Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sukutietokantojemme tallentaminen jälkipolvien käyttöön
Arvoisat harrastelijasukututkijat!
Asiasta on varmaan keskusteltu ennenkin, mutta eipä lisäkeskustelu pahaa tee.
Me yli seitsemänkymppiset seniorisukututkijat olemme monet puuhastelleet harrastuksemme parissa vuosikymmeniä. Toisaalta olemme vanhin ikäluokka, joka on käyttänyt harrastukseensa tietokonetta, eli jokaisella meistä on, -laajempi tai suppeampi sukutietokanta tietokoneen kovalevyllä ja toivon mukaan vielä varmuuskopioituna jollakin muistitikuilla tai CD-rompuilla.
Lukuisa joukko meitä yhtä tai jopa kahta sukupolvea iäkkäämpiä, henkilöitä on uurastanut samalla tavalla, mutta tiedot on kerätty manuaalisesti ruutuvihkoihin tai mekaanisilla kirjoituskoneilla muistiinmerkittyinä. Valitettavan usein nuo aherruksen tulokset päätyvät roskalavalle, kun kuolleen sukututkijan jäämistöä selvitetään ja perillisiä eivät mummun tai papan sukuharrastukset kiinnosta (niistä ei saa rahaa). On tietysti niin, että ns. virallinen tieto, joka löytyy kirkonkirjoista, henkikirjoista, perukirjoista ja tuomiokirjoista, on jälkikäteen rekonstruoitavissa, mutta omakohtaiset haastattelut, muistelmat, vanhat valokuvat henkilötietoineen on ainaiseksi menettetty.
Ajatukseni olisi se, että meidän seniorisukututkijoiden keräämä materiaali pitää kerätä jälkipolviemme käyttöön. Oman aineiston luovutuksen tulevaisuuden sukututkijoille tulee tietysti olla vapaaehtoista, mutta itse olisin lukuisten muiden harrastuskolleegoiden tapaan valmis luovuttamaan tietoni, eli koko sukutietokantani esim. GEDCOM-tiedostona. Säilytystilaa muistitikuilla tai CD-rompulla talletettu tieto ei paljon tarvitse. Voi olla, ettei Kansallisarkisto ole kiinnostunut taltioimaan meidän tavallisten talllaajien sukutietokantoja, mutta Suomen Sukututkimusseura on vanha ja arvovaltainen yhteisö, joka voisi tallenteet arkistoida.
Onko ilmassa muunlaisia ajatuksia tutkimustulostemme jälkipolville säilytyksestä?
Kyseleepi Erkki Porista
Gecom-tiedostojen osalta löytyy onneksi jo ratkaisu, mutta muut aineistot ovat ongelmallisia. Tutkijoilla on esim. seurakuntien historiakirjoista kerättyjä sukupuita ja aineistoja, joissa ei ole tarkkoja lähdetietoja. Niiden muuntamisessa digitaaliseen muotoon ei ole ymmärtääkseni juuri kenelläkään intressiä. Jollei sitten paikallinen sukututkimusseura halua jakaa niiden kopioita halukkaille tai laittaa skannattuja aineistoja kotisivuilleen.
SSS:n sisarseuralla SFHS:llä (Swedish Finland Historical Society) on jo pitkään ollut palvelu, jossa tutkijat voivat tallentaa gedcom-tiedostojaan muiden tutkijoiden käyttöön. Ko. palvelu on nimeltään TALKO ja siinä on muistaakseni jo yli 1,5 miljoonaa henkilöä. Mm. Ruotsin ja Norjan SSS:t hoitavat gedcom-palvelunsa samalla alustalla (TNG), joten aineistot ovat turvallisissa käsissä ja palvelua pelaa kotimaisilla ja englanniksi.
Lisää tietoja (http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Talko_Help_File)
Suosittelen sinulle ja muille vastaavassa tilanteessa oleville gedcomin osalta yhteydenottoa TALKO:n vastuuhenkilöön (Hasse.Nygard*e-brev.nu).
t.
Pekka Valta
Kauniainen
Itse en ole ymmärtänyt sitä miksi jotkut sukututkijat tai -selvitäjät pitävät tietojaan jotenkin salaisina ja tekijänoikeuden alaisina. Toki, jos tutkimusta tekee rahanansaitsemismielessä, se voi olla jossakin määrin ymmärrettävää, mutta rikastuuko kukaan oikeasti tässä hommassa, tai tekeekö kukaan tätä ammatikseen?
Itse näen että tieto on yhteistä ja jaettavaa. Omaksi huvikseni olen omia jälkeläisiäni selvittänyt, enkä näe sitä liiketoiminnaksi. En aio julkaista yhtään mitään, mutta mielusti jaan selvityksiäni ja otan vastaan tietoa.
Kaippa se on joidenkin mielestä väärin. Ainakin joihinkin näin ajateleviin olen törmännyt. Mitä lienee ko. henkilöt tekevät tiedoillaan joita vievät mukanaan hautaansa? :confused:
Itse en ole ymmärtänyt sitä miksi jotkut sukututkijat tai -selvitäjät pitävät tietojaan jotenkin salaisina ja tekijänoikeuden alaisina. Toki, jos tutkimusta tekee rahanansaitsemismielessä, se voi olla jossakin määrin ymmärrettävää, mutta rikastuuko kukaan oikeasti tässä hommassa, tai tekeekö kukaan tätä ammatikseen?
Itse näen että tieto on yhteistä ja jaettavaa. Omaksi huvikseni olen omia jälkeläisiäni selvittänyt, enkä näe sitä liiketoiminnaksi. En aio julkaista yhtään mitään, mutta mielusti jaan selvityksiäni ja otan vastaan tietoa.
:confused:
Erilaisten "salailujen" selviä syitä saattaa olla parikin kappaletta. Jos tietokannassa on näitä Suomen tiukan tietosuojalain alaisia tietoja, niin niitä ei voi julkisesti esittää. Toinen syy saattaa olla tämä palsta. Jos joku "oikea" sukututkija pääsee tutustumaan tuotokseeni ja löytää sieltä virheen, hän aloittaa lähes välittömästi parjauskamppanjan. Jotkut kylläkin opastavat oikeille jäljille, kiitos heille.
Gecom-tiedostojen osalta löytyy onneksi jo ratkaisu, mutta muut aineistot ovat ongelmallisia.
SSS:n sisarseuralla SFHS:llä (Swedish Finland Historical Society) on jo pitkään ollut palvelu, jossa tutkijat voivat tallentaa gedcom-tiedostojaan muiden tutkijoiden käyttöön. Ko. palvelu on nimeltään TALKO ja siinä on muistaakseni jo yli 1,5 miljoonaa henkilöä. Mm. Ruotsin ja Norjan SSS:t hoitavat gedcom-palvelunsa samalla alustalla (TNG), joten aineistot ovat turvallisissa käsissä ja palvelua pelaa kotimaisilla ja englanniksi.
Kuulun itse tuohon aloittajan mainitsemaan ikäryhmään. En tietenkään soisi "tuotokseni" häviävän bitti-avaruuteen. Tämä ruotsalainen "Talko"-tietopankki ajatus tuntuu oivalliselta. Miten saataisiin vastaava "Talko" suomenkielisillekkin?
Onko toiminta loppunut 2010? Tietojen määrän päivitys ei ole sen jälkeen muuttunut?
...Kuulun itse tuohon aloittajan mainitsemaan ikäryhmään. En tietenkään soisi "tuotokseni" häviävän bitti-avaruuteen. Tämä ruotsalainen "Talko"-tietopankki ajatus tuntuu oivalliselta. Miten saataisiin vastaava "Talko" suomenkielisillekkin?...
Satun olemaan se joka on ollut luomassa puitteet Talko/Talkoo -tietokannalle ja joka on se joka siirtää kantaan tutkijoiden aineistoja sitä mukaa kun halutaan mukaan yhteistoimintaan - eli ottamaan osaa tähän talkooseen. En ole ruotsalainen - olen sattumoisin ruotsinkielinen suomalainen.
Missään ei ole määritelty että Talko olisi "ruotsinkielisten" tietopankki - tietokannan rajapintakin on aina ollut kolmikielinen: oletuskieli englanti, ruotsi, suomi. Ainoa varsinainen rajoitus on että aineiston pitää joteenkin liittyä Suomeen. En oikein ymmärrä mistä syystä joku edes voi kuvitella että olisi rajoitus "ruotsinkielisille" tai "suomenkielisille" tällaisessa asiassa. Talko on meille sukututkijoille - Alussa lähdin liikkeelle kutsumalla Pohjanmaan sukututkijoita ja sellaisia siirtolaisten jälkeläisiä joihin minulla on ja oli yhteyksiä. Jostainhan on alettava. Samalla aloitin aika rauhallisesti koska pelkäsin että tulisi ongelmaa liian suuren aineiston kanssa - eli ilman suurta markkinointia. Lisäksi ohjelmiston kehittäjä ei siihen aikaan ollut kokemusta näin suuresta aineistosta, eli oli aloitettava hissukseen.
Se että tietokanta on SFHS:n sateenvarjon alla on enemmän pieni "henkivakuutus" siitä että aineisto jää olemaan jos jostain syystä poistuisin elävien kirjoista ns. ilman ennakkovaroituksia niin etten voisi siirtää kannan täysin toisten hallintaan. Tietokanta sijaitsee fyysisesti Suomessa, tällä hetkellä Seuran (hiukan hitaassa) virtualipalvelimessa, siis ei missään Geni:n tai vastaavissa kaupallisissa palveluissa.
Toteaisin vielä että osaanottamaan pääsee lähettämällä oman tutkimuksensa Gedcom (ansi/windows 5.5 muotoisena) tiedostona meikäläiselle. Paluupostissa tulee henkilökohtainen salasayhdistelmä. Tietokanta ei ole yleisessä jakelussa eikä Google tms. pääse indeksoimaan siellä olevia aineistoja. Mukaantulo ja osaanotto on normaalisti hyväksytty mikäli uudella aineistolla todellakin kasvattaa tietokannan aineistoa - eli kääntäen - lähettämällä pelkästään verkosta imettyä jonkun toisen gedcom aineistoa ei välttämättä pääse "sisään". Tietokanta on talkoo -pohjalla tehty, eli talkooseen osaallistumalla pääsee nauttimaan yhteisistä "antimista".
Jos haluatte osaallistua niin toivoisin siinä ymmärtämystä että aineistoa siirretään tietokantaan "vapaa-ajallani" eli se ei aina onnistu per heti johtuen siitä että on muutakin tekemistä.
Kaikkien osaallistujen on muistettava että Talko/Talkoo -kanta sisältää kokoelmia sukututkijoiden aineistoja virheineen, hypoteeseineen. Jokaisen tulee varmistua siitä onko ko. sukututkijan päätelmä oikein. Tiedolla voi olla lähdetieto tai sitten se puuttuu - mutta ainakin tieto antaa hypoteesin jota seuraamalla voi ainakin parantaa tietoja. - Tästä syystä osaallistujat lähettävät aika ajoin uusia versiot gedcomistaan tietokantaan - joilla sitten korvataan aikaisempi aineisto.
Yhteydenottoa sähköpostilla hasse.nygard[at]e-brev.nu - sinnekin voi lähettää gedcomtiedostojaan ja aloittaa prosessin omalta osaltaan. Yhteyttä voi ottaa myös yksityisviestillä.
Olisin iloinen jos osaanottajien yhteinen Talko/Talkoo tietokanta-aineisto kelpaisi muillekin.
Onko toiminta loppunut 2010? Tietojen määrän päivitys ei ole sen jälkeen muuttunut?
Ei - sitä mukaa kun aineista on vastaanotettu sitä on lisätty. Helmikuun aikana lisäsin muutaman isonkin gedcomaineiston ja tällä hetkellä on vissiin pari kolme "työjonossa". Osaallistujat ovat saaneet salasanojaan mutta aineistot ovat tarkistusprosessissa.
Myönnän että julkinen tiedotus uusista aineistosta usein jää tekemättä. Tällä hetkellä SQL ilmoittaa 2,057,089 henkiltietuetta.
Hasse
Kiitän asiasta kommentteja kirjoittaneita. Omalta osaltani lisäisin seuraavaa.
Tarkoitukseni on, että harrastelijasukututkijoiden tiedot tallennettaisiin jälkipolvien käyttöön. Kysymyksessä ei olisi sukuseuroille tai vastaaville sukututkimusta ammatikseen tekevien ammattisukututkijoiden "leivän kaventaminen. Jokainen tutkikoon itse sukunsa ja jos ei osaa tai aika ei riitä, teettäköön homman alan spesialistilla. Eli tietojen saanti tuosta jättiläissukutietokannasta olisi hyvin rajoitettua ja henkilösuojapykälät pitää tarkoin pitää ohjenuorana.
Tänään postissa tuli Aalto University Magazine-lehti. Siinä yhtenä artikkelina oli menetelmien kehittäminen tämäntapaisten jättiläistietokantojen järkevään, tietokoneavusteiseen analysointiin. Casena oli ihmisten genomi. Tulevaisuudessa vastasyntyneen genomi voidaan nopeasti ja halvalla selvittää. Asiaan liittyvät moraaliset ja eettiset ongelmat jätän moraalifilosofien, teologien ja muiden minua viisaampien pohdittavaksi. Artikkelin lähestymistapa oli praktinen, eli kun riittävästi genomitietoa lukuisista ihmisistä on koossa, voidaan vastasyntyneelle tehdä ennuste hänen tautiriskeistään ja muista lääketieteellisistä ongelmista, jotka häntä voivat kohdata elämänsä taipaleella.
Mieleen juolahti, että täysin samaa lähestymistapaa voisivat tulevaisuuden sukututkijat käyttää, kun tietotekniikka mahdollistaa jättiläismäisen sukutietokantaverkoston analysoinnin. Jokaisella sukututkijalla, taitavimmallakin, on takuuvarmasti virhetulkintoja sukutietokannassaan. Mutta yksittäisten tietokantojen vertailu jollakin "sumean logiikan" menetelmällä älykkään analysointitekniikan avulla oikaisisi yksittäisiä tulkintavirheitä.
Tällaisia miettii Erkki Porista
Tervehdys Erkki,
Kyselyitä tästä perinnön jakaamisesta tulee Suomen Sukututkimusseuralle vähän väliä. Seura tutkii nk. suomikanta työryhmässä miten tämä asia voidaan järjestää järkevästi siten että niin yksittäisen sukututkijan dataa että monien yhdistysten sukututkimusdataa voidaan pelastaa jälkipolville rikkomatta nykyiset yksitysyyden suojaavat lait ja asetukset.
Tavoite on tietenkin ensisijaisesti että jo tutkitttu data on tallessa, eikä tarvitse tutkia uudestaan, toisesksi sitä että miten ko. dataa julkaistaan ja miten sitä voi jakaa niin nykyisille että tuleville sukututkijoille.
Hassen ehdottama Tako/Talkoo tietokanta on yksi tie, tämä toki vaatii että tuleva käyttäjä luovuttaa jotain tietoja tietokantaan ennenkun hän pääsee käsiksi muiden luovuttamiin tietoihiin.
Suomen Sukututkimusseuran tavoite on että tieedot ovat tallessa ja jalostuu sitä mukaa kun tietämys lisääntyy, eli ajanmyöta suomitietokannasta syntyy HisKi tapainen tietokanta missä henkilöt ovat linkittynä vanhempiinsa ja myöskin lapsiinsa.
Työryhmällä on seuraava kokous 18/3-2014 missä päätetään jatkotutkimuksista.
Tässä vaiheessa ehdotan että GEDCOM tiedostot voisi toimittaa niin Talko/Talkoo ryhmälle että Sukututkimusseuralle.
Lasse Holm
Arvoisat harrastelijasukututkijat!
....Lukuisa joukko meitä yhtä tai jopa kahta sukupolvea iäkkäämpiä, henkilöitä on uurastanut samalla tavalla, mutta tiedot on kerätty manuaalisesti ruutuvihkoihin tai mekaanisilla kirjoituskoneilla muistiinmerkittyinä. Valitettavan usein nuo aherruksen tulokset päätyvät roskalavalle, kun kuolleen sukututkijan jäämistöä selvitetään ja perillisiä eivät mummun tai papan sukuharrastukset kiinnosta ...
...omakohtaiset haastattelut, muistelmat, vanhat valokuvat henkilötietoineen on ainaiseksi menettetty.
...
Kyseleepi Erkki Porista
Ennen kuin yhtään "lasta menee pesuveden mukana" olisi varmaan hyvä jokaisen sukututkimusta tasolla tai toisella tekevän selvästi MERKITÄ asiakirjamateriaalinsa ei-hävitettäväksi ja säilyttää niitä tietyssä ja jälkipolville tiedotetussa paikassa, hyvälaatuisissa (ns. oikeaoppisissa) laatikoissa ja mapeissa ja kansioissa. Jokaiseen opukseen kannattaa merkitä lyhyesti, mitä sukua, tapahtumaa tai taloa jne. se käsittelee.
Lähtömme täältä voi olla nopea ja yllättävä, mutta materiaalin helppo löytäminen ratkaisee. Kuulostaa ehkä naiivilta, mutta yksi sukutukimukselle omistettu hyllykomero ei paljon tilaa vie. Hankin juuri itselleni "historia"-komeron (35 cm syvä on kätevä), vaikka materiaalia on melko vähän. Sinne sujahtavat kohta valokuvat ja negatiivitkin, jahka ne on saatu skannattua.
Yhden kuolinpesän runsaan materiaalin (ei sukututkimusta!) selvittäminen viime vuonna opetti aika paljon!
Pääsin Hassen suosiollisella avustuksella tutustumaan Talko tietokantaan. Se lienee juuri sellainen, mitä tässä ketjussa etsitään.
Yksi kannan ongelmista on kuitenkin sen ylläpito. En ehtinyt tutustumaan tarkemmin, kun en ollut koneen vieressä kutsuviestin tullessa, mutta oletan sen ylläpidon vaativan paljon työtä. Järjestelmässä on mm. hyvä hakutoiminto.
Lähteitä en huomannut merkityksi, ainakaan niihin tietoihin joita ehdin katselemaan. Tämä olisi aika tärkeä tieto, asian oikeellisuuden tarkistamiseksi. Tosin joskus ilman lähdetietoakin oleva tieto saattaa antaa vinkin tiedon tarkistamiseksi.
En tiedä onko Gedcom rakenteessa kenttää johon tutkija voisi itse merkitä oman arvionsa tiedon oikeellisuudesta. Käyttämässäni ohjelmassa sellainen tieto on.
Jos gedcomien tiedot yhdistetään, tietojen toiston ehkäisy pitäisi jotenkin järjestää. En ainakaan huomannut samojen nimien toistoa. Tämä lienee se yksi vaikeimmista osista hoitaa, koska sama henkilö sattaa olla eri nimellä eri lähteissa.
Ilmeisesti yksinkertaisin tapa on säilöä kukin gedcom tietokanta omanaan ja kohdistaa haku niihin kaikkiin. Ehkä näin on tehtykkin?
Hassen ehdottama Tako/Talkoo tietokanta on yksi tie, tämä toki vaatii että tuleva käyttäjä luovuttaa jotain tietoja tietokantaan ennenkun hän pääsee käsiksi muiden luovuttamiin tietoihiin.
Mielestäni tämä on hyvä tapa toimia. Ei kai tällaisen tietokannan olekkaan tarkoitus viedä etsimisen ja löytämisen iloa. Hiski hoitaa tuon alkuun pääsy kynnyksen helpotuksen.
Olin hieman mukana digihakemiston luomisessa. Kun alkuvaihe oli ohitettu ja se oli tullut tunnetummaksi, alkoi tulla vaatimuksia tietojen tarkemmasta luomisesta jne. Sinne on vapaa pääsy kaikilla. Mutta kaikki eivät tajua, ettei ilmaista lounasta ole. Sen aina joku maksaa ja siihen voi kukin osallistua omalla talkoo osuudella.
Matti Lund
18.03.14, 11:22
Oli kanta mikä hyvänsä mielestäni kaiken A ja O on se, ettei sisälläolevien tietojen korjaus ole työläs tai muuten päivittävästä käyttäjästä hankalalta tuntuva prosessi, jonka takia kannan vanhojen tietojen korjailu eli korjaamattomuus muodostuisi sen ns. akilleenkantapääksi.
Jos kanta on SQL -kanta, siis arkkitehtuuriltaan relaatiokanta, sen keskeinen pointti on nimenomaan tämä, eli että tietojen korjaamiseen tarvitaan aina vähin mahdollinen määrä uusia tai korjaavia syötteitä, jos kanta on suunniteltu "oikein". Sukututkimuskantoja on valitettavasti vaikea suunnitella niin optimaalisesti. Lisäksi saattaa olla hankalaa ajaa kantaa käyttäviä sellaisia presentaatioita vähän väliä uusiksi, jotka eivät toimi "on-line" kannan kanssa, eli vaikka kantaa hyvin korjattaisiin, monissa nettipresentaatioissa "jäisivät helposti möllöttämään" edelleen ne virheet, jotka kannasta on jo korjattu.
Taas jos kantaan syötetään keskenään kilpailevia tietoja, on sikäli sangen arveluttavaa, että jos tietojen lähdettä ei ole ilmoitettu (kannan suppean rakenteen, ad-hoc presentaation niukkuuden tai resurssin rajoitteen takia), kaikkien keskenään kilpailevien tietojen arvo muuttuu kannan käyttäjän näkökulmasta keskenään ristiriitaisiksi luuloiksi, vaikka yksi ehdotuksista saattaa olla todistettu tieto ja painii siis täysin omassa kastissaan. Tämä todistettu tieto ei ole tällaisessa tapauksessa arvoisessaan seurassa.
Valintatilanne on näissä tapauksissa kummallinen, kun kysymyksessä on epäkriittinen sukututkimuksen harrastaja, mitä useimmat kuitenkin ovat:
On taipumusta valita joukosta mieluusti virheellinen tieto ja jättää se tarkistamatta ja sitten mieluusti sitä levittää.
Jostain syystä on taipumus karsastaa todistetusti oikeaa tietoa (kun siis ei ole tietoa tästä todistelusta tai löydetty todistelu ei avaudu harrastajan puutteellisen ymmärryksen takia), ehkä siksi, että se saattaa olla joukosta koruttomin ja vähiten hohtava?
terv Matti Lund
Itse, ehkä vähän nuoremman sukupolven tutkijana ehdottaisin sitä, että vanhemmat tutkijat jo hyvissä ajoin alkaisivat sytyttää harrastuksen kipinää esim. lapsenlapsille, ja siirtää sitäkautta tietoa eteenpäin. Ehkä sitten joku heistä korjaa arkistot talteen ja jatkaa hommaa. Itse olen törmännyt siihen, että esim. omien vanhempieni kiinnostus ja tietämys edeltävistä sukupolvista on lähes nolla ja sitten kun osaa vähän kaivella, niin asioita alkaa muistua mieleen. Ilmeisesti monellakin suvulla on pelko, että mitä sieltä löytyy, vaikka nyt jo eletäänkin vuotta 2014.
Se, että tietoja pihdataan taloudellisista/kaupallisista syistä, lienee melko turhaa. Onko kukaan tavannut ketään, joka olisi lyönyt rahoiksi omalla tai toisen tutkimuksella?
Yksi kannan ongelmista on kuitenkin sen ylläpito. En ehtinyt tutustumaan tarkemmin, kun en ollut koneen vieressä kutsuviestin tullessa, mutta oletan sen ylläpidon vaativan paljon työtä. Järjestelmässä on mm. hyvä hakutoiminto.
Niinkuin Talko/Talkoo kannan ylläpito on tällä hetkellä vastaanotettu gedcom -aineisto siirretään pienen tarkistuksen jälkeen kantaan omaksi kokoelmaksi - eli mitään yhdistämistä muuhun aineistoon ei tehdä vaan tutkijan aineisto on siellä sellaisenaan. Useimmiten aineiston lataus käy siht' nopeasti. Tosin on sellaisia aineistoja joihin tarvitaan aineiston eriasteista läpikäyntiä.
Lähteitä en huomannut merkityksi, ainakaan niihin tietoihin joita ehdin katselemaan. Tämä olisi aika tärkeä tieto, asian oikeellisuuden tarkistamiseksi. Tosin joskus ilman lähdetietoakin oleva tieto saattaa antaa vinkin tiedon tarkistamiseksi.
Jäsenten aineistot ovat eritasoisia lähdemerkintöjen osalta. Jos lähdemerkintä puuttuu kannattaa ottaa yhteyttä aineiston luovuttaneeseen tai ainakin tarkistamaan primäärilähteistä.
En tiedä onko Gedcom rakenteessa kenttää johon tutkija voisi itse merkitä oman arvionsa tiedon oikeellisuudesta. Käyttämässäni ohjelmassa sellainen tieto on.
Ei tietääkseni ole.
Jos gedcomien tiedot yhdistetään, tietojen toiston ehkäisy pitäisi jotenkin järjestää. En ainakaan huomannut samojen nimien toistoa. Tämä lienee se yksi vaikeimmista osista hoitaa, koska sama henkilö sattaa olla eri nimellä eri lähteissa.
Talko/Talkoossa on lähdetty siitä ettei yhdistetä. Tutkijan aineiston on kannassa yhtenä kokoelmana. Kokoelman sisältöä voi myöhemmin vaihtaa kun tutkijalta on tullut uusi parannettu versio.
Ilmeisesti yksinkertaisin tapa on säilöä kukin gedcom tietokanta omanaan ja kohdistaa haku niihin kaikkiin. Ehkä näin on tehtykkin?
On
- Hasse
sukutut642
18.03.14, 14:50
Jos olen ymmärtänyt asian oikein, gedcomissa tulee pieni ongelma. Nimittäin se on helppo tehdä esim. omista tai vaikkapa vaimon esipolvista, mutta kun tietokannassa on paljon muutakin. Minulla on kaikkiaan yli 13000 henkilöä, joista reilut 5000 on suoranaisia esipolvia, mutta loput elikkä yli puolet on sitten muita sukuun liittyviä esim. puolisoiden sisaruksia, heidän puolisoitaan, puolisoiden vanhempia yms. Miksi näin? Siksi että olen pyrkinyt selvittämään entisen kotipaikkakuntani ristiinnaimisia ja moninkertaisia sukusuhteita. Ja niitä totisesti on löytynyt.
Siis miten ihmeessä tästä saadaan yksi gedcom? Vai olenko käsittänyt taas väärin? Käytän Sukujuttuja.
Terv.AA
Kyllä mielestäni siinäkin softassa pystyy tekemään gedcomin ihan kaikista....
Juha
Itse en ole ymmärtänyt sitä miksi jotkut sukututkijat tai -selvitäjät pitävät tietojaan jotenkin salaisina ja tekijänoikeuden alaisina. Toki, jos tutkimusta tekee rahanansaitsemismielessä, se voi olla jossakin määrin ymmärrettävää, mutta rikastuuko kukaan oikeasti tässä hommassa, tai tekeekö kukaan tätä ammatikseen?
Itse näen että tieto on yhteistä ja jaettavaa. Omaksi huvikseni olen omia jälkeläisiäni selvittänyt, enkä näe sitä liiketoiminnaksi. En aio julkaista yhtään mitään, mutta mielusti jaan selvityksiäni ja otan vastaan tietoa.
Kaippa se on joidenkin mielestä väärin. Ainakin joihinkin näin ajateleviin olen törmännyt. Mitä lienee ko. henkilöt tekevät tiedoillaan joita vievät mukanaan hautaansa? :confused:
Luvin tuon ajatuksesi siitä,että miksi pitää sukutiedot pitää salassa ja viedä ne hautaan mukanaan.Todellakin,mitä ne tiedot siellä haudassa tekee, joku ne täällä mailmassa saattaa tarvitakin.
Asun maaseudulla pikkupaikkakunalla, ja täällä vanhempaan aikaan menivät naimisiin melko lähisukulaistensa kesken.Usein tietämättä että olivat sukua.
Juuri siksi on hyvä tietää suvuistaan ja sukuja vaivanneista taudeistakin jopa jos sekin on mahdollista.
Tuskin kukaan haluaa rahallisesti hyötyä sukututkimuksesta,ainakaan tämmöinen harrastelija.Ammatti sukututkijat ovat erikseen ja tekevät vaitiolo lupauksen, koska ovat ammatissa ja tutkivat asioita jotka ovat henkilökohtaisia..
Kyllä mielestäni siinäkin softassa pystyy tekemään gedcomin ihan kaikista....<- lainaus Juhalta.
Kaikki tietokannat voinee purkaa "korteiksi" ja koota uuteen järjestykseen jopa tunnetut relaatiot (riippuvuudet, yhteiset tiedot) huomioiden. Lajittelu uusiksi vaikka syntymävuoden ja "on lähellä Perähikiää" tiedon perusteella menee koneellisesti nopeamminkin. Datapakettina vaikkapa Gedcom on ihan sopiva ja varmasti mahdollinen. Jopa aik. mainitut "kilpailevat tiedot" voi listata rinnakkain ja eikun valitsemaan. Vahvin (oikein) relaatio lienee ainkin lähellä "manuaalista" päättelyä. Järjestelmällinen, koneellinen riippuvuuksien analysointi (korrelaatioanalyysi) tyypillisesti jopa paljastaa noita "miksen minä sitä huomannut" tapauksia. Eikun tietokantoja kasaamaan ja riippuvuuksia hakemaan...:eek:
sukutut642
21.03.14, 13:04
Lainaus: "kaikki tietokannat voinee purkaa korteiksi ja koota uuteen järjestykseen"
Vaikka minulla on yliopistosta loppututkinto, olen varmaankin keskimääräistä tyhmempi, koska en ymmärrä edellistä lausetta. Toisaalta en piittaa pätkääkään siitä, mitä minusta ajatellaan. Kuitenkin olisi todella mukavaa, jos joku voisi selkokielellä kertoa, mitä asialla tarkoitetaan. Ja miten gedcom tehdään isosta monimutkaisesta sukurykelmästä.
...Ja miten gedcom tehdään isosta monimutkaisesta sukurykelmästä.
Kuten Juha tuossa aiemmin kirjoitti - sukututkimusohjelmissa on mahdollisuus tallentaa aineistoa gedcom siirtomuotoon. En koskaan ostaisi sukututkimusohjelmaa jollei siinä olisi hyvä gedcom -käsittelytoiminto. Jokaisessa käyttämässäni ohjelmassa löytyy mahdollisuus:
tallentaa (kaikki yhdeksi) gedcom -tiedostoksi - jolloin kaikki ohjelmaan/rekisteriin syötetyt siirretään gedcom muotoon
tallentaa ainoastaan merkityt gedcomtiedostoksi
tallentaa ainoastaan ei-merkityt gedcomtiedostoksi
Nyt valitettavasti en itse käytä Sukujutut -ohjelmaa mutta ohjeessa sivulla http://www.sukujutut.fi/opas/Atk-opas.pdf näkyy yhtenä valintana "Kaikki"... Kertokaa Sukujutut -tuntijat - onko asia niin että sitä valitsemalla saa jatkossa tallennettua kaikki rekisterissäolevat yhteen gedcomtiedostoon?
Ohjeista löytynee apu tällaisiin tarpeisiin.
Lainaus: "kaikki tietokannat voinee purkaa korteiksi ja koota uuteen järjestykseen"
.... Ja miten gedcom tehdään isosta monimutkaisesta sukurykelmästä.
No joo - tarkoitin yleisesti ottaen sitä, että jos tiedot voi kirjoittaa (tulostaa) vaikkapa arkistokorteille eli on olemassa tietokanta, niin sitä voi varmasti muuttaa mihin tahansa tietokantaohjelmaan tai muotoon sopivaksi.
Se miten homma käytännössä hoituu ja Gedcom-muotoon asettuu on asia erikseen. Tieto itsessään ei ole tietokantariippuvaista - tai jos on, niin muutetaan määrityksiä.... http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukututkimusohjelma
Tervehdys!
Hyvin onnistuu ged.com tiedoston tekeminen Sukujutut sovelluksesta siten että kaikki tallennetut tulee mukaan. Siirsin win 7:sta uudelle koneelle win 8:iin ged.comina koko homman, oli helppo juttu.
Terveisin Eila
ristojohannes
21.03.14, 17:36
Minun täytyy paljastaa tyhmyyteni gedcomista. En minä sitä ole tarvinnut.
Kaksi (varmuuden vuoksi) muistitikkua on minun gedcomini.
Näin olen siirtänyt tiedostoni xp:stä Vistaan ja viimeksi W 7:ään ja näin teen jos joudun käyttöjärjestelmää vielä vaihtamaan
Tietenkin olen Sukujutut-ohjelman asentanut ensin asennuslevyllä uuteen koneeseen.
Muistitikuilla on tietoni jälkeläisille, tällä hetkellä 144000 sielua, jos heitä jostain syystä rupeaa kiinnostamaan asia.
Muutamia asioita tiedoksi koskien sukututkimusohjelmia ja GEDCOM standardia siirtotiedostona.
1. Suurin osa ohjelmista ei noudata määrityksiä täydellisesti, tiedän vain kaksi jotka noudattaa lähes täydellisesti.
2. Suurin osa ohjelmista on tehnyt omia sovelluksia standardista jotka pohjautuu useimmiten erityispirteisiin joka vallitsee ohjelmantekijän omaan maan käytäntöön, tämä tarkoittaa että samasta ohjelmasta useimmiten voi siirtää tiedot toiseen samaa ohjelmaa käyttävän ohjelmaan, mutta muihiin ohjelmiin siirto voi olla ongelmallista
3. Koska en ole päässyt testaamaan kaikkia ohjelmia, en voi muuta kun kertoa pahimmat tapaukset.
4. Genus ohjelman GEDCOM tiedosto on hyvin puutteellinen, siinä voi hävitä useat suhteet kuten aviot ja ylipäänsä mihin perheeseen kuuluu. Sukuohjelmiston gedcom tiedostoa en ole päässyt testaamaan koskaanm utta jos joku haluaa että sen teen niin toimittakoon sellaisen. Sukujutut joka tietääkseni on ainut kotomainen sukututkimusohjelma jolla vielä on tuki ja kehitetään tekee myöskin virheitä GEDCOM siirrossa, mutta hyvä sukututkimusohjelma tunnistaa niitä ja osaa korjata.
Koska suurin osa meidän suomen käyttäjistä haluaa ohjelmansa suomeksi niin en maininnut noita muita ohjelmia, niistä saa tietoja kyselemällä minulta.
Nämä vain tiedoksi, että ei oikeastaan ole olemassa täysin varma tapa siirtää sukututkimustiedot koneellisesti toiseen ohjelmaan, jotkut vastaanottavat ohjelmat osaavat korjata siirtotiedoston virheet, mutta kaikki ei sitä osaa.
Lasse Holm
Muistin virkistämiseksi, gedcom standardi löytyy täältä, tosin DRAFT>luonnos:
www.phpgedview.net/ged551-5.pdf (http://www.phpgedview.net/ged551-5.pdf)
Sivulla 54 alkaa "NAME_PERSONAL:=" määritelmä. Tähän perustuen voisi esim. luoda suomalaisen suosituksen patronoomien käytöstä.
Ehkä koko standardi kannattaisi kääntää suomeksi. Se voisi helpottaa keskustelua aiheesta.
Yksi yleisempiä siirtovirheitä on marraskuun vaihtuminen maaliskuuksi. Kannattaa muuntaa siirrettävät kuukaudet englanniksi, jos mahdollista.
Lisätty Talko -tietokantaan
kokoelma Patrik Miekk-oja (http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Miekk-oja,_Patrik)
kokoelma Kristel Larsen (http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Larsen,_Kristel)
Pekka Hiltunen
22.03.14, 13:38
Muistin virkistämiseksi, gedcom standardi löytyy täältä, tosin DRAFT>luonnos:
www.phpgedview.net/ged551-5.pdf (http://www.phpgedview.net/ged551-5.pdf)
Sivulla 54 alkaa "NAME_PERSONAL:=" määritelmä. Tähän perustuen voisi esim. luoda suomalaisen suosituksen patronoomien käytöstä.
Ehkä koko standardi kannattaisi kääntää suomeksi. Se voisi helpottaa keskustelua aiheesta.
Yksi yleisempiä siirtovirheitä on marraskuun vaihtuminen maaliskuuksi. Kannattaa muuntaa siirrettävät kuukaudet englanniksi, jos mahdollista.
Täytyisi näköjään opiskella se ohjelmointikieli, jolla ohjelma on luotu ja sitten kääntää suomeksi, jos osaa. Sukujutut-ohjelma muistaakseni nielee 3-numeroiset syntymävuodet, mutta kokeillessani jotain ilmaista sukututkimusohjelmaa (tai tunetun ohjelman kevennettyä kokeiluversiota) tuli pulmia vuoden 1000 edellä syntyneitten kohdalla ja monin paikoin muuallakin.
Aiemmassa kommentissa mainitaan marraskuun sekoittuvan maaliskuun kanssa. Kuinka tämä voi olla mahdolista? ilmaistaanko syntymä- tai kuolinvuodet englannin kielisessä versiossa sanalisesti? Tuli tässä vain mieleen sekin, että marraskuun järjestysluku kymmenlukujärjestelmässä on 11, kun maaliskun järjestysluku on sama 11 binaarijärjestelmässä...
Koneella on kaikki informaatio "binaarilukuina", koska virtapiiri on joko kiinni eli 1 tai auki eli 0. ASCII perustuu kait 16-lukujärjestelmään, siis oteaan isot kirjaimet akkosjärjestyksessä käyttöön, kun 10 ylitetään 16:een saakka. Tästä tietenkin päästään helposti 2-kantaisella logaritmilla binaarijärjestelmään. On aika soppa edessä niillä, jotka ovat menneet kirjaamaan s.a:n esim. muodossa 03.07.1854 tai 03071854; ruotsalaiset kirjaavat taas esim. 18540703. Englanin kielisissä nettisukupolvissa näkyy esim. 1st September 1673 ta 3th October 1009. Mitenkähän Gedcom tämmöisen nielee?
Kukaan ei jaksa lukea saati sirtää tiedostoihin kymenen tuhennan henkilön tietoja, jotka on printattu yhdeksi taulustoksi, sidottu nippuun ja viety vintille varastoon. Kanatan lämpimästi standardin kääntämistä selväksi suomeksi ja vielä niin, että vain tietokone-experteille tai nörteille suunnatut osat ilmaistaan selkokielelä. Sukujutut-ohjelmalta voisi myös odottaa ohjelmapäivitystä, jossa Gedcom olisi yleisemmin käytetyn, "kansainvälisen" standardin muotoinen.
PH
No joo.. Tyypillisesti nuo tuotujen päiväysten ja muukin ongelmatiikka on merkistöongelma. Muistaakseni gedcom oli ainakin akujaa jenkkien ASCII-merkistöä. Ääkköset siinä katosivat.. Taitaa gedcom olla oikeastaan vaan määritelmä nimike->tietokenttä -luettelo. Vuosiluvut (lukuina) ovat jonkinlainen ongelma Exelissäkin (asetuksista ja automatiikasta riippuen), siellä päiväys on päivien lukumäärä jostakin alkaen. Niin ja muistattehan kun "maailma sekosi" 2000-lukuun siirryttäessä.
Itse tietokantakin voi olla ihan ok, mutta päälle rakennettu haku/luku ohjelma sitten näyttää mitä sattuu. Kääntäminen loppujenlopuksi ei ehkä...
Joidenkin asioiden kanssa on vain elettävä.
Gedcom-standardin mukainen päiväys esim. tälle päivälle on: 22 MAR 2014 (kuukausi engl. kielen mukainen 3-kirjaiminen lyhenne), jonka pitäisi olla riippumaton käytetyn ohjelman sisäisestä käytännöstä saati omien raporttien mukaisesta ilmaisusta.
Minun käyttämässäni yli 20 vuotta vanhassa Brother's Keeperissä pitää ennen GEDCOMin tekoa vaihtaa päiväysmuoto, jotta se on luettavissa varmasti oikein muilla ohjelmilla :eek:
:) Jaska
Gedcom-standardin mukainen päiväys esim. tälle päivälle on: 22 MAR 2014 (kuukausi engl. kielen mukainen 3-kirjaiminen
---
:) Jaska
Ja "sukuohjelma" viisaine suomennoksineen lukee tuon MAR=marraskuu. Kaikenkaikkiaan tietokanta ja sitä "käsittelevä" tiedonhaku/-visualisointiohjelma ovat eri asia. Oikein määritellystä tietokannasta huono ohjelma tekee huonon (tulosteen). Huonosti määritellystä tietokannasta ei vääntämälläkään saa hyvää tulosta... eihän!
Lisätty skandikorjattu kokoelma Talko -tietokantaan
kokoelma Karl Molander (http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Molander,_Karl)
- Hasse
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.