Vladimir Putinin vepsäläiset juuret

[E Juhani Tenhunen]

Venäjä-kysymyksiin ja erityisesti Karjalaan perehtyneen YLEn toimittajan Arvo Tuomisen mukaan Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on vepsäläistä syntyperää. Onko suomalainen sukututkijayhteisö kiinnittänyt huomiota asiaan?

E. Juhani Tenhunen

[blue-eyed]

http://eng.putin.kremlin.ru/bio

[E Juhani Tenhunen]

http://eng.putin.kremlin.ru/bio

Ilta-Sanomat on tarttunut aiheeseen: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288336663684.html

"Kohu presidentti Vladimir Putinin väitetyistä suomalais-ugrilaisista sukujuurista on puhjennut jälleen Venäjällä. Tällä kertaa kaikki sai alkunsa virolaisen Jaak Prozesin kirjoituksesta Delfi -uutissivustolla. Prozes on heimojärjestö Fenno-Ugrian puheenjohtaja.

- Putinilla näyttää todellakin olevan suomalais-ugrilaisia juuria. On ilmeisesti niin, että hän polveutuu vepsäläisistä, Prozes kirjoitti.

Prozes ei esittänyt väitteelleen tarkempia todisteita, mutta samaa asiaa on arvuuteltu Venäjän ja Viron lehdissä sekä internetin keskustelupalstoilla toistuvasti Putinin valtakauden aikana.

Runoilija Mikul Abramovin kerrotaan jopa päässeen esittämään Putinille suoran kysymyksen siitä, onko tämä vepsäläinen vai ei. Kominarod.ru -lehden mukaan "Putin ei vastannut kysymykseen juuta eikä jaata"."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veps%C3%A4l%C3%A4iset kertoo:

"Vepsäläiset (vepsäksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Veps%C3%A4n_kieli) vepsläižed) ovat itämerensuomalainen (http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4merensuomalaiset) kansa, joka asuu Venäjällä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4). Vepsäläisiä asuu pääasiassa Äänisen (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4ninen) ja Laatokan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Laatokka) läheisyydessä Karjalan tasavallassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_tasavalta) sekä Leningradin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Leningradin_alue) ja Vologdan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vologdan_alue) alueilla.

Vepsäläiset ovat jakaantuneet kolmeen ryhmään, jotka ovat äänisvepsäläiset, ojatti- eli keskivepsäläiset ja etelävepsäläiset. Murre-eroista huolimatta nämä ryhmät kykenevät vaikeuksitta viestimään keskenään vepsän kielellä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Veps%C3%A4n_kieli). Kielellisesti vepsäläisten lähimpiä sukulaiskansoja itämerensuomalaisten joukossa ovat lyydiläiset (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydil%C3%A4iset) ja aunuksenkarjalaiset (http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalaiset#Karjalaiset_.28it.C3.A4merensuomalaine n_kansa.29). Nykyisin kaikki vepsäläiset osaavat venäjää (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli), ja he ovat suurelta osin siirtyneet venäjän käyttöön puhekielenä.

Siirtolaisuuden myötä vepsäläisiä asuu nykyisin myös perinteisen asuma-alueensa ulkopuolella, muun muassa Ukrainassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina), jossa heitä oli vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 281."

E. Juhani Tenhunen

[JoelKumpu]

Ulkomuistista:
Eikö koko Venäjän perustamisvaiheessa ollut merkittävänä osana sekä slaavilaisia että suomalais-ugrilaisia heimoja? Oliko jopa niin että Moskova on saanut nimensä meikäläisten heimon mukaan? Moskovan ja Pietarin välinen alue on aikonaan ollut suomalais-ugrilaisten alueita, joille slaavit ovat myöhemmin saapuneet. Pietarin alueelle slaaveja tuli suurempina joukkoina vasta kaupungin perustamisen yhteydessä.

[E Juhani Tenhunen]

Ulkomuistista:
Eikö koko Venäjän perustamisvaiheessa ollut merkittävänä osana sekä slaavilaisia että suomalais-ugrilaisia heimoja? Oliko jopa niin että Moskova on saanut nimensä meikäläisten heimon mukaan? Moskovan ja Pietarin välinen alue on aikonaan ollut suomalais-ugrilaisten alueita, joille slaavit ovat myöhemmin saapuneet. Pietarin alueelle slaaveja tuli suurempina joukkoina vasta kaupungin perustamisen yhteydessä.

Vepsäläiset kuuluvat Venäjän perustajakansoihin: http://heninen.net/rainio/museo/suomeksi.htm

"1100-luvulta lähtien vepsäläisten historia liittyy läheisesti ensin Novgorodiin ja sittemmin Venäjään, mikä vaikutti ratkaisevasti vepsäläisten kehitykseen kansana.

Vepsäläisten asuttaman alueen itäosissa vepsäläiset ovat sulautuneet slaavilaisiin, mutta Äänisen, Laatokan ja Valkeajärven välisellä alueella he ovat onnistuneet säilyttämään kielensä sekä aineellisen ja henkisen kulttuurinsa.

1400-luvun lopulla vepsäläiset alkoivat asuttaa Äänisen kaakkoisrannikkoa.

Vepsäläisten Shokshan kylä ja Soutjärvi mainitaan ensi kerran 1453 Novgorodin arkkipiispan Feodosin historiankirjoituksissa.

Äänisen rannikkoseudun vepsäläisten elämään vaikutti 1700-luvun lopulta lähtien vuoriteollisuuden kehitys Karjalassa. Rakennettiin valtatie, joka yhdisti Petroskoin Pietariin, rakennettiin Mariinski-vesireitti, jotka mahdollistivat paikallisen väestön yhteydet maan keskustaan.

1800-luvulla miehet lähtivät vepsäläisistä kylistä töihin Viroon, muuhun Baltiaan ja Suomeen. He olivat maatiloilla renkeinä, kirvesmiehinä, muurasivat uuneja ja hakkasivat kiveä. Vepsäläiset kivenhakkaajat olivat erityisen hyvässä maineessa."

lainasi ja kielen tarkisti E. Juhani Tenhunen

[E Juhani Tenhunen]

Ulkomuistista:
Eikö koko Venäjän perustamisvaiheessa ollut merkittävänä osana sekä slaavilaisia että suomalais-ugrilaisia heimoja? Oliko jopa niin että Moskova on saanut nimensä meikäläisten heimon mukaan? Moskovan ja Pietarin välinen alue on aikonaan ollut suomalais-ugrilaisten alueita, joille slaavit ovat myöhemmin saapuneet. Pietarin alueelle slaaveja tuli suurempina joukkoina vasta kaupungin perustamisen yhteydessä.

Vepsäläiset kuuluvat Novgorodin Venäjän perustajakansoihin.

http://heninen.net/rainio/museo/suomeksi.htm

"1100-luvulta lähtien vepsäläisten historia liittyy läheisesti ensin Novgorodiin ja sittemmin Venäjään, mikä vaikutti ratkaisevasti vepsäläisten kehitykseen kansana.
Vepsäläisten asuttaman alueen itäosissa vepsäläiset ovat sulautuneet slaavilaisiin, mutta Äänisen, Laatokan ja Valkeajärven välisellä alueella he ovat onnistuneet säilyttämään kielensä sekä aineellisen ja henkisen kulttuurinsa.
1400-luvun lopulla vepsäläiset alkoivat asuttaa Äänisen kaakkoisrannikkoa.
Vepsäläisten Shoksha-kylä ja Soutjärvi mainitaan ensi kerran 1453 Novgorodin arkkipiispan Feodosin historiankirjoituksissa.
Äänisen rannikkoseudun vepsäläisten elämään vaikutti 1700-luvun lopulta lähtien vuoriteollisuuden kehitys Karjalassa. Rakennettiin valtatie, joka yhdisti Petroskoin Pietariin, rakennettiin Mariinski-vesireitti, jotka mahdollistivat paikallisen väestön yhteydet maan keskustaan.
1800-luvulla miehet lähtivät vepsäläisistä kylistä töihin Eestiin, Itämerenmaihin, Suomeen. He olivat maatiloilla renkeinä, kirvesmiehinä, muurasivat uuneja ja hakkasivat kiveä. Vepsäläiset kivenhakkaajat olivat erityisen hyvässä maineessa."

lainasi E. Juhani Tenhunen