LaaksonLilja
10.03.14, 20:41
Hakiessani turkulaiselle kaivertaja Gustaf Hagnerille esi-isiä, huomasin kaivertaja Daniel Medelplanista ilmestyneen juttua nettiin. Ihan hätkähdin, kun huomasin yhtäläisyydet miesten elämänkerrassa. Pähkäilin siksi koko eilisen illan sitä, miten Danielin suku voisi punoutua Gustafin suvun kanssa, mutta asia jäi avoimeksi.
Näin siis tekstissä kerrottiin:
MEDELPLAN Daniel
Kuvankaivertaja 1678-
* n. 1657 † Pälkäne 31.8.1737, isä Johan (Jon) oli turkulainen vaununtekijä.
Puupiirtäjä ja kuvanveistäjä Medelplan nimitettiinTurun akatemian kuvankaivertajaksi
(figurstickare)1678 (kons. ptk. 20.2.1678). Kehitti taitojaan myös kirjainten
valajana ja kirjansitojana. Piispa Bångin kirjapainon johtaja Viipurissa 88-93.
Hänen seuraajakseen akatemian kuvankaivertajana konsistori nimitti 30.10.1694
Gustaf Hagnerin. Medelplan esiintyy konsistorin pöytäkirjoissa vielä 1700-01
“kirjansitojan” ominaisuudessa. Opettamisesta ei puhuta ainakaan konsistorin
pöytäkirjoissa missään vaiheessa, joten epävarmaksi jää, voiko häntä täysin
rinnastaa kieliä, miekkailua ja tanssia opettaneisiin harjoitusmestareihin. Medelplan
pakeni ns. isonvihan aikana Pälkäneelle, jossa asui loisena Taurialan kylässä.
Kirkon viranomaisten toimesta valmisti vaikeissa oloissa puulaattoja käyttäen
aapiskirjan (”Lasten Paras Tavara eli ABC-Kirja”), joka oli ilmeisesti uusi painos
piispa Johan Gezelius vanhemman tunnetusta lastenkirjasta. Painos oli vähäinen
eikä kirjaa ole tavattu sen jälkeen kun Turun akatemian hallussa ollut kappale
paloi 1827.
Medelplan oli ainakin kahdesti naimisissa; pso 1) Gertrud; pso 2) Kristina Grelsintytär,
k. 1744.
Myös Gustaf Ericsson Hagner toimi Turussa kuvankaivertajana ja oli, kuten tekstissä mainittiin, Daniel Medelplanin seuraaja Turun akatemiassa piirustustaidon opettajana. Molemmat pakenivat Isonvihan kauhuja, Gustaf Ruotsiin ja Daniel Pälkäneelle, missä hän teki ABC-kirjaan (Gezeliuksen "Yxi paras lasten tawara") kuuluisan ensimmäisen aapiskukon kuvan. Molemmat miehet olivat siis Turusta kotoisin ja heillä oli samat ammatit eli ilmeisesti oppi oli saatu samassa paikassa.
Gustafin nuoremmasta pojasta Johanista (*1711) tuli myöskin vaunuseppämestari kuten Daniel Jonsson Medelplanin isästä, Jonas Svenssonista. Ilmeisesti vaunusepän ammatti on suvussa yhteistä kaivertajan toimen lisäksi. Voisiko Jonas olla Johan, sillä joskus molemmat nimet lyhennetään Jönsiksi?
Gustafin vanhempi poika, suutari Joachim Hagner (*1706), antoi yhdelle pojalleen nimen "Eric Daniel". Daniel ei tosin tuolloin ollut mikään suuri harvinaisuus käsityöläisten nimistössä, mutta jotenkin tämäkin yhtäläisyys mietityttää ja tekisin mielelläni Danielista ja Gustafista jonkinasteisia sukulaisia. Ehkä Gustaf oli sukua Jonas Svenssonin vaimolle Margaretalle tai Gustafin äiti olisi sukua joko Danielille itselleen tai tämän vaimolle.
Gustafin nuorempi poika vaunuseppä Johan Gustafsson Hagner kävi Vaasan trivaalikoulua ja asui muurari Strauchin luona. Ehkä Johanin äidinäiti(puolella?) Maria Diritzillä puolestaan oli muurareita suvussa. Ruotsissa Isoavihaa paossa oli nimittäin myöskin muurarin leski, muistaakseni Zirits-niminen. Dirits ja Zirits nyt eivät tosin ole identtisiä, mutta ehkä ensimmäinen kirjain on vaihtunut.
Oliko muuten 1720-luvulla yleistä, että käsityöläisten pojat kävivät trivaalikoulua? Ehkä Johan Hagnerin isän "professorin" tittelillä oli jotakin osuutta asiaan. Äidin isähän oli, kuten Raimo E. Harju huomasi, "Ränt- och Prowiantmestare i Åbo Lähn" Olof Norlander/Orlander. Ehkä tämäkin vaikutti siihen, että poika Johan pistettiin Isonvihan jälkeen kouluun. Aika jännää tämä virkamiesten ja käsityöläisten "sekasotku" yhdessä suvussa. Oliko tämä niihin aikoihin tavallista?
Vielä yksi asia askarruttaa: Helsingin pormestarina toimi eräs Petrus Jöransson Orlander, kirkkoherra Jöran Petri Orlanderin poika? Olisiko tässä kyseessä Gustaf Hagnerin vaimon Catharina Norlanderin suvusta, sillä isä Olof Månssonin kohdalla on sukunimi kirjoitettu joskus "Orlander"?
Näin siis tekstissä kerrottiin:
MEDELPLAN Daniel
Kuvankaivertaja 1678-
* n. 1657 † Pälkäne 31.8.1737, isä Johan (Jon) oli turkulainen vaununtekijä.
Puupiirtäjä ja kuvanveistäjä Medelplan nimitettiinTurun akatemian kuvankaivertajaksi
(figurstickare)1678 (kons. ptk. 20.2.1678). Kehitti taitojaan myös kirjainten
valajana ja kirjansitojana. Piispa Bångin kirjapainon johtaja Viipurissa 88-93.
Hänen seuraajakseen akatemian kuvankaivertajana konsistori nimitti 30.10.1694
Gustaf Hagnerin. Medelplan esiintyy konsistorin pöytäkirjoissa vielä 1700-01
“kirjansitojan” ominaisuudessa. Opettamisesta ei puhuta ainakaan konsistorin
pöytäkirjoissa missään vaiheessa, joten epävarmaksi jää, voiko häntä täysin
rinnastaa kieliä, miekkailua ja tanssia opettaneisiin harjoitusmestareihin. Medelplan
pakeni ns. isonvihan aikana Pälkäneelle, jossa asui loisena Taurialan kylässä.
Kirkon viranomaisten toimesta valmisti vaikeissa oloissa puulaattoja käyttäen
aapiskirjan (”Lasten Paras Tavara eli ABC-Kirja”), joka oli ilmeisesti uusi painos
piispa Johan Gezelius vanhemman tunnetusta lastenkirjasta. Painos oli vähäinen
eikä kirjaa ole tavattu sen jälkeen kun Turun akatemian hallussa ollut kappale
paloi 1827.
Medelplan oli ainakin kahdesti naimisissa; pso 1) Gertrud; pso 2) Kristina Grelsintytär,
k. 1744.
Myös Gustaf Ericsson Hagner toimi Turussa kuvankaivertajana ja oli, kuten tekstissä mainittiin, Daniel Medelplanin seuraaja Turun akatemiassa piirustustaidon opettajana. Molemmat pakenivat Isonvihan kauhuja, Gustaf Ruotsiin ja Daniel Pälkäneelle, missä hän teki ABC-kirjaan (Gezeliuksen "Yxi paras lasten tawara") kuuluisan ensimmäisen aapiskukon kuvan. Molemmat miehet olivat siis Turusta kotoisin ja heillä oli samat ammatit eli ilmeisesti oppi oli saatu samassa paikassa.
Gustafin nuoremmasta pojasta Johanista (*1711) tuli myöskin vaunuseppämestari kuten Daniel Jonsson Medelplanin isästä, Jonas Svenssonista. Ilmeisesti vaunusepän ammatti on suvussa yhteistä kaivertajan toimen lisäksi. Voisiko Jonas olla Johan, sillä joskus molemmat nimet lyhennetään Jönsiksi?
Gustafin vanhempi poika, suutari Joachim Hagner (*1706), antoi yhdelle pojalleen nimen "Eric Daniel". Daniel ei tosin tuolloin ollut mikään suuri harvinaisuus käsityöläisten nimistössä, mutta jotenkin tämäkin yhtäläisyys mietityttää ja tekisin mielelläni Danielista ja Gustafista jonkinasteisia sukulaisia. Ehkä Gustaf oli sukua Jonas Svenssonin vaimolle Margaretalle tai Gustafin äiti olisi sukua joko Danielille itselleen tai tämän vaimolle.
Gustafin nuorempi poika vaunuseppä Johan Gustafsson Hagner kävi Vaasan trivaalikoulua ja asui muurari Strauchin luona. Ehkä Johanin äidinäiti(puolella?) Maria Diritzillä puolestaan oli muurareita suvussa. Ruotsissa Isoavihaa paossa oli nimittäin myöskin muurarin leski, muistaakseni Zirits-niminen. Dirits ja Zirits nyt eivät tosin ole identtisiä, mutta ehkä ensimmäinen kirjain on vaihtunut.
Oliko muuten 1720-luvulla yleistä, että käsityöläisten pojat kävivät trivaalikoulua? Ehkä Johan Hagnerin isän "professorin" tittelillä oli jotakin osuutta asiaan. Äidin isähän oli, kuten Raimo E. Harju huomasi, "Ränt- och Prowiantmestare i Åbo Lähn" Olof Norlander/Orlander. Ehkä tämäkin vaikutti siihen, että poika Johan pistettiin Isonvihan jälkeen kouluun. Aika jännää tämä virkamiesten ja käsityöläisten "sekasotku" yhdessä suvussa. Oliko tämä niihin aikoihin tavallista?
Vielä yksi asia askarruttaa: Helsingin pormestarina toimi eräs Petrus Jöransson Orlander, kirkkoherra Jöran Petri Orlanderin poika? Olisiko tässä kyseessä Gustaf Hagnerin vaimon Catharina Norlanderin suvusta, sillä isä Olof Månssonin kohdalla on sukunimi kirjoitettu joskus "Orlander"?