivälissä, monella Turun Eichmanilla oli siellä täyskaima. Myös 1585 Rügenwaldissa syntyneen "raamatun Casparin" lapsikatraaseen kuului sekä Filip että Jochim. Filip syntyi Lyypekissä 1620 ja toimi Turussakin kauppiaana kunnes siirtyi Poriin noin vuonna 1656. 1615 syntynyt Jochim on ilmeisesti sama mies, joka oli 12 vuotta raatimies Caspar Eichmanin oppipoikana ennen porvariksi tuloaan (1640). Jompikumpi näistä Jochim Casparinpojista vannoi tuulaaki- ja aksiisikirjurin virkavalan Uudessakaupungissa 19.5.1649. Oliko hän Casparimme oma poika vai olisiko Casparin entinen oppipoika seurannut entistä isäntäänsä Uuteenkaupunkiin, jossa Caspar vannoi pormestarinvalansa 7.3.1649? Viranhaku oli varmaankin aivan yhtä hyvä syy lahjoituksen tekoon kuin sukulaisuus.

Silläkin uhalla, että minun katsotaan karsastavan Jochimeita, esitän lopuksi vielä kysymyksen: Onko kellään asiakirjamerkintään perustuvaa tietoa siitä, että Uudenkaupunkin pormestari Caspar Eichmanilla todellakin oli Jochim-niminen poika? "Raamatun Casparin" Jochimistahan meillä on todisteet.

Pekka Hellemaa

[Sami Lehtonen]

Silläkin uhalla, että minun katsotaan karsastavan Jochimeita, esitän lopuksi vielä kysymyksen: Onko kellään asiakirjamerkintään perustuvaa tietoa siitä, että Uudenkaupunkin pormestari Caspar Eichmanilla todellakin oli Jochim-niminen poika? "Raamatun Casparin" Jochimistahan meillä on todisteet.

Pekka Hellemaa

Nähtävästi olemme palanneet tässä alkupisteeseen. Epäilenpä, että on tulkittava niin, että Joachim on tässä polvessa suomalaistunut Jacobiksi. Casparin jälkeläiset ovat siinä määrin esillä mm. Tukholman suomalaisessa seurakunnassa, että pitäisin sitä täysin mahdollisena. Vain yhtä sukupolvea myöhemmin sukunimeä tavataan jo muodossa Ekman.

Pitäisikö Jochimeista luoda taas uusi taulu ja rajata ylimääräiset pois? Ylioppilasmatrikkeli muuten listaa Caspar Eichmanille patronyymin Jochiminpoika, jota en ainakaan itse ole kyennyt paikallistamaan. Todennäköisenä sitä varmaankin voi pitää, vaikka Lyypekin Jochim ei isä voinut ollakaan.

[Heikki Koskela]

Joachimin jälkeläisiä on tullut Suomeen, ainakin yksi hänen pojistaan, Kasper nimeltään. Myöhemmin sukunimi katosi naispuolisen jälkeläisen kautta. Hän oli Kasperin pojantytär Helena Eichman, s. 1677 Akaalla. Helena meni naimisiin Simo Tuomaanpoika Cannelinin kanssa, s. 30.1.1674 Huittisissa.
Onko kenelläkään tietoja Joachimista taakse päin tai Helenasta. Nimi on kirjoitettu yhdellä n:llä. Minun tietoni ovat tässä kohtaa vajavaiset.

Summa summarum! Puutteellisten lähdetietojen takia aikoinaan (5.7.2007) kysyin otsikkoon ja ylläolevaan viestiini liittyvää asiaa. Lopputulos on vieläkin ymmärrykseni mukaan avoin. En ole voinut tehdä varmoja johtopäätöksiä. Lienee niin, että täyttä varmuutta Kasperin esivanhemmista ei ole. Jos joku on päässyt lopulliseen tulokseen, niin olisi kiinnostava nähdä se tässä ketjussa. Jos ei varmuutta ole, niin lopullinen tieto on arvailun varassa.

[Sami Lehtonen]

Joachimin jälkeläisiä on tullut Suomeen, ainakin yksi hänen pojistaan, Kasper nimeltään. Myöhemmin sukunimi katosi naispuolisen jälkeläisen kautta. Hän oli Kasperin pojantytär Helena Eichman, s. 1677 Akaalla. Helena meni naimisiin Simo Tuomaanpoika Cannelinin kanssa, s. 30.1.1674 Huittisissa.
Onko kenelläkään tietoja Joachimista taakse päin tai Helenasta. Nimi on kirjoitettu yhdellä n:llä. Minun tietoni ovat tässä kohtaa vajavaiset.

Summa summarum! Puutteellisten lähdetietojen takia aikoinaan (5.7.2007) kysyin otsikkoon ja ylläolevaan viestiini liittyvää asiaa. Lopputulos on vieläkin ymmärrykseni mukaan avoin. En ole voinut tehdä varmoja johtopäätöksiä. Lienee niin, että täyttä varmuutta Kasperin esivanhemmista ei ole. Jos joku on päässyt lopulliseen tulokseen, niin olisi kiinnostava nähdä se tässä ketjussa. Jos ei varmuutta ole, niin lopullinen tieto on arvailun varassa.

Ylläolevaan sellainen tarkennus, että jos jotain, niin se on tullut tässä viestiketjussa - aivan alussa - selväksi, että em. Joachim (Lyypekin Joachim, hukkui laivamatkalla Turkuun) ei ollut uudenkaupungin pormestari Casper Eichmanin isä. Tämän filiaation esitti aikanaan jo Tor Carpelan Turun porvareita käsittelevässä teoksessaan, mutta hänellä ei ilmeisesti ollut tämä Joachim-vainaan voivelkoja koskeva käräjäjuttu tiedossaan tai ei ollut tulkinnut sitä oikein.

Kiitos tästä löydöstä kuuluu Pekka Hellemaalle.

[Pekka Hellemaa]

Sain tänään privaatin sähköpostiviestin, jossa muistutettiin, että ainakin Tor Carpelan turkulaisia sukuja käsittelevässä selvityksessään Åbo i genealogist hänseende esittelee Jochimin Caspar Eichmanin poikana. Sieltähän minäkin olen tuon tiedon aikanaan kopioinut tietokantaani.

Carpelan ei anna Jochimista mitään muuta tietoa kuin etunimen. Hänen mukaansa Jochimin sisarussarja näyttää tältä: Margareta, Henrik, Casper, Jochim, Anna ja nuorimpana Jacobus.

K.A. Cajander on 1910 kirjoittamassaan Suku Eichman (Ekman) -nimisessä selvityksessä (Kansallisarkistossa säilytettävä käsin kirjoitettu artikkeli) paneutunut tähän sukuun syvemmin. Yhtenä lähteenään hän mainitsee myös Tor Carpelanin. Lapsikatras on hänellä hieman laajempi: Margareta, Henricus, Casparus, Jochim, Anna, Elisabet, Petter, Jacobus ja Philip) ja Jochimistakin on jopa jotain kerrottavaa: " Jochim. Hänellä oli ollut jonkinlainen pieni toimi Turun maistraatissa, koska hänen käskettiin sieltä toimittaa todistus virkakunnostaan, kun hän haki tuulaaki- ja aksiisi-kirjuriksi U-kaup.; sai kuitenkin heti, siis vaikkeivät todistukset olleetkaan kunnossa, tehdä virkavalansa 19/5 1649." (Rivien väliin lisätty epäselvä lyhyt huomautus.) "Vaimonsa kautta hän sai Salmi-nimisen talon kaupungissa, mutta kun hän 1649, 1650 ja 1651 vuoden ylöskannoista oli jäänyt velkaa 370 taal, niin maistraatti otti talon takavarikkoon ja se kuulutettiin 1652 kolme kertaa isälle eikä kuulutusta moitittu ennen 1655, jolloin moite oli myöhäinen. Leskeksi jouduttuansa hän oli kanteen alainen salavuoteudesta erään tytön Malin Clemetintyttären kanssa, joka oli synnyttänyt hänelle lapsen. Jochim laputti sen vuoksi Ruotsiin eikä häntä siis voitu tuomita tästä rikoksesta. Sinne lienee jäänytkin. Puoliso U-kaup. kylänvoudin ja raatimiehen Arvid Tuomaanpojan leski Lisbetha Bertelintytär, vouti Bertil Blasiuksen tytär, kuollut ennen 1654."

Näin jälkeenpäin on mahdotonta sanoa, mitkä artikkelin osat Cajander on kaivanut alkuperäislähteistä ja mitkä kopioinut muualta. Hän mm. toistaa Carpelanin alkujaan esittämän virheellisen tiedon siitä, että Turun porvarit Philip ja Casper Eichman olisivat veljeksiä. Caspar Eichmanin raamattuhan (http://genealogia.fi/genos/16/16_4.htm) kertoo jotain aivan muuta.

Tämän hetkinen mielikuvani Caspar Eichmanin ja Margareta Finnon perheestä perustuu edellä esittämiini lähteisiin, jotka joiltain osin voidaan osoittaa virheellisksi. Siksipä kysynkin, josko joku teistä on törmännyt sellaiseen alkuperäislasiakirjaan, joka todistaisi joko kahden tai yhden Jochimin teorian oikeaksi tai osoittaisi jonkun Jochimin olevan Caspar Eichmanin ja Margareta Finnon poika.

Pekka Hellemaa

[Sami Lehtonen]

Tämän hetkinen mielikuvani Caspar Eichmanin ja Margareta Finnon perheestä perustuu edellä esittämiini lähteisiin, jotka joiltain osin voidaan osoittaa virheellisksi. Siksipä kysynkin, josko joku teistä on törmännyt sellaiseen alkuperäislasiakirjaan, joka todistaisi joko kahden tai yhden Jochimin teorian oikeaksi tai osoittaisi jonkun Jochimin olevan Caspar Eichmanin ja Margareta Finnon poika.

Pekka Hellemaa

Tarkoittanet kolmen tai kahden Jochimin teorian. Todistettavastihan Jochimeita on ainakin kaksi - Lyypekin ja raamatun Casperin poika. Onko tuo Cajanderin mainitsema Jochim nyt identifioitavissa raamatun Casperin Jochimiksi. Tämähän oli palvelusssuhteessa raatimies Casper Eichmaniin, joten sikälikään Uuteenkaupunkiin muutto ei edellytä sen lähempää sukulaisuus- tai muuta suhdetta.

[Pekka Hellemaa]

Tarkoittanet kolmen tai kahden Jochimin teorian. Todistettavastihan Jochimeita on ainakin kaksi - Lyypekin ja raamatun Casperin poika. Onko tuo Cajanderin mainitsema Jochim nyt identifioitavissa raamatun Casperin Jochimiksi. Tämähän oli palvelusssuhteessa raatimies Casper Eichmaniin, joten sikälikään Uuteenkaupunkiin muutto ei edellytä sen lähempää sukulaisuus- tai muuta suhdetta.

Viestissäni yritin peräänkuuluttaa asiakirjatodistetta joko sille, että Caspar Eichmania 12 vuotta palvellut Jochim Eichman on sama henkilö, joka aloitti tullikirjurin uransa Uudessakaupungissa 1649 tai sille, että puhumme kahdesta eri Jochimista.

Tuskin Jochim Eichman enää oli palvelusuhteessa Caspar Eichmaniin, kun Uuteenkaupunkiin muutto oli ajankohtainen, koska hän oli vannonut porvarinvalansa jo kahdeksan vuotta aiemmin. Ehkäpä Caspar vain pyysi luottomiehensä mukaansa.

Pekka Hellemaa

[Sami Lehtonen]

Viestissäni yritin peräänkuuluttaa asiakirjatodistetta joko sille, että Caspar Eichmania 12 vuotta palvellut Jochim Eichman on sama henkilö, joka aloitti tullikirjurin uransa Uudessakaupungissa 1649 tai sille, että puhumme kahdesta eri Jochimista.

Tuskin Jochim Eichman enää oli palvelusuhteessa Caspar Eichmaniin, kun Uuteenkaupunkiin muutto oli ajankohtainen, koska hän oli vannonut porvarinvalansa jo kahdeksan vuotta aiemmin. Ehkäpä Caspar vain pyysi luottomiehensä mukaansa.

Pekka Hellemaa

Niin siis tarkoitin, että aiemmalla palvelussuhteella muodostuu myöhemmin porvarinvalan vannoneelle Jochimille linkki Caspariin, samoin kuin olisi ollut hänen pojallaankin. Siirtyminen Uuteenkaupunkiin ei siis tavallaan edellytä muunlaista selitystä.

Olisin taipuvainen soveltamaan Occamin partaveistä. Kun kukaan ei ole voinut osoittaa yhtään asiakirjadokumenttia, jossa mainittaisiin nimeltä Casperilla olleen Jochim-nimisen pojan, ei meillä ole syytä lisätä selittäviä tekijöitä. Näin ollen yksinkertaisin selitys on se, että Casper sai luottomiehensä (raamatun Casperin poika Jochim) mukaansa ja tämän virkahakemuksen läpi todistusten epäselvyydestä huolimatta.

[Sami Lehtonen]

Niin siis tarkoitin, että aiemmalla palvelussuhteella muodostuu myöhemmin porvarinvalan vannoneelle Jochimille linkki Caspariin, samoin kuin olisi ollut hänen pojallaankin. Siirtyminen Uuteenkaupunkiin ei siis tavallaan edellytä muunlaista selitystä.

Olisin taipuvainen soveltamaan Occamin partaveistä. Kun kukaan ei ole voinut osoittaa yhtään asiakirjadokumenttia, jossa mainittaisiin nimeltä Casperilla olleen Jochim-nimisen pojan, ei meillä ole syytä lisätä selittäviä tekijöitä. Näin ollen yksinkertaisin selitys on se, että Casper sai luottomiehensä (raamatun Casperin poika Jochim) mukaansa ja tämän virkahakemuksen läpi todistusten epäselvyydestä huolimatta.

Itse itselleni vastaten - onko Jochimin kuolinaika tai -paikka tiedossa?

[Carita]

Hei!

Keskusteluun Raatimies-Casparin lapsista:
Käsitykseni on, että raamatun Philip ja Casparin Philip ovat eri henkilöt:
Caspar Eichmanin raamatun ym. mukaan Philip on kuollut 1690.

Raatimies-Casparin Philip sen sijaan on k. 22.4.1693 Uudessakaupungissa. Puoliso: Carin Bertelsdotter, k. 7.5.1711 Uusikaupunki.

Oletteko muuten huomanneet, että rouvia Bertelsdotter on aika monella Eichmanilla.

[Heikki Jokipii]

Todella hienoa keskutelua asiasta – erityisesti siinä, että lähde väitteille on yleensä aina sanottu.

Varsinaista lisättävää minulla ei Kasper Ekmanin (Eichmanin) isäkysymyksen suhteen ole, mysteeriksi se jäänee. On paljon mahdollista, että tämä Carpelanin alaviite on perustunut em. TRO:n pöytäkirjan huolimattomaan lukemiseen. (Ja tästä eteenpäin, laittakaamme, oi ystävät sukututkijat, aina joka asiaan lähdeviite!)

Mutta sittenkin olisin vielä tästä kysynyt tästä.

Alkuperäinen lähettäjä Pekka Hellemaa

Ainoa raastuvaoikeuden pöytäkirjoista löytyvä viite Joakimin mahdolliseen isyyteen, kuten Helena Virolaisen ansiokas selvitys osoittaa, on 15.10.1638 päivätyssä pöytäkirjassa. Kiitos Helena hyvästä koosteesta!


Kävin eilen Kansallisarkistossa kuvaamassa mikrofilmiltä (katso liitteet) kyseisen asiakirjan alkuperäisen version. Siinä ei ole Helenan kaipaamaa "ej"-sanaa, joten asiakirja pikemminkin kumoaa kuin vahvistaa sen Carpelanin väittämän, että Kasper Ekman olisi ollut Joakim Ekmanin poika.

Tein nimittäin saman, ja minullakin on nyt tämän pöytäkirjan valokopio. Josta en oikein, häpeä myöntää, saa ihan selvää. Oletko, Pekka Hellemaa, askarrellut koko tekstin läpi, mitä siinä lukee? Siellä on yksi jännä sana (jonka osaan tulkita) ”condition” ihan latinalaisin kirjaimin kirjoitettuna, mutta mistä ehdosta oli kyse? Asia - kuitenkin - kiusaa …

Mitä Köykän teoriaan siitä, että isä-Eichman, Jochim, olisi käynyt Pohjanmaalla 1600-luvulla, sen voinemme hylätä. Siellä kyllä kävi Kasper Ekmaniin suhteessa oleva Jochim Ekman myös v. 1638, muta hän oli Kasperin ”puotipuksu” (siitä, oliko poika, on jo edellä keskusteltu). Turun RO:ssa riideltiin ja tuomio annettiin 22.1.1638 eräistä tavarantoimituksista, toisena osapuolena oululainen Zacharias Ficke (Utdrag ur Åbo stads dombok 1638, Helsingfors 1905, s, 13 ja 16).

(Eli edes jonkun teoretisoinnin asiasta pitäisi lopullisesti unohtua!)

Tieto Kasperin osalta löytyi myös siitä, että hän on aloittanut Turussa jo nuorena, hauskahkon tarinan myötä:

Kasper Ekman kysyi porvari Simon Blomilta, miksi tämä oli jokin aika sitten yrittänyt jäävätä hänet. Blom oli vastannut: ”Sen vuoksi, että sinä et ole koskaan ollut hyvä minua kohtaan, sen jälkeen kun palvelimme katupuodissa, jossa me tappelimme ja purit minua sormeen.” (TRO 15.10.1626, Utdrag urr … 1626-1632, H.fors 1887, s. 126]

[Sami Lehtonen]

Tieto Kasperin osalta löytyi myös siitä, että hän on aloittanut Turussa jo nuorena, hauskahkon tarinan myötä:

Kasper Ekman kysyi porvari Simon Blomilta, miksi tämä oli jokin aika sitten yrittänyt jäävätä hänet. Blom oli vastannut: ”Sen vuoksi, että sinä et ole koskaan ollut hyvä minua kohtaan, sen jälkeen kun palvelimme katupuodissa, jossa me tappelimme ja purit minua sormeen.” (TRO 15.10.1626, Utdrag urr … 1626-1632, H.fors 1887, s. 126]

Kiitos tästä sangen mielenkiintoisesta lisätiedosta. Simon Blom lienee sitten ollut hyvinkin samanikäinen Casperimme kanssa. Hauskalla tavalla tämä ketju nousi taas tänään esiin, kun pitkästä aikaa tapasin Pekan Vantaalla.

[Pekka Hellemaa]

Tein nimittäin saman, ja minullakin on nyt tämän pöytäkirjan valokopio. Josta en oikein, häpeä myöntää, saa ihan selvää. Oletko, Pekka Hellemaa, askarrellut koko tekstin läpi, mitä siinä lukee? Siellä on yksi jännä sana (jonka osaan tulkita) ”condition” ihan latinalaisin kirjaimin kirjoitettuna, mutta mistä ehdosta oli kyse? Asia - kuitenkin - kiusaa …


Vastaukseni Heikki Jokipiin kysymykseen viipyi näin pitkään, koska en ollut askarrellut koko tekstiä läpi. Alunalkaen tyydyin näet siihen, että sukulaisuuden selvittämisen kannalta oleelliselta tuntunut kohta tuli tarkastettua. Päätin nyt kuitenkin tähän hätään harjoitella vanhojen käsialojen lukemista ja katsoa, mitä vähällä kokemuksellani saan tästä tapauksesta irti. Sen verran aukkoja litterointiyritelmääni jäi, että jouduin lopulta kääntymään alan osaajan, Liisa Rajalan, puoleen. Litteroitu pöytäkirjan pätkä näyttää tältä:Rådh man Robort Rancken begärde nu indskap i saken
emillan sigh ock Hans Warmlinck; Inlade allsä då
Warmlinck sin principalens instruction ock breff der
hos thinan stood at Roberts factor Time Haweman
eij hadhe kräft sin betallning i Lybeck aff Jochim
Eickmans effterleffuerska det Robort dock sadhe begä-
randes,at casper Eckman motte affhöras i saaken.
Bekende allså casper at Jochim Eckman hadhe kiöpt
smöret aff Robort Rancken och förledne höstas, då
hans skuta logh under gården bars smöret der in
aff båtsmänner;och enär han frogade Jochin om
han ville köpa smör aff sigh, suarade han det han
redho hadhe köpt aff be------kösort men på huad con-
dition weeste han icke at aff säga, sadhe ock om det wore
hans egen fader,gofue han lijkväll Robort meera widz-
ordz här uthinnan.
Tässä vielä kertauksena Bidrag till Åbo stads historia -sarjassa (Utdrag ur Åbo stads dombok 1638 utgifna af Alb. Hästesko. Helsingfors 1905. s. 215) julkaistu versio:Rådman Robert Rancken begärade, att Kasper Ekman måtte höras i målet mellan honom och Hans Wrmling, emedan denne inlagt rätten sin principals instruktion och bref, hvari stod, att Ranckens faktor, Time Haweman, ej hade kräft betalning i Lybeck af Jochim Ekmans enka. Kasper bekänte att Jochim Ekman enligt egen utsago köpt smöret af Robert Rancken och att det i höstas, då hans skuta "lågh in vnder gården, bars der in af båtsmännen; sade och om det wore hans egen fader, gofwe han likwell Robert mera wittzord härvtinnan". Hawemand tjänare, Jöran Päckell, sade att hans husbonde fordrat betalning i Lybeck af Ekmans enka. Han inlade ock Roberts bref af den 1 febr. 1638. Näiden kahden version vertailu osoittaa, että Hästeskon julkaisu ei ole tarkka litterointi alkuperäisestä pöytäkirjasta - pikemminkin sen referaatti. Tämä on itse kunkin hyvä huomata oman tutkimuksen piiriin kuuluvia pöytäkirjoja lueskellessaan.

Vertailu osoittaa senkin, että olen epähuomiossa hukannut ottamistani kuvista pöytäkirjan viimeiset rivit. Sattuuko kellään teistä olemaan digikuvaa, jossa nekin näkyvät? Sukulaisuussuhteiden selvittämisen kannalta puuttuva osio ei ole oleellinen, mutta käsiteltävän asian kannalta se toki sitä on.

Litteroinnin pohjana olleet kuvat ovat tähän keskusteluun 7.10.2007 lähettämäni viestin liitteinä. Sieltä voitte tarkastaa edellä olevan litteroinnin oikeellisuuden ja huomauttaa mahdollisista virheistä.

[TerhiA]

Litteroinnin pohjana olleet kuvat ovat tähän keskusteluun 7.10.2007 lähettämäni viestin liitteinä.


Näitä on aina mukava yritellä ja oppia samalla lisää. Zoomailin vähän isommaksi, mikä pikkuisen auttoi, mutta huonoille silmilleni kuvat olivat aika epätarkkoja. Eipä minulla paljonkaan eroavuuksia syntynyt viestissäsi näkyneeseen. Siinä toisen rivin oikeasta laidasta ehkä on jäänyt näkymättömiin jotakin?
Seuraavaksi voisi joku muukin vielä laittaa oman tulkintansa.

Rådhman Robort Rancken begärade nu ändskap i saken
emillan sigh och Hans Warmlinck; Inlade altså då ......
Warmlinck sin principalens instruction och breff der
uthinan stodh, at Robortz factor Time Haweman
eij hadhe kräfft sin betallningh i Lybeck aff Jochim
Eckmans effterlefuerska det Robort dock sadhe, begä-
randes, at casper Eckman motte affhöras i saaken.
Bekende altså casper, at Jochim Eckman hadhe kiöpt
smöret aff Robort Rancken, och förledne höstas, då
hans skuta logh in under gården, bars smöret der in
aff båttzmänner; och enär han frogade Jochim om
han wille kiöpa smör aff sigh, suarade han det han
redho hadhe kiöpt aff be.te Robort, men på huadh con-
dition, weste han icke at affsäga; sadhe ock om det wore
hans egen fadher, gofue han lijkwäll Robort meera widz-
ordh här uthinan.

[Helena V.]

Hei,

Syksyllä 1637 lyypekkiläinen Joakim Eichman osti turkulaiselta Robert Ranckenilta 8 tynnyrillistä voita 100 riikintaalerilla. Joakim purjehti asiaankuuluvien kauppa-asiakirjojen kera Lyypekkiin, mutta matkalla haveri korjasi Joakimin meren syvyyksiin.

Nykyään saattaisi lipevä kauppias vastaavassa tilanteessa suunnitella vakuutuspetosta, mutta tuolloin vakuutusasiat oli järjestetty hieman toisin. Joakim Eichmanin perilliset koittivat välttyä kaupan maksulta siten, että heidän asianajajansa Hans Warmling laitettiin vaatimaan Turun kämnerioikeudessa myyjältä kauppahinnan suuruista panttia kauppakillan edustajan luo Turussa, joka Ranckenin seuraavana syksynä 14.8.1638 määrättiinkin maksavan Henrik Gribbenovin haltuun. Näin tapahtui.

Rancken oli lähettänyt voin toimittajansa Time Havemanin välityksellä, mutta perillä leski ei ollut maksanut. Hän ei luonnollisesti ollut mielissään, vaan vaati kämnerioikeudessa panttiaan takaisin. Todistamassa oli Havemanin lisäksi tämän palkollinen Jöran Päckell, joka todisti Havemanin vaatineen Joakim Eichmanin leskeltä maksua voista sen toimitettuaan.

Käräjäoikeus vaati todisteita.

Puolustus, eli Joakim Eichmanin asianajaja vetosi maksamattomuuteen, kun vainajan kirjanpidosta ei ollut löytynyt mitään kuittia maksusta (niin, kaikki kauppapaperithan hukkuivat sopivasti vainajan mukana) ja väitti, ettei leskeltä oltu pyydetty maksua voita toimitettaessa.

Käsittelyjen kuluessa saatiin todistusaineistoon myös Kasper Eichmanin 1.2.1638 päiväämä kirje, jota hänet vihdoin taas Turussa ollessaan saatiin suullisesti selittämään 15.10.1638. Tällöin hän vahvisti nähneensä, kuinka voi oli Ranckenin pihalla laivaan lastattu (=tavara oli toimitettu). Lisäksi hän kertoi kysyneensä vainajalta (ilman muuta tämän vielä eläessä), josko tämä ostaisi tarvitsemansa voin (kuitenkin) häneltä (sukulaiselta), mutta vainaja oli kertonut jo tehneensä kaupat Ranckenin kanssa (, sorry, boy!). Tosin, Kasper lisäksi ilmoitti, ettei tiennyt millä ehdoin kauppa oli tehty, mitä jokseenkin epätoivoisesti vakuuttaakseen hän sanoi, että vaikka Robert Rancken olisi hänen isänsä, hän antaisi aivan saman todistuksen.

---
Tämä oli selkokielistä tulkinnan tulkintaa, mutta näinkin asia olisi voinut edetä - lähdeviitteet on kaikki jo ketjussa esitettyinä. Tässä tulkinnassa Kasper E:llä olisi - miksei vaikka suorastaan perikuntaan osallisena (poikana? tai vaikka Turussa enimmäkseen vaikuttavana veljenpoikana, jos muita miespuolisia perillisiä Joakimilla ei sattumoisin ollut) - ollut aihetta jotenkin kyseenalaistaa rehellisyyden puuskassaan kirjoittamansa kirjeen todistusvoimaa sanallisessa todistajanlausunnossaan perillisten/perillisen, eli itsensä? hyväksi - että ainakin kaupan ehdot olivat häneltä tietymättömissä (vaikka olikin mennyt kirjallisesti todistamaan, että ainakin voi lähti liikkeelle ja nyt oli jo oikeuskäsittelyssä hänen poissaollessaan (Lyypekissä?) edetty sikäli, että perillä voita toimitettaessa oli ollut parikin todistajaa, jotka todistivat maksua koitetun periä).

Joakimin perillisistä… Turun oikeusistuimet kutsuvat edustaja Hans Warmlingiä useammalla eri määreellä: (Joakim) Ekmanin valtuutettu (ehkä myös totutusti jo hänen eläessään?), 6.10.1638 " päämiehensä" (yksikössä) ja Robert Ranckenin välille…, 8.10.1638 taas Joakim Ekmanin valtuutettu (yksikössä), 15.10.1638 päämiehensä (yksikössä) - jonka jälkeen alkaa Kasper Eichmanin suullinen kuulustelu...

Nähtyäni melkein koko alkuperäistekstin (Terhin tulkintaa en kirjaimellakaan paremmaksi osaa ehdottaa) kaikesta jo sanotusta huolimatta, olisin kääntämässä kelkkaani sen puoleen, että Turun Kasper oli Lyypekin Joakimin perillinen - ehkä jopa ainoa sellainen, sillä niin parhaiten selittyisi motiivi voikaupan maksun pimittämisyritykseen oikeudessa. Vetoaminen isyyteen vaikuttaa mielestäni pikemminkin yritykseltä esittää “vaikka Robert Rancken olisi isäni, en kunniantunno(npalautusyrityksessä)ni voisi tämän paremmin asiasta todistaa” - ja koittaa viimemetreilläkin vielä kyseenalaistaa edes voikaupan ehdot… jos vaikka jotain saisi pelastetuksi kotiinpäin. Aivan kuten Heikki Jokipiille, minullekin jäi kalvamaan se “condition”. Siispä, kuten Pekka Hellemaa kirjoittaa, alkuperäistekstin loppuosakin on oleellinen, jotta voitaisiin koittaa istuttaa Kasperin sanomisia vallinneeseen tilanteeseen - jopa mahdollisen aivan lähisukulaisuussuhteen osalta.

t. Helena V.

[Helena V.]

Pieni lisäys...

Puolustus, eli Joakim Eichmanin asianajaja vetosi maksamattomuuteen, kun vainajan kirjanpidosta ei ollut löytynyt mitään kuittia maksusta (niin, kaikki kauppapaperithan hukkuivat sopivasti vainajan mukana) ja väitti, ettei leskeltä oltu pyydetty maksua voita toimitettaessa.... (niin, kaikki kauppapaperithan hukkuivat sopivasti vainajan mukana
EIKÄ KIRJANPIDON CREDIT-SARAKETTA SATTUNEESTA SYYSTÄ NÄHTY AIHEELLISEKSI TÄYDENTÄÄ 100 RIIKINTAALERILLA)...

t. Helena V.

[Antti Järvenpää]

Tuossa edellä on Terhin tulkinta Pekan toimittamasta dokumentista, jota en myöskään itse osaa ainakaan paremmin tulkita. Poimin siitä nyt tämän kyseessä olevan kohdan:

"sadhe ock om det wore hans egen fadher, gofue han lijkwäll Robort meera widzordh här uthinan."

Helena on kääntänyt tuon:
"että vaikka Robert Rancken olisi hänen isänsä, hän antaisi aivan saman todistuksen."

Tässä tietenkin itse miettiin, että kuka oli kohde tuossa kirjurin tekstissä.

"sanoi myös jos hän olisi ollut hänen oma isänsä, antaisi hän siitä huolimatta Robertille enemmän todistusasanoja tässä ...."

Olisin kyllä itse taipuvainen kallistumaan Pekan jo aiemmin esittämän tulkintaan, että tässä viitataan Jochimiin, jo pelkästään sen vuoksi, että Kasperin käymä keskustelu Jochimin kanssa ei kyllä viittaa isä poika suhteeseen. Tuntuisi aika kumalliselta nimittäin, että isä ei olisi tiennyt, että pojalla olisi ollut voita toimitettavaksi ja että sellaista olisi sitten tarjottu kaupan sen jälkeen, kun kaupat Ranckenin kanssa oli jo tehty.

Kun nyt en ole perehtynyt tähän tapaukseen kovin syvälti - oikeastaan lukenut tarkemmin vain tuon Terhin tulkinnan, niin eikö tässä nyt voi matkannut tämän Jochimin mukana ja mennyt samassa haverissa meren pohjaan. Oikeustapaus selittyy kaiketi kauppaehtojen kautta – sillä luultavasti silloin samoin kuin nykyään kauppaehdot vaikuttavat hintaan, ja ilmeisesti riita on siitä, mistä oikeasti on sovittu - siis kaupan kohde (tässä voi) vapaasti Turussa vai Lyypekissä ja sen mukaan sitten toinen tai toinen osapuoli on vastannut siitä, jos rahdille on tapahtunut jotakin, riippumatta siitä kenen laivassa rahti on kulkenut. Kun ilmeisesti paperit ovat menneet meren pohjaan toisen osapuolen mukana, eikä niitä ole ollut toisellakaan esittää kirjallisena, on päädytty erilaisten todistajien kuunteluun.


PS. Tunnustettakoon nyt, että Kasper on esi-isäni, mutta olen seurannut tätä keskustelua tähän asti sivusta, koska minulla ei ole oikein ollut mitään lisättävää tai annettavaa tähän keskusteluun.

[Sami Lehtonen]

Tässä ketjussa on jo aiemmin käsitelty Jochimin ja Casperin suhdetta mm. siitä näkökulmasta, että heidät on väkisinkin ajoitettava samaan sukupolveen kuuluvaksi. Jos jompikumpi olisi laitettava toista vanhemmaksi, niin oman arvioni mukaan Casper saattaa olla Lyypekin Jochimia vanhempi. Perustan tämän siihen, että Jochim Eichmann vannoi porvarinvalansa Lyypekissä 1617 ja Casper taas on oman ilmoituksensa mukaan ollut porvari Turussa vuodesta 1615.

[Helena V.]

Helena on kääntänyt tuon:
"että vaikka Robert Rancken olisi hänen isänsä, hän antaisi aivan saman todistuksen."

Tässä tietenkin itse miettiin, että kuka oli kohde tuossa kirjurin tekstissä.

"sanoi myös jos hän olisi ollut hänen oma isänsä, antaisi hän siitä huolimatta Robertille enemmän todistusasanoja tässä ...."No en aivan ihan kääntänyt - se oli tätä mainisemaani tulkinnan tulkintaa. Aiemmin, kun käytössäni olivat vain Turun kämneri- ja käräjäoikeuden kertaalleen tulkitut ja lyhennetyt pöytäkirjat (muodossa Utrag av...), niin niistä + nyt käytössä olevan yhden täydellisemmän, mutta vieläkin puutteellisen asiakirjan perusteella voisi tehdä edellä esittämäni tulkinnat. Ks. ketjun ensimmäistä sivua.

Pointtini oli, että tämän alkuperäisasiakirjan (tulkinnan) varjolla voisi koko isä-mainintaa tulkita ihan toisinkin (- siis niin, jos ko. ynnä muidenkin käsiteltyjen asiakirjojenkin mahdolliset puuttuvat kaneetit olisivat tarkasteltavissa, olisi asian kannalta mahdollista tulkita Kasperin käyttäneen isä-kommenttia puhtaana hurskastelun välineenä Ranckeniin nähden - todistellakseen, että omalle isälleenkään ei olisi muutoin todistanut (vaikka nyt joutui oikeuden edessä todistamaan)). Kun aiemmin Kasper näyttäisi kirjallisesti (tulkintani varaisesti) kirjeessä kertoneen vähän enemmänkin, mitä ei oikeudessa kaikkea siteerattu. So. kaikenkaikkiaan, että Carpelanin tulkinta on mielestäni aivan mahdollinen, edelleen - tämä yhden oikeudenkäynnin referaatti ei sitä ehkä kiistäkään - pikemminkin mahdollisesti vahvistaa.

Siis huom! Kasper E. ei liity edes kovin läheisinä pitämiini omiin esisukulaisiini. Kiinnostukseni liittyy vain ja ainoastaan "kumminkaimanserkkuihin" ja siihen, että käytössäni sattui olemaan aineistoa, jota ko. tapauksessa voitiin hyödyntää, mutta kysymyksen alkuperäisessä asettelussa mitä ilmeisemmin ei ollut huomioitu. Siitä alkuperäinen puuttumiseni aiheeseen.

t. Helena V.

[Antti Järvenpää]

En minäkään mitenkään varma asiasta ole. Mielenkiintoista itse asiassa on se, että näitä alkuperäisiä – vai oliko tämäkään – pitäisi katsella aika tarkalla seulalla ja monien silmien kautta. Itse asiassa olen törmännyt pitäjähistorioissa kovin moneen huolimattomaan tulkintaan, niin että vielä epäilyksen päälle pitää epäillä ja esittää vaihtoehtoisia tulkintoja ja teorioita.

Toinen seikka on sitten se, että nämä kirjurien kirjaamat tekstit ovat melkoista kapulakieltä ja vielä vanhaa sellaista (eivätkä virheettomiä sen paremmin oikeinkirjoituksen kuin ajatuskulunkaan suhteen), ja tunnen itseni vähintäänkin noviisiksi näitä katsellessa.

Näissä nettikeskusteluissa on se hyvä puoli, että näitä mielenkiintoisia papereita tuijottaa monet silmät, joka lisää oleellisesti tulkinnan oikeellisuutta, sillä ole ollut havaitsevani, että yhdenkään meidän omat tulkinnat eivät mene kritiikittä lävitse - ja hyvä näin.

[Seppo Niinioja]

En minäkään mitenkään varma asiasta ole. Mielenkiintoista itse asiassa on se, että näitä alkuperäisiä – vai oliko tämäkään – pitäisi katsella aika tarkalla seulalla ja monien silmien kautta. Itse asiassa olen törmännyt pitäjähistorioissa kovin moneen huolimattomaan tulkintaan, niin että vielä epäilyksen päälle pitää epäillä ja esittää vaihtoehtoisia tulkintoja ja teorioita.

Toinen seikka on sitten se, että nämä kirjurien kirjaamat tekstit ovat melkoista kapulakieltä ja vielä vanhaa sellaista (eivätkä virheettomiä sen paremmin oikeinkirjoituksen kuin ajatuskulunkaan suhteen), ja tunnen itseni vähintäänkin noviisiksi näitä katsellessa.

Näissä nettikeskusteluissa on se hyvä puoli, että näitä mielenkiintoisia papereita tuijottaa monet silmät, joka lisää oleellisesti tulkinnan oikeellisuutta, sillä ole ollut havaitsevani, että yhdenkään meidän omat tulkinnat eivät mene kritiikittä lävitse - ja hyvä näin.

Asiantila ei ole sukututkijan kannalta ehkä ihanteellinen, mutta pitäjänhistoriat syntynevät valtaosin tilaustyönä, jolla voi olla deadlinena vaikka kunnan juhla pyöreiden vuosien täyttämisen johdosta. Kirjoittajan "ydinliiketoimintaa" ei varmaan useinkaan ole sukututkimus. Kirjoituspalkkiotakin pitäisi saada. Nythän on valitettu, että Kansallisbiogafiassakin on vanhoista sukukirjoista peräisin olevia virheitä, jotka uudempi tutkimus on korjannut.

Tämäkin foorumi on todella oivallinen enemmän tai vähemmän tieteellinen ja kriittinen yhteisö. Usein näitä ketjuja lukee silkasta mielenkiinnosta, vaikka ei olisi mitään annettavaakaan.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Asiantila ei ole sukututkijan kannalta ehkä ihanteellinen, mutta pitäjänhistoriat syntynevät valtaosin tilaustyönä, jolla voi olla deadlinena vaikka kunnan juhla pyöreiden vuosien täyttämisen johdosta. Kirjoittajan "ydinliiketoimintaa" ei varmaan useinkaan ole sukututkimus. Kirjoituspalkkiotakin pitäisi saada. Nythän on valitettu, että Kansallisbiogafiassakin on vanhoista sukukirjoista peräisin olevia virheitä, jotka uudempi tutkimus on korjannut.

Tämäkin foorumi on todella oivallinen enemmän tai vähemmän tieteellinen ja kriittinen yhteisö. Usein näitä ketjuja lukee silkasta mielenkiinnosta, vaikka ei olisi mitään annettavaakaan.

Seppo Niinioja

Lisäisin tuohon Sepon hyvinkin oikeassa olevaan näkemykseen, että usein se pitäjänhistoria muistetaan tilata aikaisintaan juhlavuotta edeltävänä vuonna, joka sekin rajaa tutkijan efektiivistä työaikaa aika lailla.

Toisaalta, kotikyläni kyläkirjaa alettiin puuhata suuren innostuksen vallassa vuosituhannen taitteessa ja apurahaakin siihen saatiin muistaakseni 2003, jona samana vuonna saman pitäjän pari muuta kylää sai omansa valmiiksi. Oman kotikyläni kyläkirja julkaistiinkin sitten heti perään 2009, johon väliin mahtuikin sitten kaikenlaista pientä viivästystä.

Tuntuu aiemmin läpikäydyn toistamiselta, mutta minun nähdäkseni Lyypekin Jochim ja ei-raamatun Casper eivät voi olla ainakaan kovin läheistä sukua. Tuomiokirjat yleensä kuvaavat hyvinkin seikkaperäisesti, jos jutun osapuolet vain jollakin tavalla ovat keskenään sukua Casperin todistuksen Ranckenille Jochimin perikunnan kannalta keskeisessä asiassa tällaista ei ole! Jochimin lapset ja leski saivat tämän talon Lyypekissä eikä ainakaan minulle ole missään valjennut, että Casperilla olisi ollut omistuksia tai edes osuuksia siellä. Lähinnä nimipäättelyihin perustuen olen aiemmin esittänyt, että raamatun Casper ja "meidän" Casper eivät välttämättä ole edes serkkuja keskenään, vaikka todennäköisesti samaa sukua ovatkin (raamatun Casperin poika Jochim oli "meidän" Casperin palveluksessa). Lyypekin Jochim saattaisi olla jopa läheisempää sukua raamatun Casperin kanssa, mutta mikään aikalaislähde ei kerro tällaisesta - saksanmaalla asia voisi olla toisin, jos Rügenwald olisi yhdistettävissä Lyypekkiin.

[Pekka Hellemaa]

Kävin alkuviikosta Kansallisarkistossa kuvaamassa hartaasti käsittelemämme asiakirjan toisen sivun uudelleen. Nyt mukana on aiemmin epähuomiossa poisrajaamani tekstin loppuosa. Tämä aiemmin puuttuva osa ei nähdäkseni tuo mitään uutta valoa Casperin ja Jochimin sukulaisuutta koskevaan keskusteluun, mutta onpahan koko asiakirja nyt keskusteluryhmän käytettävissä.

Naputtelen tähän myös Dahlströmin kortistosta kopioimani kortin tiedot, koska niihin ei muuten välttämättä tule törmänneeksi:

R. A. Sthlm.
Skoklostersaml: II folio N:o 40.
Dat. Stockholm 1641 23/7. (kons.)

(Per Brahe till)
Edle Wälbördige Hr Landzhöfdinge Melchior Falckenberg, Synnerlige godhe wän, Näst wår wändlige helsen % kunne wij wänligen iche förhålla, at effter såsom Jochim Eckman hafwer medh sin Underdånige skrijfwelse hoos oss anhållit om den Arrest som Gotfredh Rosskamp af oss j fiordh på Åbo Slåt förmädt hafwer, opå Sahligh Jochim Eckmans fordom Bårgares j Lybeck barns tilfallet arfwegodz, som han såsom deras fulmechtige i Åbo händer emillan hafft hafwer, Och be:te Rosskamp af S. Eckmans barn för den skuldh och Räst som deras Stiffader honom kan wara skyldig blifwen, förmehnar sigh kunna komma till sin betalning, begährandes at honom samma Attest må lööss gifwas, och han be:te barns godz den till nytta ahnwända måtte: Nu emädan oss denne saken är något Mörk, och wij icke egentligen kunne oss draga tillminnes, huru där medh är beskaffad; Hwarföre hafwe wij för nödigt anseedt samma ährende till Landzhöfdingen remittera, at j där in loco för tilbörligt foro will låta saken optaga j lagligt förhör, och effter dess beskaffenhetz noga intagande låta parterne skee hwadh billigt och skiäligt kan wara, på det och icke må hafwa orsak ytterligare här öfwer sigh at beswärä. - - -
Stockholm den 23 Julij, 1641.

Käytän samalla tilaisuuden hyväkseni kiittääkseni niitä keskustelijoita, jotka ovat auttaneet tekstien litteroinnissa ja asiakirjojen referoinnissa ja analysoinnissa, vaikka kyseessä ei ole heidän oman selvityksensä piiriin kuuluvat asiat. Tällainen pyyteetön avuliaisuus on nykymaailmassa harvinaista.

[AndersH]

Onkohan raamattujen Eichmanneilla jotakin yhteyttä Venäjän keisarin Vasili III:nen Lübeckiläiseen lääkäriin Nicolaus Bülowiin (s. n. 1465. k. 1548 Moskova.)? Onhan heidän tyttärensä Chistinan (s. 1623.) kummina saman niminen kapteeni Nicolaus Below ja saman miehen vaimo on kummina vuonna 1626 Johannes pojalle. Kapteeni Nicolaus Below voisi olla Christina Belowin veli.
Tämä tuli mieleen kun etsitään raamatun Caspar Eichmannin vaimon Christina Belowin sukulaisia ja esipolvia.
Caspar Eicmannin ja Christina Belowin lasten kummien yleisimmät sukunimet taitavat olla Haveman, Lenzkow ja Mase.

Etsittäessä Christina Belowin vanhempia voisi hyvinkin kuvitella löytyvän kirkon piiristä kuten tässäkin netistä luottavissa olevassa löytyy Nicolaus Below sopivaan aikaan.

www.archive.org/stream/.../geschichtedergr01pylgoog_djvu.txt (http://www.archive.org/stream/.../geschichtedergr01pylgoog_djvu.txt)

[AndersH]

p.s jos linkki ei aukene niin googlella etsi "Nicolaus Below" 1590

t. Anders H

[Kataja]

Etsittäessä Christina Belowin vanhempia voisi hyvinkin kuvitella löytyvän kirkon piiristä kuten tässäkin netistä luottavissa olevassa löytyy Nicolaus Below sopivaan aikaan.

www.archive.org/stream/.../geschichtedergr01pylgoog_djvu.txt (http://www.archive.org/stream/.../geschichtedergr01pylgoog_djvu.txt)

Päädyttyäni joskus Christina Below:iin, otin netistä talteen sukutaulun jossa on paljon Nicolaus Below-nimisiä. Nämä tietenkin liian kaukaa, mutta Nicolaus-nimi näytti kulkeneen tässä suvussa.
http://www.vogel-soya.de/Adel/Below.htm
Below on Saksassa harvinainen nimi. Mitenkähän Tanskassa ja Ruotsissa?
Marjatta

[Leena Heikelä]

Lisäys ja korjaus edelliseen:
Johan Joeninpoika Bogan vävy, Ilmajoen kirkkoherra Henrik Strigelius oli Jaakko Ilkan serkun, kirkkoherra Jacobus Paulin poika Strigelius käytti myöhemmin Peldanus-nimeä, kuten veljensäkin.
Eichman-suvulla näyttää olleen huomattavaa vaikutusvaltaa Turussa jo 1500-luvun lopulla. Jaakko Ilkan vapautumisen Turun linnanvankilasta kerrotaan liittyneen hänen 2. puolisonsa suvun jäsenten vehkeilyyn Kaarle Herttuan kannattajien kanssa.

Ketkä Jacobus Paulin pojat siis olivat Peldanuksia?

Saisinko tähän tiedoksi jonkin lähteen sekä syntymä- ja kuolinaikoja ja -paikkoja?

PS Siellä Kurikan ja Ilmajoen suunnallahan asui myös Raumannuksen naispuolisia jälkeläisiä (sisarukset Forlundia).

Terv. kirkkoherra, rovasti Jaakko Paavalinpoika Raumannuksen jälkeläinen

[Leena Heikelä]

Eikös niin, että tuossa yllä on kysymys kahdesta eri papista?

Minua kiinnostaa vain se, onko ehkä sekaannusta näiden pappien sukulaisuussuhteiden osalta (esim. sukulaisuus Jaakko Ilkkaan).

[Sami Lehtonen]

Eikös niin, että tuossa yllä on kysymys kahdesta eri papista?

Minua kiinnostaa vain se, onko ehkä sekaannusta näiden pappien sukulaisuussuhteiden osalta (esim. sukulaisuus Jaakko Ilkkaan).

Henrik Strigeliuksesta l. Peldanuksesta ylioppilasmatrikkelissa:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=397

eli hänen isänsä Jacobus Pauli oli ilmajoen kirkkoherra. Samalta sivulta näet, että Strigelius oli nähtävästi Henrikin äidin suvun käyttämä nimi ja ketkä Henrikin veljistä myös käyttivät nimeä Peldanus.

Ei liene edes mitään syytä olettaa, että Jacobus Paulit Peldanus ja Raumannus olisivat yksi ja sama henkilö.

Jaakko Ilkan ja Eichmanien kuviteltua yhteyttä ei voine pitää sekaannuksena, vaan pikemminkin tarkoitushakuisena haihatteluna.

[Sami Lehtonen]

Minua kiinnostaa vain se, onko ehkä sekaannusta näiden pappien sukulaisuussuhteiden osalta (esim. sukulaisuus Jaakko Ilkkaan).

Ylioppilamatrikkelin mukaan Henrikin puoliso olisi Galle, joten asiaa tuntemattomana ihmetyttää se, että hän olisi Johan Joeninpoika Bogan vävy.

Tarkoitit ilmeisesti Peldanusten sukulaisuutta Jaakko Ilkkaan. Heikki Ylikankaan teoksen Nuijasota mukaan Peltoniemen ja Ilkan talojen suvut olisivat olleet toistensa kilpailijoita ja mahdollisesti vihoissakin. Jollei joku muu löydä lähdettä tälle tiedolle, niin luulenpa, että parin lähitalon mukavasti yhteen sopivat nimet on sovitettu yhteen - Pentti ja Jaakko löytyvät molemmista.

Mutta tämä pohdinta ei varsinaisesti kyllä kuulu tämän ketjun aiheeseen, vaan ansaitsisi oikeastaan omansa.

[jyrki isohella]

Ei vastaus vaan kysymys. Tuolla kirjoiteltiin Eichmanin historiasta. Yksi suvun jäsenhän oli avioitunut myös muistikuvani mukaan Sursilin sukuun Etelä-Pohjanmaalle, vai olenko väärässä?

Onko jollain tietoa Eichmanien geneettisestä taustasta? Olivatko he juutalaisia, niin kuin olen kuullut arvion.

[Pekka Hiltunen]

Ei vastaus vaan kysymys. Tuolla kirjoiteltiin Eichmanin historiasta. Yksi suvun jäsenhän oli avioitunut myös muistikuvani mukaan Sursilin sukuun Etelä-Pohjanmaalle, vai olenko väärässä?

Onko jollain tietoa Eichmanien geneettisestä taustasta? Olivatko he juutalaisia, niin kuin olen kuullut arvion.

Tel-Avivin - tai Jerusalemin heprealaisen yliopiston - asiantuntijoitten konsultoiminen varmaankin valaisisi asiaa. Siis asianosaista. Vain puolet juutalaisen jälkeläisistä ei-juutalaisen kanssa on juutalaisia, ja näistä vain puiolet on naisia ja juutalaisia äitejä, kun vain juutalaisesta äidistä syntynyt voi syntyperäisesti olla juutalainen. Juutalaiset karkoitettiin Espanjasta keskiajalla, ja puolen tuhannen vuosisadan aikana ehtii sattua kaikenlaista.

Nykyiset kaupalliset dna-testit rajoittuvat y-kromosomi- ja mitokondrio-dna-tutkimuksiin. Jacobin pojilla oli kuulemma neljä äitiä jne. - ei-juutalaisten keskuudessa ovat miehet siis ihan oikeita mammanpoikia.
PH

[Pekka Hiltunen]

Ylioppilamatrikkelin mukaan Henrikin puoliso olisi Galle, joten asiaa tuntemattomana ihmetyttää se, että hän olisi Johan Joeninpoika Bogan vävy.

Tarkoitit ilmeisesti Peldanusten sukulaisuutta Jaakko Ilkkaan. Heikki Ylikankaan teoksen Nuijasota mukaan Peltoniemen ja Ilkan talojen suvut olisivat olleet toistensa kilpailijoita ja mahdollisesti vihoissakin. Jollei joku muu löydä lähdettä tälle tiedolle, niin luulenpa, että parin lähitalon mukavasti yhteen sopivat nimet on sovitettu yhteen - Pentti ja Jaakko löytyvät molemmista.

Mutta tämä pohdinta ei varsinaisesti kyllä kuulu tämän ketjun aiheeseen, vaan ansaitsisi oikeastaan omansa.

Jaakko Ilkan äidin ja Peldanus-Strigeliusten sukuyhteys ilmenee sivulla
http://www.vilppula.com/people/p0000028.htm#I741

On sellainen tuntuma, että Peldanus-nimeä käyttäneet ovat ottaneet uudelleen käyttöönsä Strigelius-nimen 1600-luvun alussa, mikä kai liittyy aatelisiin sukujuuriin ja ehkä pyrkimyksiin erottautua "kapinallisesta talonpoikaisväestä". 1500-luvulla eläneen Johan Joeninpoika Bogan anoppi oli Johan Olofinpoika Stålarm, joka muistaakseni liittyy myös p.o. sukuun. Henrikejä oli Peldanus-Strigelius -suvussa tietenkin joka polvessa.

Ylikangas saattaa olla oikeassa siinä, että Peltoniemien ja Ilkkojen tilat olivat suuria ja voidaan ehkä nähdä joissain polvissa kilpailuakin. Esitettyihin emotionaalisiin kysymyksiin on vaikeaa ottaa kantaa asiaan tarkemmin perehtymättömänä.

Jaakko Paulinpoika Peltoniemellä ei tietenkään ole aikalaissukuyhteyttä Raumannuksiin.
PH

[Pekka Hiltunen]

Lisäys edelliseen.

Alla olevasta ilmenee Boga-yhteys
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-6401.html

Turun porvari Josef Ilkka oli siis Joachim Eichmanin vävy. Peltoniemen sukua on sivuilla
http://www.vilppula.com/images/peltoniemi/ksgenealogy.htm
PH

[Sami Lehtonen]

Lisäys edelliseen.

Alla olevasta ilmenee Boga-yhteys
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-6401.html

Turun porvari Josef Ilkka oli siis Joachim Eichmanin vävy. Peltoniemen sukua on sivuilla
http://www.vilppula.com/images/peltoniemi/ksgenealogy.htm
PH

Tuo Eichmanin ja Ilkan sukuyhteys on täyttä roskaa! Asia on puitu ja pureskeltu tässäkin ketjussa jo moneen kertaan, eikä sitä tarvinne tässä enää toivottavasti toistaa.

Eichmanien juutalaisuudesta ei liene kuulopuhetta kummempaa todistetta? Kolmannessa valtakunnassa oli eräs varsin aktiivinen Adolf Eichmann, joka tuskin ainakaan oli juutalainen.

DNA-testien tuloksista kontra uskonnolliset ryhmittymät lienee syytä muistaa, että useimmat haplotyypit ovat tuhansia vuosia vanhempia kuin mitkään uskontokunnat. Se, jos jonkin nykypäivän Eichman-jälkeläisen DNA-tulos on jossakin juutalaisessa yhteisössä yleinen - ei osoita ensimmäisen polveutumista jälkimmäisistä vaan vain yhteisen kantahenkilön olemassaolon (luokkaa 50.-150. serkut).

Hyvä esimerkki on itäeurooppalaisten askeneesijuutalaisten keskuudessa yleinen mitokondrio-DNA haplotyyppi J. Kyse on vanhasta itäeurooppalaisesta haplotyypistä, joka on ollut alueella pitempään kuin juutalaisuus, joka sittemmin on poiminut ko. geneettistä perimää kantavat yksilöt omaan yhteisöönsä (siis isä tuonut juutalaisuuden ja äiti em. haplotyypin mtDNA:n).

[Pekka Hiltunen]

Tuo Eichmanin ja Ilkan sukuyhteys on täyttä roskaa! Asia on puitu ja pureskeltu tässäkin ketjussa jo moneen kertaan, eikä sitä tarvinne tässä enää toivottavasti toistaa.

Silmäiltyäni läpi kietjua en voinut löytää mitään, mistä voisi ilmetä se, että Jaakko Ilkan tai poikansa, Turun porvari Josef Jaakonpoika Ilkan sekä Eichmanin sukujen välillä ei olisi esitettyä yhteyttä. En myöskään löytänyt mitään viitettä asian "puimisesta tai pureskelemisesta".

Josef Jaakonpoika on jättänyt jälkeensä dokumentaatiota, ja hänen vaiheittensa tarkastelu voisi tuoda asiaan lisävalaistusta. Koska en itse ole sen enempää Eichmanin kuin Ilkankaan sukua, on asia minulle emotionaalisesti vähämerkityksellinen. Toivotavasi kyseisen laisia tutkimustuloksia esittäneet tulisivat esiin lähteittensä kera.
PH

[Heikki Koskela]

Alkuperäinen kysymys kuului:


Onko kenelläkään tietoja Joachimista taakse päin tai Helenasta. Nimi on kirjoitettu yhdellä n:llä. Minun tietoni ovat tässä kohtaa vajavaiset.
:confused:

Eichman-sukua on käsitelty monipuolisesti ja laajennettu suuntaan jos toiseenkin. Putosin viivalta melko pian kysymykseni jälkeen. Olen kuitenkin saanut käsityksen, että Joachimista ei ole varmuudella päästy taakse päin varmojen tietojen puuttumisen takia.

Minua asia on kiinnostanut sen vuoksi, että Eichman-suvun tunnetut henkilöt ovat esivanhempiani ainakin alkaen Jacobus Eichmanista, joka oli Uudenkaupungin kirkkoherra. Jos kiistatonta tietoa hänestä taakse päin löytyy, olisi se lisä sukupuuhuni.

[Sami Lehtonen]

Alkuperäinen kysymys kuului:



Eichman-sukua on käsitelty monipuolisesti ja laajennettu suuntaan jos toiseenkin. Putosin viivalta melko pian kysymykseni jälkeen. Olen kuitenkin saanut käsityksen, että Joachimista ei ole varmuudella päästy taakse päin varmojen tietojen puuttumisen takia.

Minua asia on kiinnostanut sen vuoksi, että Eichman-suvun tunnetut henkilöt ovat esivanhempiani ainakin alkaen Jacobus Eichmanista, joka oli Uudenkaupungin kirkkoherra. Jos kiistatonta tietoa hänestä taakse päin löytyy, olisi se lisä sukupuuhuni.

Ko. kirkkoherran isä on tässä ketjussa käsitelty Caspar Eichman - oman ilmoituksensa mukaan porvari Turussa vuodesta 1615. Tätä varhaisempaa Eichmania Turussa ei ole osoitettavissa, joten Jaakko Ilkan toinen puoliso (s.n.1570) ei oikein voi olla Eichman -sukuinen. Toisaalta Jochim, joka osoitetusti ei voi olla Casparin isä, vannoi porvarivalan 1620-luvulla, joten ei ole uskottavaa, että hän olisi voinut olla Jaakko Ilkan appi. Eichmanin kauppamatka ilmajoelle, johon on myös viitattu - sattui vasta 1630-luvulla ja asialla oli ns. raamatun Eichmaneihin kuuluva poika, joka ilmeisesti palveli tuolloin Caspar Eichmania.
Jos nyt oikeasti leikitään, että Jochim Eichman olisi ollut Jaakko Ilkan appiukko, olisi hänen täytynyt olla syntynyt vähintään n. 1550. Porvarivalansa Turussa hän olisi siis vannonyt n. 75-vuotiaana - vähän myöhäinen ikä tuo olisi. Lisäksi hän olisi kohtalokkaalle merimatkalle lähtiessään ollut lähes 90-vuotias. Harvempi porvari taisi olla kovin aktiivinen enää tuossa iässä, jos sellaisen iän edes saavutti. 1500-luvun asiakirjat Turussa eivät sisällä ensimmäistäkään mainintaa yhdestäkään Eichmanista tai Ekmanista. Eichmanin ja Ilkan yhdistäminen perustuu vain ja ainoastaan yhden Ilkan ja yhden Eichmanin toimimisesta samassa virasta, aivan toiseen Eichman-sukuun kuuluvan henkilön kauppamatkasta ilmajoelle aivan toisena aikana ja naurettavasta ajatuksesta, että virkamiehet olisivat hankkineet kielitaitonsa äideiltään. Soppaa on hämmennetty ripauksella vilkasta mielikuvitusta ja harrasta toiveajattelua ja tulos on tuo monillakin nettisivuilla esitelty ensinnäkin fiktiivinen ja toisekseen täysin mahdoton filiaatio.

[Pekka Hiltunen]

Näyttää siltä, että Ilkkojen tauluihin on Jaakko Pentinpojan 2. puolison kohdalle lipsahtanut patronyymivirhe, joka perustuu myöhemmin Ilmajoella esintyneen Eichmanin nimeen.

Josef Jaakonpoika Ilkka oli ilmeisesti tunnettua pohjalaista talonpoikaissukua. Turun porvarina hänen on täytynyt hallita saksan kieli, joka mahdollisesti oli siis hänen äidinkielensä. 1500-luvun Turussa oli saksalaisten porvareitten ohella joukoittain mm. kestejä, jotka ovat saattaneet asustella kaupungissa jäitten aikoina, jättämättä nimiään asiakirjoihin. Ainoa dokumentaatio tällaisesta oleilusta voikin joskus olla jälkeläiset.
PH

[Sami Lehtonen]

Näyttää siltä, että Ilkkojen tauluihin on Jaakko Pentinpojan 2. puolison kohdalle lipsahtanut patronyymivirhe, joka perustuu myöhemmin Ilmajoella esintyneen Eichmanin nimeen.

Josef Jaakonpoika Ilkka oli ilmeisesti tunnettua pohjalaista talonpoikaissukua. Turun porvarina hänen on täytynyt hallita saksan kieli, joka mahdollisesti oli siis hänen äidinkielensä. 1500-luvun Turussa oli saksalaisten porvareitten ohella joukoittain mm. kestejä, jotka ovat saattaneet asustella kaupungissa jäitten aikoina, jättämättä nimiään asiakirjoihin. Ainoa dokumentaatio tällaisesta oleilusta voikin joskus olla jälkeläiset.
PH

Jos Jaakko Ilkan appi olisi sattunut jostain syystä olemaan joku 1500-luvulla Turussa oleillut saksankielentaitoinen kaveri, niin siitä on aika pitkä matka vielä päätelmään, että kyse olisi täytynyt olla Eichmanista. Mahdotontahan se ei tietenkään ole, mutta sukututkimusta on tapana tehdä sen mukaan, mikä on osoitettavissa, eikä sen mukaan, mikä ei kenties olisi mahdotonta. Jaakko Ilkan toinen vaimo olisi voinut teoriassa olla vaikka Kaarle herttuan äpärä, jonka "tiedon" saa tästä kopioida aivan vapaasti omaan fantasiasukupuuhunsa.

[Pekka Hiltunen]

Jaakko Ilkan sukseuran sivuilla on 2005 tulostetut jälkeläistaulut, joissa Jaakko Ilkan 2. p:so on Jaakkimantytär kysymysmerkillä sekä tekstillä, että "on arveltu turkulaisen kauppias Joachim Eichmannin tyttäreksi."

Tähän ei kyllä ole mitään lisättävää: patronyymi taitaa olla pelkkä arvaus, joka voi tietenkin liittyä oletettuun ja virheelliseksi osoitautuvaan Eichmann-yhteyteen. "Perimätieto" jälkeläisten päätymisestä Ruotsiin voisi kai perustua vaikkapa lesken ruotsalaiseen syntyperään...
PH

[Heikki Jokipii]

Kuka ja millä perusteella on Elisabet Bertelsdotter? Ylioppilasmatrikkeli mainitsee hänet (tosin kysymysmerkillä) U:gin kirkkoherra Henrik Eichmanin äitinä (ja siis pormestari Kasper Eichmanin puolisona).

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=123

Mutta matrikkeli ei mainitse eli ehdota, kysymysmerkilläkään, Margareta Finnoa kenenkään Kasperin pojan (mahdolliseksi) äidiksi. Miksei?

[Helena V.]

Kuka ja millä perusteella on Elisabet Bertelsdotter? Ylioppilasmatrikkeli mainitsee hänet (tosin kysymysmerkillä) U:gin kirkkoherra Henrik Eichmanin äitinä (ja siis pormestari Kasper Eichmanin puolisona).

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=123

Mutta matrikkeli ei mainitse eli ehdota, kysymysmerkilläkään, Margareta Finnoa kenenkään Kasperin pojan (mahdolliseksi) äidiksi. Miksei?

Hei Heikki,

Pitäisi kysyä Kotivuorelta...

Muutoin voisi hyvinkin olla mahdollista, että Kasper Eichmanilla oli toinen vaimo jo ennen Hämeenkyrön kh Henricus Jacobi Finnon tyttären naintia. Omien sanojensa mukaan oli porvari Turussa jo v. 1615 ja pojat Henrik (tosin Henrik-nimeltään!) ja Kasper ovat kirjoittaneet yo:iksi jo 1640, mikä tuolloin saattoi toki onnistua varsin nuorenakin. Tällöin pitäisi tosin Henrik Eichmanin Hämeenkyrön postillojen lainaluvan antajaa "eftr sin S. storfars tillaub. Teste D Thurone» tulkita laveammin l. isoisäpuoleksi - ehkei mahdotonta todistaja (merkinnän tekijä?) D. Thuronen kannalta katsellen vuonna 1652?

Henricus Jacobin isäpuoli Teit lähetti 1613 Wittenbergiin tämän muutaman vuoden takaisia opiskeluvelkoja /J. Nuorteva, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, s. 305-306. Hämeenkyrön kh:ksi hänet nimitettiin 1621. Voisi olettaa, että Henrik on avioitunut ja saanut lapsia aikaisintaan 1610-luvulla.

t. Helena V.

[Heikki Jokipii]

Muutoin voisi hyvinkin olla mahdollista, että Kasper Eichmanilla oli toinen vaimo jo ennen Hämeenkyrön kh Henricus Jacobi Finnon tyttären naintia. Omien sanojensa mukaan oli porvari Turussa jo v. 1615 ja pojat Henrik (tosin Henrik-nimeltään!) ja Kasper ovat kirjoittaneet yo:iksi jo 1640, mikä tuolloin saattoi toki onnistua varsin nuorenakin.

Karsperin ja Henrikin ikäero Jakob-veljeen on todella aika iso, siinä parikymmentä vuotta. Jacobhan kirjautuu matrikkelin mukaan yliopistoon vasta 1658/59, ja on syntynyt arviolta 1642. Sen vuoden joulukuultahan (5.12.1642) on TRO:n merkintä, jossa Kasper Eichman vanhempi on maininnut Margareta Finnon "rakkaana vaimonaan".

Oliko Margareta tällöin tuore tapaus Kasperin elämässä, vai jo nuoruuden vaimo, joka yllättäen, arviolta jo 40 täytettyään tuli vielä raskaaksi?

Asiaan voi löytyä positiivinen todiste. Minulle on alustavasti luvattu, että SSS järjestää Turun haudattujen luettelon (joka alkaa jo 1500-luvulta) tallentamisen (ja myös liittämisen Hiskiin). Jos sieltä löytyy n. väliltä 1620 - 1642 merkintä Kaspar Eichmanin vaimon hautaamisesta, K. on ollut kahdesti naimisissa. Merkinnän päivämäärästä voi arvioida, kuka on Jakobin äiti.

Ko. luettelon painettuina julkaistuista otteista en tällaista tapausta löytänyt, mutta koska kyse on otteista, jotka kattavat vain ehkä 10-15% kaikista tapauksista, asia voi vielä muuttua.

[Sami Lehtonen]

Karsperin ja Henrikin ikäero Jakob-veljeen on todella aika iso, siinä parikymmentä vuotta. Jacobhan kirjautuu matrikkelin mukaan yliopistoon vasta 1658/59, ja on syntynyt arviolta 1642. Sen vuoden joulukuultahan (5.12.1642) on TRO:n merkintä, jossa Kasper Eichman vanhempi on maininnut Margareta Finnon "rakkaana vaimonaan".

Oliko Margareta tällöin tuore tapaus Kasperin elämässä, vai jo nuoruuden vaimo, joka yllättäen, arviolta jo 40 täytettyään tuli vielä raskaaksi?

Asiaan voi löytyä positiivinen todiste. Minulle on alustavasti luvattu, että SSS järjestää Turun haudattujen luettelon (joka alkaa jo 1500-luvulta) tallentamisen (ja myös liittämisen Hiskiin). Jos sieltä löytyy n. väliltä 1620 - 1642 merkintä Kaspar Eichmanin vaimon hautaamisesta, K. on ollut kahdesti naimisissa. Merkinnän päivämäärästä voi arvioida, kuka on Jakobin äiti.

Ko. luettelon painettuina julkaistuista otteista en tällaista tapausta löytänyt, mutta koska kyse on otteista, jotka kattavat vain ehkä 10-15% kaikista tapauksista, asia voi vielä muuttua.

Tämäpä mielenkiintoista. Henrikin ja Casperin ikää on vaikea arvioida, kun yliopisto aloitti vasta 1640. Periaatteessa ovat voineet opiskella muualla pitkäänkin ennen tuota. Henrik varmuudella Wittenbergissä, kuten Heikki tuossa aiemmin selvitti. Yrjö Kotivuori osannee kertoa, mistä arvelu Lisbet Bertilintyttärestä on tehty. Tosin muistan jollakin sivulla olleen Casperin lapsikatraassa myös Jochimin, joka olisi avioitunut Lisbet Bertilintytär Blasiuksen kanssa. Tämä tuli siksi mieleeni, kun nimi ja patronyymi olisivat täsmälleen samat.

[Helena V.]

Henricus Jacobin isäpuoli Teit lähetti 1613 Wittenbergiin tämän muutaman vuoden takaisia opiskeluvelkoja /J. Nuorteva, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, s. 305-306. Hämeenkyrön kh:ksi hänet nimitettiin 1621. Voisi olettaa, että Henrik on avioitunut ja saanut lapsia aikaisintaan 1610-luvulla.

t. Helena V.

Hei Sami,

Siis Henrik Jacobi Finno opiskeli Wittenbergissä ehkä vielä n. 1610 vaiheilla, joten tyttärensä on hyvinkin syntynyt vasta jopa 1620 tienoilla, eikä tällöin oikein olisi voinut olla Henrik ja Casper Eichmanin äiti, Jacobin kylläkin kevyesti.

Nuortevan teksti kuuluu:
"Henricus Jacobia ei ole merkitty yliopiston matrikkeliin. Hänen opinnoistaan on tieto vain Gregorius Martini Teitin kirjeessä Turun tullimiehelle Casten Henrikinpojalle 3.5.1613. Siinä Teit, joka oli avioitunut Finnon lesken kanssa, ilmoittaa lähettävänsä laivuri Marcus Styrmanin mukana Lyypekkiin 19 vuotaa maksuksi poikapuolensa veloista, jotka hän oli tehnyt joitakin vuosia aikaisemmin opiskellessaan Wittenbergissä ."
Viittaukset (204): Leinberg 1897, 298; Grotenfelt 1902a, 296. Henricus Jacobista ks. Strandberg 1832 I, 259; Nallinmaa-Luoto 1983, 576-177.

t. Helena V.

[Sami Lehtonen]

Hei Sami,

Siis Henrik Jacobi Finno opiskeli Wittenbergissä ehkä vielä n. 1610 vaiheilla, joten tyttärensä on hyvinkin syntynyt vasta jopa 1620 tienoilla, eikä tällöin oikein olisi voinut olla Henrik ja Casper Eichmanin äiti, Jacobin kylläkin kevyesti.

Nuortevan teksti kuuluu:
"Henricus Jacobia ei ole merkitty yliopiston matrikkeliin. Hänen opinnoistaan on tieto vain Gregorius Martini Teitin kirjeessä Turun tullimiehelle Casten Henrikinpojalle 3.5.1613. Siinä Teit, joka oli avioitunut Finnon lesken kanssa, ilmoittaa lähettävänsä laivuri Marcus Styrmanin mukana Lyypekkiin 19 vuotaa maksuksi poikapuolensa veloista, jotka hän oli tehnyt joitakin vuosia aikaisemmin opiskellessaan Wittenbergissä ."
Viittaukset (204): Leinberg 1897, 298; Grotenfelt 1902a, 296. Henricus Jacobista ks. Strandberg 1832 I, 259; Nallinmaa-Luoto 1983, 576-177.

t. Helena V.

Tottahan toki. Minun sekaannukseni. Joka tapauksessa Henrik ja Caspar saattoivat opiskella ensin jossakin muualla ja kirjoilletulo 1640 Turun akatemiaan tapahtui mahdollisesti myöhemmällä iällä - ehkä jopa ulkomailla opiskelusta riippumatta.

[Benedictus]

Sotkeudun hieman juttuunne Henricus Jacobi Finnån osalta.

Eichman verkosto näyttää sekoittuvan erinomaisesti tutkimusalueideni kanssa, mutta tuo Henrikin sukulaisuus ja ikä ovat auki.

Eräät nimet saavat pohtimaan voisiko Margareta olla nuoruuden vaimo.

Henrik Finnån vaimosta tiedetään, että oli Valborg Henriksdr. .

Hämeenkyrö on ollut erittäin rikas ja arvostettu Seurakunta, jonne on haluttu papiksi jo rikastumisen takia. Finnåltakin se onnistui erinomaisesti.(Hämeenkyrön historia)

Finnon edeltäjä oli Abraham Henriksson, joka seurasi varmaankin isäänsä Henrikus Olaita virassa.

Arvelisin ilman todisteita, että Henrikin vaimo olisi ollut Henrikus Olain tytär.

Henrikus oli pappina kauan 1561-1610.
Hänen edeltäjänsä oli Gregorius Micaelis Stuut eli Mulli 1551-1561 ?
Tämän edeltäjä Martinus Friis.

Ajattelisin, että Henrik Olailla oli vaimona Gregoriuksen tytär, eli olisi Henrik Finnon isoäiti.
Nimittäin arvellaan, että tämä Gregorius Stuut olisi Ilmajoen khr Matias Stutaeuksen appi.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, Så emedhan bondhenn, nu icke ähr tillstädes, eij heller stämbdh. Altså Opskiuthis sackenn till näste tingh).

Eli Eskil Stutaeus vaati itselleen Ikaalisista, jonka hänen äitinsä (isänsä?) veli oli aikoinaan ostanut.

Hämeenkyrön pappilassa mainitaan Mårten Friisin jälkeen vuosina 1549-60 Gregorius Michelsson Stut, joka etunimensä puolesta sopisi Matti Stutaeuksen vaimon puolisoksi.
Eskilin setä olisi siis Joachim Stutaeus, Turun tuomiokirkon khr. Henrik Finnon vaimon Valburgin serkku.
Eichmanillahan oli poika Joachim ja Henrik.

Kuka oli tuo Henrikus Olai?
Edeltäjä oli Friis sukua.
Finnåt naivat rikkaita suurporvarien tyttäriä.
Henrikus Olai ei voi ola tavallinen maalaispappi.

Toivottavasti tästä on ajatusapua Eichmanin jälkeläisten selvittelyyn.

[Heikki Jokipii]

Siis Henrik Jacobi Finno opiskeli Wittenbergissä ehkä vielä n. 1610 vaiheilla, joten tyttärensä on hyvinkin syntynyt vasta jopa 1620 tienoilla, eikä tällöin oikein olisi voinut olla Henrik ja Casper Eichmanin äiti, Jacobin kylläkin kevyesti.

Unohdin kommentoida tältä osin.

Jos Jacobus Finno eli Jaakko Suomalainen on elänyt
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jacobus_Finno
suurin piirtein näinä aikoina, eli 1540-1588, hänen Henrik-poikansa syntymä olisi voinut tapahtua v. 1570 (kahden puolen).

Henrikin Margareta-tyttären syntymä siis ”mahtuisi” noin vuoteen 1600.

Mitä velkoihin tuona aikana tulee, niin niitä saatettiin maksaa vuosikymmeniäkin myöhemmin, eli tämä Gregorius Teitin maksama opintovelka ei anna tiukkaa rajaa Henrik Finnon valmistumiselle. Ja melko varakas tausta olisi ehkä mahdollistanut avioitumisen jo ”pätkätöidenkin” varassa?

Mutta olen toki hyvin avoin mahdollisuudelle, jonka Helena esitti, eli että Margareta oli Kasperin toinen vaimo.

***

Mutta kyllä toinenkin mahdollisuus on. ”Rauman giäles” on jopa käsite ”kraapekakk” eli ”raapeleipä” lapsille, jotka syntyvät paljon perheen muita lapsia myöhemmin. Kielikuva lähtee leivinlaudasta, johon jääneistä taikinanpalasista taloudellinen emäntä vielä viimeiseksi raapi kokoon yhden leivän. :)

[Heikki Jokipii]

(Ylioppilasmatrikkeli on varsinainen aarreaitta!)

Kasper Eichmanin vaimojen (?) kysymystä täytyy siis lähestyä myös sitä kautta, miten Henrik Jacobi Finnon elämä kulki.

Aiemmin on ollut tieto, että Henrik Finnon puolison nimi olisi ollut Vappu Heikintytär.

Henrik Finno oli naimisissa myös Brita Erikintyttären kanssa, joka oli aiemmin ollut naimisissa Henrikin edeltäjän Hämeenkyrön kirkkoherran Abrahamus Henricin kanssa. Henrikillä ja Britalla oli (ainakin) yhteinen lapsi Sara Henrikintytär (Finno). Sara (Finno) on syntynyt 1615 jälkeen (jolloin Abrahamus kuoli). Sara sai Hämeenkyrön kappalainen Jöran Mojeruksen kanssa Johanin, joka jo 1650 kirjoittautui yliopistoon.

Lähde (jossa alkuperäislähteet): http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769

... Sedhan framstegh och förrätta åftabe:te Hustru Sara Henrichzdåtters Moor, Brita Erichzdåtter [jonka puolisot olivat siis: 1:o Hämeenkyrön kirkkoherra Abrahamus Henrici, † 1615; 2:o Hämeenkyrön kirkkoherra Henricus Jacobi Finno, † 1650] be:d, Och Upleet, skenckte och tillsade be:te sin kähre dåtter Sara Henrichzdåtter sin Mårgongåfwa, som Sal:e herr Abraham, henne till Mårgongåfwa åå retten hinderdagh låfwat och bebrefwet hafwer, Nembligen en Tridiungh af förskrefne Tookåla hemmanetz fasta Arff), Tässä Brita Erikintytär antaa siis Saralle ”en Tridiungh” (kolmanneksen?) ”Tookåla”-nimisestä tilasta (Toukola?), jonka hän on saanut huomenlahjana edesmenneeltä mieheltään Abrahamilta, ja johon asiaan ei siis Henrik Finnolla ollut sanomista. Tämä siis tapahtui 1636. Tällöin siis Sara on ollut jo täysi-ikäinen, ja varmaan jo poikansa Johanin äitikin, eli syntynyt varmaan pian 1615 jälkeen.

Sama Toukolan tila esiintyy myös täällä: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1126
Henrik Jacobi Finno (k. 1650) oli hallinnut ko. tilaa.

Oliko siis Henrik Finno naimisissa kahdesti? Täällä Oulun Hellman-sukuseuran sivulla Brita eli Riitta on mainittu, kahdella kysymysmerkillä:
http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E330
Mutta mitä tiedämme (”oikeista” lähteistä) Vappu Heikintyttärestä? Muistaakseni esim. em. seuran sivulla mainitussa Hämeenkyrön historiassa I hänet vain mainitaan nimeltä.

***

Henrik Jacobi Finnolla oli ollut nuoruudessaan tällaista ”pätkätyötä”, ennen kirkkoherran virkaa:

Kyrckioherden för detta her i Kyro och Ikalis sampt Probsten sahl: H:r Hindrich Finno, hwilken hafwer i sin ungdoms tijd warit Munsterherrens Flemingens Excell:ces Præceptor hwilket Pastor D:nus Rubellius wiste intyga (Johannes Rubellius oli Henrik Finnon seuraaja vv. 1673-87)

Oliko Helenan edellä mainitsemassa tapauksessa, jossa Gregorius Teit maksoi Henrikin opintovelkoja Saksaan, mitään tarkempaa arviota vuosista, kuinka kauan sitten velat oli otettu?

PS. klo 17:55: Sain juuri äsken Helenalta (joka oli ollut itse yhteydessä Kotivuoreen) tiedon, että ylioppilasmatrikkelista on nyt poistettu Elisabet Bertilsdotter Kasperin oletettuna vaimona. Tieto ei lopulta – tarkistuksen jälkeen - perustunutkaan mihinkään alkuperäislähteeseen.

Samoin – ja nähdäkseni samoin perustein - sieltä on nyt poistettu Kaspar Eichmanin patronyymi!!! Eli tämä Joachiminpoika. Kaikkien hänen poikiensa kohdalla.

(Lähetän kuitenkin tämän kirjoitukseni, koska luulen, että tällä on silti vähän relevanssia)

[Pekka Hellemaa]

SAY:n (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41858) mukaan Valpuri Henrikintytär asui Hämeenkyrön pappilassa Henrik Finnon puolisona aina Henrikin kuolemaan asti. Finno ei siis ollut naimisissa Riitta Eerikintyttären kanssa.

[Maisa M]

(Ylioppilasmatrikkeli on varsinainen aarreaitta!)

-----------

Aiemmin on ollut tieto, että Henrik Finnon puolison nimi olisi ollut Vappu Heikintytär.

Lähde (jossa alkuperäislähteet): http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769

Tässä Brita Erikintytär antaa siis Saralle ”en Tridiungh” (kolmanneksen?) ”Tookåla”-nimisestä tilasta (Toukola?), jonka hän on saanut huomenlahjana edesmenneeltä mieheltään Abrahamilta, ja johon asiaan ei siis Henrik Finnolla ollut sanomista. Tämä siis tapahtui 1636. Tällöin siis Sara on ollut jo täysi-ikäinen, ja varmaan jo poikansa Johanin äitikin, eli syntynyt varmaan pian 1615 jälkeen.

Sama Toukolan tila esiintyy myös täällä: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1126
Henrik Jacobi Finno (k. 1650) oli hallinnut ko. tilaa.
----------------------


Tässä varmaan tarkoitetaan Hämeenkyrön Tuokkolan rusthollia, ei siis Toukolaa.

terv. Maisa M

[Helena V.]

Hei,

(Ylioppilasmatrikkeli ON varsinainen aarreaitta, varsinkin viimeisen muutaman vuoden ajan, jolloin Kotivuori on alkanut siteerata lähteet viitteineen!)

Vaikkei koskaan pitäisi, niin kumminkin hieman selitystä tähän esittämääni mahdolliseen Kasperin toiseen vaimoon:

Kun Heikki ihmetteli "N.N. (Lisbet Bertilsdr?)" merkintää Henrik Kaspersson E:n äitinä HYO:n matrikkelissa, tsekkasin omat tiedostoni lähipiiristä ja silmiin pistivät veljesten yli 20 vuoden ero ylioppilaaksi tulossa sekä isoisälle Henricus Jacobi Finnolle kirjaamani merkintä (Nuorteva) opintovelkojen maksusta 1613.

Seuraavaksi tsekkasin HYO:n matrikkelin lähipiirin tiedot ja kun niistä ei löytynyt ainakaan mitään vastakkaista tietoa (pikemminkin ehkä päinvastoin, kuten Heikki tuossa alla matrikkelia siteerasi), heitin ikäerojen perusteella todennäköisimmän arvelun l. saattaisi veljeksillä olla eri äitikin. Siis aivan puhdasta todennäköisyysmatikkaa koko heitto! (Minä niin tykkään kyseenalaistaan kaikkea...:oo:)

Nuortevan teksti kuuluu:
"Henricus Jacobia ei ole merkitty yliopiston matrikkeliin. Hänen opinnoistaan on tieto vain Gregorius Martini Teitin kirjeessä Turun tullimiehelle Casten Henrikinpojalle 3.5.1613. Siinä Teit, joka oli avioitunut Finnon lesken kanssa, ilmoittaa lähettävänsä laivuri Marcus Styrmanin mukana Lyypekkiin 19 vuotaa maksuksi poikapuolensa veloista, jotka hän oli tehnyt joitakin vuosia aikaisemmin opiskellessaan Wittenbergissä ."
Viittaukset (204): Leinberg 1897, 298; Grotenfelt 1902a, 296. Henricus Jacobista ks. Strandberg 1832 I, 259; Nallinmaa-Luoto 1983, 576-177.Siis Heikki, Nuortamon lähteet ovat tuossa. En ole niitä tarkistanut (joskin kovin epäilen, tokko niistä tarkempaa ajoitusta itse opinnoille löytyy, enkä muutenkaan ole tässä ketjussa aisankannattajana). Kuten itse kirjoitit, velat tuolloin voitiin maksaa vaikka vuosikymmenten kuluttua, mutta Nuorteva kirjoittaa "muutamia vuosia". Kunhan arvelin (joka lauseessa konditionaalissa), että saattaisi olla opiskellut vaikka vain joitain vuosia aiemmin ja saattaisi olla avioitunut vasta lähellä varsinaiseen virkaan asettamistan 1621. Sekin on tuttua ja luonnollista, että hyvin toimeentulevat pappismiehet saattoivat avioitua melko nuorina.

t. Helena V.

[Helena V.]

SAY:n (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41858) mukaan Valpuri Henrikintytär asui Hämeenkyrön pappilassa Henrik Finnon puolisona aina Henrikin kuolemaan asti. Finno ei siis ollut naimisissa Riitta Eerikintyttären kanssa.

Niin, ei 1637-1650, mutta HYO:n tuomiokirjasiteerausten mukaan mitä ilmeisimmin ennen Valpuria. Tästähän ei tietenkään voida päätellä, kuka olisi ollut Margareta Henriksdr Finnon äiti.

t. Helena V.

[Heikki Jokipii]

You SAY it!

SAY:n mukaan Valpuri Henrikintytär asui Hämeenkyrön pappilassa Henrik Finnon puolisona aina Henrikin kuolemaan asti. Finno ei siis ollut naimisissa Riitta Eerikintyttären kanssa.

Niin, ei 1637-1650, mutta HYO:n tuomiokirjasiteerausten mukaan mitä ilmeisimmin ennen Valpuria. Tästähän ei tietenkään voida päätellä, kuka olisi ollut Margareta Henriksdr Finnon äiti.

Itse toin tämän yo-matrikkelin linkin keskusteluun
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769
mutta nyt innostukseni alkaa kovasti laantua.

Kun luin tarkasti ja ajatuksella ko. merkinnät, ne eivät pakottavasti johda johtopäätökseen, että Brita Erikintytär olisi ollut Henrik Finnon vaimo. Vaan pikemminkin päinvastoin.

Lainatussa kohdassa on kyse Tuokkolan [kiitos, Maisa] rusthollin omistuksesta. Se on ollut kirkkoherra Abrahamus Henricin omistuksessa, ja on siten laillista isänperintöä hänen kahdelle lapselleen. Mutta kolmanneksen siitä omisti Brita Erikintytär, joka on saanut tämän kolmanneksen (”tridiung”, näyttää olevan ajan tavanomainen laki-ilmaisu) huomenlahjana. Huomenlahjasta oli erityisesti säädetty, ettei se saanut olla tilasta kolmannesta, ”tridiung”, enempää – eräänlainen varmistus nk. ”iloisia leskiä” vastaan, aikanaan. Tämän oman kolmanneksensa Brita Erikintytär lahjoitti tyttärelleen Sara Henrikintyttärelle.

Tästä voisi kuitenkin jo päätellä, ettei Brita Erikintyttärellä ollut Henrikin kanssa muita lapsia, eikö?

Mutta olennainen tieto tuon tapauksen kohdalla on sen tapahtuma-aika. Vaikka vedotaan johonkin v. 1636 tehtyyn asiakirjaan, itse ko. oikeuden käsittely tapahtui Hämeenkyrön käräjillä 5.–7.6.1645. Ja erityisesti mainitaan, että Brita oli itse läsnä istunnossa: ” ... Sedhan framstegh och förrätta åftabe:te Hustru Sara Henrichzdåtters Moor, Brita Erichzdåtter”.

Brita oli siis hengissä v. 1645. Koska kyseisenä aikana avioero oli käytännössä poissuljettu mahdollisuus, Brita ei liene ollut Henrik Finnon kanssa naimisissa myöskään välillä 1615-1636.

Jos avioero kuitenkin olisi tapahtunut, esim. huoruuden tai mielenvikaisuuden takia, lapset olisi varmaan ”tuomittu isälle” – voisimme ehkä odottaa edes jonkun heistä näkyvän SAY:ssa?

Voiko muuten Henrik Finnon muista lapsista (Jakob ja Elisabet) tehdä perusteltuja arvioita syntymäajoista? Jakob näyttää SAY:n mukaan olleen Laitilan rusthollin isäntänä jo vuodesta 1634, joka antaa jonkin arviopohjan.

Mitä nyt uskon, on se, että Brita Erikintytär todellakin on ollut naimisissa jonkun Henrikin kanssa, ja myös edellisen kirkkoherran Abrahamin kanssa. Koska oli yleinen käytäntö, että uudet papit naivat edeltäjänsä lesken, tästä on tehty johtopäätös, että tuo Henrik olisi ollut Finno. Mutta näin ei luultavasti kuitenkaan ollut.

Se mahdollisuus muuten tietysti vielä jää, että Sara olisi Henrik Finnon avioton tytär!

***

Eli edelleen vienosti kannatan tai pidän mahdollisena teoriaa, että Henrik Finnon lapset olisivat syntyneet jo hänen "pätkätyövuosinaan" ja Kasper Eichmanilla (vai pitäisikö jo sanoa: Ekmanilla?) olisi ollut vain yksi vaimo, Margareta Finno.

[Heikki Jokipii]

Ja koska Margareta ei enää asunut isänsä kotona v. 1637 (SAY), voimme pitää kohtuullisen varmana, että Margareta oli jo tuolloin Ekmanin kanssa naimisissa ja siis ainakin Jakobin äiti.

[Heikki Jokipii]

Finnon edeltäjä oli Abraham Henriksson, joka seurasi varmaankin isäänsä Henrikus Olaita virassa.

Arvelisin ilman todisteita, että Henrikin vaimo olisi ollut Henrikus Olain tytär.

Henrikus oli pappina kauan 1561-1610.


Tästä ja muusta edellä sain kimmokkeen ja syyn uuteen viestiketjuun:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=70359&postcount=1
” Catharina Simonsdotter Göösin matrilineaarinen tausta”

[Maisa M]

Sotkeudun hieman juttuunne Henricus Jacobi Finnån osalta.
------------------------

Henrik Finnån vaimosta tiedetään, että oli Valborg Henriksdr. .

Hämeenkyrö on ollut erittäin rikas ja arvostettu Seurakunta, jonne on haluttu papiksi jo rikastumisen takia. Finnåltakin se onnistui erinomaisesti.(Hämeenkyrön historia)

Finnon edeltäjä oli Abraham Henriksson, joka seurasi varmaankin isäänsä Henrikus Olaita virassa.

Arvelisin ilman todisteita, että Henrikin vaimo olisi ollut Henrikus Olain tytär.

------------------------

Toivottavasti tästä on ajatusapua Eichmanin jälkeläisten selvittelyyn.

Hämeenkyrön Historia I:ssä kerrotaan Henrik Jaakonpoika (Henricus Jacobi) Finnosta, että vanhemmat olivat Turun koulun rehtori Jaakko Pietarinpoika Finno eli Suomalainen ja turkulaisen porvarin Heikki Myllärin tytär Marketta. Vihittiin papiksi 7.9.1605. K. 20.6.1650. - Vaimo Vappu Heikintytär. 16 - Ja lähdeviite 16= Impiwaara 1942 s.21-23; Grotenfelt 1897 s. 102; Grotenfelt 1902 s. 296; RVA Acta Ecel. Åbo stift vol. 83. Finnon kirje 27.5.1641 (VA mikrofilmi 228); Louhelainen s. 34; VA 2595 f. 215; Bidrag till Åbo stads hist. I : 8 s. 76 ja 163; VA YS KOa8 f. 1097-1098; VA 7176 f. 390v.

terv. Maisa Martin

[Benedictus]

Pystyisiköhän noista lähdeviitteistä joku taitaja löytämään enemmän tietoa Valburg Henriksdr:sta.

Kaivelin illan tiedostojani ja nettiä, tulos on aika rönsyilevä, mutta sieltä tuli aika jänniä huomioita. Se pitävätkö paikkansa on eriasia, perustuvat nimiyhtäläisyyksiin ja maaomistuksiin ja arvailuun.

Ensinnäkin:Henrik Jaakonpoika Finnon isä Agricolan opiskelukaveri.
Hämeenkyrön khr Tuomas Franssson Keijoi, samaten opiskelukaveri Wittenbergissä.

Seuraaja Mårten Friis-Frisius sukua

Seuraaja Gregorius Michaelis Stuut, jonka tyttärenpoika luultavasti Joachim Stutaeus.

Seuraaja Henrikus Olai, Hämeenkyrön rikkain maanomistaja.

Henrikus Jaakonpoika Finnon sukutausta on seuraavanlainen:

Jacob Finnon puoliso Margeta Henriksdr Myllar.

Margetan isä porvari Henrik Myllar -äiti Agnes

Sisar Elisabeth Henriksdr Myllar
Puoliso Michel Eriksson Krank

Michelin sisar Margareta Eriksdr Krank
Puoliso Matts Micaelis Carpelan vih. 1557

Henrik Finno papiksi 1605
opiskeli 1610 Wittenbergissä
Sotaneuvos Henrik Klaunpoika Flemingin kotiopettaja
Turun suomalaisen seurakunnan kappalain
Hämeenkyrön khr 1615-50

Vaimo Valborg Henriksdr. eli Valpuri Heikintytär.

Hämeenkyrön historiassa maininta, että Laitilan nimismiestalon isäntä Mikko Laurinpoika oli maksanut sisarensa perintöosan sisarentyttärelleen Valpuri Heikintyttärelle.

Tässä voi pohtia, olisiko Henrik Finnon puoliso tuo sama siskontytär.
Jolloin hänen isänsä olisi khr Henrikus Olai, ikänsä puoleen passaa Henrikin ikäluokkaan.
Henrik Finnon poika Jaakko nai Laitilan leskiemännän Margareta Henrikdr joka olisi tuolla laskulla pikkuserkun tytär.

Me emme tiedä Henrikus Olain alkuperää, kuitenkin varmaankin noita samanpiirin miehiä Turusta.

Jatkan huomenna, kun ehdin, perusteluilla, miksi Finnot ja Laitilat menevät kimppaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä nimiasiassa ...


O. A. Louhelainen kirjoittaa teoksessaan Hämeenkyrön pitäjän paimenmuisto I (Tampere 1925) mm. seuraavaa:

"Vielä on rovasti Finnolla ollut yksi tytär, joka on ollut naimisissa ja jättänyt jälkeensä perillisiä.

[...]

Mutta vuosina 1669—1675, ehkä ennenkin on Uudenkaupungin kirkkoherrana Henricus Eichman, jonka pojan Uudenkaupungin khran Jaakon tyttären Helena Ekmanin mies Simon Cannelin oli Hämeenkyrön apulaisena 1707—1715. (Henrik Ekman oli muuttanut siis ruotsalaisen sukunimensä saksalaiseksi, mutta jälkeläiset käyttivät alkuperäistä nimeä. [...]"

... saattoi siis Louhelainen olla osin oikeassa, vaikka filiaatio Ekmanien osalta meni pieleen. (Margareta oli tuossa jo periaatteessa 1925 löydetty, etsittiin häntä sitten yli puoli vuosisataa uudelleen ...)

Yksityiskohta, itsessään mitätön: kun Helena eli leskenä tyttärensä luona Ähtärissä, hän (tai pappi) oli kirjannut rippikirjaan sukunimeksi "Eichman".

"Caspar Eekmanin" 16.11.1641 Hämeenkyrössä haudattu Valborg-tytär löytyy Hiskistäkin, valitettavasti ei ole paljon lisätietoja. Kerrotaan, että hänet on haudattu kirkon alle ja kyse on lapsesta, "barn", mutta siitä ei voi välttämättä päätellä ikää.


Jatkan huomenna, kun ehdin, perusteluilla, miksi Finnot ja Laitilat menevät kimppaan.

Varmaan siinä kannattaa sitten jatkaa tässä triidissä - pääsääntöisesti - noudatettua tapaa, että perustelulla on myös takanaan joku lähde ... :)

[Benedictus]

Väsyneenä näillä helteillä ei pitäisi kirjoitella, mutta aihe on senverran mielenkiintoinen ja mielestäni vähän tutkittu, että yritän saada koosteen aikaiseksi.
Hämeenkyrö on hyvin omalaatuinen pitäjä, siellä ei ollut varsinaisia kartanoita, vaan erittäin isoja ja tukevia suurtiloja, joiden omistajista tiedetään hyvin vähän.
Suvut naivat toisiaan ja kumma kyllä myös säätyläisiä, vaikka heidän piti olla talonpoikaisia.
Eilisen jutun lähteet olivat Oulun Hellman-sukuseuran sivut.-Myllar /Finno,
Hämeenkyrön historia ja SAY.

Henrik Jaakonpoika Finno oli siis erittäin varakas, oli jopa sijoittanut 120 taaleria Itä-Intian kauppakomppaniaankin, mainitsee kirjeessään 1641.
Omisti myös Turussa vanhempiensa talon Myllärin.
Hämeenkyrössä Mahnalan Kuritun 1618.
Kankaanpään Vihteljärvellä tilan.
Käkelän eli Kyröspohjan Mäkelän 1631
Sipilän 1646
Tuokkola byn Tuokon ratsutilan 1645.
Toisaalta jo Hämeenkyrön pappila oli Suomen suurimpia.
Hämeenkyrön historiasta lainattua tietoa.

Kirkkoherra Henrikus Olai omisti myös muita tiloja hämeenkyrössä.
SAY:stä löytyi Käkölän eli Kyröspohjan Sipilä:
1586 her Henrik
1587Her Henrikus Olai
1589 Her Henrik Henriksson
1592 Henrik Olsson
1597 Her Henrik

Mäkelässä Jöns Henriksson ym. En ehtinyt tutkia.

Tilaa näyttäisi asuvan her Henrikin poika. luultavasti.

Sipilä ja Mäkelä siirtyvät kummatkin Henrik Jaakonpoika Finnolle.

Eräs erikoinen maininta on 1592 Tokkoisen kylässä, mainitaan her Henrik Jacobsson.
-lienee muu kuin Henrik Finno, vaikka Jokipii mainitsee arveluna, että Henrik Finno olisi voinut syntyä 1570 kahtapuolen.

Henrikus Olaista ei löydy mitään tietoa alkuperästä, voidaan vain arvailla, että olisi mahdollisesti myös noita Wittenbergiläisiä, koska selvästi Hämeenkyrö oli arvopappila, jota haluttiin.
-Henrikus olain edeltäjä Goeorgius Stuut testamenttasi Juhana kuninkaalle rahaa kiitoksena.
-Edeltäjä Mårten Friis lahjoitti Kaijalan tilan Raisiosta Kuningas Kustaa Vaasalle.
Eli voidaan todeta kummallisiksi erämaapitäjän pappien toimet.
Jos Henrikus Olai kuului Turun piiriin, niin tytär naitettiin varmaankin lähipiirin pojalle.
Henrikus Olain sinetti on kuvattu Hämeenkyrön historiassa:se on nimikirjaimet H ja O sekä vaakunan sisällä tyylitelty ehkä H kirjain.Ei liene minkään suvun tunnus kuitenkaan.

Entäpä Laitila?
Heitin eilen ajatuksen, että Henrikus Olain vaimo olisi voinut olla Mickel Larsson Laitilan sisar, jonka tyttärelle Valburg Henriksdr:lle maksoi sisarensa peruja Laitilasta.

Laitila oli ikivanha nimismiestalo, suurtila, jolla oli suuret erämaat nykyisen Pomarkun Kynäsjärvellä( Järvestä puolet kuului Laitilalle, järven läpi virtaa Karvian eli Hongon joki, joka tuohon aikaan oli lohijoki ja erittäin kalaisa järvineen).

Tilan isännistä tiedetään Erik n. 1500
Lars Eriksson 1540 nimismies
Mickel Larsson nimismies
Esko-Eskil Mickelsson Jöns Mickelsson, ei isäntänä , ainakin 2 siskoa
porvari Turussa Henrik Jönsson isäntänä 1602-
Margetta Henriksdr + Jacob Henriksson Finno

Mickel Larsson oli isäntäna 1553- 1601.
-nimismies
-kestikievari
-maininta 1561 exactior? mitä mahtaa tarkoittaa?

isäntä Henrik Jönsson omisti Laitilan lisäksi :
Vesajärven alueita, Saukon torpan
Käkölän eli Kyröspohjan Franssilan 1607 + 2 muuta taloa myöhemmin.
-Fransila nykyinen yrttitila Hämeenkyrössä.

Henrik Jönssonin vaimoa 1. ei tunneta.

Vaimo 2. oli Kirsti Kristoffersdr v. 1621

NameIvar Israelsson Stjernkors
ryttare under Tavastfanan16061 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
förordnad såsom välförfaren uppå denna härads lägenhet, att upptaga hästar i Sääksmäki härad16121 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
Death16201 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
FatherIsrael Påvelsson Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_326.htm) (-<1589)
MotherMargareta Mårtensdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps04/ps04_086.htm) (->1605)


Spouses
1Kirstin Kristoffersdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps03/ps03_269.htm)



Outoa, että maalaisnimismies nai säätyläisnaisen, Kirstin isästä löytyy tietoa, mutten ehdi hakea esille, Astrerenius ketjussa.

Tuokolan Tuokon ratsutilan isännät olivat :
1560 Ambrosius
1580 Nils Ambrosiusson
1600 Erik Brusiusson ja Nils Brusiusson
1602 Nils idm Eskil Mickelsson
1603 Eskil Mickelsson -Anders Henriksson ryttar
1607 Carl Påhlsson lendzman
1611 Carl Påhlsson
1620 Carl Påhlsson lendzman
1635 Carl Påhlsson gl.
Kerstin Hansdr h.
1649 Simon Jacobsson
1657 Margeta Jacobdr , 1658 matmor, 1665 hustru Margeta
-Jacob Finnon tytär.

Carl Påhlsson oli Ylä-Satakunnan jalkavälilippukunnan päämies ja myöhemmin kapteeni, Tuokolla asuessaan nimismies.
-1608 mainitaan Osarassa hoffnitzman?
Carl påhllson hallitsi myös Osaran kartanoa pakulassa.
-1601-1618
Myös muita tiloja ja erämaita.

Osaran edellinen isäntä ja kartanon tilojen yhteenliittäjä oli Hans Larsson, joka hävisi 1601 ja luultavasti teloitettiin, Sigismundin kannattajana.
-Käytti nimeä Roth ja oli aatelinen vaikka kirjat hävinneet.

Ei liene vaikea arvella Carl Påhlssonin olleen Osaran Hans Larssonin vävy, koska vaimo oli Kerstin Hansdr.
Hans Larssonin vaimo oli Kerstin myös.
Carlin seuraaja Osarassa oli Johan Hansson 1622.
-1625 Johan Hansson frelse ryttar hem
-1629 Johan Hansson ryttar havt till skatt 6 ö
Seuraavat isännät emännän puolisoita.

Tässä on nyt SAY:stä kerätty tieto Henrik Finnon ympäriltä.

1. Henrik voisi olla Henrikus Olain vävy.
-mahdollisesti siksi tilat Kyröspohjassa tulleet Henrikille, vaimon peruja.
2. Laitilan nimismiehentalon isännät rikkaita ja emännistä ei tiedetä.

3. Tuokkolassa 1603 Eskil Mickelsson eli onko sama kuin Laitilan isännän porvari veli Turussa?

4. Tuokkolassa 1607 Carl Påhlsson , myös lendzman, joka ollut Laitilan oikeus vuosikymmeniä.
Vaimonsa Kerstin Hansdr Osara?

5. Henrik Jönsson Laitilan isännän vaimo 2. tiedetään
Entä 1. ?

6. Tuokkola siirtyy Carlin jälken lopulta 1645 Henrik Jacobsson Finnolle.Sitä ennen omistajana Simon Jacobsson, ehkä Jacob Finnon poika.

7. 1657 Tuokon tila taas varmasti Laitilan hallussa, Margareta Laitila-Finno

Kysymys: Miksi Tuokko tuntuisi siirtyvän laitilalaisilta Carl påhlssonille ja taas Laitilaan Finnon avulla.

Kuka oli Carl Påhlsson?
hänen sinettinsä on kuvattu Hämeenkyrön historiassa.
Se on vaakuna,jonka keskellä on kuusisakarainen tähti yllä nimikirjaimet C ja P joiden välissä viisisakarainen tähti.

Aatelissukujen asiantuntijat kai osaavat sanoa mikä suku käytti tuohon aikaan tähteä?
Itselle tulee mieleen Stiernkors suku ja erityisesti Sääksmäen khr Påhl Nilsson.
NamePåvel Nilsson/Paulus Nicolai Stjernkors1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
Sääksmäen kirkkoherraBET 1536 AND 15661 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
DeathJan 15661 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
OccupationSääksmäen kirkkoherra 1536135 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C135)
ParentNils Pedersson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps04/ps04_265.htm)
MotherKarin Olofsdotter Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_338.htm)


Misc. Notes
Omisti tilan Sillantaan kylässä Sääksmäellä.
Spouses
ChildrenIsrael Påvelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_326.htm) (-<1589)
Timoteus Påvelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_360.htm)




Hänelle ei ole merkitty kuin 2 poikaa, mutta tuntuu, ettei monia muitakaan tuon ajan ihmisiä ole löydetty.

Miksi Carl Påhlsson olisi Tuokkolassa?
1. ostanut bisnessmielessä.
2. oli sukua Laitilaan, eli tytär olisi ollut Henrik Jönssonin vaimo 1.,
kakkonenhan olisi ollut veljenpojan leski.
3. Carlin vaimo Kerstin oli sukua Laitilaan

Osaran 1. isännän Hans Larsson Rothin sanotaan olleen Ruotsista ja ympätään häntä Rothovius sukuun.

Heitän ajatuksen.
Jos hans Larsson olikin paikallinen, eli Mickel Larsson Laitilan veli.

Lars Eriksson Laitilasta ei tiedetä tarkempaa, mutta ainakin Hans Larssonin aateluus oli ongelma.
Tässä pitää huomata, että Osara mainitaan rälssitilana vielä 1625, mutta menee verolle 1629 Johan Hanssonin aikana.
Carl Påhlssonin aikaan siis vielä rälssiä.

Missään ei näy selkeästi, milloin Henrik Finno olisi mennyt naimisiin eikä oikein pysty kuin arvioimaan Jacobin avulla syntymäaikaa.
Jacob meni naimisiin Laitilaan 1634, tai ainakin mainitaan siellä.
Edeltäjä Emäntä Margetan mies Olof Mattsson kuoli jo 1631.
Jos Margeta ja Jacob ovatkin menneet naimisiin jo 1632 niin Jaakko olisi syntynyt varmasti ennen Henrikin Hämeenkyrö aikaa.
Samaten sisaren Margetan syntymää voitaisiin pitää jo aiempana.

Voisi ajatella, että jos Henrik on syntynyt noin 1570 olisi hänet hyvin voitu naittaa jo ennen Saksan opiskeluja, Tuolla varmistettiin paluu kotiin ja säädyllisyys.

Tämä on pohdintaa, mutta antaa ehkä ajatuksia , mistä päin voisi löytää tietoa Henrikin taustoista.

[Benedictus]

Edelliset kirjoitukset käsittelivät laajasti Hämeenkyröä, koska halusin tuoda esille, ettei aina kannata pitää Turku keskeisestä maailmankuvasta kiinni.
Vaikka laajensin aluetta Laitilaanja Osaraan, halusin osoittaa, ettei mahdollisuus, että Valborg Henriksdr olisi Henrikus Olain tytär ja myös Laitilan Mickel Larssonin sisarentytär ole mahdottomuus, koska Laitilan suvusta ei tiedetä mitään muuta kuin varakkuus.

Siksi ei Henrik Jacobi Finnon vaimon välttämättä tarvitse olla Turusta!

Tuohon Käräjä viitteeseen mennäkseni, niin Sara Henriksdr esitys Tuokåla hemmasta saa selvityksen SAY:ssä, siellä näkyy Hämeenkyrön Tuokkoilassa, Nastin 3 äyrin tilalla Caplan Jören Erici, Sara Henriksdr ja myös Johan Simonsson.
Tuo maininta Brita Eriksdr huomenlahja kolmanneksesta tarkoittaa siis kolmannesta Tuokkolan Nastista.
Ei Tuokkolan Tuokon ratsutilasta, joka oli 7 1/2 äyrin tila, jonka omistaja oli myös Henrik Jacobi Finno, ja jälkeläisensä, minkä eilen selvitin.

Casper Eichman -Ekmanista:
Casper Jochiminpoika Eichman, k. 26.1.1668. Kauppias Turussa jo 1628. Porvari. Raatimies 6.6.1632-1649. Pormestari Uudessakaupungissa 1649-1666.
Isä: Jochim Eichman (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E328). Kauppias Lyypekissä. Puoliso: Margareta Henrikintytär Finno (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E165).
Lapset: Margareta. Puoliso: Erik Paavalinpoika Ketarenius, k. 1664. Kirkkoherra. Isä: Påvel Kettara. Henrik, k. 1675. Uudenkaupungin kirkkoherra. Puoliso 1: B.K.D.. Puoliso 2: K.I.D.. Puoliso 3: Kristina Ottontytär Carlin. Isä: Otto Carlin. Nimismies. Casper. Jochim. Puoliso: Lisbetha Bertelintytär Blasius. Isä: Bertel Blasius. Vouti. Anna. Puoliso: N. N. Vikman. Jacobus Caspari (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E82), s. 1642 Turku, k. 28.4.1704 Uusikaupunki. Uudenkaupungin kirkkoherra. Puoliso: Brita Jacobintytär Ichtydia (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E83), k. 10.4.1704 Uusikaupunki. Isä: Jacob Mathiaksenpoika Ichtydius (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E166), k. 1678 Akaa. Akaan kirkkoherra. Äiti: Elisabeth Ottentytär Klöfverblad (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E167), k. 20.8.1664 Akaa. Elisabet. Puoliso 1: Georg Hansinpoika Hörnigk. Kirkkoherra Eurajoella, valtiopäivämies. Isä: Hans Hörnigk, k. 19.7.1635. Äiti: Geska Hansdotter Henningh, k. 19.3.1659. Puoliso 2: Nicolaus Marci Escholinius. Eurajoen kappalainen. Petter. Philip, k. 22.4.1693 Uusikaupunki. Porvari Uudessakaupungissa. Puoliso: Carin Bertelintytär, k. 7.5.1711 Uusikaupunki. Lähteet: Jokipii, Heikki: Eichman. Sähköpostiviesti 16.7.2002. Reinilä, Pentti (toim.): Oulun Hellman-suku ja -sukuseura. Jyväskylä 1989. Carpelan, Tor: Längd öfver borgmästare och rådmän i Åbo 1620-1730. Länsi-Suomi. Västra Finland III. Helsinki 1890. s. 152, 167, 169. Kaukovalta, Kyösti: Uudenkaupungin historia. Uusikaupunki 1961. s. 97, 98, 107, 108, 112, 115, 137, 137, 164, 189, 220, 221. Caspar Eichmans bibel. Genos 16(1945). http://www.genealogia.fi/genos/16/16_4.htm. s. 12. Nyholm, Leo: Sursillin suku. Tillägg och rättelser. Genos 50(1979). http://www.genealogia.fi/genos/50/50_21.htm. Cajander, K. A.: Suku Eichman (Ekman). Rauhala 22.8.1910. Jokipii, Heikki: Re: Ichtydius - Eichman - Finno. 1.8.2001. Suomen Sukututkimusseura. Suku-postituslistan arkisto. Karisalmi, Esko: Vs: Ichtydius. 6.6.2001. Suomen Sukututkimusseura. Suku-postituslistan arkisto. Rajala, Liisa: Vielä hiukan Turun ulkomaalaisista porvareista. Tiedonantoja - Meddelanden. Genos 75(2004). s. 39.
Tuossa näkyy joachimin puolisona Elisabeth Bertilsdr vouti ja nimismies Bertill Blasiussonin tytär.

SAY:sta
Bertill oli Mynämäen Kalliksen ja Lempiskallion sekä Uudenkirkon Salmiksen, Kättyn ja Peseisen omistaja.
Hänellä ja vaimollaan Anna Andersdr näkyy 1635 tytär Elisabeth ja poika Johan Kalliksessa, Salmiksessa näkyy 1643 Bertilillä ja Annalla tytär Lisa, Kirstin.
1645 vain tytär Kirstin.

Voisiko päätellä, että tytär Elisabeth on mennyt naimisiin 1644 Joachim Eichmanin kanssa.
Tällöin Joachim on syntynyt noin 1624 tai aiemmin.
Tämän mukaan, jos äiti on Margareta Finnå, olisi äiti syntynyt noin 1604 tai aiemmin.

[Sami Lehtonen]

Benedictus, ota tuo Jochiminpoika patronyymi Casperilta pois. Sitä on metsästetty tässä ketjussa jo pitkään ja lopputulos lienee se, ettei Casperin patronyymiä tunneta mistään aikalaislähteestä. Vaikka Jochiminpoika olisi oikeakin patronyymi, tiedetään varmasti, ettei ainakaan lyypekkiläinen kauppias Jochim Eichman ollut Casperimme isä.

Henrik Myllarin isä oli nimeltään myös Henrik. Pekka Hellemaa toi tietooni, että tukholmalaisessa oikeuden asiakirjassa (tarkempi lähde ei ole tiedossani) olisi eräs Erik Henrikinpoika kertonut, ettei saanut Suomesta lainkaan perintöä, vaan koko omaisuus meni veljelle Henrik Myllarille. Sitä, mitä Erik Tukholmassa teki, en tiedä.

[Sami Lehtonen]

Kun ketju on jatkunut näinkin pitkään, niin on mielenkiintoista todeta, että suurin osa viestinvaihdosta koskee henkilöitä, jotka eivät ole otsikossa mainitulle miehelle tunnetulla tavalla sukua lainkaan.

[Heikki Koskela]

Kun ketju on jatkunut näinkin pitkään, niin on mielenkiintoista todeta, että suurin osa viestinvaihdosta koskee henkilöitä, jotka eivät ole otsikossa mainitulle miehelle tunnetulla tavalla sukua lainkaan.

Näin on käynyt. Sen vuoksi en ole enää seurannut ketjun tapahtumia aktiivisesti. Alkuperäinen kysymys on jäänyt huomiotta.

[Benedictus]

Huomioin kyllä tuon Joachimssonin poiston Casparilla, tuossa viestissä oleva lainaus on Oulun Hellman suvun sivulta liitetty kokonaisuus.

Mielestäni Tuokko-Nasti huomio varmistaa, ettei Brita Erikintytär ollut Henrik Finnon puoliso.

Bertill Blasiusson on aiemmin tullut sukuni yhteyteen, siksi oli helppo kaivaa tietoa hänen lapsistaan. Ainakin tuolla laskulla Casparille ja Margareta Finnolle tulisi toinen lapsi jonka syntymäaika olisi melko varmasti arvioitavissa.

Onko Jaakko Casparinpojan syntymä aika 1642 kuinka varma?

Noin 50 vuotiaatkin naiset näyttävät joskus saaneen lapsia. Aika harvinaista tosin.

[Heikki Jokipii]

Kun ketju on jatkunut näinkin pitkään, niin on mielenkiintoista todeta, että suurin osa viestinvaihdosta koskee henkilöitä, jotka eivät ole otsikossa mainitulle miehelle tunnetulla tavalla sukua lainkaan.

Henrik Finnolle, sukulaisille ja Hämeenkyrön maanomistusoloille olisi ehkä aloitettava oma ketjunsa, mutta kyllä tämä ketju siltä osin on vielä kasassa, että sen oikean keskushenkilön, porvari Kasper Ekmanin, ympärillä pyöritään. Joskus aika kaukaa kiertäen, kylläkin.

[Benedictus]

Margareta Finnån osalta taisin antaakin kaiken tiedon mitä tunnen. Vastaus on hieman lavea myönnetään, mutta siten hänen juurensa tulevat alueelliseen yhteyteen ja silloiseen sosiaaliseen verkostoon sijoitetuksi, mistä mielestäni voi olla apua tutkijoille, joille esim Ylä-Satakunta on uoto alue.

[Heikki Jokipii]

Onko Jaakko Casparinpojan syntymä aika 1642 kuinka varma?

Noin 50 vuotiaatkin naiset näyttävät joskus saaneen lapsia. Aika harvinaista tosin.

Jacobin syntymäaika on yo-matrikkelin arvioima, kaiketi oletuksella, että hän yliopistoon kirjautuessaan on n. 16/17-vuotias. Muuta perustetta en ainakaan minä tiedä.

Margaretan ei tarvitsisi olla kuin n. 40-vuotias Jacobin saadessaan, jotta hän voisi olla myös muiden poikien äiti. Olettaen, että vanhemmat pojat ovat syntyneet n. vuonna 1620. Matrikkeli arvioi "Casparus Casparin" syntyneen 1622, Henrikille ei anneta syntymävuosiarviota, siellä.

Isä Kasper sai porvarisoikeudet v. 1615, ja eikö se ole ollut hyvä hetki alkaa miettiä naimista ja lasten saamista.

[Sami Lehtonen]

Isä Kasper sai porvarisoikeudet v. 1615, ja eikö se ole ollut hyvä hetki alkaa miettiä naimista ja lasten saamista.

Tähän on täsmennettävä, että Caspar oli omien sanojensa mukaan porvari Turussa jo 1615. Muista lähteistä hänet löydetään porvarina 1628 (mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö Caspar voisi olla sanoissaan totuudenmukainen).

Esitetyn valossa ei liene syytä etsiä Casparille toista aviota. Mahdotonta se ei tietenkään ole, mutta nähtävästi mikään lähde ei tällaista esitä ja toisaalta mikään ei sellaista edellytäkään (lasten suuri ikäero tms.)

Aiheessa pysymiseen toteaisin sen verran, että itsekin olin siinä uskossa, että Caspar Eichman on tässä ketjussa jutun pihvi, mutta otsikko tosiaan mainitsee vain Joachim Eichmanin, joka varmuudella ei ole Casparin isä. Sukua sentään todennäköisesti oli, sillä Joachimin laiva oli Turussa Casparin laiturissa (josta syystä Casparia yleensä kuultiin voikiistassa, joka liittyi uponneeseen laivaan, jossa Joachim myös menehtyi).

[Heikki Koskela]

Aiheessa pysymiseen toteaisin sen verran, että itsekin olin siinä uskossa, että Caspar Eichman on tässä ketjussa jutun pihvi, mutta otsikko tosiaan mainitsee vain Joachim Eichmanin, joka varmuudella ei ole Casparin isä. Sukua sentään todennäköisesti oli, sillä Joachimin laiva oli Turussa Casparin laiturissa (josta syystä Casparia yleensä kuultiin voikiistassa, joka liittyi uponneeseen laivaan, jossa Joachim myös menehtyi).

Tavoitteeni oli saada varmuus siitä oliko kysymäni Joachim Eichman mainitun Casparin isä. Olen ymmärtänyt, että hän ei ole Casparin isä ja olen poistanut hänet isän asemasta.

[Heikki Jokipii]

Tähän on täsmennettävä, että Caspar oli omien sanojensa mukaan porvari Turussa jo 1615. Muista lähteistä hänet löydetään porvarina 1628 (mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö Caspar voisi olla sanoissaan totuudenmukainen).

Caspar oli raatimies jo 1626, vrt. edellä se sormeenpuremisjuttu (Simon Blomin jääväysyritys). Lisäksi kai tuo 1615 on sanottu oikeudessa, josta se saa lisäuskottavuutta.

Esitetyn valossa ei liene syytä etsiä Casparille toista aviota. Mahdotonta se ei tietenkään ole, mutta nähtävästi mikään lähde ei tällaista esitä ja toisaalta mikään ei sellaista edellytäkään (lasten suuri ikäero tms.)
Mutta, kuten sanottu, asia voi muuttua kerralla, kun lista (tietokanta) Turun kuolleista 1600-luvulla (täydellisenä) valmistuu.

Sukua sentään todennäköisesti oli, sillä Joachimin laiva oli Turussa Casparin laiturissa (josta syystä Casparia yleensä kuultiin voikiistassa, joka liittyi uponneeseen laivaan, jossa Joachim myös menehtyi).Nyt en ihan pysy mukana. Miten laituripaikka edellyttäisi sukulaisuutta tai edes viittaisi siihen? Eikö tuollaisesta voitu silloinkin sopia ihan rahalla?

[Heikki Jokipii]

Tavoitteeni oli saada varmuus siitä oliko kysymäni Joachim Eichman mainitun Casparin isä. Olen ymmärtänyt, että hän ei ole Casparin isä ja olen poistanut hänet isän asemasta.

Kun näin on käynyt myös ylioppilasmatrikkelissa, voimme onnitella:

esitit hedelmällisen kysymyksen, josta voidaan sanoa, että siihen saatiin vastaus.

[AndersH]

Ensinnäkin linkki Genoksen artikkeliin:

http://www.genealogia.fi/genos-old/16/16_4.htm

Täältä löydämme lasten kummeista Hauptmann Niclaus Belowin joka voisi olla esim. Christinan veli.
Tässä linkki Rügenwaldissa toimessa olleista:
https://de.wikipedia.org/wiki/Amt_R%C3%BCgenwalde

siellä tosiaan on ollut Nicolaus Below 1623–1631, Jürgen Below 1575, Adrian Below 1546–1552 ja Henning Below v. 1371. Huomio kiinnittyy Jürgen Belowiin joka voisi olla Christinan ja Nicolauksen isä. Genissä hänestä löytyy linkki:

http://www.geni.com/people/J%C3%BCrgen-II-Georg-von-Below/6000000031778930817

Tästä käy ilmi että hän oli myös herttuan hovimarsalkka. Voisiko olla syy sille että Christinan ja Casparin erään lapsen kummit olivat herttua Bugislaus ja Elisabet Holstein-Sonderburg
https://en.wikipedia.org/wiki/Bogislaw_XIV,_Duke_of_Pomerania

Caspar Eichmanin esikoispoika sai nimen Joachim, olisiko syynä se että Christina Belowin ukki oli Joachim von Below?

Olisikohan jossain tarkempi selvitys Jürgen von Belowin lapsista?

[Heikki Jokipii]

Suosittelisin, AndersH, että avaisit ihan uuden keskustelun tästä Christina Belowin kanssa naimisissa olleesta Caspar Eichmanista ja hänen suvustaan. Täällähän on jo osoitettu, että kyseessä on eri suku kuin se, joka on ollut tämän keskustelun aiheena. Se toinen suku on sinänsä kiinnostava, kyllä, ja Suomessakin vaikuttanut.

Nimikaiman asema kun ei oikein anna syytä tai perustetta, oikeutusta yhteiseen käsittelyyn ja keskusteluun.

Anekdoottina kerrottakoon valitsijamiesten avulla suoritetuista vaaleista, joissa Mauno Koivisto ensimmäisen kerran valittiin predidentiksi, seuraava (kaikki täällä eivät sitä ehkä muista). Valitsijamiehillähän ei ollut juridista velvoitetta äänestää sitä henkilöä, jota olivat luvanneet. Lopullinen vaali suoritettiin lipuilla, johon kirjoitettiin ehdokkaan nimi. Vaalien jälkeen jollekin lehtimiehelle tuli mieleen, että perustuslaki ei sano presidentistä muuta kuin että hänen pitää olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Ja Suomesta löytyi kaksi muutakin Mauno Koivisto -nimistä, tuon ehdon täyttävää. Mistä siis tiedettiin, ketä heistä tarkoitettiin!

No, tästä huomiosta ei sitten kyllä tehty perustuslaillista ongelmaa, isompaa numeroa. Mutta ei olisi oikein järkevää käsitellä täällä keskustelussamme "Presidentti Mauno Koiviston sukujuuret?" näiden kahden muun Maunon genealogista taustaa. ;)

***

Sen sijaan tällainen langanpää on olemassa Turun raatimiehen ja Uudenkaupungin pormestarin Kasper Ekmanin osalta. Yrjo Kotivuori on ylioppilasmatrikkeliin koonnut erilaista materiaalia myös ylioppilaiden taustasta, ja Kasperin samannimisen pojan kohdalta löytyy tieto

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=122

[...] KA valtakunnanregistratuura 6.5.1647 f. 133 (Öpet breef för [Borgare i wår Stadh Åbo] Casper Ekman att hålla Rustienst för twenne sine egne hemman i Finlandh belägne ... efterskrefne, sine egne hemman Ihamotila i S. Mariæ Sochn, och Torstila i Lundo Sochn i Finlandh belägne), [...]Kuningatar Kristiina myönsi siinä kirjeessään siis rusthollarin aseman Ekmanille.

Miten hän oli saanut ko. tilat haltuunsa, alunperin? Tietysti se on voinut tapahtua ostamalla, eikä tällainen tilojen ostaminen ollut Turun porvarien keskuuudessa mitenkään tavatonta. Mutta olisiko hän voinut saada ne, tai vaikka vain toisen niistä, perimällä?

Eräänlaisia (aihe)viitteitähän siihen on, että hän oli Suomesta kotoisin, mm. tuo sormeenpuremisjuttu (ks. edellä), josta voimme päätellä, että hän oli Turussa jo hyvin nuoresta iästä alkaen, kauppaharjoittelijana, "puotipuksuna".

Niinpä tarkistin*), suurin toivein, että olisiko kyseisessä kirjeessä jotain siitä miten Kasper Ekman tilat oli haltuunsa saanut. Ei ollut, se oli siinä suhteessa pettymys.

Mutta ko. "lanka" ei ole välttämättä vielä ihan katkennut tai tullut toiseen päähänsä. Tässä linkit SAY:n sivuihin kyseiseltä ajalta ja sitä ennen:

Ihamuotila (tai Ihamuotola) Maariassa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749858
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742773

Kymmenysluettolon (punaisella) mukaan siis siis Casper Ekman on uusi maksaja vuodesta 1631. Sinisen värin mukaan näin olisi ollut laita jo v. 1630. Ruskean värin mukaan edelleen haltijana olisi ollut Jöran Thomassonn (edellisen, Thomas Simonssonin poika?). Mutta kerrotaan, että Casper Ekman myös ylläpitää ratsumiestä jo tuolloin: onko siitä löydettävissä jotain lisää, päätöksiä, mainintoja?

Torstila Liedossa. Sen osalta Caspar Ekman mainitaan haltijaksi vasta 1639:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002459

Nyt voi olla, että hyvinkin tämä langanpää, vihje ei mitään tuota. Mutta meillä sukututkijoillahan on lohdutuksenamme aina ollut se toisen harrastuksen (elinkeinon) puolelta löytyvä maksiimi: "Lohi on arvokala. Sitä kannattaa pyytää, vaikkei saiskaan."

_________

*) tai tarkemmin ottaen se kävi näin. Kun olin tuon vinkin saanut, otin yhteyttä poikaani, joka nyt erään projektin puitteissa työskentelee Kansallisarkistossa. Häneltä ei mennyt kuulemma montaa minuuttia kuvan ottamiseen tuosta sivusta, siitä Ruotsin kuninkaiden Suomea koskevien kirjeiden jäljennöskokoelmasta, joka sijaitsee Kansallisarkiston vanhassa lukusalissa. Koko juttuun, kuvan hän sitten lähetti sähköisenä minulle.

Koko tuon jäljennöskokoelman digitointi ja nettiin pistäminen ei olisi huono asia. Sehän näyttää sukututkijankin kannalta olevan aarreaitta. Sieltä minäkin sain uuden "kimmokkeen" jatkaa Hans Termon suvun selvittämistä (joka sitten muiden avulla oli menestyksellinen projekti. Korostan yhä tässäkin - kiittäen - sitä muiden apua!):

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17029

[Benedictus]

Hyvin kiinnostava huomio.

Caspar Eichmanin vaimo oli Margareta Henriksdotter Finno.
Toropaisen tiedoissa mainitaan, että appi Henrik Finno antoi Turun talonsa Caspar Eichmanille, oliko vuosi 1642 en tarkistanut.

Toinen vävy Hans Plagman Elisabeth Henriksdotter Finnon puoliso osti StorDirikkalan talon 1632, josta Henrik Finno 1631 teki käräjillä vaatimuksia, vedoten vaimonsa perintöosaan.

Voisiko Maarian Ihamuotilan siirtymimen Casparille olla sidoksissa tuohon Dirikkalan juttuun eli olisi vävyille tasattu jotain omaisuutta?
Ajankohta on sama.

TRO 7.12.1631:Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Jacobi Finno halusi lunastaa vaimonsa osan Dirikkalan talosta.

linkki siihen Finnon talojuttuun 1631, jossa Herra Henrich i Kyro kyselee vaimonsa oikeuksia Dirickalan taloon ja tonttiin gewaldigaren Anders Erichssonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513

Hans Plågman oli Turun raastuvassa 25.6.1632 ja kertoi ostaneensa "bohagstelle och legenheet i Stoor Dirickala i Aningais" sekä valitteli naapurinsa Lille Dirickalan talojen huonoa kuntoa. Valutti vedet hänen seinäänsä ja olivat osittain hänen tontillaan. Zacharias Lille Dirickala lupasi korjata ja purkaa huonokuntoiset rakennuksensa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507550

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749927
Ihamuotila tässä olevan tiedon mukaan Nils i Torstilan ratsutilan kanssa yhdessä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749927
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742773
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742715
-Thomas Simonsson Vaivaistenkylän Isotalo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742711
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742652

Onko tämä Thomas Simonsson sama kuin Paraisten khr Corvinus, Thomas Simonsson?
Hänet mainitaan kuoleeksi 1631.
Olen hänen vaimoaan Agneta Eliasdotteria yhdistänyt Henrik Finnon äidinäidin Angeta Myllarin sukulaiseksi.
Tai oikeastaan eräs vaihtoehto oli, että Henrik Myllarinleski Agnes Myllar oli khr Elias Simoniksen 2.vaimo

Corvinus, Thomas Simonis (K 1631)

Tomas Simonsson
S Turku. V Turun kaupungin porvari Simon Jonsson (”Korpo Simon”) ja N.N.
Paraisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5077) kirkkoherra 1620–1630; Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) sijaiskirkkoherra 1630, ei astunut virkaan; Paraisten ehkä sijaiskirkkoherra 1630–1631.
Kun Turun hiippakunnan uusi piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) oli suomen kieltä taitamattomana anonut kuninkaalta suomenkielisen palkkapitäjänsä Maarian vaihtamista Paraisiin, Kustaa II Aadolf määräsi kirjeellään 9.1.1630 Paraisten pastoraatin piispan prebendaksi ja seurakunnan kirkkoherran Thomas Simonis Corvinuksen siirrettäväksi Maarian kirkkoherraksi. Herra Thomas kuitenkin pyysi saada jäädä Paraisille piispan sijaiskirkkoherraksi, ja hän käyttää itsestään tammikuussa 1631 virkanimeä diaconus.
Peri isältään kaupunkitalon Turussa.
K ilmeisesti Parainen jo 1631.
P Agneta Eliaedotter, eli leskenä vielä 1645 Finnbyssä leskentilanaan äidiltään perimänsä ”torppa”, johon sai verovapauden 1634, PV Paraisten aiempi kirkkoherra Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) ja Agneta Klemetsdotter.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1003101
-Torstila
-Onko vaimo Casparin tytär?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002459
Jälkeen Caspar Ekmania 1636 mainitaan Hans?Skeppars Arvingas
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002459
Peter Wederickin vaimo tuon mukaan Henrik Skepparin tytär?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002555




Lainaus Pekka Hellemaa:
Tässä viestiketjussa on jonkin verran pohdiskeltu Turun Kranckien sukulaisuussuhteita. Kopsaan keskustelun mausteeksi Turkuun perehtyneen tutkijan käsityksen asiasta Mikko Kranckin ja hänen jälkeläistensä osalta (J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Borgerskap och näringarna. Tredje häftet. Helsingfors 1916.):


Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).

4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).


1629 mainitaan Torstilassa pormestari Michel Krankin arvingar.MIKSI?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002555
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=34731


Lainaus Ingeborg Palmen:
Back to the past - I found the horse. It is a case about a horsethief (Åbo dombok 10/4 1624) and concerns Berndt, whose horse has been stolen i St Karins, a parish outside of Turku. - Both Bernt and Kort (mentioned 1625) seem to be elder than the rest of the Platzes we know about. Could be from a former marriage or not (closely) related to this family at all.
There is still Carpelan´s info about the wife buried in 1587 to take into account. - Anna Hansdotter could anyway not be the mother of both Henrik Schefer´s elder children and Hans Platz´s youngest. There is also the possibility that Scheffer was married at least 2 times.
Still, the important thing would be to find the originals were the actual names of these wives are written out.
Ingeborg

Lainaus Jouni Kaleva:
There seems to be positive proof, that Anna Hansdotter was the widow of the late Henrik Schaefer (died 1592). The crown owed Henrik substantial sums, which went to Anna. She then married Hans Platz, who had been in Schaefer´s service.

The wife of Hans Platz was buried in Turku in Oct. 8. 1595 with a costly ceremony. The name of the deceased is not mentioned, but it can not have been anybody but Anna. (Hausen R: Utdrag ur Åbo Domkyrkas räkenskaper 1553-1634. Hfors 1884. s. 137.)

Only after this, perhaps around 1596 or later, Hans Platz married his second wife Brita Henriksdr. Stork.

Elisabeth Hansdr. Platz was born around 1600, as far as I can see, thus her mother would be Brita and not Anna.

I add some text in Finnish of the same, including some source references.

Ensimmäisen miehensä kuollessa Anna Hannuntyttärellä oli kruunulle toimitetuista tavaroista saatavia 1000 taalaria, mikä oli vielä saamatta yhteensä 7 375 taalarin velasta. Saamistensa takuiksi Anna Hannuntytär ja Hans Platz saivat kaksi taloa, Koriston kylässä ja Kaarinan pitäjässä. Hans Platz ja hänen poikansa omistivat Koriston v:een 1625 saakka.(Turun kaupungin historia 1521-1600, Nide 1, Olavi Nikula; s.320-323)

Vuonna 1594 Henrik Skepparen leski Anna Hannuntytär sai tähän yksinäistaloon verovapauden korvaukseksi miesvainajansa kruununsaatavista. Seuraavasta vuodesta alkaen omisti näin syntynyttä rälssitaloa Annan uusi mies, turkulainen porvari Hans Platz. (REA,s. 504 ja 514. - VSM, s. 477. - VA 221, 1165, 1461, 1495, 1580 ja 1591.)(Kaarinan Pitäjän historia I, Aulis Oja, s. 238) __________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11807&highlight=skepparen&page=2

Tässä tuli aika sotkuinen esitys.

Kysymys onkin tämän perusteella?
Oliko Hämeenkyrön khr Henrik Finnon vaimo Valborg Henriksdotter Henrik Skepparen tytär?

Tällöin Torstila olisi siirtynyt suvun sisällä Casparille vaimonsa sukusuhteen perusteella.

Oliko Henrik Skepparilla 2 vaimoa, jolloin 1. oli Michel Krankin tytär?

[Benedictus]

http://www.mesterton.net/carpelanturku/schaefer.htm

Tässä Mestertonin pormestarit listan kautta löytyvä tieto Henrik Schaeferista.

[Benedictus]

Torstilan Thomas Simonsson lienee tuo sama henkilö, joka yritti saada itselleen myös Kaarinan Ladjakosken tilan Jaakko Finnon kuoleman jälkeen.

Lainaus Pekka Hellemaa:

3.8.1593 Kaarle herttua läänitti Ladjakosken Turun koulumestarille Mestari Grelsille. Joku Thomas Simonsson oli kolme vuotta aiemmin onnistunut sen valheellisen kertomuksen avulla ottamaan haltuunsa. Mainitaan, että tila oli kuulunut Turun koululle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742656

Kinnostavaa, että jos on sama Thomas Simonsson, niin se sitoo sekä Ladjakosken, että Ihamuotilan tilat yhteen juuri Finnon suvun kautta.

Ladjakoski oli Jaakko Finnon tila ja Ihamuotilan omistajaksi tuli Casper Ekman, jonka vaimo oli Jaakko Finnon pojantytär

Liedon Torstilan omistajat olivat henkilöitä joita mainitaan pormestari Michel Krankin perillisissä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000316
Cammarskrivare Lars Trulsson sai tilan, mutta kuka on tuo Henrik Matsson? Onko Henrik Schaefer?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002555

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31933

Tässä ketjussa selvitystä Henrik Schaefrin aviovaimosta Anna Hansdotterista.

[Benedictus]

Heikki Jokipiin langanpäät vaikuttavat johtavan melkoiseen lankavyyhtiin, jonka auki selvittäminen taitaisi antaa selvyyden aika moneen johtavaan Turun porvarissukuun 1600-luvun alkupuolella.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166629
Tässä Kaarinan Myllykylän tilanne pormestari Michel Krankin kuoltua.

Mainitaan poika Henrik Michelsson Krank.
Kamarikirjuri Lars Trulsson 1603-4? ja Hans Skepper eli Schaefer 1605.

Liedon Torstilassa tilanne samaan aikaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002555
Lars Trulsson viimeksi 1602 ja seuraa Hans Schaefer 1605

Ylläolevasta voisi arvella, että Hans Trulsson olisi ehkä kuollut 1605 mennessä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1167010
Myllykylä Hans Schaefer, jatkaa vävy Peter Widrich 1630.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1001708
Torstila Hans Schaefer jatkaa vävy Peter Widrich 1633.

Myllykylä on Michel Krankin vaimon Elisabeth Myllarin perintötila isältään Henrik Myllarilta.
Lars Trulssonin pitää olla siis Elisabetin ja Michel Krankin perillinen tai puolisonsa oli sitä.

Hans Schaefer ei voi olla ajallisesti Michel Krankin vävy, sillä hänet mainitaan vasta 1605 ja porvarina 1609.
Mestertonin pormestari selvityksessä Hans Schaeferin vaimoksi mainitaan N.Larsdotter toisessa aviossaan.

Hans (se tab. 1). Handlande i Åbo redan 1609. Var jämte brodern Henrik kandidat vid borgmästarvalet 1621; d.1624 och begr. 3.3. s.å. - Gift l:o med ? ? ? Larsdotter, i hennes 2 gifte, enka efter Mårten; - 2:o med Anders' enka, d. 1622 och begr. 10.11. s.å.

Huomioiden sekä Myllykylän, että Torstilan omistajan vaihdot, vaikuttaisi ilmeiseltä, että Hans Scaeferin vaimo oli Lars Trulssonin tytär ja tämän äiti Michel Krankin nimeämätön tytär.

Casper Ekmanin vaimo Margareta Henriksdotter Finno olisi silloin ollut Hans Schaeferin vaimon pikkuserkku eli Peter Widrichin vaimo tämän tytär.
Tuntuu, että tätä kautta langanpää tilakaupalle on aika ohut eli onko välissä vahvempi side.
Henricus Jacobi Finnon vaimo oli Valborg Henriksdotter.
Ajallisesti sopii hyvinkin Hans Henriksson Schaeferin sisareksi.

[Heikki Jokipii]

Heikki Jokipiin langanpäät vaikuttavat johtavan melkoiseen lankavyyhtiin, [...]

... jonka kaikki langat kuitenkin näyttävät siis kulkevan Casparin vaimon kautta, eli hänen itsensä taustan selvittämiseen niistä ei ilmeisesti sitten kuitenkaan ole apua.

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=277132#post277132)
Heikki Jokipiin langanpäät vaikuttavat johtavan melkoiseen lankavyyhtiin, [...]

... jonka kaikki langat kuitenkin näyttävät siis kulkevan Casparin vaimon kautta, eli hänen itsensä taustan selvittämiseen niistä ei ilmeisesti sitten kuitenkaan ole apua.

Siltä hyvin ilmeiseltä näyttää, sillä mikään ei viittaa, että Caspar Ekmanilla olisi mitään yhteyttä tiloihin.

Vaikuttaisi mielestäni, ettei Caspar olisi ollut syntynyt Suomessa, vaan olisi tullut tänne vasta nuorena, ehkä sukulaisten palvelukseen.

Teorisoin ajatuksella, että vaimonsa äiti olisi ollut Henrik Scheferin tytär.
Tämä tarkoittaisi, että vaimo osasi äitinsä opettamaa saksankieltä ja oli siten sopiva saksalaisyntyiselle miehelle.
Henrik Finnon toinen vävy Hans Plagman lienee myös saksankielinen, mutta Turussa syntyneenä saattoi osata suomeakin.

Huomattava, että Henrik Finno asui Hämeenkyrössä, siis Ylä-Satakunnassa, suomenkielisellä alueella.

Pohdin sitä, miten Finnojen sukuverkko auttoi Casparia liiketoimissa, eli mikä oli kriteeri hänen vaimon valinnassaan.

[Heikki Jokipii]

Vaikuttaisi mielestäni, ettei Caspar olisi ollut syntynyt Suomessa, vaan olisi tullut tänne vasta nuorena, ehkä sukulaisten palvelukseen.

Tuo sukulaisten palvelukseen tuleminen on sitten kyllä varsin kelvollinen seltys. Ja ainoa johtolanka, joka vielä olisi tarkistettava, mainitsiko Simon Blom Turun RO:ssa, kenen katupuodissa Carpar puri häntä nuorena sormeen! :)

[Benedictus]

Hans Henriksson Schefer mainitaan Kakskerrassa 1605, porvarina 1609.

Tällöin voisi ajatella, että olisi syntynyt aikaisintaan 1580 vuoden paikkeilla, koska porvariksi pääsy edellytti varmaankin vakiintunutta asemaa, vaikka olisi ollut sukusuhteitakin.

Koska Henrik Schefer mainitaan Turussa jo 1680-luvun alussa, voidaan ahkä karkeasti arvailla, että Hansin äiti olisi tuo Anna Hansdotter, joka oli Henrik Scheferin leski.

Tiedetään, että maahan saapuneet porvarit pyrkivät hankkimaan paikallisen vaimon, jonka sukuverkon avulla saivat kaupalliset kanavat.

Kuninkaan asiamies varmaankin tarvitsi verkkoa taatakseen toimitukset.
Kuka oliis ollut tämä Anna Hansdotter?

Edellinen pohdinta siksi, että ei vaikuta kovin ilmeiseltä ajatus, jossa Henrik Schefer tai vaimonsa olisi ollut jotain sukua Caspar Ekmanille.

Tietojen mukaan olisivat eri saksan alueilta ja siten sukusiteitä ei liene olemassa?

Kiinnostavaa on, että suurinpiirtein samoihin aikoihin vaikutti Johan Ottesson Klöverblad, jolla oli toisena vaimona Elisabeth Hansdotter, jonka alkuperä on myös tuntematon.
Lainasu:
Myös molemmat Juhana Ottenpojan puolisot kiinnostavat minua. Elgenstiernan mukaan he olivat "1:o m. N. N.; 2:o omkr. 1597, då barnen ur 1:a giftet blevo avvittrade, m. Elisabet Hansdotter, d. 4.2.1645 på Djurby och begr. s. å. 19.2. i Litslena kyrka." Elgenstierna, joka varmasti on tuntenut vanhemmat aatelismatrikkelit, on pudottanut toisen vaimon sukunimen pois joko luotettavan lähteen puuttumisen tai tiedon virheellisyyden vuoksi.

Pekka Hellemaa

Kummankin Hansdotterin puoliso oli Saksalaissyntyinen kuninkaan palvelija tosin eri kuningas.

Eräs merkittävä Turkulaissyntyinen vaikuttaja oli Hans Eriksson Krank, usean kuninkaan kanslia kirjuri. Pormestari Michel Krankin veli.

Olisiko hänellä ollut sopivia tyttäriä.

Tämä myös tarkoittaisi, että Hans Schefer olisi nainut pikkuserkkunsa.

Lukemalla Toropaisen väitöskirjan saa hyvän käsityksen noiden sukujen tiukasta suhteesta toisiinsa.

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Heikki Jokipii http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=49482#post49482)
Tieto Kasperin osalta löytyi myös siitä, että hän on aloittanut Turussa jo nuorena, hauskahkon tarinan myötä:

Kasper Ekman kysyi porvari Simon Blomilta, miksi tämä oli jokin aika sitten yrittänyt jäävätä hänet. Blom oli vastannut: ”Sen vuoksi, että sinä et ole koskaan ollut hyvä minua kohtaan, sen jälkeen kun palvelimme katupuodissa, jossa me tappelimme ja purit minua sormeen.” (TRO 15.10.1626, Utdrag urr … 1626-1632, H.fors 1887, s. 126]

Kiitos tästä sangen mielenkiintoisesta lisätiedosta. Simon Blom lienee sitten ollut hyvinkin samanikäinen Casperimme kanssa. Hauskalla tavalla tämä ketju nousi taas tänään esiin, kun pitkästä aikaa tapasin Pekan Vantaalla.
__________________
- Sami Lehtonen
-----------------------

Pohdin tuota Caspar Ekmanin ikää.

Ylläolevan perusteella voisi hyvinkin olla samaa ikää Simon Blomin kanssa, tosin tiedetäänkö Simon ikä?

Jos Caspar olisi syntynyt 1590 vuoden paikkeilla, niin olisi avioitunut vasta yli 30 iässä.
Voisiko tuo ilmoituksensa, että oli 1615 alkaen Turussa porvarina, tarkoittaa, että alkoi silloin porvarin apulaisena tehdä kauppaa.

Jotenkin tuntuu, että Casper Ekmanin aktiivi aika ajoituu 1630-luvun lopulta eteenpäin, eli olisi jo noin 50 vuotias eli tuntuu oudolta, että jo iällä oleva mies on silloin aktiivisin ja vielä 70 vuoden iässäkin.

Jos Caspar olisi syntynyt noin 1600, olisi aktiivisuus aika paremmin ymmättevä.

Tuota isäjuttua pohdittaessa, onko tarpeeksi ajateltu, miksi myös Casperin sisar oli naitu Turkuun. Tuntuu oudolta, että tämä olisi lähetetty puolisoksi Turkuun, jossa tosin oli myös veljensä.

Mahdollinen syy olisi, että sisar on asunut veljensä luona Turussa ja tämä on naittanut siskonsa paikalliselle henkilölle.

Tuo taas viittaa, että isä ja ehkä äitikin ovat kuolleet ja Caspar on holhooja.

I Utdrag ur Åbo domkyrkans räkenskaper tietää kertoa, että:
"Anno 1628
December 20 Frijsin Mårthens hustro (in i kyrckian) med alla klockor, een ringningh; sol:t
- 30 1/4 daler"
Koska Mårten Friisin kuolee 1628, on uusi avio Casparin sisaren kanssa solmittu varmaankin 1629.
Jos Sisar olisi samaa ikää Casparin kanssa, olisi silloin jo nelikymppinen eli vanha vanhapiika.

Miten Casparin ikä voisi vaikuttaa siihen, kuka olisi isänsä?

Ymmärsinkä oikein, että tuo voikauppias Joachim oli Lyypekin porvari, eikä siis toiminut Turussa, vaan osti sieltä tavaraa?

[Heikki Jokipii]

Hyvää pohdintaa. Toisaalta Caspar oli jo raatimies v. 1626, samaisen Blomin tapauksen pöytäkirjan mukaan. Voisi olettaa, ettei ihan aloittelevaa porvaria siihen virkaan valittaisi?

Joku kompromissiarvio syntymäajasta voisi olla 1595: riittävä porvariuteen v. 1615, ja noin 10 vuotta kokemusta varmaan riitti meriitiksi raatimieheksi. Noin 25 vuoden ikä olisi varmaan aika passeli naimisiin menoonkin.

Minusta sisaren ikää ei voi annetuista tiedoista päätellä, hän voi olla huomattavasti Casparia nuorempikin.

Kyllä, ymmärsit ihan oikein: Jochim Eichman oli Lyypekin, ei Turun porvareita.

[Heikki Jokipii]

Casparin itsensä tapaukseen asia ei ilmeisesti vaikuta, tai toimi selityksenä, jos hän oli Turussa jo ennen.

Mutta muiden osalta se voi toimia: Euroopassa riehui suursota vv. 1618-1648!

Tämä on voinut aiheuttaa vanhempien kuolemankin, mutta myös sen että tytär (Casparin sisko) on vain lähetetty turvaan.

[Benedictus]

Lainaus:
Se Joakim, joka on raatimies ja pormestari Kasper Ekmanin isäehdokas, oli salig jo 2.8.1638 (Åbo stads dombok, s. 177). Hänestä - siihen asti Kaufgeselle - tuli 17.7.1617 Rotgert ja Cort van Diken takaamana Lyypekin porvari. 21.9.1618 kuoli hänen vaimonsa Anna ja itsenäisenä kauppiaana hän meni 24.4.1620 uudelleen naimisiin, mutta puoliso Catharina kuoli jo 13.12.1624. Seuraavan avioliittonsa hän solmi 24.7.1626 Anna Schröderin kanssa; 1639 hänen vaimonsa ja lapsensa perivät hänet, mm. talon Mengstrassella. (Lyypekin kaupunginarkisto 10.8.2005; tri Ulrich Simon)

Kaarlo Kalliala

Lainaus:
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Pekka Hellemaa http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=1134#post1134)

Tätä isyyttä olen alkanut epäillä huomattuani Kasper Ekmanin Turun raastuvanoikeudessa 15.10.1638 antaman lausunnon, jossa hän ymmärtääkseni sanoo (korjatkaa, jos olen väärässä!), että todistaisi samoin, vaikka Jochim Ekman olisi hänen oma isänsä. Tässä sitaatti:

TRO 15.10.1638 Rådman Robert Rancken begärde, att Kasper Ekman måtte höras i målet mellan honom och Hans Wrmling, emedan denne inlagt rätten sin principals instruktion och bref, hvari stod, att Ranckens faktor, Time Haweman, ej hade kräft betalning i Lybeck af Jochim Ekmans enka. Kasper bekänte att Jochim Ekman enligt egen utsago köpt smöret af Robert Rancken och att det i höstas, då hans skuta "lågh in vnder gården, bars der in af båtsmännen; sade och om det wore hans egen fader, gofwe han likwell Robert mera wittzord härvtinnan". Hawemand tjänare, Jöran Päckell, sade att hans husbonde fordrat betalning i Lybeck af Ekmans enka. Han inlade ock Roberts bref af den 1 febr. 1638.

t. Pekka Hellemaa

Voisiko tuo kääntyä: "..vaikka kyseessä olikin hänen oma isänsä...." Paremmat ruotsin vivahteiden tuntijat varmaan ottavat kantaa.
__________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

Kysyisin viestit luettuani, mikä lopputulos tuosta lauseesta syntyi?

Heikki Jokipii laski Casparin ikää ja siitä voisi arvella myös sisaren ikää.

Jos yllämainittu Joachim Eichman olisi Casparin isä, voisi silloin arvioida, että hän olisi lähettänyt poikansa Casparin Turkuun luomaan kanavia kaupalleen, kuten paljolti tuolloin oli tapana saksalaisporvareilla.

Isä Joachim olisi itse päässyt porvariksi 1617 ja täten hän hoiti itse Lyypekin yritystä ja poika Casper päästyään porvariksi Turkuun toimi siellä hankkijana.
Että voi lastataan Casparin laiturista on luontevaa saman perheen bisnekselle.
Että voi ostettiin vieraalta lienee normaalia, jos Caspar ei ollut maisemissa ja isä hamstrasi lastia Turussa.

Mielestäni ajallisesti tämä Joachim sopii isäksi eli olisi 1638 iältään alle 70v.

Casparin sisar ei välttämättä olisi kovin paljon nuorempi veljeään, vaan saattaisi olla noin 30 v. avioituessaan.
Yllä näkyy, että Joachim Eichmanin 1. vaimo kuoli 1618 ja 2. vaimo 1624. Tällöin tytär Elisabeth lienee hoitanut taloutta ja vasta uuden avioin myötä hankittiin sopiva puoliso hänelle.

Kuinka merkittävä porvari Mårten Friis oli Turussa?
Jos ajatellaan kauppahuoneen tarpeita, niin saiko Friisin kautta paljon uutta markkinaaluetta?

Casparin avio Henrik Finnon tyttären kanssa toi tietysti ensin langon Hans Plagmanin suvun verkostoon.

Henrik Finno toi Hämeenkyrön alueen suurtilalliset ja voudit mukana kuvioon.

Finnojen kautta tulivat myös Michel Krankin suvun jälkeläiset ja muut Myllarin suvun haarat mukaan verkkoon.

Jos, kuten teorisoin, Henrik Finnon vaimo olisi olut Henrik Scheferin tytär ja siis Hans Scheferin sisar, olisi tuo Casparin verkosto melkoisen kattava Turun porvaripiireissä.

Miksi Caspar muutti Uuteenkaupunkiin?

[Heikki Jokipii]

Luultavasti ei ole vaivan väärti aloittaa alusta, ja yrittää "väkisin" saada tuota Turussa käynyttä ja laivamatkallaan täältä hukkunutta Jochim Eichmania Casparin isäksi. Tuosta pöytäkirjakohdasta ja muutoinkin argumentit jo edellä esitettiin ja käsiteltiin, ja päädyttiin kyllä minusta riittävällä varmuudella siihen, ettei niin ole laita.

Tämähän ei luonnollisesti poista sitä mahdollisuutta, etteikö Caspar kuitenkin olisi Saksasta kotoisin. Mutta Eichman ei ollut harvinainen nimi - kuten jo Turustakin tiedämme!

Lainaus:
Miksi Caspar muutti Uuteenkaupunkiin?

Eikö tähänkin ole jo vanhoilta roomalaisilta tuttu sanonta, joka usein laitetaan Julius Caesarin nimiin:

"Parempi olla ensimmäinen tässä kylässä kuin toinen Roomassa." :)

[Benedictus]

Johtunee varmaankin geeniperimäni pohjalaisosan vaikututksesta, että en suostu koskaan hyväksymään tosiasioita, ennenkuin olen niitä tutkinut perusteellisesti. Jokin tuossa Joachim Eichman jutussa häiritsee, eli ei täsmää.

Tuo Casparin siirtyminen Uuteenkaupunkiin voi olla juuri uuden kauppaalueen hyväksi käyttäminen.
Uusikaupunki-Kalanti on vanhastaan ollut juuri Satakunnan alueen ulkomaaankaupan kanava, joten Caspari sai tuon alueen tuotteita varmaankin paremmin haltuunsa kuin kilpaillussa Turussa.

Tämä voi selittää myös Casparin perheen yhteyksiä Tukholmaan, jos hän enemmänkin möi tuotteitaan pääkaupunkiin eikä Keski-Euroopan suuntaan.

Lainaus Hellemaa:
Myös Eichman-suvun suomalainen haara, Uudenkaupungin pormestarin Caspar Eichmanin jälkipolvet, oli 1640-luvulta alkaen Tukholmassa hyvin edustettuna:
Casparin vävy Erik Ketarenius oli siellä kappalainen 1644-, vice pastor 1646- ja kirkkoherra 1648-61. - Pso Margareta Eichman.
Casparin vävy Georgius Hörling oli kappalainen 1647-59. - Pso Elisabet Eichman.
Casparin poika Henrik Eichman oli 1650 puoli vuotta Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena ilman virkamääräystä.
Casparin poika Casper Eichman oli ilmeisesti kuninkaallisen kanslian kanslisti, joka oleili Tukholmassa vielä 1664.
Casparin nimeltä mainitsematon tytär, "kirkkoherran vaimon sisar" mainitaan Tukholmassa 1650.Nämä tiedot ovat pääosin Lauri Pihlajamaan teoksesta Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533-1999.

Tuo Hellemaan tieto on sinänsä kiinnostava.
Olisiko Casparin taustaa etsittävä Tukholman saksalaisporvarien joukosta, koska noin voimakkaasti perhe on sitoutunut Tukholmaan.

[Heikki Jokipii]

Entäpä tämä tieto V. Torpaisen tästä julkaisusta:

http://www.academia.edu/11878281/Uudenkaupungin_asukkaiden_sukulaisuussuhteet_raast uvanoikeuden_p%C3%B6yt%C3%A4kirjoissa_1650-1654

"100. URO 22.7.1654: Pormestari Kasper Eckman esitti Växiön koulun rehtorin todistuksen siitä, että hän oli opiskellut kyseisessä koulussa ahkerasti ja käyttäytynyt muutenkin kunniallisesti."

Miten saksalainen olisi joutunut Växjön kouluun? Vai oliko hän saksalainen? Nimensä hän kirjoitti kai aina tuohon tapaan. Oliko hän ruotsalainen, kotoisin Växjöstä tai läheltä?

Sinänsä, miksi Uudenkaupungin pormestarin piti jo vuosia virkaa hoidettuaaan esittää koulutodistuksiasn? Tuo URO:n pöytäkirja pitää kyllä katsoa.

[Antti Järvenpää]

Ohessa ko. sivu URO:sta

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11315433

[Heikki Jokipii]

Ennenkuin tosissaan lähdin tuon tekstin kimppuun, niin yritin tällaista onnenkantamoista, olisiko Växjöstä koulumatrikkelia. Ja olihan siellä, näin lähelle, mutta sittenkin huti:

"Växjö skolas matrikel 1651-1751 och 1752-1819, Växjö gymnasiematrikel för åren 1653-1808. (Tre delar i en volym). Utg L Larsson (1921-1925). 293 sid."

Ks. vuosilukuja, erityisesti varhaisinta. Kasper Ekmanin syntymäaikaa (ja siten mahdollisia kouluvuosia) jo edellä haarukoimme.

Mutta saattaa Ruotsin kautta löytyä kuitenkin jotain, Ekman-suvuista siellä on jopa Wikipedia-artikkeli (ja useitakin):
Ekman (släkter) (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ekman_(sl%C3%A4kter))

[JHissa]

Ainakin yksi Casper Ekman oli porvarina Torniossa ainakin 1650-luvun puolivälistä lähtien
http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf
s. 14
"Hans Henrikssons son Henrik, som blev rådman i Torneå, övertog Purrahemmanet. Döttrarna gifte sig alla med borgare i Torneå. Margaretas första make var skepparen Elias Olofsson och efter hans död gifte hon sig med köpmannen Casper Ekman."
s. 79
"Laxhandlaren Petter Eichman i Stockholm framlade 1657 genom sin broder Casper i Torneå en obligation på 200 daler 16 öre tecknad av Anders i Torneå den 20 april 1655."
s. 153
"Den 28 april 1662 tvistade han med Casper Ekman om en post smör som skeppats till Caspers bror i Stockholm".

Sama Tornion porvari Casper Eichman meni leskeksi jäätyään Kokkolassa 26.3.1675 naimisiin Johan Mårthensson Styrmanin tyttären Karin Johansdotterin kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8238379
ja hänellä oli ainakin yksi poika Hans Ekman, josta suku näyttää jatkuvan (henkikirjoissa näkyy poika vuodesta 1682 lähtien). Pojanpoika porvari Casper Hansson Ekman hukkui 50-vuotiaana 10.8.1736 (onko hukkumispaikka Malax?)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tornio/kuolleet_1718-1822_ik194/18.htm

Joten Sursillin suku. Muita korjauksia ja lisäyksiä - Andra rättelser och tillägg Genos 50(1979), s. 21-27
http://www.genealogia.fi/genos-old/50/50_21.htm
oleva maininta:
8895 VI Caspar Philipsson Eichman är möjligen identisk med borgaren Caspar Ekman i Torneå, vars hustru Karin var dotter till styrmannen i Gamlakarleby Johan Mårtensson och Brita Persdotter (Stockholms bouppteckningar 1697 s. 1355)
näyttää olevan virheellinen, sillä Caspar Philipsson Eichman oli syntynyt vasta 28.1.1648 Turussa.

[Heikki Jokipii]

Tuo kyllä omalta osaltaan todistaa, etteivät sen enempää sukunimi Ekman kuin etunimi Casper olleet tuolloin kovin harvinaisia. Mutta tämän keskustelun (toisesta, tai oikeastaan keskeisestä) päähenkilöstä tuossa ei tule lisätietoa.

Tai tiedä häntä ihan varmasti, kytkentöjä tuohon torniolaiseenkin sukuun saattaa tietysti löytyä. Never say never, sanoi joku joskus, milloin ikinä se olikaan. Tuo URO:n merkintä yllätti minut täysin, en uskonut että sen Casper Ekmanin taustasta ikinä löytäisin lisätietoa, edes tuollaisen vihjeen verran.

Se on lisätieto, että tällä torniolaisellakin suvulla oli yhteyksiä Ruotsiin ja Tukholmaan. Niinpä ei ole välttämättä oletettava, että siellä (seuraavassa sukupolvessa) asustavat Ekman-nimiset olisivat yhteydessä juuri Turun/Uudenkaupungin sukuun.

[Antti Järvenpää]

Ohessa olisi tulkkaus yritys tekstistä, joku voisi korjailla.

Borgmestaren Caspar Eichman prafentenade i Rätten Johannis Helgonis testimonium,
Wäxiö den 2 Junij Anna 1653 Undherskriffuin af Dns M: Nicolas do-
mnare Lectori Elequentius at pro tempora Rectore Gymnasij Wexiönsis,
förmälande, honom haffue medh ….liga Konsters ährings i förbemelte
Gymnasis giordt sin flytt, såsom af stäla sigh där ährligen och Wääl
dij blefs han nu af samptelige Rätten antagen för enn Cämmenär
…. af bolagskrijffuere för i stadhen af lefuades honom till lösn
om åhret, så mykitt hans ante..hhen för honom för samma tiensten haft
haffuer, och per queta kan sigh belösa, ifrån den 2 Augusti in till Walbor-
gij nästkommanshe. Och till wijdhare försättningh, att han skall wara rätt-
wädigh och flytigh i sin tienst, Deslykas af alle stadhens Penningen
hafue i godh förwaringh hafuer Borgmestaren gått för honom i
Caitian, att wilia swara för honom, dem han någott af stadhens Penningen
förfara kunne. Och skall een Rådman h… sin Månadt sitttia till
städes på Bolaghcammaren af för till att Penningarns widhtigt intläg-
gias i Kistan och tillika medh Stybörds….. Stadhenskrifua stängder-
ne huar sin Månad tien….


Mielestäni tässä ei kuitenkaan ole kyse opiskelusta Wäxiössä. Minulta jää tulkkamatta ja ymmärtämättä mitä hän on tehnyt Gymnasille "sin flytt". Pitäiskö flytt ymmärtää tässä muuttona vai pakona?

[Jouni Kaleva]

Borgmestaren Caspar Eichman prafentenade i Rätten Johannis Helgonis testimonium,
Wäxiö den 2 Junij Anna 1653 Undherskriffuin af Dns M: Nicolas do-
mnare Lectori Elequentius at pro tempora Rectore Gymnasij Wexiönsis,
förmälande, honom haffue medh Burkliga(?) Konsters öfningh i förbemelte
Gymnasis giordt sin flytt, såsom och stältt sigh där ährligen och Wääl
dij blefs han nu af samptelige Rätten antagen för enn Cämmenär
…. af bolagskrijffuere(??) här i stadhen och lofuades honom till Löhn
om åhret, så mykitt hans antecessor för honom för samma tiensten haft
haffuer, och per queta kan sigh belösa, ifrån den 2 Augusti in till Walbor-
gij nästkommandhe. Och till wijdhare försättningh, att han skall wara rätt-
wädigh och flytigh i sin tienst, Deslykas af alle stadhens Penningen
hafue i godh förwaringh hafuer Borgmestaren gått för honom i
Caitian, att wilia swara för honom, dem han någott af stadhens Penningen
förfara kunne. Och skall een Rådman h… sin Månadt sitttia till
städes på Bolaghcammaren af för till att Penningarns widhtigt intläg-
gias i Kistan och tillika medh Stybörds….. Stadhenskrifua stängder-
ne huar sin Månad tien….

[Jouni Kaleva]

Kyseessä oli siis Johannes Helgonis, joka oli opiskellut Växiössä ja saanut todistuksensa sieltä. Ja nyt hänet, Johannes helgonis, otettiin kamreeriksi ja kirjuriksi ja maksetaan palkkaa sama kuin edeltäjälleen. Ja pormestari (Casper Eichman) menee hänen puolestaan takuuseen kaupungin rahavaroista.

[Jouni Kaleva]

Sama teksti paremmin esitettynä täällä https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=131

Uudenkaupungin RO 22.7.1654 (Borgmestaren Casper Eichman præsenterade i Rätten Johannis Helgonis testimonium, datum Wäxiö den 2 Junij Anno 1653 wndherskriffwin af D:no M: Nicolao Domnæro Lectori Eloquentiæ et pro tempore Rectore Gymnasij Wexioënsis, förmälande, honom haffwa medh Bookliga konsters öfningh j förbemelte Gymnasio giordt sin flijtt, såsom och stältt sigh där ährligen och Wääl, dy bleff han nu af samptelige Rätten antagen för een Cämmenär, Accijs och Tolagskrijffware här j Stadhen, och lofuades honom till löhn om åhret, så mykitt hans anticessor för honom för samme tiensten hafft haffwer), Uudenkaupungin RO 31.7.1654 (Johannes Helgonis afladhe sin Eedh, att han sitt tillbetrodde Cämnärs kall och Stadzens wpbördher rättrådeligen och troligen förestå skall),

[Heikki Jokipii]

Niinpä V. Toropainen näyttää tehneen pienen, mutta ratkaisevan väärintulkinnan, "honom" jne. ei viitannut tekstissä itse Kasper Ekmaniin. Toropaisen löydöt raastuvanoikeuksien pöytäkirjoissa (esim. Genoksessa) ovat usein antaneet minulle (ja varmaan muillekin) hyviä vinkkejä, auttaneet eteenpäin, joista kiitos hänelle. Tällä kertaa niin ei käynyt.

Epäluuloni edellä ei siis ollut turhaa, kun jo ihmettelin, miten arviolta kuusikymppiseltä virkamieheltä voitaisiin yhä tivata koulutodistuksia. Josta kyllä tulee mieleeni ...

***
... miten minulla oli eri syistä stressaava kouluaika, ja sitten aikuisena olen nähnyt useita kertoja saman painajaisunen. Siinä istun taas koulun pulpetissa. Kun unen demonille yritän selittää, että olen jo ylioppilas (ja jopa maisteri) tämä demoni vastaa, että ei vaikuta mitään: nyt on vaan suoritettava koulussa istuen tämä kurssi tai muutoin nekin tutkinnot mitätöidään. Jollakin tavalla hauskaa oli lukea, miten Erkki Tuomioja kertoi nuoruusaikojensa muistelmissa samanlaisesta toistuvasta painajaisesta myöhemmin elämässä.

***

Tuohon painajaiseeni yleensä heräsin tuskanhiessä kylpien, mutta herättyäni tietysti helpottuneena, kun olin omassa sängyssäni. Nyt tuon Ekmanin osalta on toiveuni haihtunut, ja olen ja olemme samassa pisteessä kuin ennenkin. Eli Kasper voi olla kotoisin ihan mistä vain. Jopa Suomesta, jota teoriaa olen edellä kannattanut, vedoten siihen, että tuo eräs tappelu, jossa purtiin sormeen, vaikuttaa hyvin nuorella iällä tapahtuneelta.

[Benedictus]

Tiedetään, että 1600-luvun alkupuoliskolla Turun johtavassa porvaristossa oli suurinosa saksalaista alkuperää. He käyttivät Turussakin saksaa kotikielenään.
Hämeenkyrön khr Henrik Finnolla oli kaksi vävyä Caspar Ekman ja Hans Plagman.
Onko säilynyt kirjallisia lähteitä, joista voisi päätellä, mikä heillä oli kotikielenään.
Vaikuttaisi, että ensimmäisen polven tulijat käyttivät saksaa, kun kolmannessa polvessa olivat jo pääosin ruotsinkielisiä.
Tätä ruotsittumista voi päätellä karkeasti heidän avioliitoillaan.

Jos Caspar Ekman oli pääosin ruotsinkielinen, voinee päätellä, että olisivat jo useamman polven asuneet Tukholmassa tai Turussa.

En tiedä kuinka hyvä tuo selitys olisi, koska esim. valtaporvari Gotschalk Schlyter oli ilmeisesti 4 aviossa. 1. saksalaisnaisen kanssa.2. Innamaan Bertill Thomassonin lesken kanssa, josta ei tiedä mitä kansallisuutta. 3. tuntemattoman kanssa ja lopuksi 4. Margareta Michelsdotterin, joka lienee Turun seudun ruotsinkielisiä.

[Heikki Jokipii]

Tiedetään, että 1600-luvun alkupuoliskolla Turun johtavassa porvaristossa oli suurinosa saksalaista alkuperää.
[...]
Vaikuttaisi, että ensimmäisen polven tulijat käyttivät saksaa, kun kolmannessa polvessa olivat jo pääosin ruotsinkielisiä.
Tätä ruotsittumista voi päätellä karkeasti heidän avioliitoillaan.

Jos Kasper Ekman oli pääosin ruotsinkielinen, voinee päätellä, että olisivat jo useamman polven asuneet Tukholmassa tai Turussa.


Mutta jos katsoo 1500-lukua, ja siellä vaikka kaupungin hopeaveroluetteloa 1571, nimistä tulee vaikutelma, että silloin, pari sukupolvea aiemmin, ei Turussa saksalaisia juuri vielä ollut.

Koska Kasper Ekman (tai ylipäänsä nimi Ekman/Eichman) ensimmäisen kerran on siellä jossain asiakirjassa mainittu? Ei joka tapauksessa tuossa hopeaveroluettelossa, joka löytyy Genoksessa ja netistäkin.

Edelleen maistellen sitä teoriaani, että hän yhtälailla voisi olla lähialueen (ehkä varakkaan?) talonpojan nuorempi poika, joka olisi lähetetty Turkuun kauppiaan oppiin.

[Pekka Hellemaa]

Edelleen maistellen sitä teoriaani, että hän yhtälailla voisi olla lähialueen (ehkä varakkaan?) talonpojan nuorempi poika, joka olisi lähetetty Turkuun kauppiaan oppiin.
Kasperin juuret ovat ja taitavat pysyä hämärän peitossa. Sukunimi Ekman antaa aiheen etsiä niitä lähinnä Suomesta ja Ruotsista, mutta Eichman viittaa vahvasti Saksan suuntaan. Onko kukaan muuten nähnyt alkuperäisasiakirjoissa nimimuotoa Eichman?

Oma veikkaukseni on Saksa, koska useita vuosia sitten kopsasin Dahlströmin kortistosta seuraavan tiedon: Enär Henrich Gribenow 1650 "skulle reesa till Dantzick, och därifrån till Rugen wåld i Pommern, att Uppfordra sitt och sin hustrus Arff", blev han överfallen 1 mil från Danzig och tvungen at underteckna ett papper "emot sin egen willia", och Green förde stora och gruva "injurier", angående handel i Åbo från o. m. 26.8.1645 med kramgods.
(Åbo Stads dombok 6.12.1651 s. 306.)
Henrik Gribbenow kävi siis hakemassa omaa ja vaimonsa perintöä Rügenwaldista. Tiedämme, että hän oli naimisissa Kasper Ekmanin sisaren kanssa, joten Kasperillakin näyttäisi olleen pommerilaisia juuria. Sattuu muuten sopivasti, että tässä ketjussa jo aiemmin esillä olleet "raamatun Eichmanit" ovat kotoisin juuri Rügenwaldista...

[Heikki Jokipii]

Tuo on varteenotettava löytö. Myös Benedictuksen idea edellä on ihan kelvollinen: vaikka Kasper olisi kotoisin Saksastakin, hänet olisi voitu lähettää tänne Suomeen ja Turkuun jo hyvin nuorenakin kauppaoppiin, jonkin luotetun täällä olevan kauppiaan hoteisiin ja vastuulle. Joka tukulainen kauppias voisi olla ollut itse saksalainen tai sitten suomalainen/ruotsalainen, mutta joka kuitenkin olisi saavuttanut Kasperin isän/äidin luottamuksen, kun on käynyt siellä ... vaikkapa Danzigissa.

Pitäisi ehkä jo luovutaa, mutta itse Kasperin tausta on jäänyt kaihertamaan, kun sikanaan saimme aluksi aika toivottomalta näyttävässä lähdetilanteessa kuitenkin hänen vaimonsa taustan pitkälle selville (minäkin projektiss vähäiseltä osalta mukana). Hykerryttävä oli siltä pohjalta Pekan ja Liisa Rajalan artikkeli Genoksessa 4/2016, jossa vielä kerrottiin (kartan kanssa) missä tämä pariskunta asui. Kartta ... sitä juuri katsellen ... eikö tuosta puistosta ole lyhyt matka toisessa kirjallisessa lähteessä mainittuun paikkaan? Kyllä, nostan seuraavan kerran Turussa käydessäni teille maljan Vanhassa Apteekissa!

[Antti Järvenpää]

Kasperin juuret ovat ja taitavat pysyä hämärän peitossa. Sukunimi Ekman antaa aiheen etsiä niitä lähinnä Suomesta ja Ruotsista, mutta Eichman viittaa vahvasti Saksan suuntaan. Onko kukaan muuten nähnyt alkuperäisasiakirjoissa nimimuotoa Eichman?...

Tässä juuri tulkatussa Uudenkaupungin asiakirjassa nimi on kirjoitettu muotoon Eichman.

[Pekka Hellemaa]

Tässä juuri tulkatussa Uudenkaupungin asiakirjassa nimi on kirjoitettu muotoon Eichman.

No niinpä! Se vahvistaa entisestään uskoani siihen, että nimi kuuluu nimenomaan saksalaiselle kauppaporvarille!

Teoria, jonka mukaan Kaspar Ekman olisi lähetetty jonkun turkulaisen kauppiaan oppiin, vaikuttaa hyvältä. Itse kuvittelen (siis nimenomaan vain kuvittelen), että hänet on lähetetty tänne saksalaisen, ehkä Eichman-suvun omistaman, kauppahuoneen toimesta hoitelemaan Turun pään asioita. Tämän ketjun päähenkilö Joachim Eichman sopisi hyvin saman kauppahuoneen (ja suvun) edustajaksi, joka luonnollisesti piti alustaan oman liiketoverinsa ja sukulaisensa laiturissa.

[Benedictus]

Lainaus Hellemaa:
Myös Eichman-suvun suomalainen haara, Uudenkaupungin pormestarin Caspar Eichmanin jälkipolvet, oli 1640-luvulta alkaen Tukholmassa hyvin edustettuna:
Casparin vävy Erik Ketarenius oli siellä kappalainen 1644-, vice pastor 1646- ja kirkkoherra 1648-61. - Pso Margareta Eichman.
Casparin vävy Georgius Hörling oli kappalainen 1647-59. - Pso Elisabet Eichman.
Casparin poika Henrik Eichman oli 1650 puoli vuotta Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena ilman virkamääräystä.
Casparin poika Casper Eichman oli ilmeisesti kuninkaallisen kanslian kanslisti, joka oleili Tukholmassa vielä 1664.
Casparin nimeltä mainitsematon tytär, "kirkkoherran vaimon sisar" mainitaan Tukholmassa 1650.
--------------------------------Huomioiden tuon ylläolevan listan Casparin jälkeläisten Tukholman papinviroista, niin mikähän instanssi noita virkoja jakoi.

Oliko siellä joku lähisuvun jäsen mukana.


Olisiko niin, että Caspar olisi syntynyt ruotsissa saksalaisen Eichman isän poikana ja oli nuorukaisena lähetetty Turkuun oppiin.

Tätän olisi sekä ruotsalainen, että saksalainen.

Onkohan Tukholman porvareista tuolta Casparin nuoruuden ajalta tietoa Eichman nimisistä?

[Pekka Hellemaa]

Lainaus Hellemaa:
Myös Eichman-suvun suomalainen haara, Uudenkaupungin pormestarin Caspar Eichmanin jälkipolvet, oli 1640-luvulta alkaen Tukholmassa hyvin edustettuna:
Casparin vävy Erik Ketarenius oli siellä kappalainen 1644-, vice pastor 1646- ja kirkkoherra 1648-61. - Pso Margareta Eichman.
Casparin vävy Georgius Hörling oli kappalainen 1647-59. - Pso Elisabet Eichman.
Casparin poika Henrik Eichman oli 1650 puoli vuotta Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena ilman virkamääräystä.
Casparin poika Casper Eichman oli ilmeisesti kuninkaallisen kanslian kanslisti, joka oleili Tukholmassa vielä 1664.
Casparin nimeltä mainitsematon tytär, "kirkkoherran vaimon sisar" mainitaan Tukholmassa 1650.
--------------------------------Huomioiden tuon ylläolevan listan Casparin jälkeläisten Tukholman papinviroista, niin mikähän instanssi noita virkoja jakoi.

Oliko siellä joku lähisuvun jäsen mukana.


Olisiko niin, että Caspar olisi syntynyt ruotsissa saksalaisen Eichman isän poikana ja oli nuorukaisena lähetetty Turkuun oppiin.

Tätän olisi sekä ruotsalainen, että saksalainen.

Onkohan Tukholman porvareista tuolta Casparin nuoruuden ajalta tietoa Eichman nimisistä?

Caspar Ekmanin sukulaisia toki asusti Tukholmassa, mutta he kaikki olivat Turusta lähtöisin. Molemmat vävyt, Erik Ketarenius ja Georgius Hörling, olivat turkulaisten porvareitten poikia ja Casparin omien lasten voi olettaa syntyneen Turussa tai ainakin Suomessa.

Tukholman suomalaiseen serakuntaan palkattujen pappien piti varmasti osata suomea. Lähin mahdollinen paikka heidän löytämiseensä oli tietenkin Turku, jossa suomalaiset papit koulutettiin.

Itse pidän todennäköisenä, että Casparin sukulaisten Tukholmaan päätymiseen vaikuttivat aivan muut syyt kuin se, että Caspar itse olisi asunut siellä vuosikymmeniä aiemmin. Ehkäpä muutto valtakunnan pääkaupunkiin vaan tuntui urakehityksen kannalta sopivalta.