Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Påwel Haloinen
Kerrotaan Paavali Halosen olleen Kemijärven ensimmäinen asukas. Jostakin luin että Kemijärven kylä merkittiin ensimmäisen kerran Kemin pitäjän maakirjaan vuonna 1631. SAY vuodelta 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319177) kertoo että Påwel Halonen hallitsi siellä kolmea tilaa; Halonen, Ollila-Halonen ja Pietilä-Halonen. Vuodesta 1641 tiloille ilmestyvät asukkaat. Halosessa asuu Påål ja vuodesta 1648 Pål Pålsson Halonen, Ollila-Halosessa asuu Olof Påhlsson ja Pietilä-Halosessa Peer Pålsson.
Oletin että Paavali tuli Kemijärven selkosille poikiensa kanssa vaan jostakin luin että pojat olisivat olleetkin Paavalin veljenpoikia.
Kenen poikia nämä Pål, Olof ja Peer olivat?
Et varmaankaan ole lukenut "Halonen, Kemijärvi (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16389)"-viestiketjun?
Lisää lukemista "Muhoksen taloista ja asukkaista (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16357&page=5)".
Paavali Halosen jälkeläisillä on oma sukuseura - http://paavalihalonen.suntuubi.com/
Oma tulkintaversio poikkeaa vähäsen siitä yleisestä!:
Paavali Paavalinpoika Halonen, syntynyt viimeistään v. 1580 Utajärven Niskankylässä. Muutti 1627 Kemijärvelle uudisrakentajaksi poikansa Ollin kanssa. Viimeinen maininta ehkä 1645 Kemijärvellä. Paavalin samanniminen isä sanotaan yleisin syntyneen noin 1555. Isoisä Paavo Ollinpoika Halonen siirtyi silloisesta Limingan Laitasaaresta Niskankylälle.
lapset:
Paavo, kuoli lapsettomana 1668 (Kemin pitäjän talvikäräjät 2-4.3.1669 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713604))
Olli, Kemijärven Ollilan suvun kantaisä
Lauri, jatkoi isäntänä Halosessa veljen Paavon jälkeen
Pieti, Kemijärven Pietilän suvun kantaisä
Oma varovainen mielipiteeni Paavali Halosesta on, että vaikeaa noista maa- ja henkikirjoista on identifioda, että onko kyseessä ollut juuri se isä-Paavali vai onko em. kirjoihin merkitty poika Paavo.
Hyvä pointti on kuitenkin 1669 käräjät, jossa Paavo mainitaan lapsettomaksi, sillä se tukee Mirkkanin teoriaa, että Halosen veljeksiä olikin neljä. Se, että jossain lukee, että Paavali Halonen on muuttanut veljen poikiensa kanssa Kemijärvelle, voi olla tulkinta virhe. Uskottavampaa olisi, että Paavo (Paavali) muutti kolmen veljensä kanssa Kemijärvelle. Ja nämä kolme muuta veljeä olisivat siis Olli, Pekka ja Lauri.
Ei kyllä käy kateeksi Halosen sukuseuraa, sillä niin hankala tuo 1600-luku on.
Minulla ei ole nyt tällä hetkellä vuoden 1633 ruodutusluetteloa käsillä, mutta muistaakseni siinä esiintyy Pål Pålsson ja hänen kaksi poikaa Pål Pålsson ja Lars Pålsson samassa tilassa. Teoriani tukee myös tästä lähteestä, että isä Paavali muutti poikiensa kanssa Kemijärvelle. Tosiasia on kuten jukive sanoo, että on vaikea muusta lähteestä erottaa isää Paavalia poika Paavosta. Tuo ruodutusluettelo taisi olla se ainoa lähde jossa kumpikin selvästi näkyy samana aikana ja pystytään erottamaan toisistaan. Jos joku kaivaisi sen lähden esille niin saisimme tämän ristiriidan pois tieltä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=196
Yllä linkki Oulunpitäjän 1633 ruodutusluetteloon. En havainnut mainintaa Pål Pålsonista ja hänen kahdesta pojastaan.
Eihän ne Oulunpitäjässä asunnut 1633, vaan Kemin pitäjässä. Muuten muistin väärän vuosiluvun jos ei löydy sieltäkään. Postan linkin illalla, kun tulen kotiin.
Löysin linkin kännykän kautta. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=187
Täällähän löytyikin paljon lukemista ja täytyi palata jo toisessa keskustelussa takaisin Kemijärvelle.
En löydä tästä luettelosta kuin yhden Pål Pålssonin ja Lars Pålssonin. Toki en ole kovin harjaantunut vanhojen tekstien taitaja ja jäänkin odottamaan lisäkommentteja.
Halosen sotaretkestä on kirjannut H. Appelgren: "Halosen retkestä kerrotaan että Etelän-Kemistä tuli suuri sotaväki ja meni Venäjän maalle. Ensin kävivät Kanalahdessa eli Kantalahdessa ja Näsässä eli Knäsjässä ja sitten menivät Kuolaan. Ne jotka olivat paenneet katselivat tuntureilta ja arvelivat että mikä lienee tuolla merellä tuo saari, joka liikkuu. No se oli sotajoukko. Lähti siitä Venäläisiä hiihtämään Kuolan kaupunkiin sanaa, sanomaan vihollisten tulosta. Kaikki kaupungissa sulkeutuivat linnaan.
Joukon päämies, jonka nimi oli Ristonviha koetti päästä sisälle linnan ovesta, mutta kun ei päässyt siitä, eikä muualta, niin kiipesi ylös katon rajalle ja rupesi seinään hakkaamaan reikää. Sisällä olivat kaikki vahdissa, kenellä keihäs, kenellä seiväs. Bistonvihaila oli rautalakki ja liivi ja kun reiän sai seinään, niin akka heti reiän suussa tillikalla löi häntä lakin ja liivin rajalle niin, että niskasuonet menivät poikki. Linnan ympärillä oli kolmea syltää leveä joki, jonka toiselle rannalle hän hyppäsi, huutaen: Helvetin vareksen pesä seiso niin kauan kun maailma seisoo, koska minulta jäit! Maahan pudottuaan hän kuoli.
Yksi väestä nimeltä Halonen sanoi: Palataan pois, ei nyt hyvin käynyt kun päämies kadotettiin. Kaikki muut saatiin sovinnolla ja vietiin linnaan, jossa niitä sitten tapettiin, paitsi Halonen, Nojonen ja Lämsä. He lähtivät pois. Matkalla heille tuli nälkä. Nojonen väsyi ja nojasi puuhun, Halonen halkoi puita ja jyrsi petäjää, Lämsä söi veturinsa (mitä tarkoittanee?). Sitten tulivat synkkään Lapinmaahan ja asettautuivat tänne asumaan, hajosivat eri haaroille. Halonen tuli Halosenniemelle, Nojonen meni Hirvasjärvelle ja Lämsä Kuusamon Kitkan rannoille. Kuolan linnaan naulattiin portin päälle Ristonvihan sääriluu, joka oli 7 korttelia pitkä ja siinä se vielä tänäkin päivänä on".
Jostakin olen lukenut hieman erilaisen tarinan. Kuka mahtoi olla joukon päällikkö, tässä tarinassa mainittu Biston/Ristonviha?
Enpä hokannu katsoa sivun vasenta puolta. Mutta onhan siellä Mirkkan mainitsemat henkilöt. 1/2 Påål Haloinen, hänen alla s(son) Påål Påålson, hänen alla s Lars Påålson. Tosin Lars Påålsonin edessä oleva s on vähän epäselvä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592875
Yllä olevassa linkissä henki-ja karjaluettelo vuodelta 1741. Tuossa on kuvassa on luultavasti kyse Paavali Halosesesta, eikä hänen pojastaan Paavosta. Taloon on merkitty myös poika vaimoineen, mutta kummasta Paavalin pojasta on kyse, Paavosta vai Laurista.
Kyllä nyt vaikuttaa siltä, että Halosen sukuhistoriikki menee pikkasen uusiksi.
Kiitos täsmennyksestä koskien tätä sotaväenottolistaa. Tulkitsin ensin tuon 1/2 osalla olevan Påhlin Pelcoiseksi, mutta Halonenhan se mitä ilmeisimmin onkin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592875
Yllä olevassa linkissä henki-ja karjaluettelo vuodelta 1741. Tuossa on kuvassa on luultavasti kyse Paavali Halosesesta, eikä hänen pojastaan Paavosta. Taloon on merkitty myös poika vaimoineen, mutta kummasta Paavalin pojasta on kyse, Paavosta vai Laurista.
Kyllä nyt vaikuttaa siltä, että Halosen sukuhistoriikki menee pikkasen uusiksi.
Ja itse asiassa tilalla näkyy sama miehitys vielä 1642-1644 henkikirjoissa. 1645 pojan vaimoa ei enää näy ja 1647 on poika kadonnut (tai siirtynyt isännän paikalle).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159358
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164594
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645249
Jos Kemijärven veljesten isä Paavali on jo 1627 ikäloppu, kuten Matti Lund alla olevassa Halos-ketjun lainauksessa kirjoittaa, niin 1641-1645 vanhan isännän täytyisi olla jo selvästi yli 70 v. Miksi hän enää silloin maksaisi veroa, kun tilalla on täysi-ikäinen poikakin?
Kemijärvelle ensimmäiseksi asukkaaksi merkitty Paavo Paavonpoika Halonen on nähdäkseni Niskankylän Paavo Halosen poika, joka oli Oulun pitäjän vuoden 1627 RL:n mukaan iältään 30 vuotta ja Kemin pitäjän vuoden 1640 RL:n mukaan 40 vuotta.
Vanhan Paavo Halosen ikä tai syntymävuosi ei ilmene asiakirjoista.
Näiden mukaan Oulun pitäjän Paavo Halosen vanhin poika Paavo Paavonpoika Halonen oli syntynyt aikavälillä 1597...1600 ja Olli Paavonpoika oli häntä näiden luetteloitten mukaan kaksi vuotta nuorempi.
...
Vanhan Paavo Halosen tilanne ei selviä enää vuoden 1627 jälkeen (ruodutusluettelossa hänet on kirjattu ikälopuksi), eli sekään, oliko hän vielä elossa ja tuliko hän uudisasuttajapoikiensa mukana Kemijärvelle? Eli tämän jälkeen hän katoaa kokonaan veroluetteloista.
T Pekka
Se mikä sekoittaa asian tässä on se, että Halosen suvun isännät oli Paavali/Paavo-nimiset (Påwel/Påål) useissa sukupolvissa.
Tuo Paavali jonka mainitaan ikälopussa 1627 oli luultavasti se sama Paavali Halonen joka osallistui sotaretkille Kuolaan ja minun tulkinnan mukaan ei muuttanut Kemijärvelle. Sen sijaan hänen poika Paavali ja 4 pojanpoikaa (Paavo, Olli, Lauri ja Pieti), jotka me jo tiedämme, siirtyivät sinne noin 1630.
Muistiinpanot Kemijärven henkikirjoista:
Paavali Halonen (s.n. 1580)
1641 - bonde, hustru, 1 son, 1 sonahustru
1642 - bonde, hustru, 1 son, 1 sonahustru, 1 dräng, 1 piga
1643 - bonde, hustru, 1 son, 1 sonahustru, 1 piga
1644 - bonde, hustru, 1 son, 1 sonahustru, 1 dräng
1645 - bonde, hustru, 1 son, 1 dräng
Paavo Paavonpoika Halonen (s.n. 1597-1600)
1648 - bonde, hustru, 1 dräng
1650 - bonde, hustru, 1 piga
1651 - bonde, hustru, 1 dräng, 1 piga
1654 - bonde (gammal), hustru, 1 måg, 1 hustru, 1 son, 1 sonahustru, 2 pigor
1655 - hustru, 1 son, 1 dotter, 1 sonahustru, 1 piga, 1 knekt
1657 - bonde, 1 son, 1 dotter, 1 sonahustru, 1 piga
1658 - bonde, hustru, 1 son, 1 sonahustru, 1 dräng, 1 piga
1659 - hustru, 1 son, 2 döttrar, 1 sonahustru
1665 - bonde, hustru, 1 son, 1 dräng
1667 - bonde, hustru, 1 son, 1 sonahustru
Lauri Halonen (s.n. 1610)
1660 - bonde, hustru, 2 döttrar
1663 - bonde, hustru, 1 son, 2 döttrar
1664 - bonde, hustru, 1 son, 2 döttrar, 1 dräng
1665 - bonde, hustru, 1 son, 1 dräng
1669 - bonde, hustru, 1 son, 1 sonahustru, 1 piga
1671 - bonde, hustru, 1 son, 1 sonahustru, 2 pigor, 2 inhyses
Onko mahdollista että Påwel - sotaherra olisi jättänyt sittenkin Kuolan retkeltä tuomansa kattilan merkiksi ja tehnyt valtauksen kolmelle tilalle Kemijärvellä vuonna 1635, jonne pojat Påhl, Pehr, Olof ja Lars matkasivat vasta 1641 (tuolloin tiloilla kirjattuna asukkaat).
Mistä johtuu että ensimmäisen kerran puhutaan patronyymillä Paavosta vuonna 1648 kun tähän asti tilalla asusti Påål Haloinen ja tilalla lisäksi h.1, s.1, sh. 1 ja dg.1. Pål Pålssonilla sitten 1648 tilallaan on h.1, s.1 ja dr.1.
Olikohan Lauri (vaimo Brita) tämän Pål Pålssonin poika?
Vielä vuonna 1653 Paavali Paavalinp. merkitään veronmaksajaksi. Mutta seuraavana vuonna 1654 hänen kohdallaan pieni g kirjain.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593583
Oletan tuon g kirjaimen tarkoittavan "gammal". Seuraavana vuonna hänen kohdallaan ei ole enään mitään merkintää.
Kuten on todettu, Paavo Paavalinp. (s.n. 1697) on käräjillä mainittu lapsettomaksi. Mutta tässä 1654 luettelossa hänelle on merkitty myös tytär ja vävy. Vuoden 1653 luettelossa tytärtä ei merkitä, vävy kylläkin.
Voidaanko siis päätellä, että tässä 1654 luettelossa mainittu Paavali Paavalinp. on Paavon, Ollin, Pekan, Laurin ja tämän tuntemattoman tyttären isä?
Paavo, joka on ilmeisesti vanhin lapisista on ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt noin 1597 tienoilla. Jos tuosta miinustetaan noin 22 vuotta, niin Paavali olisi syntynyt noin 1575. Ja edelleen kun tuosta miinustetaan pois hänen isänsä (sotilas Paavali), niin hän olisi syntynyt noin 1550. Eli sotilas Paavali olisi 1627 mainittu ikäloppuna.
Olisko järkeen käypää?
Ei tässä meinaa pysyä Paavot järjestyksessä:)
Jos Paavo on maksanut verot vielä 1653, mutta 1654 ei enää iän vuoksi maksa, sopii hän paremminkin 1597 syntyneeksi Paavo Paavalinpojaksi kuin noin 1575 syntyneeksi Paavaliksi. 1654-63=1591.
Eikä kovin kauas isä-Paavalista mene myöskään ruodutusluettelon vuodesta laskettu 1627-60=1567. Voisi toki olla isoisäkin.
Mutta entäpä v 1637 ruodutusluettelo? Onko joku löytänyt sieltä Kemijärven miehiä? Siinä kun näyttäisi yleisesti olevan iätkin manittuna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576919
Oli tämä miten hyvänsä, niin kiire tulee Paavon lapsilla kuolla, jotta Paavo on kuollessaan lapseton.
T Pekka
Mistä johtuu että ensimmäisen kerran puhutaan patronyymillä Paavosta vuonna 1648 kun tähän asti tilalla asusti Påål Haloinen ja tilalla lisäksi h.1, s.1, sh. 1 ja dg.1. Pål Pålssonilla sitten 1648 tilallaan on h.1, s.1 ja dr.1.
Ymmärtääkseni viestin kirjoittaja on vain halunnut erotella nämä mahdollisesti kaksi eri henkilöä toisistaan eivätkä Paavali / Paavo Paavonpoika jaottelut suoranaisesti kerro mitä henkikirjoissa lukee. Koetin poimia viestin loppuun kunkin talon henkilölistat ja käyttää Paavosta samaa kirjoitusasua kuin alkuperäislähteessä.
Kuten näkyy Paavo tai Paavali Halonen on isäntänä katkeamatta vuoteen 1653, sen jälkeen vaikuttaisi, että hän maksaa veroa vielä 1657 ja 1658. Siitä eteenpäin isäntänä on Lars poikkeuksena kuitenkin 1667. Isännänvaihdosajankohdan perusteella veikkaisin, että tämä kyseinen Paavo on syntynyt noin 1591-1599 mikä sopii yhteen ruodutusluetteloiden ikätiedoista laskettujen syntymävuosien kanssa (1597 ja 1600). Onko henkikirjoissa sitten kaksi eri Paavoa - isä ja poika? Mielestäni tästä ei voi näin päätellä. Ei sitä toki mikään suoranaisesti kumoakaan, mutta ei tuekaan. Nimien kirjoitusasuun ei mielestäni ainakaan voi luottaa. Isä-Paavalin täytyisi kuiten olla syntynyt (kuten täällä aiemmin kirjoitettiin) viimeistään n 1575 eli hän täyttäisi 63 vuonna 1638 (oli kenties yli-ikäinen jo 1627 ellei RL:n merkintä sitten tarkoita isoisää - sikäli kun tämä oli Paavali). En usko, että tämän jälkeen kovin pitkään isä-Paavosta on henkirahaa maksettu.
Miltäs tämmöinen ehdotus vaikuttaisi:
Isä-Paavali tulee mukana Kemijärvelle (ruodutusluettelo 1633). Henkikirjoissa esiintyy kuitenkin koko ajan Paavo Paavalinpoika. Hänellä on n 15 vuotta nuorempi veli Lauri (rl 1633) joka on kirjattu henkikirjoihin pojaksi. Laurin vaimo näkyy miniänä ja 1659 kaksi tytärtä ovatkin Laurin tyttöjä - eivät Paavon. Näin Paavon aikuisten lapsien yllättävä katoaminen saisi luonnollisen selityksen.
Olof, Pehr ja Lars väistyvät isännän paikalta 1669, 1671 ja 1676 eli olisivat syntyneet 1603 (1602), 1608 (1610) ja 1613 (suluissa rl:n mukainen syntymävuosi).
Eli sukutaulut jatkuisivat Mirkan esityksen pohjalta jotensakin näin:
Taulu 1: Paavali Halonen, (s todennäköisesti ennen vuotta 1575, k Kemijärvi)
lapset:
- Paavo Paavalinpoika Tauluun 2
- Olli Paavalinpoika. Tauluun 3
- Pieti Paavalinpoika. Tauluun 4
- Lauri Paavalinpoika. Tauluun 5
Taulu 2: Paavo Paavalinpoika Halonen (s n 1597 Niskankylä, k 1668 Kemijärvi). Kemijärven Halosen isäntä 1641-1658. Kuoli lapsettomana 1668.
Taulu 3: Olli Paavalinpoika (s n 1602 Niskankylä). Kemijärven Ollilan isäntä 1641-69.
lapset:
- Tuomas Ollinpoika k 1709 (vaimo Anna Hannuntytär)
- Lauri Ollinpoika (vaimo Anna Matintytär)
- tytär
- tytär
Taulu 4: Pieti Paavalinpoika (s n 1610 Niskankylä). Kemijärven Pietilän isäntä 1641-69. (Onko Niskankylässä vielä 1633?)
Lapset:
- Pauli Pietinpoika (vaimo Karin Pertuntytär)
- Erkki Pietinpoika k 1709 (vaimo Valpuri Matintytär)
- Mats Pietinpoika
- Heikki? Pietinpoika
- Anna Pietintytär
Taulu 5: Lauri (s n 1613 Niskankylä). Kemijärven Halosen isäntä 1660-74.
Lapset:
- Matti Laurinpoika (vaimo Liisa Ollintytär)
- Malin Laurintytär
- tytär
- tytär
Liitetään mukaan vielä Raimo Rannan viesti Halos-ketjusta. Tämä ei tainnut olla täällä esillä.
Hieman kertausta Niskankylän Halosista.
(rl1627) Paval Haloinen raihas. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627 WA773
(rl1627) Paval Pavalss 30 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627 WA773
(rl1630) Paval Påålss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(rl1630) veli Lars Påhlss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(rl1630) veli Peer Påhlss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(rl1633) Peer Påhlss Haloinen 18 v.Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
Halonen
1631 Påvel Påvelsson Haloinen (maakirja)
1634 Påvel Haloinen (maakirja)
1635 Påvel Haloinen (maakirja)
1637 Påvel Haloinen (maakirja)
1641 Påål Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä
1642 Påål Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä, renki, piika
1643 Påål Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä, piika
1644 Påvel Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä, renki
1645 Påvel Haloinen, isäntä, vaimo, poika
1647 Påhl Haloinen, isäntä, vaimo, renki
1648 Påvel Haloinen, isäntä, vaimo, renki
1650 Påvel Påvelsson, isäntä, vaimo, tytär, piika
1651 Påvel Påvelsson, isäntä, vaimo, renki, piika
1653 Påvel Påvelsson, isäntä, vaimo, poika, vävy, miniä, renki, piika
1654 Påål Påhlsson, g, vaimo, poika, tytär, miniä, vävy
1655 Påål Haloinen, -, vaimo, poika, tytär, miniä, piika, sotilas
1657 Påål Haloinen, isäntä, -, poika, tytär, miniä, piika
1658 Påål Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä, renki, piika
1659 Påål Haloinen, -, vaimo, poika, 2 tytärtä, miniä
1660 Lars Haloinen, isäntä, vaimo, 2 tytärtä
1663 Lars Haloinen, isäntä, vaimo, poika, 2 tytärtä
1664 Lars Haloinen, isäntä, vaimo, poika, 2 tytärtä
1665 Påhl & Lars Haloinen, isäntä, vaimo, poika, renki
1667 Påhl Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä
1669 Lars Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä, piika
1671 Lars Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä, 2 piikaa + 2
1674 Lauri Haloinen isäntä, poika Mats Larsson, vaimo Lisa Olofsdr, tytär Malin Larsdr, piika Liisa
1676 Mats Larsson Haloinen, ...
Ollila
(1631 Olof Pavelsson (sukunimeä ei mainittu - onko Halonen?) (maakirja))
1641 Olof Haloinen, isäntä, vaimo
1642 Olof Haloinen, isäntä, vaimo
1643 Olof Haloinen, isäntä, vaimo
1644 Olof Haloinen, isäntä, vaimo
1645 Olof Haloinen, isäntä, vaimo
1647 Olof Haloinen, isäntä, vaimo, renki
1648 Olof Haloinen, isäntä, vaimo
1650 Olof Påhlsson, isäntä, vaimo, poika
1651 Olof Påhlsson, isäntä, vaimo, poika
1653 Olof Påhlsson, isäntä, vaimo, poika, miniä
1654 Olof Påhlsson, isäntä, g, poika, miniä
1655 Olof Påhlsson, isäntä, -, 2 poikaa, miniä
1657 Olof Påhlsson, isäntä, -, 2 poikaa, tytär, miniä
1658 Olof Påhlsson, isäntä, vaimo, 2 poikaa, miniä
1659 Olof Påhlsson, isäntä, vaimo, 2 poikaa, miniä
1660 Olof Haloinen, isäntä, vaimo, 2 poikaa, 2 miniää
1663 Olof Haloinen, isäntä, -, 2 poikaa, 2 miniää, piika
1664 Olof Haloinen, isäntä, vaimo, poika, tytär, miniä
1665 Olof Haloinen, isäntä, vaimo, poika, tytär, miniä
1667 Olof Haloinen, isäntä, -, 2 poikaa, miniä, piika
1669 Olof Haloinen, -, -, 2 poikaa, 2 miniää
1671 Thomas Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä
1674 Thomas Haloinen isäntä, vaimo Anna Hansdr, veli Lars Olofsson, vaimo Anna Matsdr, poika Olof Thomasson, tytär N Thomasdr
Pietilä
1641 Pehr Haloinen isäntä, vaimo,
1642 Pehr Haloinen isäntä, vaimo,
1643 Pehr Haloinen isäntä, vaimo,
1644 Pehr Haloinen isäntä, vaimo,
1645 (Pehriä ei ole mainittu)
1647 Pehr Haloinen isäntä, -,
1648 Pehr Haloinen isäntä, -,
1650 Pehr Pålsson, isäntä, vaimo, tytär
1651 Pehr Pålsson, isäntä, vaimo
1653 Pehr Pålsson, isäntä, vaimo, poika, tytär
1654 Pehr Pålsson, isäntä, vaimo, poika, miniä
1655 Pehr Pålsson, isäntä, vaimo, poika, miniä
1657 Pehr Pålsson, isäntä, vaimo, poika, tytär, miniä
1658 Pehr Pålsson, -, -, 2 poikaa, 2 miniää
1659 Pehr Pålsson, -, vaimo, 2 poikaa, 2 miniää
1660 Pehr Haloinen, -, vaimo, 2 poikaa, 2 miniää
1663 Pehr Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä
1664 Pehr Haloinen, isäntä, vaimo, poika, miniä
1665 Pehr Haloinen, isäntä, vaimo, poika, tytär, miniä
1667 Pehr Haloinen, -, vaimo, 2 poika, tytär, 2 miniää
1669 Pehr Haloinen, isäntä, vaimo, poika, tytär, miniä,+ 2
1671 Påhl Haloinen, isäntä, vaimo, poika, tytär, miniä
1674 Påhl Haloinen isäntä, vaimo Charin Bertilsdr, veli Erich Pehrsson, vaimo Walborg Matsdr, veli Mats Pehrsson, veli H Pehrsson, sisar Anna Pehrsdr
1631 maakirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654708
1634 maakirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655582
1635 maakirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594107
1637 maakirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260721
1641 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592875
1642 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131061
1643 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162027
1644 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159358
1645 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164594
1647 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645249
1648 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286039
1650 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1650/79_Henki.jpg
1651 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1651/263_Henki.jpg
1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184176
1654 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1654/154_Henki.jpg
1655 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1655/1655_062_Henki.jpg
1657 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1657/1657_084_Henki.jpg
1658 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1658/1658_063_Henki.jpg
1659 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1659/1659_075_Henki.jpg
1660 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1660/1660_084_Henki.jpg
1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623026
1664 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617735
1665 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1665/1665_106_Henki.jpg
1667 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1667/1667_102_Henki.jpg
1669 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1669/1669_Henki_35.jpg
1671 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1671/1671_005_Henki.jpg
1674 http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Kemi/1674/1674_007_Henki.jpg
Tässähän tuli selontekoa todella laajasti ja perusteellisesti. Miksipä ei edellä (alla) esitetty ehdotus Kemijärvelle tulosta voisi ollakin totta. Henkikirjojen ohella olen seurannut SAY :n kirjauksia vv 1654 - 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342890) ja siellä tosiaankin Larsille (Laurille) on kirjattu vuonna 1663 vaimo, poika ja kaksi tytärtä.
Isä-Paavali tulee mukana Kemijärvelle (ruodutusluettelo 1633). Henkikirjoissa esiintyy kuitenkin koko ajan Paavo Paavalinpoika. Hänellä on n 15 vuotta nuorempi veli Lauri (rl 1633) joka on kirjattu henkikirjoihin pojaksi. Laurin vaimo näkyy miniänä ja 1659 kaksi tytärtä ovatkin Laurin tyttöjä - eivät Paavon. Näin Paavon aikuisten lapsien yllättävä katoaminen saisi luonnollisen selityksen.
Minun aiempi mielipiteeni saattaa olla virheellinen. En enää tiedä mistä sain sen patronyymin isä-Paavalille.
Vaihdoin nyt mieltä ja luulen, että asiakirjoissa Kemijärvellä koko ajan on kyseessä poika-Paavosta eikä isä-Paavalista.
Tiedämme kuitenkin, että isä seurasi poikiensa matkaan Kemijärvelle ja ruodutusluettelon mukaan eli vielä 1633.
Siis isä-Paavali oli se joka mainitaan yli-ikäisenä jo 1627 ja poika Paavo maantarkastuskirjassa 1624.
Tämä homma menee eestätakaisin mutta pitäähän sitä yrittää saada kaikki palaset paikoilleen. :)
Voi se olla näin kuten ennenkin on luultu:
Paavali Halonen n. 1570-1640. Kotoisin Utajärven Niskankylästä. Suvun kantaisä ja kansantarinoiden mukaan osallistui kostoretkelle Kuolaan.
Isä: Olli Halonen, mainitaan maakirjassa Niskankylässa 1580-1594. Ryssät polttivat talon 1586 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673284).
Isoisä: Paavali Halonen, esiintyy silloisessa Limingan Laitasaaressa ajalla 1546-1557.
Lapset:
1. Paavo, s.n. 1597 Niskankylä. Kemijärven Halosen isäntä 1631-59, 1665-67. Kuoli lapsettomana 1668.
2. Olli, s.n. 1602 Niskankylä. Kemijärven Ollilan isäntä 1641-67.
3. Pieti, s.n. 1605 Niskankylä. Kemijärven Pietilän isäntä 1641-69.
4. Lauri, s.n. 1610 Niskankylä. Kemijärven Halosen isäntä 1660-75.
DNA-serkkuosumana löysin etäserkun juuret, jotka liittyvät omani lisäksi toisen suomalaisen DNA-serkkuosuman kautta Halosiin. Tästä kiinnostuin ja kaivelin hänen ilmoittamia juuriaan MH: ssa ja Internetissä. Sattuman kautta löysin listan Katariina II ajalta, eli ns. vapaasäätyyn kirjattuja arvostettuja kaupunkilaisia ja tässä listassa oli mm tämän etäserkun isoisän sukunimi, toki saattaapi olla, ettei suvulla ole mitään tekoja tämän kanssa mutta jatkan silti. Listalle pääsyn oikeuksia muutettiin 1807 ja edelleen Nikolai I :n aikana vielä kerran 1832.
Listalta löytyi useita nimiä, mutta eritoten nyt tähän tarinaan sopi samasta joukosta toisenkin etäserkun nimi, jonka suvun kerrotaan tulleen Puolasta ja alkuperältään Kaukasukselta ja Novgorodista, sukunimi on ns. kasakkasukua. He kuuluivat tähän arvostettuun joukkoon myös. Tuo mainittu lista oli Honored citizenship in the Emperor´s Russia 1890–1917[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Kerrotaan, että Don-kasakat kuuluivat uskollisina tsaarinvallan puolustajina tähän joukkoon ja näistä kasakoista kerrotaan kylläkin vain Wikipediassa, mutta ehkä sekin suuntaa antaa tietolähteineen (38 eri lähdettä).
Kasakat taistelivat Kultaista Ordaa vastaan ja Kultaisen Ordan kaatumisen jälkeen 1480-luvulla alkoivat laajentaa alueitaan Rjazanista Don-joelle, mistä löytyy paljon muinaisten sotureiden eli skyyttien hautoja. Kasakat liittyivät myöhemmin Iivana Julman armeijaan Kazanin piirityksen aikana 1552 ja Iivana Julman aikana eräs sotapäällikkö Timosejevich lähti retkelle Siperian valloittamiseksi ja perusti linnoituskaupungin Siperiaan mansien ja hantien maille, joista tuli osa Venäjän valtiota. Mielenkiinto senkun kasvoi, kun olen ihmetellyt kuka kumma 1600-luvulla asui hanti-mansin Tatarskissa, mistä levisivät Omskiin ja Arkangeliin, kunnes hävisivät Venäjän kartalta Eurooppaan ja Skandinaviaan. Kukaties, oliko sittenkin lähtöisin skandinaviasta tämä DNA?
Kasakat auttoivat tietojen mukaan Venäjän hallitsijoita laajentamaan alueita ja saivat keskiaikaisen Venäjän rajojen suojelusta etuoikeuden olla maksamatta veroja. Kasakat olivat Venäjän tsaarien luottomiehiä ja sotureita, mutta 1900-luvun alun vallankumouksen puhjetessa kasakka-armeija hajoitettiin ja sukunsa siirtyivät muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Niin hävisivät myös DNA-osumat itänaapurista 1. ja 2. maailmansodan vuosina.
Tästä palautui mieleeni vanha tarina Olli Halosen eli Ollilan isännän alkuperästä, että olisi ollut kasakan jälkeläinen. Tokihan DNA-kytkennät saattavat tulla jo Juvan ja Säämingin ajoilta tai muualtakin kun Halosia on kovin paljon, mutta yhtä lailla tuli mieleeni Appelgrenin kertoma tarina, jonka mukaan vanha Halonen oli kertonut perimätietona, että Olli Halonen ei olisi ollut Halosia ollenkaan vaan venäläisen kasakan poika. Samalla jos joku olisi löytänyt vahvistusta asialle, joko kumotakseen huhut tai osoittaakseen ne todeksi.
Omien selvitysten mukaan olen tämän Ollilan isännän jälkeläisiä, luultavasti kahtakin kautta, mikäli ketju on oikein rakennettu. Isoisoäitini ja myös isoisoisäni oli kemijärveläisiä, Suopankeja ja Kiviniemiä eli Pöyliöitä, luultavasti Kuusamosta lähtöisin.
Liitän tähän ketjua ja toivon, että joku korjaa ehdotukseni:
Olli Paavalinpoika Halonen 1602 ja Marketta Tuomaantytär Tenno (?)
Tuomas Ollinpoika Ollila 1620 ja Anna Hannuntytär
Olli Tuomaanpoika Kursu e. Ollila 1648 ja 1. pso Priita Matintytär Counitz (?)
Matti Ollinpoika Ollila 1681 ja Anna Matintytär 1682, 2.pso Marketta Hannuntytär Nahkala
Birgitta Matintytär Ollila ja Johannes Paavonpoika Halonen 1717
Marketta Juhontytär Halonen 1752 ja Olli Erkinpoika Luusua 1753
Brita Ollintytär Luusua 1778 ja Matti Mikonpoika Pöyliö 1772
Mikko Matinpoika Kiviniemi e. Pöyliö 1801 ja Priita Ollintytär Pietilä-Ahola 1801
Susanna Mikontytär Kiviniemi 1826
Johan Adolf Kiviniemi 1868 ja Ida Maria Karppanen 1880
Toista laitaa kutakuinkin näin:
Olli Paavalinpoika Halonen 1602 ja Marketta Tuomaantytär Tenno (?)
Tuomas Ollinpoika Ollila 1620 ja Anna Hannuntytär
Olli Tuomaanpoika Kursu e. Ollila 1648 ja 2. pso Agneta Juhontytär Kaikkonen 1667
Maria Ollintytär Kursu 1696 ja Niilo Niilonpoika Jouni 1697
Priita Niilontytär Jouni 1722 ja Pekka Pekanpoika Pietilä 1694
Niilo Pekanpoika Suopanki e. Pietilä 1744 ja Kaarina Pekantytär Kangas 1746
Niilo Niilonpoika Suopanki 1777 ja Marketta Simontytär Pöyliö 1774
Greta Niilontytär Suopanki 1812
Kaisa Greta Gretantytär Suopanki 1837 ja Abraham Kallenpoika Majala 1837
Alarik Helmerik Majala 1875 ja Ida Karoliina Mäki 1885
_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) FEEFHS, Foundation for East European Family History Studies
Markku Pelttari
14.03.21, 21:33
Kyllähän niitä monia yhteyksiä Kemijärven Halosiin lähtee kun oikein tutkii. Halosen veljeksistä Olli Paavonpojan lapsista lähtee kaksi minuun johtavaa haaraa, Pekka Paavonpojasta yksi haara ja Lauri Paavonpojasta kaksi haaraa. Ja matkan varrella syntyy lisää kiertoteitä. Ei ole ihme, että serkkutestien tulokset antavat usein liian läheisiä serkkuuksia, kun ollaan sukua monta kautta (endogamia).
Esittämistäsi poluista ensimmäisessä minulla on viisi ensimmäistä riviä samat esivanhemmat, sitten erkanee. Toiseen ketjuun sen verran huomautusta, että Maria Ollintytär Kursun (s. 1696) äiti kyllä taitaa olla sama Briita Matintytär kuin ensimmäisessäkin ketjussa. Olli Tuomaanpoika Kursu nai Agneta Kaikkosen vasta 1713.
Tottahan se on, että myös Pöyliöiden sukuketjusta tulee matkaan Halosia. Ja kiitokset tuosta täsmennyksestä koskien Olli Tuomaanpojan vaimoja.
Kemijärveäkin kyllä asutettiin monesta suunnasta ja yksi tärkeä vesireitti läpi mantereen oli Kemijoki. Jo Harmaaturkin ajoilta tunsivat vesireitit, ja näitä reittejä pitkin tuli Kemijärvelle Valpuri Matintyttären geenikin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), kukaties juuri noissa venekunnissa. Valpuri Matintytär kuuluu Pöyliöiden sukuhaaraan, eli Erkki Pietilän (1632) puolison Valpuri Matintyttären esiäidin tuomasta DNA-merkistä on kysymys.
Kulkijoita lohijoilla riitti ja novgorodilaissukua omanneen Maunun poika Haakon jatkoi turkiskauppaa Harmaaturkin aikana. Haakon oli kasvanut piilossa vihamiehiltään eteläisessä Norjassa, mutta esi-isiensä tavoin halusi ylläpitää kauppayhteyksiä tunturimaan kansaan, jotka hallitsivat lumen ja veden, tunturien tuulet. Haakonin isoisän esi-isä oli Harald Punaparran pojan Svartin eli Mustan sukua Oslonvuonolta, mistä löytyy suuri määrä DNA: ta jo 1600-luvulla. Halvdan Svartin eli Mustan poika Kaunotukka lienee tunnettu siitä, että hän yhdisti saamenkansan ja sai aseman Pohjolan kuninkaana. Myös Harmaaturkin isä Verikirves oli jo samaa sukukuntaa. Ei tietenkään osoita sitä, että kyseessä oli sama DNA, mutta kertoo jotakin siitä, mistä sukua tänne Peräpohjolaan ja Kalotille saapui.
Tietoisena isänsä reissuista lapinmaan raitioille, lähti poikansa Harmaaturkki matkalle maan ääriin. Lapinkylien Vihtalan ja Tiermaskylän verilöylyä tuskin järjestettiin Harmaaturkin aikana, vaikkei näitä koskaan kartoille piirrettykään. Harmaaturkin kerrotaan tuhonneen Bjarmien kylät, mutta miksi hän metsäsaamelaisten lapinkylät olisi tuhonnut, jos sukuakin olivat? Näitä miehiä seurasi vielä Haakon Maununpoika parikymppisenä nuorukaisena vuonna 1090. Haakonin isä syöstiin vallasta, sokaistiin ja teljettiin munkiksi Nidarholmin luostariin, ja hänet tunnettiin lisänimellä Blind [suom. sokea, nimi kirjoitettiin isolla etukirjaimella] ja poikansa Haakon kasvoi etelä-Norjassa piilossa vihamiehiltään. Pojan äiti Ingegerd Olavintytär nimittäin omasi juuret Kievin Vladimirin perheeseen, eli he kaikki kuuluivat Novgorodin perustajan viikinkikuninkaan klaaniin. Klaanit vahvistuivat avioliittojen kautta myös rusien ja viikinkisukujen kesken ja Haakonin isä Maunu oli rusien Valdemarin läheinen sukulainen. Oma klaani piti toistensa puolia ja tiedetään, että Haakonin isoisä oli taistellut jo viisitoistavuotiaana velipuolensa Olavin rinnalla. Tuossa taistelussa Torir Hund surmasi Olavin. Thorir joutui vetäytymään pian tämän jälkeen syrjään, eikä koskaan palannut kotiinsa Tromssan Bjarkøyyn [vrt. Björkö].
Saagat ja historiatiedot kertovat, että kalotilla seikkailleen Haakonin isoisä Harald oli kasvatettu tuimaksi soturiksi ja hänellä oli sukusiteitä Novgorodiin, missä oli viettänyt maanpaossa nuoruusvuotensa ja soturiksi koulutettuna palasi takaisin Skandien taaakse ja taisteli kotimaasaan velipuolensa Olavin rinnalla kristinuskon puolesta, mutta menetti tämän tuossa taistossa.
Asiakirjatiedoista voi päätellä, että Lappia asutettiin 1000-luvulla joka suunnasta, sillä myös Novgorodista alkoi viikinkisukuisen Olgan kuoleman jälkeen vaellus takaisin esi-isien kotiin Peräpohjolaan 1000-luvulla, mikä tuolloin kuului Oulujoesta ylöspäin Pyhän Olavin klaanin maahan, Helsinglantiin. Kerrotaankin, että viikinkiajan katkerimman sukuriidan päätti Olavin kuolema, ja Olavi sai Pyhän miehen arvon, sillä hänen saatuaan taistelussa kuolettavan osuman, aurinkokin pimeni hetkeksi, ja kansa pelkäsi. Olavi haudattiin jämtien mahtavan kirkon maahan, mistä esi-isänsä olivat lähtöisin ja riimujakin hänestä on jäänyt.
Palataan sitten vielä Inkeriin, joka sai nimen mainitulta Ingegerd Olavintyttäreltä, jolle miehensä antoi myötäjäisinä valtaisat alueet ja Laatokanlinna lienee kuulunut näihin tiluksiin. Laatokanlinnasta kerrotaan, että se oli ikivanha viikinkiaikainen keskittymä, tärkeän vesireitin varrella. Sieltä mitä luultavimmin lähti nousemaan 1000-luvulla väkeä kohti pohjoista.
Karjalan Kontokista löytyy DNA: ta 1600-luvulta eli Kostamossa Karjalassa, tai etelämpänä Lahdenpohjassa, Kurkijoella ja Parikkalassa, mistä lienevät Valkipäätkin saapuneet Lapintaivalta pitkin kohti Pistojärveä ja Kemijokea. Kontokki sai asukkaansa tutkimustietojen mukaan 1200-luvulla ja tuohon samaan asutusalueeseen kuului myös Uhtua, missä myös vanha DNA-suku eleli. Seudulla puhuttiin saamen kieltä ja saamelaisia olivat asukkaatkin, näin kertoo tutkija Denis Kuzmin. Jättämiensä ristien ansiosta on pääteltävissä, että muinaisten sukulaisten lähtöpaikka oli Laatokanlinna 1100 -luvulla ja kalmistojen kätköissä lepää varsin pitkää väkeä, naiset olivat keskipituudeltaan 162,7 cm ja miehet 183,5 cm pitkiä ja nämä kalmistossa lepäävät eivät olleet uhtualaisia.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) He olivat lähtöisin vanhasta viikinkien eli skandinaavien siirtokunnasta Laatokanlinnasta, jota varjagit nimittivät Aldeigjuborgiksi. Eli seutu oli Kaunotukan sukua olleen Jaroslav Viisaan hallintokuntaa ja tunnettu viikinkisukuisen Ingred Olavintyttären tarinasta sekä arvostetuista haukkamiehistään. Alue tuli Ingredin ansiosta tunnetuksi myöhemmin Inkerinä ja sieltä oli lähtöisin myös inkeriläinen Filppa Pelgusin ja Jauhopäät, joita Kemijokivarsikin tuli vastaanottaneeksi. Myös DNA-tutkimus vahvistaa Jauhopäiden sukukytkökset Inkeriin.
Tarina on koottu pelkästään asiakirjatiedoista, tosin epävarmuustekijöitä on paljon kaukaisten asioiden loogiselle janalle saattamisessa. Pahoittelen jo etukäteen, että kaikkia lähteitä en tässä käy luettelemaan.
____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) mtDNA geenin kulkeutuminen Kemijärvelle
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Karjalan Sivistysseura, Kontokki, Kostamus – Historiasta kerättyä
Jospa nyt pyrin osoittamaan lähdeaineiston valossa asiaa. Eli olen tulkinnut, että Kemijoen vesireittiä pitkin olisi tullut muinoin Kemijärvelle Valpuri Matintyttären geeni H3N[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), kukaties juuri noissa pitkävenekunnissa, joko sukulaisena tai orjana. Valpuri Matintytär kuuluu Pöyliöiden sukuhaaraan, eli Erkki Pietilän (1632) puolison Valpuri Matintyttären esiäidin tuomasta DNA-merkistä on kysymys. Jos nyt Valpuri Matintyttären äiti tai esiäiti toi geenin Kemijärvelle kartan[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) osoittamaa väylää pitkin, niin vahvana tuo merkki esiintyi nimenomaan Norjanmeren ja Helsinglannin alueilla sekä Itämeren takaisella rannikkoalueella.
Lopulta on tunnustettava, että on hyvin vaikea tietää, kuka tai ketkä bjarmien maassa ryöstelivät hautoja. Viikingit tunnetaan Norjan eteläosien lahdilta ja Ruotsin muinaislahden alueelta, ja, olivatko kveenit sitten Kvenvikin ja kvenangenin ”viikinkejä”? Siksi taidan mainita nämä yhteisellä nimellä eli ”Skandien takaiset” eli skandinaavit, olivatpa sitten pohjoisesta tai etelästä.
Olipa kyse sitten etelänorjalaisten tai pohjoisnorjalaisten invaasioista, tehtiin retkiä eri syistä. Pohjoisessa luonnonuskoon ja jumaliinsa vannovat pakanat kävivät ainakin Hundin johdolla ryöstämässä Jomalin bjarmeilta[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3), ja häntä tarvitsi muinainen kveenien kuningas karjalaisia vastaan. Yhtä lailla kerrotaan etelänorjalaisten retkistä kaukaisten saarten ja Englannin lisäksi Pohjolan matkoista, ainakin sen jälkeen, kun olivat kääntyneet kristinuskoon. Eli lienee tapahtuneet noin 1000 luvulla ja sen jälkeen. Jostakin luin, että skandinaavit pääsivät tietämään, että bjarmeilla oli tapana haudata vainajansa siten, että vainajan oma osansa perinnöstään haudattiin maahan ja nuo hautakummut sijaitsivat lähellä joenvarsia ja bjarmien asuinkenttiä. Noita kumpuja viikingit kutsuivat ”kuolleiden taloiksi” ja helposti saivat haetuksi hauta-aarteet matkaansa.
Skandinaavit nimesivät myös nykyisen Keski-Suomen alueella paikkoja. Esimerkiksi Karkku mainitaan skandinaavislähtöisenä nimenä, samoin Tyrvää ja Vesilahti, mistä tunnetaan ikivanha lappalaislinnake ja usein kävi mielessä, että lappalaiset nimenomaan olivat jossakin määrin enemmän tekemisissä skandinaavien kanssa, tai ainakin omaksuivat skandinaaveilta nimiä.
Karkun nimen taustasta kerrotaan lähteessä Suomalainen paikannimikirja, Internet-aineisto: Skandinaaveilta mahdollisesti rautakauden puolivälissä omaksuttu Karkku näyttäisi alun alkaen olleen salmea tarkoittanut nimi, joka sitten asutuksen vakiintuessa on omaksuttu salmen rannalle syntyneen kylän nimeksi. Myöhemmin kylännimi vakiintui pitäjännimeksi, ja uudeksi kylännimeksi täsmentyi Karkunkylä.
Lappalaisten kerrotaan tulleen Pohjolaan erään Thins Kogrehin[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) johdolla ja tulipa mieleen olikä tämä teutamoinen muinaisten skandinaavien joukonjohtaja, thiodann[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Thiodann nimi on listattu muinaisten skandinaavien ylempää henkilöä kuvaavaksi asemaksi[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6), eli sopinee myös jonkinlaiseen päällikköasemaan, jonka johdolla saatettiin väki johdatella Pohjolaan. Lienevät myös vanhat nimet Teuto, Tuutia ja Aige jääneet elämään noilta ajoilta.
Myös skandinaavien yhteydet Nevajoelle ja Olhavajoelle sekä ylös kohti pohjoisia erämaita kiinnostavat, jos nyt 1100-luvulla skandinaavien Laatokanlinnasta käsin asutetussa Kontokissa oli historiatietojen mukaan hautoja, joiden oletetaan olleen skandinaavien viimeisiä leposijoja, kun uhtualaiset olivat tietojen mukaan lyhyempiä[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7).
Inkeriläisten historiasta kerrotaan Inkeriläisten viesti -julkaisussa, tarkemmin Vilho Mustosen juhlaesitelmässä kerrottiin Tampereen kesäjuhlilla 1978, otsikoituna Vatjalaiset ja inkerikot: ”Sjögrenin selityksen mukaan Inkeri ja inkeriläiset saivat nimensä Ingerdiltä, Olavi Sylikuninkaan tyttäreltä. Ingegerd vihittiin Jarisleifin Holmgårdin kuninkaan kanssa ja huomenlahjaksi valtaisan kartanon, koko kaupungin ja sen jaarlikunnat. Venäläiset aikakirjat vahvistavat, että suuriruhtinas Jaroslaw Vladimirinpoika vihittiin varjagilaisen kuninkaantyttären kanssa. Noista ajoista lähtien aluetta kutsuttiin Ingegerdin eli Inkerin maaksi ja sen kansaa inkerikoiksi ja ishooreiksi.”
Sieltäkö sitten nousivat satojen vuosien aikana itäistä reittiä kohti Kuusamoa ja Pähkinäsaaren rauhan rajaa kohti Peräpohjolaa. Näin voisi arvailla, asiakirjatietojen ja omien DNA-osumien valossa.
Mielenkiintoista se, kuinka väki siirtyi etelästä käsin ”ehkä” Nevajoen varsia pitkin, osa myöhemmin Juvan ja idempää Kontokin kautta, ehkä Vienastakin, kuten 1600-luvun DNA-pallosetkin osoittavat. Olisi vain kiva päästä tunnistamaan sukuja, keidenkä muinaiset esi-isät siellä olivat asustelleet.
Akateeminen ja hyvin harkittu kurinalaisuus estäisi tällaiset tulkinnat, mutta pyrkimys asiakirjatietoon on elossa.
________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) mtDNA haplo H3: n kulkeutuminen Kemijärvelle
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Distribution of mtDNA haplogroups H1 & H3 in Europe, North Africa and the Middle East https://cache.eupedia.com/images/content/mtDNA-H1-H3-map.png
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Permit eli metsäylänköjen kansa Kuolan niemimaalta ja Vienasta
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Johannes Scheffer: The History of Lapland: Wherein Are Shewed the Original, Manner, Habits, Marriages, Conjurations, & c. of That People sivu
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Internet aineisto: Robert Thomas Hampson: Origines Patriciae: Or a Deduction of European Titles of Nobility and Dignified Offices from Their Primitive Sources, sivu 181
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Internet aineisto: P.H.Sawyer: Kings and Vikings Scandinavia and Europe A.D 700–1100.
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Karjalan Sivistysseura, Kontokki, Kostamus – Historiasta kerättyä
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.