Peenreunshain sulhona 1821

[Tapani Kovalaine]

Harvinaisimpia suomalaisia sukuja etsittäessä voi Hiskin käyttäjä osua lappeelaisen sulhaseen: Bs Joh Johs Peenreunshain Lappvedeltä ja Bdr Marg Mattsdr, Nuj Askolasta, vihittiin 16.12.1821 Viipurin msrk:ssa. Onko tuo erikoinen suku jo tutkittu ja ruodittu tämän Suku Forumin palstoilla? Jos tuon niminen tulee esittäytymään, olisi ehkä paras ohje toimia Alatornion Raumon kyläkirjan (sivu 265) opastamalla kuittauksella: Höpö höpö tule huomennaki meille!

[Seppo Niinioja]

Täytyy kai tähän leikkiin liittyä: Sekä Marja-Liisa Putkonen että minä tulimme selvittäneeksi, keitä olivat Faaret Putkonen ja Crea Natunese. Viiden pisteen vihje: Eivät löydy HisKistä.

Seppo Niinioja

[Seppo T.]

Peenreushain taisi selvitä.


Mitenkähän sitten Faaret...

[Tapani Kovalaine]

Hei Seppo T! Missä on selviämisosoite Peereunshain -sukunimelle? Onko tuo nimi ollut ja milloin esillä. Olen unohtanut guuglata...

[Seppo T.]

Oletin, että tämä oli ajanvietekompa.

Epäilen, että sulhanen on Lappeelta Pien-Ruokosesta. Pitäisi tietysti nähdä alkuperäinen teksti, mutta jossain kohtaa matkan varrella on luettu tai kuultu väärin.

Syvemmin en asiaa tutkinut, mutta Pien-Ruokosesta löytyi aviopari sopivilla nimillä 1820-luvulla.

[Tapani Kovalaine]

Nyt tuli tähän pulmaan uusi näkökulma: tarkkaavainen lukija on huomannut, että vihittyjen kirjassa on lukenut jokin nimi. Se on sitten tallennettu muotoon Peenreunshain. Nimi on vaikea, koska Seppo litteroi sen Peenreushain ja minä Peereushain. - Olin pohtinut, että kyseessä täytyy olla Johan Henriksson, jolle vaimonsa kanssa 1826 syntyi Viipurin msrk:n Suoniosaaressa lapsi . Tai sitten kyseessä on Johan Jeremiasson, jonka perheeseen 1834 Torikassa Joukais-talossa syntyi Mergarita (pahus, taas kait Hiskissä väärin, p.o. Margarita?). Sitten arvelin kilauttaa kavereille tänne foorumiin.
Nyt tuli kolmanneksi vaihtoehdoksi Sepolta tuo Pien-Ruokosen perheenlisäys 1827 Lappeelta. Ajanvietekommaksi en tätä viestiketjun aloitusta myönnä, vaan varoitukseksi Hiskin tietoja käyttäville: tallentajat ovat taatusti tehneet parhaansa, mutta tallennettava aineisto on monin paikoin enemmänkin kuin vaativa!

[Julle]

< vaan varoitukseksi Hiskin tietoja käyttäville: tallentajat ovat taatusti tehneet parhaansa, mutta tallennettava aineisto on monin paikoin enemmänkin kuin vaativa! >

Tottahan toki tallentajissakin kuten lukijoissakin on puhe-luku-kirjoitus-häiriöisiä! Vanhojen pappiskäsialojen tulkinta katoavaa kansalaisuustaitoa, nykynuoriso ei kohta osaa kirjoittaa kuin näppäimistöllä selkeätä äidinkieltä.

[tkukkonen]

Kyllä tämä Pien-Ruokonen on oikea vastaus.
Tulipa selvitetyksi muiden Ruokosten ohessa.
Hänen isänsä on minun äiääii.

[Seppo Niinioja]

Nyt tuli tähän pulmaan uusi näkökulma: tarkkaavainen lukija on huomannut, että vihittyjen kirjassa on lukenut jokin nimi. Se on sitten tallennettu muotoon Peenreunshain. Nimi on vaikea, koska Seppo litteroi sen Peenreushain ja minä Peereushain. - Olin pohtinut, että kyseessä täytyy olla Johan Henriksson, jolle vaimonsa kanssa 1826 syntyi Viipurin msrk:n Suoniosaaressa lapsi . Tai sitten kyseessä on Johan Jeremiasson, jonka perheeseen 1834 Torikassa Joukais-talossa syntyi Mergarita (pahus, taas kait Hiskissä väärin, p.o. Margarita?). Sitten arvelin kilauttaa kavereille tänne foorumiin.
Nyt tuli kolmanneksi vaihtoehdoksi Sepolta tuo Pien-Ruokosen perheenlisäys 1827 Lappeelta. Ajanvietekommaksi en tätä viestiketjun aloitusta myönnä, vaan varoitukseksi Hiskin tietoja käyttäville: tallentajat ovat taatusti tehneet parhaansa, mutta tallennettava aineisto on monin paikoin enemmänkin kuin vaativa!

Hei!

Täällä Seppo Niinioja, eri mies kuin yllä mainittu Seppo T. Pien-Ruokoseksihan nimen on Timo Kukkonen asianosaisena jo viime kuussa todistanut. Hämäläiset ovat vähän hitaita. Oikeasti on ollut muuta askaretta.

Noteeraanpa aluksi, että vasta nyt äkkäsin, että nimesi on Tapani Kovalaine, olen "nähnyt" siinä vielä n:n lopussa. Siksi en meinannut löytää tätä viestiketjua, jonka aloitit. Kerran tuli vastaan Merilaine 1900-luvulta. Epäilin häntäkin Meriläiseksi aluksi.

Laitoin liitteeksi Viipurin maaseurakunnan vihityistä Mustien kirjojen merkinnän, joka kyllä selittää aika hyvin HisKi-tallentajan oudohkon tulkinnan. Viipurin maaseurakunnan vihityt 1821-1850 on Mustiin kirjoihin jäljentänyt Ida Dahlström ja tarkastanut (Koll. = kollaktionerad) Linda Cavén. Kummankin äidinkieli lienee ollut ruotsi ja tässä Mustan kirjankin merkintää on esitetyn perusteella kaiketi pidettävä virheellisenä. Alkuperäistä kastekirjaa en ole muistanut/ehtinyt katsoa.

Seppo Niinioja

P.S. Faaret Putkonen ja Crea Natunese olivat mormonien IGI-tietokannassa ja joku kyseli heitä aikanaan Finngen-listalla. Ehkä tiedot on korjattu Marja-Liisa Putkosen antaman palautteen johdosta tai poistettu. En kuitenkaan enää löytänyt niitä itsekään. Paljastettakoon siksi että kyseessä oli aviopari Taavetti (David, Taavet) Putkonen ja Eeva Natunen, en muista missä.

[Tapani Kovalaine]

PEENREUNSHAIN-SUKU ON PIAN SAMMUMASSA

Joidenkin sukujen kohdalla suku sammuu hyvinkin nopeasti, kun ei niitä sukunimen jatkajia ole. Näin on näköjään käymässä myös tälle harvinaiselle Peenreunshain -suvulle. Tämä suku lienee kuulunut alimpaan eli arvonimettömään hiskiaateliin, joka introdusoitiin pelkästään Hiskiin ja siihenkin melko epäselvin perustein.

Minulla oli tilaisuus männä viikolla kaydä Nurmijärven Röykässä erään sikäläisen elinvoimaisen suvun sukutapaamisessa pitämässä esitys tuon 1780-luvulla nurmijärveläiseksi tulleen suvun alkujuurista. Kun Kansallisarkisto oli täältä katsoen siinä sopivasti lähes vieressä, niin poikkesin uteliaana sinne katsomaan, miten tämä ihmeellinen Peenreunshain on sukuna päässyt syntymään.

Nyt sen tiedän, kun olen omin silmin nähnyt Viipurin maaseurakunnan mf-rullan UK 830 alkupäässä olevat tiedot. Rulla osoittaa, että vuonna 1821 on ilmeisesti ollut lähistöllä Luovan Kirjoittamisen Seminaari ja sen innoittamana on kirkonkirjanpitäjä sarakejaoista täysin piittaamatta toiminut hyvin luovasti. Kun hänen olisi 16.12.1821 pitänyt kirjoittaa sulhaselle nimi Johan Johansson, niin hän päättikin kirjoittaa U.k. Bde s. Joh. Johs. Niinpä hänelle jäi paljon tilaa nimelle varattuun sarakkeeseen, joten hän kirjoitti siihen Pienruoskain. Oli näet joulukuussa ollut ainakin kolme Ruoskain (Ruuskanen?) -nimistä vihittävää ja ehkä sen takia lappeelainen Pien-Ruokonen paikannimi pääsi vääntymään Pienruoskain -muotoon. Vain pari loppukirjainta tuosta sanasta ulottui nimirarakkeen ulkopuolelle paikannimelle varattuun sarakkeeseen, joten nyt siihen pieneen tilaan mahtui mukavasti Lapvesi.

Samalla käsialalla kirkonkirjanpitäjä merkitsi 4.11.1821 vihityksi morsiamen (!) Andr. And. Suokas ja 9.12. morsiamen Sara Ruoskain ja samoin 9.12. sulhasen Joh. Ruoskain. Tai nimet olivat mitä olivat, mutta SSS:n historiakirjoihin ja sitä kautta Hiskiin tuli tuollaisia tulkintoja. Siinä sivussa syntyi myös kovin tulkinnallinen Peenreunshain.

Peenreunshain suku sammuu sinä päivänä, kun joku auktorisoitu Hiskin tallennuksien sisällöstä päättävä taho tekee ratkaisun: saako Hiskissä lukea Pienruoskain vai Pien Ruokonen vai Pien-Ruokonen. Saako jäädä muistoksi meille Hiskin käyttäjille tekstiä virheineen tai tekstiä, joka on täyttä asiaa. Toki joku toinen mikrofilmin lukija ehkä sanoisi, että siinähän lukee Pienruokoin eikä Pienruoskain. Sellaista se on sukututkimus!