Wärlä, Wörlö Perniö, Pusula - Horn, Jägerhorn

[_eOw_]

Assosiaatioita eli hakuammuntaa: Lähdetiedot hakusessa.
Kuka maata hallitsi 1400-1700-luvulla?
Wörlö (nyk Nummi-Pusula) mitään merkitsemättömänä? paikannimenä "hyppää" silmille Anttiloiden, Metiäisten jne joukosta.
Toisaalta Perniössä "päivämatkan päässä" on Wärlä hieman samanlainen erikoisuus (jollei sitten alkuperä selity Wäärlä -> Väärälästä).
Moni asia selittyisi Horn-suvun "läänityksillä" eli olisiko paikoilla yhteys "omistuksen" tai jotain muuta kautta?

[Jukka H]

On siellä Nummi-Pusulassa myös mm. Ankele, Hunsaa, Huoppi, Jakova, Kraami, Leppaa, Radus, Roso, Sierla, Sore, Takkoo, Teunu ja järvi nimeltä Valkerpyy (ei siis kylä). Kaikki nykysuomalaiselle tarkoituksettomia sanoja kuten myös Vörlö, joka sinänsä on niin suomen kielen mukainen kuin olla voi. (W:n käytöstä V-kirjaimen sijasta taidettiin oikeinkirjoituksessa luopua jo pitkälti yli sata vuotta sitten.)
Kielellisesti Värlä ja Vörlö eivät ole "samaa perhettä". Jälkimmäinen on "valmis" sana kuten vaikka porho, pörrö, jörö, mörkö jne. Värlä sen sijaan on melko varmasti Salon seudun murteen mukainen lyhennelmä pitemmästä paikkaa osoittavasta sanasta, joka hämäläisittäin olisi saattanut olla Väärälä tai Värelä, Värilä, mahdollisesti Värkkilä (Värklä).
Omien rajallisten havaintojeni mukaan Ruotsin Itämaan aateliset tyytyivät yleensä pitämään saamansa läänitykset saman nimisinä kuin miten ne olivat lahjakirjaan merkityt. Paikannimet ovat yleensä vanhempaa kerrostumaa kuin läänityskirjat.
Jukka H

[_eOw_]

Niinpä!
Oikein ja väärinkirjoituksesta: W ja V taisivat oikeastaan olla eri kirjain/äänne eli W enempi kuin "vee" ja V enempi "äffä".
Oli selitys mikä hyvänsä, niin se että Wärlä ja Wörlö (esiintyy myös muodossa Wörla, Wörlä <- SAY16-luvun alku) olisivat erikseen perustana sukunimelle Wörlander/We[u]rlander kahdessa suhteellisen lähekkäisessä paikassa (ilman mitään muuta yhteyttä?) ei tunnu loogiselta, joskin mahdolliselta, varsinkaan kun toinen (Wärlä-lähtöinen, 1650) on selvästi käytössäkin vanhempi?
Tuota mahdollista yhteyttä esim maanhallinnan pohjalta siis etsiskelen... olivat painannimet sitten yhteistä eli erillistä alkuperää. "Läänityksiä" varhaisempaan aikaan minäkin nimet miellän.
Nimet ja ihmiset, suvut tuntuvat kohtaavan, jolleivät periytyvän 1750-luvulla mahdollisesta erillisestä lähtökohdasta huolimatta?
Otsikon Horn-Jägerhorn syynä on Werlander-nimen ja [Jäger]horn-nimen kohtaaminen Espoossa 1700-luvun puolivälissä.
Mitään merkitsemätön W- nimi esiintyy Keski-Euroopassa ja voisi tukea muitakin lähtökohtia (ks http://www.genealogia.fi/genos/39/39_31.htm ).
Itse en nimestäni huolimatta ole perinyt kuin iiääiäi kautta Perniön Petter Werlanderi geenejä. Isosisäni isällä on varmasti 1800-luvun puolivälissä ollut jokin syy, jota voin vain arvailla, nimen uusiokäyttöön Hjortista "takaisin" We[u]rlanderiksi.