Ensimmäinen sukututkimuskirja

[Juha]

Moi,

Jos jätetään Genealogia Sursilliana huomioimatta, niin mikä mahtoi olla ensimmäinen, suomalainen sukututkimusaiheinen kirja?

Onko tästä faktaa Forumin lukijoilla?

[Heikki Koskela]

Ainakin Johannes Messenius laati sukukirjan latinankielellä vuonna 1616. Samanikäisiä on muitakin mm. mainittu Sursilliana.

Tarkkoja tieteellisiä teoksia tehtiin vasta joskus 1800-luvulla Suomessa. Raamattu muutoin olisi yksi vanhimmista tunnetuista sukututkimuksista. Siellä on nimiluettelo ja suuri joukko sukupolvia lueteltu muistaakseni ennen ja jälkeen Daavidin syntymän. Lienee tarkemman syynin jälkeen hieman epätarkka.

[Matti Lund]

Ainakin Johannes Messenius laati sukukirjan latinankielellä vuonna 1616. Samanikäisiä on muitakin mm. mainittu Sursilliana.

Tarkkoja tieteellisiä teoksia tehtiin vasta joskus 1800-luvulla Suomessa. Raamattu muutoin olisi yksi vanhimmista tunnetuista sukututkimuksista. Siellä on nimiluettelo ja suuri joukko sukupolvia lueteltu muistaakseni ennen ja jälkeen Daavidin syntymän. Lienee tarkemman syynin jälkeen hieman epätarkka.


Hei

Lienee vaikea kumota sitä, etteikö Johannes Messeniusta voitane pitää ensimmäisenä noteerattavampana genealogina maassamme, tutkimusalan perimmäisenä pioneerina.

Minulla ei ole ollut kunnia nähdä Messeniuksen selvitystä "Schema familiare". Missähän sellainen onnistuisi? Selvityksen arviointeja olen kyllä lueskellut.

Pääasiallisesti tietoni ovat Einar Juveliuksen Suomen kansan aikakirjojen Messeniusta koskevasta kuvauksesta.

Sen mukaan Messenius omaksui genealogisen lähestymistapansa opiskeltuaan jesuiittakoulussa ja oleskellessaan sen jälkeen nuorena maisterina Keski-Euroopan seurapiireissä ja hoveissa, joista lienee Dantzigin hovi ollut pitkäaikaisin. Tällöin hän joutui myös siihen vaikutuspiiriin, jossa nousukashovien onnenonkijat tehtailivat sukupuita, joissa nousukkaitten juuret löysivät aina ennen pitkää Kaarle Suuren ja frankkien mytologian kautta raamatun vanhatestamentillisiin hahmoihin. Arvioijan mukaan joitakin suosittuja "patenttilinkkejä" kierrätettiin sukupuutehtailijoitten keskuudessa ja näitä myös Messenius olisi käyttänyt.

Ruotsin kuningassukuun Messenius suuntautui laatimalla sukupuun Sigismundille jo Puolassa ollessaan. Kun Sigismund oli syösty vallasta, Messenius muutti Ruotsiin ja pyrki kovasti Kaarle herttuan suosioon. Eräänä manööverinä tässä pyrkimyksessä oli juuri "Schema Familiaren" tarjoaminen Kaarlelle, jolla hän onnistuikin Kaarlen joksikin aikaa vakuuttamaan. Scheman pohjana oli Sigismundille aikaisemmin laadittu selvitys.

Messeniuksen selvitys kyllä perustui Juveliuksen mukaan uutteraan ja huolelliseen saatavilla olevien lähteiden läpikäyntiin, kunnes tultiin pisteeseen, jossa luotettavat lähteet loppuivat. Siinä kohtaa otti vilkas mielikuvitus ja hyviksi koetut patenttilinkit vallan tutkimuksesta ja johdot menivät sitä kautta taruhahmoihin ja raamatullisiin yhteyksiin.

Siis "Schema Familiare" oli laadittu jo Kaarlen eläessä ja aineisto siihen "kerätty" jo Sigismundin aikana.

Jos siitä on vuoden 1616 painos, lienee jotain kohennusta ja lisäystä tehty Kaarlelle tehtyyn selvitykseen nähden.


terv Matti Lund

[Juha]

Kiitos Heikille ja Matille,


Tuo teos ansaitsisi tulla uudelleen julkaistuksi, ehkäpä Suomen Sukututkimusseuran 100 -vuotisjuhlien kunniaksi 2017 !




Juha

[Seppo Niinioja]

Fil. maist. EEVA-LIISA OKSANEN kuvaa artikkelissaan KUN HARRASTUS VIE KOKO KÄDEN. SUKUTUTKIMUKSEN VAIHEITA SUOMESSA, Genos 71(2000), s. 91-100, 160-161 mm. Jaakko Teitin valitusluetteloa Suomen aatelia vastaan 1555-1556, joka on julkaistu painettuna sarjassa Todistuskappaleita Suomen historiaan V. Helsinki 1894. Se sisältää myös joukon sukukaavioita.

Kauko Kuusela (http://www.tervola.fi/KUUSELA/SUKUT99A/SLD001.HTM , dia 3) ja http://www.tervola.fi/KUUSELA/sukututkimus.html mainitsee ensimmäiseksi suomalaiseksi sukututkijaksi Axel Kurjen, jonka käsikirjoitus valmistui 1598. Kurjista (ei Victor Hugon:)) sukututkijoina myös täällä tarkistamatonta tietoa: http://www.narva.sci.fi/historia/pirkanmaa/matti_kurki.html

Messenius julkaisi Kuuselan mukaan 1616 kirjan tmv. nimeltä "Theatrum mobilitalis succanae". En tiedä olisiko se sama kuin täällä mainittu "Schema familiare".

Seppo Niinioja

[JHissa]

Fil. maist. EEVA-LIISA OKSANEN kuvaa artikkelissaan KUN HARRASTUS VIE KOKO KÄDEN. SUKUTUTKIMUKSEN VAIHEITA SUOMESSA, Genos 71(2000), s. 91-100, 160-161 mm. Jaakko Teitin valitusluetteloa Suomen aatelia vastaan 1555-1556, joka on julkaistu painettuna sarjassa Todistuskappaleita Suomen historiaan V. Helsinki 1894. Se sisältää myös joukon sukukaavioita.

Kauko Kuusela (http://www.tervola.fi/KUUSELA/SUKUT99A/SLD001.HTM , dia 3) ja http://www.tervola.fi/KUUSELA/sukututkimus.html mainitsee ensimmäiseksi suomalaiseksi sukututkijaksi Axel Kurjen, jonka käsikirjoitus valmistui 1598. Kurjista (ei Victor Hugon:)) sukututkijoina myös täällä tarkistamatonta tietoa: http://www.narva.sci.fi/historia/pirkanmaa/matti_kurki.html

Messenius julkaisi Kuuselan mukaan 1616 kirjan tmv. nimeltä "Theatrum mobilitalis succanae". En tiedä olisiko se sama kuin täällä mainittu "Schema familiare".

Seppo Niinioja
Meseniuksen Sigismundille kirjoittama tutkimus on Genealogia Sigismundi ja Kaarle IX:lle tehty Schema familiare. Vuonna 1616 ilmestynyt Theatrum nobilitatis suecanae on ensimmäinen Ruotsin aateliston sukuluettelo. Vuonna 1610 ilmestynyt Amphitheatrum on Ruotsin kuninkaiden historia.

Johannes Hissa