Ruodutusluettelojen tarkoitus

[TimoT]

Millä perusteella nimet kerättiin ruodutusluetteloihin?

Minulla on kaksi tilaa vuosina 1620-1643 Hämeen rykmentin alueella:
- tila A on aatelin rälssiä, siellä ei näyttäisi asuvan henkikirjojen mukaan kukaan, mutta maakirjojen mukaan se ei ole autio, vaan haltija on hoitanut kaikki velvoitteensa säntillisesti, ruodusluetteloon on merkitty tilan haltija,
- tila B on kruunutila, sijaitsee naapurikylässä, siellä asutaan henkirjojen mukaan, omistaja on saman niminen kuin tilalla A ja hänet on merkitty ruodutusluetteloihin yhtenä nimenä muiden joukossa.

Voiko tilan A rälssilampuoti ja tilan B omistaja olla sama henkilö?

[Matti Lund]

Millä perusteella nimet kerättiin ruodutusluetteloihin?

Minulla on kaksi tilaa vuosina 1620-1643 Hämeen rykmentin alueella:
- tila A on aatelin rälssiä, siellä ei näyttäisi asuvan henkikirjojen mukaan kukaan, mutta maakirjojen mukaan se ei ole autio, vaan haltija on hoitanut kaikki velvoitteensa säntillisesti, ruodusluetteloon on merkitty tilan haltija,
- tila B on kruunutila, sijaitsee naapurikylässä, siellä asutaan henkirjojen mukaan, omistaja on saman niminen kuin tilalla A ja hänet on merkitty ruodutusluetteloihin yhtenä nimenä muiden joukossa.

Voiko tilan A rälssilampuoti ja tilan B omistaja olla sama henkilö?

Perusteet jonkin verran vaihtelivat luetteloittain, pääperuste on yleensä ilmoitettu luettelon otsikkotekstissä.

Suurin osa ruodutusluetteloista on jonkinlaisia savuluetteloita, joihin talon isännät on kirjattu ruoduittain, siis ruotutaloittain, joskus niin aivan siksokinkin. Joskus luettelo kattaa vain sillä hetkellä veroa maksaneet talot, toisinaan luettelon lopussa ovat erikseen ruotutaloihin kuuluneet veroautiot ja verovapautta nauttivat uudistalot tai verovapaudella ylösotetut talot. Niihin on kirjattu yleensä kunkin ruodun silloinen nihti eli ruotusotamies itse taloluetteloon ja vielä erikseen ruotunihtiluetteloon.

Silloin tällöin ruodutusluettelot ovat suoranaisia "väenottoluetteloita", joissa nimien ikä ja kunto on ilmoitettu lähinnä väenottokelpoisuuden kannalta.

Jos maakirjan ja ruodutusluetteloitten tietojen välillä on eroavuutta, suurin syy on siinä, että ruodutusluettelo on "reaaliaikainen" vuositasolla, kun taas 1600 -luvulla törmätään silloin tällöin siellä täällä siihen, että maakirjojen tietoja ei ole päivitetty pitkiin aikoihin tai vain osa muuttuneista tiedoista on päivitetty "ajan tasalle".

Siis jos jokin talo on ilmoitettu vuonna n veroautioksi ruodutusluettelossa, muttei maakirjassa, yleensä on katsottava, että maakirja on jätetty päivittämättä vuonna n. Jos talon manttaalimäärässä on eroavuutta, tarkoittaa se sitä, ettei veromuutosta ole päivitetty maakirjaan. On paljon väliaikaisia verovähennyksiä, joita maakirjoihin ei ole päivitetty, mutta myös pysyviä muutoksia, joita ei ole pitkiin aikoihin päivitetty maakirjoihin.

Ruodutusluettelo on siis muuten luotettavampi, koska se on ajantasaisempi kuin maakirja, mutta aina ruodutusluettelossa oleva isännän nimi ei ole se henkilö, jolla on talon laillinen omistusoikeus, mutta toki melkein joka tapauksessa. Maakirjassa oleva isännännimi on yleensä talon todennäköisen omistajan nimi, mutta maakirjassa on ns. jähmettymiä, eli on tapauksia, että nimi on ollut itse asiassa kuollut jo pitkän aikaa, mutta sitä ei ole vaihdettu nuoren isännän nimeen.

Tuollaisia tapauksia, jota pähkäilet, kyllä on, että jollakin henkilöllä on viljelyksessä naapuruston kruununtiloja syystä tai toisesta, kun edellinen asuja ei ole kyennyt tiluksiaan ylläpitämään tai on kuollut ja tila jäänyt tyhjilleen.

terv Matti Lund

[TimoT]

Kiitos vastauksesta.
Tässä tapauksessa siis näyttäisi siltä, että rälssilampuoti siirtyisi kruunutilalliseksi, mutta pitäisi silti rälssitilansa hallussaan. Molemmat tilat ovat tietysti aika muhkeita, rälssiä on 1/2 manttaalia ja omaa tilaa 1/3 manttaalia. Vähän myöhemmin samanniminen omistaja ottaa vielä haltuunsa oman tilansa naapurista 1/4 manttaalia.
Tilat ovat ominaisuuksiltaan sellaiset, että kruunutila tarjoaa paremmat edellytykset maanviljelylle ja kalastukselle ja rälssitila on sitten hyvää metsästysmaata. Näin tälläinen asumisjärjestely tuntuisi luonnolliselta, jos ne olisivat samalla omistajalla.
Ongelma tässä on tuo tuplabookaus ruodutusluetteloissa. Pitikö tuollaiselle asumattomalle metsästystilallekin vain ilmoittaa joku nimi ruodutusluetteloon, jotta se pysyisi omissa kirjoissa eikä omistaja ottaisi sille uutta lampuotia?

[TimoT]

Olemme saaneet nyt vähän lisätietoa tilan A maataloustoiminnan laadusta ja laajuudesta kylvö- ja karjaluetteloista. Tällä näyttäisi ainakin tässä tapauksessa olleen vaikutusta ruodutusluetteloonkin. En tiedä voiko sitä yleistää.
Tilalla on ollut viljelystä ja karjanhoitoa koko sen ajan, kun isäntä on merkitty ruodutusluetteloon. Tilan koko huomioiden se on kuitenkin ollut hyvin pienimuotoista. Maanviljelystoiminnan loputtua on edustus poistunut ruodutusluettelostakin.
Maakirjan lampuotiluettelossa isännän nimi säilyy vielä pitkään ja toisaalta hänen tilalle ei ole tullut ketään maanviljelysluetteloihin. Todennäköisesti hän siis vuokrasi lampuotioikeutensa naapurille ja lopetti huonosti kannattavan maanviljelyksen ainakin tällä tilalla. Tämähän on hyvinkin tuttua uudemmassa historiassa.