Kiikan Kinnalan Koukku ja Hannula

[LaaksonLilja]

Äitini suora isälinja porhaltaa Kiikan Kinnalan kylän Koukun ratsutilalle ja edelleen Hannulaan. Hannulan pojasta, Johan Johansson Hannulasta, tulee v. 1735 Koukun ratsutilan isäntä. Vaimona Margareta Ericsdotter Tala. Koukun tila oli aikaisemmin hävinnyt joksikin aikaa, ilmeisesti yhdistettynä Poussan kanssa. Johan Johanssonin veli Matts hallitsi yhdessä vaimonsa Walborg Johansdotter Ketolan kanssa Hannulan ratsutilaa. Sekä Hannula että Koukku on merkitty 5/6 manttaalin tiloiksi. Tietäiskö kukaan Kiikan sukuja tutkineista, mikä on Koukun (Poussan palanen) yhteys Hannulaan? Oliko Poussalta saatu Koukun tila perintönä vai oliko Koukun tila ostettu Poussalta?

Entä kuka voisi olla vuosina 1486-90 mainittu isäntä Hannus (ehkä "s" Hannun lopussa on tässä vain genetiivin merkityksessä)? Pitäisiköhän tässä alkaa kinuta miespuolisilta serkuilta pientä sylkynäytettähttp://www.freesmileys.org/smileys/smiley-fc/toothbrush.gif (http://www.freesmileys.org/smileys.php)

[Hela]

Koukun erottaminen Poussasta ja yhdistäminen Hannulaan tapahtui hyvin yksinkertaisesti. Poussa ja Koukku olivat yhdessä muodostaneet ratsutalon vuodesta 1649, mutta talo köyhtyi eikä siitä tullut pysyvää ratsutilaa sotalaitoksen uudistuksessa 1690-luvulla. Kruununtilaksi muuttunut Koukku yhdistettiin 1699 Hannulaan ratsutilalaitosta järjestettäessä. Hannula oli perintötalo jo ennestään ja Koukkukin ostettiin perinnöksi 1700-luvun alussa. Viimeistään 1736 talot erotettiin veljeksille Matts ja Johan Johanssonille.

Kallialan kirkontilien Hannus Skinnari (main. 1486-1490) oli todennäköisesti Skinnarlan Hannun, myöh. Hannulan ensimmäinen tunnettu isäntä ja 1540-1568 isäntänä mainitun Lars Hanssonin isä. Seuraava isäntä Thomas Sigfridsson (1569-1623) lienee ollut vävy, ei ulkopuolinen, koska talo ei ollut veroautiona.

Henrik Impola

[LaaksonLilja]

Suurkiitos selvennyksestä, Henrik Impola! Nyt kun sain asiantuntijan paidanhelmasta kiinni, niin enpä päästäkään heti irti.

Tällä foorumilla käytiin jokunen aika sitten erittäin mielenkiintoista keskustelua Leikkuun Sepästä ja siinä vilahti useaan otteeseen nimi "Sigfrid Simonsson". Minullakin on samanniminen esi-isä Kinnalan Hannulasta. Hänen tyttärensä Maria Sigfridsdotter oli naimisissa Hannulan pojan, Jacob Mattsonin, kanssa. Toinen puoliso Jacobin kuoltua otettiin Kestiltä: Marcus Thomasson. Löysin seuraavan tiedon netistä (http://koti.mbnet.fi/ametsis/suku/frans/Frans_Herman_Sato.htm):
...Maria Sigfridsdotter Hannula...Saman ratsutilan isäntä ensimmäisen puolisonsa kuoltua vv. 1675-1676.
Vanhemmat Sipi (Sigfrid) Simonpoika Hannula, Mainitaan ratsumiehenä Kiikan Mielaanniemessä ja Kinnalassa., s. 1619 Kiikka Skinnarla, k. 1670 Kiikka Skinnarla ja Valpuri Jaakontytär Eskola, Ratsutilallisen tytär, s. 1620 Kiikka, Mielaanniemi, k. 1667 Kiikka, Skinnarla.
Pekka Pirttikoski:
Emäntä Kiikan Skinnarlan Hannulassa. Saman ratsutilan isäntä ensimmäisen puolisonsa kuoltua vv. 1675-1676.
Vihitty ensimmäiseen avioliittoon Jaakko Matinpoika Hannulan kanssa. Ensimmäisen puolisonsa kuoltua, avioitui uudelleen. Uudelleen avioitumisen aika oli alle vuosi.*
Uusi puoliso mainitaan myöskin Hannulan isäntänä.
Kuolleitten luettelossa merkintä Farmor Maria Sigfridsdotter. Kukahan näistä Kinnalan tai naapurikylien (Ungerla, Ruotsila, Leikkuu jne) Simoneista voisi tulla kysymykseen Sigfridin isänä? Sigfridhän nai Eskolan ratsutilalta Jacob-isännän tyttären Walborgin, joten ihan torpparin tai rengin poikahan Sigfrid ei varmaankaan ollut.

[Hela]

Olen jo nuoruudessani turhaan yrittänyt etsiä Kiikan Skinnarlan Hannulan emännän Maria Sigfridsdotterin (minulle iiiiiiäää) vanhempia. En ole kuitenkaan käynyt tuomiokirjoja systemaattisesti läpi tätä asiaa varten. Hänellä on kahdessa avioliitossa syntyneitten lastensa kautta suuri joukko jälkeläisiä. Sen jälkeen kun olin kauan sitten lopettanut omat yritykseni tuloksettomina on esipolvitauluihin, mm. Risto Rytin tauluun, tullut hänelle vanhemmat: Sigfrid Simonsson, ratsumies Kiikan Mielaanniemessä ja Skinnarlassa, ja Valborg Jakobsdotter Mielaanniemen Eskolasta.

En ole aikaisemmin halunnut kommentoida näitä nimiä, mutta en voi olla vastaamatta Laakson Liljan kysymykseen, jonka uskon olevan hänelle ja muillekin Maria Sigfridsdotterin jälkeläisille tärkeä.

Mielaanniemessä ja Skinnarlassa ei ole sotilaslähteiden mukaan ollut Sigfrid Simonsson-nimistä ratsumiestä 1600-luvulla. Mutta jotain hajua näyttää olleen niillä, jotka ovat tämän nimen lanseeranneet. Carl Beckin ratsuväkikomppanian rullissa mainitaan 1641-1643 ratsumies Sigfrid Jakobsson Skinnarlasta, joka kaatui ”Burgenissa” (?) 2.9.1643. Hän oli Henrik Michelssonin ratsumies. Tämä oli Hannulan vävy ja talon ratsupalvelus oli hänen nimissään vuoteen 1637, jolloin hän siirtyi Mielaanniemeen pitämään Huisun (Reinilän) ratsutaloa. Hän ei enää ollut Skinnarlassa 1641-1643, mutta ratsukomppanian kirjuri ei ole voinut seurata kaikkia muutoksia ratsumiesten kotikylien nimissä. Sekä Mielaanniemessä että Skinnarlassa on siis ollut ratsumies Sigfrid mutta ei Simonsson vaan Jakobsson.

Myös Mielaanniemen Eskolan tytär Valborg Jakobsdotter on todella ollut olemassa. Hän ei ole Eskolassa henkikirjoissa nuorempana, oli ehkä avioitunut ennen vuotta 1635, mutta hän ilmestyy sinne ”sisarena” 1665 ja kuolee siellä 1669 (haud. 20.3.). Hän on hyvin voinut olla vuonna 1643 kaatuneen ratsumiehen leski. Ja Hannulan Maria sopisi hyvin heidän tyttärekseen, hänhän on melko varmojen ikäarvioiden mukaan syntynyt noin 1642.

Ongelman ratkaisu voisi siis olla tällainen, mutta todisteet puuttuvat. Itse tiedän Maria Sigfridsdotterin taustasta vain sen että hänellä oli veli Simon Sigfridsson, Hannulan ratsumies 1669-1687 ja sen jälkeen Kiikanojan Porvarin isäntä (Tyrvään käräjät 7-9.3.1692). Olisiko tämän veljen nimi herättänyt ajatuksen Sigfrid Simonsson-nimisestä isästä, joka ajatus sitten on vähitellen muuttunut varmuudeksi? Mutta mistä on saatu äiti Valborg Jakobsdotter? Nämä nimet eivät ole tulleet esipolvitauluihin ilmasta. Olisi toivottavaa että ne, joilta ne ovat peräisin, esittäisivät todisteensa tai perustelunsa.

H.I.

[karisalm]

Hei

Tyrvään kesäkäräjät 26.-27.7.1669: Framträdde en ryttare Sigfrid Simonsson ifrån Skinnarla....sin svärfader Jacob Larsson i Mielaanniemi...hans sahl. hustru Valborg Jacobsdotter....

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1669-1672_es3745_ikaalinen1/86.htm

[Hela]

Suurkiitos, Esko Karisalmi! Sain sen todisteen jota peräänkuulutin ja samalla muistutuksen, että aina kannattaa katsoa tuomiokirjoista, nyt kun ne ovat niin helposti käytettävissä. Siihen aikaan kun keräsin tietoja Tyrvään ja Kiikan talojen historiasta, oli tilanne toinen.

Tämä Sigfrid Simonsson ei ole voinut kuulua vakinaiseen ratsuväkeen, tai sitten hän on palvellut niin lyhyen ajan ettei ole tullut merkityksi säilyneisiin rulliin. Tuohon sotaiseen aikaan oli myös värvättyjä rykmenttejä, joiden rullat ovat säilyneet huonommin.

H.I.

[LaaksonLilja]

Todellakin, valtavan paljon kiitoksia (superlatiivit alkavat jo loppua, kun olen aina niin pahassa kiitollisuudenvelassa) Henrik Impola ja Esko Karisalmi! Nyt vain tuomiokirjan tekstin lukemista harjoittelemaan. Nimistä saa aina hyvin selvää, lakitermit ovat hankalampia. Yritän kuitenkin -ja valitettavasti- perästä kuuluu- jollei muuta niin roppakaupalla kysymyksiä:oo: ja toivottavasti hedelmällistä Kiikan ja ympäristön keskustelun - jos ei taaskaan muuta- niin ainakin uudelleenlämmittelyä.

[Benedictus]

Maria Sigfridsdoter kuuluu useamman kautta esiäiteihini, joten kiitos jälleen Impolalle ja Karisalmelle tiedon lisäämisestä.

Heitän tähän erään mahdollisuuden Sigfrid Simonssonin alkuperäksi, siinä on yksi heikko kohta, joka voi olla kuitenkin SAY:n virhe tai sitten ei.

Sigfrid Simonsson mainitaan siis vain 1669 käräjätiedossa.

Lasse Iso-Iivarin tiedoissa Maria Sigfridsdotterin vanhemmat mainitaan kuten yllä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350109
Marttilan Ruuhikosken Sepällä mainitaan isäntänä 1635 Sigfrid Simonsson ja vaimonsa Valborg Clemenstdotter.
Vaimon isännimi mainitaan vain 1635 ei muulloin, toisaalta Sigfrid Simonssonin isän vaimo oli myös Valborg N. eli sekaannuksen mahdollisuus on suuri.

Sigfrid Simonsson ja Valborg mainitaan viimeisen kerran Ruuhikosken Sepällä 1651, jolloin varmaankin poika Henrik Sigfridsson alkaa tilalla.

HUOMATTAVAA!

Ruuhikosken Sepän Sigfrid Simonssonin isä oli Simon Eriksson, Halikon Kihlakunnanvouti, Karkun Rainion isännän, nimismies, vouti Nils Erikssonin veli.

Lisäksi vaikuttaisi hyvinkin luultavasti, että vävynsä Karin Simonsdotterin puoliso Simon Clementtson oli sama kuin Vouti Simon Clemetsson Carell, Ylöjärven Siivikkalan vouti Lars Jönssonin Guldsmedin lesken Kirstin Platzmanin 2. puoliso.

Ainoa heikkous tuossa on kysymys: mikä oli Ruuhikosken Sigfrid Simonssonin vaimon isännimi?

[karisalm]

Hei

Tässä mainitaan Hannulan ratsumiehen Simon Sigfridssonin sukua veljistä alkaen. Juttu alkaa oikeanpuoleisen sivun alalaidasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738571

[LaaksonLilja]

Noniinaina. Ollaankos me nyt sitten (oletetun) makkaravarkaan jälkeläisiähttp://www.freesmileys.org/smileys/smiley-basic/biggrin.gif (http://www.freesmileys.org/smileys.php)
Yritin kirjoittaa präntin itselleni ylös ja siten saada siitä heikoilla taidoillani paremmin selvää:

Eli mahdoinkohan ymmärtää oikein:

SEPPÄ JOHAN THOMASSON VS. RATSUMIES SIMON SIGFRIDSSON

Seppä Johan Thomasson Hykkerlästä syyttää tässä Kiikanojalla asuvaa Marcus Thomassonin (Kesti, Kinnalan Hannulan lesken toinen mies ja Hannulan isäntä?) ratsumiestä Simon Sigfridssonia varkaudesta. Varkaus oli tapahtunut adventtisunnuntaina yöllä ja anastettu oli mm. fläskiä ja sian(liha)makkaroita, tupakkaa ja puukkokin. Sepän tytär Lisa Johansdotter liittyy nyt tähän jotenkin, mutta en saa tästä selvää. Hevosen jäljistä ja myöhemmin maanantaina samojen jälkien kohdalla kuljetusta kohdasta, kun ratsumies meni siitä hevosineen, on puhe. Seppä Johan ilmoitti (?) asiasta rehellisille miehille Jacob Johanssonille (Kopin isäntä?), Anders Pedersonille (Heikkilä?), Eric Erichssonille (Horila?), Anders Sigfridssonille (Putti?) kaikki Meskalasta sekä nimismies Johan Huisulle.

Kadonneita tavaroita etsittiin monesta paikasta ja sitten tultiin ratsumies Simonin luokse. Tästä kohdasta en saanut selvää ja Jacob Meskalakin siinä mainitaan. Joka tapauksessa naapurusto oli antanut tutkia nurkkansa, mutta kun tultiin Simonin luo, tämä kimpaantui varkaussyytöksestä ja halusi lyödä kysyjää jollakin "vehkeellä". Jacob ja nimismies Huisu, jonka mainittiin olevan Simonille sukua, ilmeisesti kuitenkin tutkivat Simonin paikan, mutta eivät löytäneet varastettuja tavaroita. Kuvioihin ilmestyy myös Ketolan (?) ratsumies Anders Mattson, joka sanoo Simonin olleen varkausyönä hänen pirtissään Hykkerlässä ja kysellyt oliko seppä Johan tullut kotiin kirkosta ja Anders oli sanonut, että hän luulee sepän menneen Ruotsilaan takomaan. Simon oli tiedustellut Andersin vaimolta Lisa Olofsdotterilta, että joko Seppä-Johanin sika on "feta" (lahdattu?)

Kyröläiset olivat 3 vuotta aikaisemmin ottaneet (?) hevosenruokaa ja matkanneet Ulvilaan, kertoi Johan Huisu ja sitten mainitaan Simonin veli Jeremias Ulvilta ja veljet Sigfrid sekä Mats, mutta en ymmärrä, miten tämä "hevosenruokajupakka" liittyy tähän "makkarajupakkaan". Malin Jöransdotter Kiikasta kertoo nähneensä Simonin tulevan kotiin jauhosäkki selässä, mutta muusta en sitten saakaan selvää. Michel Johansson Mielaanniemestä liittyy seuraavaksi tähän makkara-asiaan, mutta taaskaan en saa selvää, mitä asia koskee ja lopuksi jutun käsittelyä siirretään seuraviin käräjiin.

Tästä käy hienosti selville, että Simonilla on myös veljet Sigfrid, Matts ja Jeremias, joka on Ulvilla. Jeremias on aika harvinainen nimi. Löytyisiköhän muita sukuja, joilla tätä nimeä esiintyy? Nimismies Johan Huisu on sukua Simonille. Kumpi tässä mahtaa olla kyseinen nimismies, Johan Huisu Sr. vai Johan Huisu Jr.? Hieno löytö, tämä löytämäsi sivu.

[LaaksonLilja]

Nimismies Johan Huisun patronyyminä näyttää Lasse Iso-Iivarin isäntäluettelossa (http://users.utu.fi/isoi/talot/kiikka.htm) olevan Eriksson. Johan Eriksson Huisu on näköjään Huisun talon vävy vaimonaan edellisen isännän Henrik Michelssonin ja vaimonsa Gertrud Mattsdotterin tytär Brita. Nimismies Huisun mainitaan olleen ratsumies Simon Sigfridssonin sukulainen.

http://abload.de/img/huisu50ulj.png

Heitän tähän erään mahdollisuuden Sigfrid Simonssonin alkuperäksi, siinä on yksi heikko kohta, joka voi olla kuitenkin SAY:n virhe tai sitten ei.

Sigfrid Simonsson mainitaan siis vain 1669 käräjätiedossa.

Lasse Iso-Iivarin tiedoissa Maria Sigfridsdotterin vanhemmat mainitaan kuten yllä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350109
Marttilan Ruuhikosken Sepällä mainitaan isäntänä 1635 Sigfrid Simonsson ja vaimonsa Valborg Clemenstdotter.
Vaimon isännimi mainitaan vain 1635 ei muulloin, toisaalta Sigfrid Simonssonin isän vaimo oli myös Valborg N. eli sekaannuksen mahdollisuus on suuri.

Sigfrid Simonsson ja Valborg mainitaan viimeisen kerran Ruuhikosken Sepällä 1651, jolloin varmaankin poika Henrik Sigfridsson alkaa tilalla.

HUOMATTAVAA!

Ruuhikosken Sepän Sigfrid Simonssonin isä oli Simon Eriksson, Halikon Kihlakunnanvouti, Karkun Rainion isännän, nimismies, vouti Nils Erikssonin veli.

Lisäksi vaikuttaisi hyvinkin luultavasti, että vävynsä Karin Simonsdotterin puoliso Simon Clementtson oli sama kuin Vouti Simon Clemetsson Carell, Ylöjärven Siivikkalan vouti Lars Jönssonin Guldsmedin lesken Kirstin Platzmanin 2. puoliso.

Ainoa heikkous tuossa on kysymys: mikä oli Ruuhikosken Sigfrid Simonssonin vaimon isännimi?

Voisiko Huisun vävy Johan Eriksson olla myöskin Marttilasta tai ympäristöstä?

Tämä vanha Kiikan Kinnalan Hannula-pohdiskelu tuli mieleeni lukiessani Halikon Naapala-keskustelua (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28915).