PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Laukaan Kärkkään Valkoset?


eruppa
01.03.14, 18:05
Hyvät Savon ja Keski-Suomen Valkosten tuntijat!

Erkki Valkosen laatimassa Valkosten súkukirja 1:ssä on käyty läpi Pieksämäen ja Laukaan Valkosten sukua. Itse liityn Pieksämäen Valkosiin, mutta yksi ongelma on jäljellä Laukaan Valkosten suhteen.

Em. sukukirjassa on selvitelty Laukaan Petruman Valkolasta lähtöisin olevaa Valkosten sukua. Itse kuulun kuitenkin Petruman Kärkkään taloa 1600-luvulla hallinneisiin Valkosiin, joita sukukirjassa ei ole selvitelty. Kärkästä hallitsi Lehmosen suku 1500-luvulla. Sitten isännäksi tuli Pekka Valkonen, isäntä 1607-1622-. Seuraava isäntä oli Perttu Pekanpoika Valkonen eli Kärkäs, isäntä -1627-1652. Tämän jälkeen isäntänä oli poika Lauri Pertunpoika Kärkäs, isäntä 1653-1666. Seuraavana oli poika Yrjänä Laurinpoika Kärkäs, isäntä 1667-1694-. Viimeinen Valkosiin kuulunut Kärkkään isäntä oli sitten Perttu Yrjänänpoika Kärkäs, isäntänä -1698-1719. Tämä Valkosten sukuhaara kuuluu esivanhempiini.

Seuraava Kärkkään isäntä oli sitten Rautalammilta tullut Elias Olavinpoika Pietiläinen, isäntänä 1720-1733. Hänkin kuuluu esi-isiini. Isäntäsuku vaihtui siksi, että Kärkkään talo oli kruununtalo ja Kärkkään/Valkosen sukua ei pidetty talon pitoon kykenevinä. Vanha Valkosen-Kärkkään suku jäi mäkitupalaisiksi Kärkkään maille ja 1730-luvulla vanha ja uusi isäntäsuku riitelivät oikeudessa mäkitupasopimuksen sisällöstä.

Tietääkö joku, millä tavalla Kärkkään Valkoset liittyvät Valkosten sukupuuhun? Tuo Valkosten sukukirja ei anna asiaan selvyyttä.

kyseleepi Erkki Porista

Julle
02.03.14, 10:44
< Tietääkö joku, millä tavalla Kärkkään Valkoset liittyvät Valkosten sukupuuhun? Tuo Valkosten sukukirja ei anna asiaan selvyyttä. >

Vastausta kysymykseen en tiedä, mutta yksi Elias Pietiläinen, s. 1682 Kärkkäälästä on esitetty Maija Salon kirjassa Mistä olemme kotoisin, 2011, Helsinki. Ei ole enää kirjaa käytössä, mutta lainasin aikanaan kirjastosta.
Kannattanee tutkia, jos Elias on oikea?

Tutkimisiin

eruppa
02.03.14, 12:19
Sama Rautalammin Kärkkäälässä 1682 syntynyt Elias Olavinpoika Pietiläinen on kyseessä. Eliaksen puoliso oli sukunimeltään Kankainen/Puttonen, kotoisin Laukaan Kankaisten puustellista.

ER

eruppa
02.03.14, 17:52
Vielä Laukaan Valkosista. Oma veikkaukseni on, että Laukaan Petruman Valkolan Valkoset ja saman kylän Kärkkään Valkoset olisivat sukulaisia. Petruman kylän Valkola oli kantatalo, josta syntyivät vuonna 1607 jakamalla kylän talot Riikola, Purala ja Moisio. Kaikkia näitä taloja isännöivät Valkoset 1600-luvun alkupuolella. Tuo 1607 on sama vuosiluku , jona Pekka Valkonen tulee Kärkkään isännäksi.Asia tuskin on sattuma. Valitettavasti Pekka Valkosen patronyymi ei ole säilynyt.Valkolan isäntänä oli Lauri Paavalinpoika Valkonen vuosina 1553-1606. Riikolan isäntä oli Einar Valkonen 1607-1627, Puralan isäntänä Hemminki Valkonen 1607-1626 ja Moision isäntänä ilmeisesti Valkosten vävy Paavali Kauppinen 1607-1608.

Valkolan isäntä oli Lauri Paavalinpoika Valkonen vuosina 1553-1606. Itse epäilisin, että Kärkkään Pekka Valkonen olisi Lauri Paavalinpoika Valkosen poika. Mutta kun sitovia todisteita tähän palapeliin ei ole!

miettii Erkki Porista.

Tommy Koukka
02.03.14, 19:22
Hei

Olen itsekin Pertti Pekanpoika Kärkkään (Valkonen) jälkeläinen, joten samaa kysymystä olen pohdiskellut. Varmasti jokin sukulaisuusyhteys on Petruman Valkolan taloa vuodesta 1553 alkaen isännöineeseen Lauri Paavonpoika Valkoseen. Pitäisin myös todennäköisenä, että nimi Kärkäs on peräisin Rautalammin (Konnevesi) Kärkkäälän kylästä, jossa esiintyi isännillä Kärkäs-nimeä.

Tässä linkit Suomen asutuksen yleisluetteloon:
1600-1619: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294136
1620-1639: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1294624
1634-1653: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1297757

Vuoden 1626 ruodutusluettelossa Petruman kylässä mainitaan seuraavat:
39 Rotan
Pettruma
Bertill Walkoinen
Lass Sikainen bondhe
Eskell Sikainen
Lass Finni
40 Rotan
Bertill Larsson dumbe
Michell Larsson son whj Petruma, Knecht
Thomas Einarsson
Bertill Hemmingsson bröders tillförene Knecht
Erick Hemmingsson ”
Jören Bertillsson
Olåfh Pållsson

eruppa
02.03.14, 20:12
Kiitos Tommy kommentistasi. Olen toki noita samoja Petruman SAY-sivuja tutkinut paljonkin. Aikana ennen digitointia otin niistä jopa kaukolainatuilta mikrofilmirullilta kopiot.

Asia on tietysti niin, että suuri joukko yli 400 vuoden takaisia sukulaisuussuhteita jää ikuisiksi arvoituksiksi. Erkki Valkonen ei ole edes yrittänyt tutkia noita muita Valkosten hallintoon siirtyneitä Petruman kylän taloja, koska tutkimusaineisto yksinkertaisesti puuttuu. Ehkä tämä on sukukirjan tekijältä oikea lähestymistapa, sukupuuta varten tarvitaan dokumentteja eikä pelkkiä olettamuksia. Tuo Moision isäntä Paavali Kauppinen muutti perheineen mahdollisesti Värmlantiin, koska Moisio oli verohylkynä vuosina 1609-1618. Värmlantiinhan meni muitakin Rautalammin erämaiden savolaisasuttajia noina aikoina.

yst. harrastusterv. Erkki

E Juhani Tenhunen
04.03.14, 10:10
Kärkkäisten Sukuseura ry:n sukuneuvoston jäsenenä seuraan kiinnostuksella keskustelua. Petruma kylännimenä on Suomessa harvinainen: en muista törmänneeni siihen muualla kuin Heinävedellä ja Laukaalla, missä Petrumaan kuuluu mm. Peurunka. Myös Valkola ja Valkonen ovat varsin harvinaisia. Jos halutaan tutkia 1500-luvun sukujen epävarmaa sukulaisuutta, geenitutkimus saattaisi antaa osviittaa.

E. Juhani Tenhunen

eruppa
04.03.14, 17:25
Hei!
Nuo Petruman kylän kantatalot sijaitsivat kaikki Peurunkajärven rannalla Laukaassa. Oman sukupuuni kannalta keskeinen Finnin talo sijaitsi nykyisen kylpylähotellin kohdalla. Kärkäs oli vähän kauempana järvestä ja Valkola järven pohjoispäässä.

Nyt pitäisi löytää isäkantaisesti sekä Valkolan Valkosista että Kärkkään Valkosista polveutuva mies (itse en sellainen ole), jonka Y-DNA tutkittaisiin. Jos haploryhmä olisi sama, olisi mahdollista, että ovat sukulaisia isäkantaisesti. Mutta varma lähisukulaisuusverifiointi, -käyttääkseni tieteenfilosofista termiä, sama Y-DNA ei ole, koska yhteinen esi-isä voi olla kauempana ja sama Pieksämäen Valkosten kanssa.

Erkki Porista

eruppa
05.03.14, 17:03
Vielä Laukaan Valkosista. Kyllähän monet sukututkijat tekevät johtopäätöksiä noista varhaisista ajoista aika heikon todistusaineiston pohjalta. Moni pitäisi tuota vuosilukua 1607 ratkaisevana todisteena (Valkoset tulivat isänniksi useampaan taloon samanaikaisesti) siitä, että Kärkkään isäntä olisi Valkolan isännän yksi poika. Valitettavasti maakirjoissa ja varhaisissa henkikirjoissa luetellaan vain talojen isäntiä, joista jotkut on merkitty "isänniksi" kauan kuolemansa jälkeen. Valkolan talon poikia ei siis löydy Valkolan asukkaina. Tietysti on harvinaista, että tuohon aikaan näin moni Valkolan talon poika kasvoi aikuiseksi ja tuli talon isännäksi. Mutta mahdoton tuollainen "seitsemän veljeksen" talo ei tuolloinkaan ollut, siitä on esimerkki sukupuussani mm. Pieksämäen Ylösten suvusta. Piti vain omata hyvät geenit ja onneakin piti olla matkassa.

Kun lukee ammattimaisten historiantutkijoiden tekemiä kirjoja, on niissäkin todistusaineisto joskus hyvin "spekulatiivinen". En viitsi mainita henkilönimiä.

Erkki Porista

eruppa
05.03.14, 17:57
Vielä Valkolan Valkosista. Kun noita suoranaisia esivanhempia on koossa jo luokkaa 1000 henkeä, niin en muistanut, että itsekin liityn Laukaan Petruman Valkolan Valkosiin. Katselin SukuJutut-tietokantaani ja totesin asian. Eli jos Petruman Valkoset ja Valkolan Valkoset olivat serkkuja, niin tulee taas yksi esipolvikato lukuisten muiden joukkoon.

Erkki Porista

E Juhani Tenhunen
05.03.14, 18:56
Vielä Laukaan Valkosista. Kyllähän monet sukututkijat tekevät johtopäätöksiä noista varhaisista ajoista aika heikon todistusaineiston pohjalta. Moni pitäisi tuota vuosilukua 1607 ratkaisevana todisteena (Valkoset tulivat isänniksi useampaan taloon samanaikaisesti) siitä, että Kärkkään isäntä olisi Valkolan isännän yksi poika. Valitettavasti maakirjoissa ja varhaisissa henkikirjoissa luetellaan vain talojen isäntiä, joista jotkut on merkitty "isänniksi" kauan kuolemansa jälkeen. Valkolan talon poikia ei siis löydy Valkolan asukkaina. Tietysti on harvinaista, että tuohon aikaan näin moni Valkolan talon poika kasvoi aikuiseksi ja tuli talon isännäksi. Mutta mahdoton tuollainen "seitsemän veljeksen" talo ei tuolloinkaan ollut, siitä on esimerkki sukupuussani mm. Pieksämäen Ylösten suvusta. Piti vain omata hyvät geenit ja onneakin piti olla matkassa.

Kun lukee ammattimaisten historiantutkijoiden tekemiä kirjoja, on niissäkin todistusaineisto joskus hyvin "spekulatiivinen". En viitsi mainita henkilönimiä.

Njaa, tässä tulee mieleen kertomus ukko Kärkkäästä ja tämän seitsemästä pojasta...

E. Juhani Tenhunen
Kärkkäisten Sukuseura ry:n sukuneuvoston jäsen

Orvokki W
09.03.14, 11:51
Viestini ohittaa alkuperäisen kysymyksen, mutta lähetänpä sen kuitenkin:
Mielenkiintoni heräsi Laukaan Pernaan Valkosen kohdalla, koska äitini tädin mies oli Valkonen ja hänen isänsä oli syntynyt Laukaan Pernaalla. Jossakin edellisissä viesteissä todettiin, että sukunimi olisi melko harvinainen. Joten voiko tämä kyseinen henkilö Adolf Juhonpoika Valkonen e. Walkonen s. 23.5.1861 Laukaa , Petruma olla samaa sukua, vaiko vain jostain syystä ottanut kyseisen sukunimen?
Adolfin poika Kaarlo Julius Valkonen s. 14.1.1904 oli naimisissa, mutta lapseton.

Orvokki W

E Juhani Tenhunen
09.03.14, 12:49
Viestini ohittaa alkuperäisen kysymyksen, mutta lähetänpä sen kuitenkin:
Mielenkiintoni heräsi Laukaan Pernaan Valkosen kohdalla, koska äitini tädin mies oli Valkonen ja hänen isänsä oli syntynyt Laukaan Pernaalla. Jossakin edellisissä viesteissä todettiin, että sukunimi olisi melko harvinainen. Joten voiko tämä kyseinen henkilö Adolf Juhonpoika Valkonen e. Walkonen s. 23.5.1861 Laukaa , Petruma olla samaa sukua, vaiko vain jostain syystä ottanut kyseisen sukunimen?
Adolfin poika Kaarlo Julius Valkonen s. 14.1.1904 oli naimisissa, mutta lapseton.

Hiski:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/55moui?fi+0284+kastetut+18107)23.5.1861 26.5.1861 Petruma Kankan- pää Savenaho Torp. Johan Henriksson Vilhelmina Isaksdr. 22 Adolf

Tämä torpparin poika Aatu Jussinpoika oli syntynyt Petruman Kankaanpään Savenaholla. Kankaanpäitä löytyy Laukaalta nykyisin 4 eikä yhtään Savenahoa. Tässä nimet on kirjattu hämäläisittäin ilman sukunimeä, ja 1904 sukunimet olivat yleisesti käytössä. Orvokin viestin mukaan äiti Miina Iisakintytär oli Laukaan Kärkkäisestä: tällä talolla oli ainakin yhteyksiä Valkosiin aiempien viestien perusteella.

E. Juhani Tenhunen

Eeva Lehtinen
11.03.14, 10:55
Hei!
Veljeni YDNA-osumissa on lähimpien joukossa kaksi metsäsuomalaisten jälkeläistä, joilla on mainittuna esi-isät Sigfrid Andersson Valkoinen 1663-1707 Gåstjärn ja Jakob Sigfridsson Valkoinen 1700-1758 Mosevatnet. Näyttäisivät olevan isä ja poika. Sain joskus tiedon, että nämä Valkoiset ovat mm. Visulahdesta ja Laukaan Petrumasta lähtöisin.
En ole penkonut Valkosten suomalaismetsiin muuttoja, mutta kun itse aikoinaan ajauduin asumaan Laukaan Valkolan mäkituvan paikalle, niin kiinnostavalta tämä tuntuu.

Eeva

Eeva Lehtinen
11.03.14, 21:01
Mielenkiintoinen tieto Värmlannin Valkoisista on Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä (ilm.1997). Siinä kerrotaan, että Torsbyn kaupunginkirjastoon oli "ostettu Upsalasta vermlantilaisen tutkijan Richard Brobergin kirjasto ja arkisto, Brobergin kirjasto käsittää n. 5000 teosta. Se oli vielä varastossa, mutta luvassa oli kuulema rahaa sen ja arkiston luettelointiin. Arkistossa on 60 kansiota muistiinpanoja ja lisäksi mikrofilmejä. Richard Broberg (s.1910) oli kotoisin Östmarkin Rönnebergin kylästä. Hän oli suomalaista juurta, sukujaan Valkoisia. Hänen isänsä Mikael Broberg oli Östmarkin Arnsjön kylästä. Isä puhui vielä suomea, mutta poika ei enää. Richard Broberg työskentli eläkkeelle siirtymiseensä asti eli vuoteen 1976 saakka Upsalan perinnearkistossa, viimeksi sen johtajana."

Harri Saastamoinen
26.09.14, 19:15
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2889697
Tuossa yllä on linkki vuoden 1630 ruodutusluetteloon. Oikean sivun yllä Rälssien lampuotien alla näkyy Lars Valkonen ja hänen poikansa Matti. Onko tuntumaa kuka tämä Lauri on?

olliarmaita
12.10.14, 13:22
Mitä tuo nimien jälkeinen teksti tarkoittaa?

Lartz Valkoinen Bonde. utgh. och stor Clinds.(?)
Madz Lartgson som står Clinds.

t. olliarmaita

E Juhani Tenhunen
12.10.14, 13:34
[quote=olliarmaita;247949]Mitä tuo nimien jälkeinen teksti tarkoittaa?

Lartz Valkoinen Bonde. utgh. och stor Clinds.(?)
Madz Lartgson som står Clinds.[/quote

Epäilisin Herra Olavin lampuodiksi tms. Mitä sanovat ajan maa- ja henkikirjat?

E. Juhani Tenhunen

Kimmo Kemppainen
12.10.14, 13:43
Lartz Kalkoinen Bondhe. uthg: och sten blindh.
Madz Larttzsonn Sonn Står blindh. (saattaa tarkoittaa starrblind)
Kimmo Kemppainen

Mitä tuo nimien jälkeinen teksti tarkoittaa?

Lartz Valkoinen Bonde. utgh. och stor Clinds.(?)
Madz Lartgson som står Clinds.

t. olliarmaita

TimoT
12.10.14, 14:52
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2889697
Tuossa yllä on linkki vuoden 1630 ruodutusluetteloon. Oikean sivun yllä Rälssien lampuotien alla näkyy Lars Valkonen ja hänen poikansa Matti. Onko tuntumaa kuka tämä Lauri on?

Kyseessä ovat Lars Calttoinen ja poikansa Matts. He olivat Koivujärvellä Lepaan kartanon lampuoteina tilalla, joka nykyään tunnetaan nimellä Kalttonen.

Kimmo Kemppainen
12.10.14, 15:36
Niinpä muuten onkin, tuo erehdyttävästi k:n näköinen merkki on kuin onkin tt. Siis:

Lartz Kalttoinen Bondhe. uthg: och sten blindh.
Madz Larttzsonn Sonn Står blindh. (saattaa tarkoittaa starrblind)

Kimmo Kemppainen

Kyseessä ovat Lars Calttoinen ja poikansa Matts. He olivat Koivujärvellä Lepaan kartanon lampuoteina tilalla, joka nykyään tunnetaan nimellä Kalttonen.

eruppa
12.10.14, 17:20
Hei!

Oheisena omasta sukutietokannastani otettu tieto Laukaan Kärkkään Valkosista. Minulle on vielä epäselvää, ovatko Kärkkään ja Valkolan Valkoset jollakin lailla keskenään sukua, veikkaan, että ovat, koska talot sijaitsivat samassa Petruman kylässä. Kärkkään Valkosten sukunimi muuttui Kärkkääksi talon nimen mukaan 1600-luvulla.

Taulu 1
I Pekka Valkonen, talollinen, Kärkkään isäntä 1607-1622.
Lapset:
Perttu Kärkäs (Valkonen), s. 1600 Laukaa, Kärkäs. Tauluun*2.
Taulu 2
II Perttu Pekanpoika Kärkäs (Valkonen), Taulusta 1, (isä Pekka Valkonen), talollinen, Kärkkään isäntä 1627-1652, s. 1600 Laukaa, Kärkäs, k. 1652 Laukaa, Kärkäs.
Lapset:
Lauri Kärkäs, s. 1620 Laukaa, Petruma, Kärkäs. Tauluun*3.
Taulu 3
III Lauri Pertunpoika Kärkäs, Taulusta 2, (isä Perttu Kärkäs (Valkonen)), talollinen, Petruman Kärkkään isäntä 1653-1666, s. 1620 Laukaa, Petruma, Kärkäs.
1. puoliso: Anna, Kärkkään emäntä.
2. puoliso: Lusia, Kärkkään emäntä v. 1655 jälkeen.
3. puoliso: Lucia, Kärkkään emäntä.
Lapset:
Liisa Kärkäs,. Puoliso: Erkki,.
3. Yrjö Kärkäs, s. 1645. Tauluun*4.
Taulu 4
IV Yrjö Laurinpoika Kärkäs, Taulusta 3, (isä Lauri Kärkäs), talollinen, Petruman Kärkkään isäntä 1667-1694, s. 1645.
1. puoliso: Riitta,.
Lapset:
Matti Kärkäs,. Puoliso: Liisa,.
Riitta Kärkäs,. Puoliso: Juho,.
Perttu Kärkäs. Tauluun*5.
Taulu 5
V Perttu Yrjönpoika Kärkäs, Taulusta 4, (isä Yrjö Kärkäs), talollinen, Kärkkään isäntä 1698-1719, k. ennen 1726 Laukaa, Petruma, Kärkäs. Joutui taloudellisten vaikeuksien takia luopumaan Kärkkään talon isännyydestä 1719 jälkeen. Koska Kärkäs oli kruununtalo, asetettiin uudeksi isännäksi Rautalammilta tullut Elias Olavinpoika Pietiläinen. Uuden isännän ja vanhan isännän pojan, Kärkkään maille mäkitupalaiseksi asettuneen Juho Pertunpoika Kärkkään kesken käräjöitiin isännän vaihtoon sisältyneen syytinkisopimuksen tulkinnasta 1720-luvulla.
Puoliso: Valpuri Matintytär Riikonen, k. noin 1735 Laukaa, Petruma, Kärkäs.
Lapset:
Anna Kärkäs, k. noin 1735 Laukaa, Kärkäs, Reenin torppa.
Juho Kärkäs, mäkitupalainen Petruman kylässä, s. noin 1700 Laukaa, Petruma, Kärkäs, k. 30.5.1778 Laukaa, Sippula trp.
Kirsti Kärkäs, s. 1701 Laukaa, Petruma, Kärkäs, k. 8.8.1771 Laukaa, Taipale trp.
Heikki Kärkäs, s. 1710 Laukaa, Petruma, Kärkäs, k. 30.5.1760 Laukaa, Petruma.
Kaarina Kärkäs, s. 1710 Laukaa, Petruma, Kärkäs, k. 20.11.1767 Laukaa, Petruma, Kärkäs.

Kärkkään talon pojista varmaan osa joutui nihdeiksi, eikä heitä näin ollen näy henkikirjoissa.

Eli enempää tietoa Kärkkään Valkosista ei tällä hetkellä minulta löydy.

Erkki Porista

E Juhani Tenhunen
13.10.14, 10:36
Kyseessä ovat Lars Calttoinen ja poikansa Matts. He olivat Koivujärvellä Lepaan kartanon lampuoteina tilalla, joka nykyään tunnetaan nimellä Kalttonen.

Jos he olisivat Laukaan Kärkkään jälkeläisiä, tässähän voisi olla kaivattu yhteys?

E. Juhani Tenhunen

Orvokki W
13.10.14, 13:39
Tämä Laukaan Kärkkäinen ja Valkonen liittyy äidinäidin sisaren mieheen, jota en kovin pitkälle ole tutkinut.
Minulla on vain nämä tiedot:
Lasse Juhonpoika s. 1785
puoliso NN
Lapset
Maija Lassentytär s. 1812
Iisakki Lassenpoika s. 1814, talollinen
Kustaa Lassenpoika s. 24.4.1820

Iisakki Lassenpoika, s. 1814
puoliso Hedda Stiina Hannuntytär, s. 3.8.1816
Lapset
Vilhelmiina Iisakintytär, s. 29.4.1839 Laukaa, Kärkkäinen
puoliso Juho Heikinpoika, s. 10.3.1834 Laukaa, Pernaa, Puru, torppari
Lapsia 11 kappaletta, joista
Aatu Juhonpoika Valkonen e. Walkonen s. 23.5.1861 Laukaa, Petruma, Kankaanpää, Savenaho, k. 17.4.1936 Helsinki
puoliso 24.6.1893 Emma Lucina Antintytär, s. 27.2.1861 Hattla, k. 8.5.1930 Helsinki

eruppa
13.10.14, 18:54
Vielä Laukaan Petruman Valkosista. Valkolan kantatalo jaettiin 1607 neljään osaan ja Valkolasta erotettiin Riikola, Purala ja Moisio. Sensijaan Kärkäs oli Lehmosten hallinnassa 1500-luvulla ja välillä 1599-1607 on Kärkkään isäntäluettelossa aukko. No, Lehmosia muutti paitsi Säkinmäen Paanalaan myös Värmlantiin noina aikoina.

Valkolan isäntänä oli ilmeisesti savolaislähtöinen (pieksämäkiläislähtöinen?) Lauri Paavalinpoika Valkonen vuosina 1553-1606. Kanssaviljelijänä oli Pekka Pekanpoika 1576-78. Lauria seurasi Perttu Valkonen 1607-20. Hän oli mahdollisesti Lauri Valkosen poika. Sitten Lauri Pekanpojan lyhyen isännyyden jälkeen Valkolan isäntänä oli Yrjänä Pertunpoika Valkonen vuosina-1627-1633 ja uudelleen vuosina 1640-1676. Olikohan Yrjänä nihtinä 30-vuotisessa sodassa? Siitä eivät asiakirjat kerro.

Valkosten sukukirjassa ei Laukaan varhaisista Valkosista ole tietoja kuin Valkolan talosta ja sieltäkin vain vähän. Kärkkään Valkosista sukukirja ei kerro mitään. Eli sukuyhteys ei ole vielä selvitetty.

Erkki Porista

Wilmak
24.02.15, 19:42
Valkosten sukukirjassa ei Laukaan varhaisista Valkosista ole tietoja kuin Valkolan talosta ja sieltäkin vain vähän. Kärkkään Valkosista sukukirja ei kerro mitään. Eli sukuyhteys ei ole vielä selvitetty.Minulla on kopio Erkki Valkosen Valkosten sukukirja I:n kaaviosta (ennen taulua nro.130) ja jostain olen onnistunut piirtämään siihen Laurin s.n.1525 kohdalta lähtevän mieslinjan, joka johtaa Henrik Valkonen/Rutaseen:

Paavo n.1500
Lauri n.1525
Hemming (Laukaa, Purala)
Per (Petruma, Kärkkää)
Bertil
Lars
Jöran
Bertil
Johan n.1700
Johan [Rutanen] 1746
Henrik Valkonen/Rutanen s.1809

Ikävä kyllä en muista mitä olen tiedot napannut, mutta ehkä nämä auttavat sinua etsinnöissäsi :)

t. Wilma

Wilmak
25.02.15, 19:28
Kirja taisi olla Jaakko Hirvosen A4-kokoinen kierrevihko "Laukaan Valkoset" (tms) Sain sen kaukolainana kirjastosta, mutta vain kirjastossa katselavaksi.

Muistinpanojeni mukaan Lauri Paavalinpoika Valkosen pojista Jöns s.n.1550 muutti Rautalammin Hanhitaipaleen, Bertil jatkoi Valkolan isäntänä ja Hemming s.n.1555 perustaa Puralan talon.

Per Bertilinpoika s.n.1575 hallitsi Petruman Kärkästä 1607-1622.

Minulla on kopio Erkki Valkosen Valkosten sukukirja I:n kaaviosta (ennen taulua nro.130) ja jostain olen onnistunut piirtämään siihen Laurin s.n.1525 kohdalta lähtevän mieslinjan, joka johtaa Henrik Valkonen/Rutaseen:

Paavo n.1500
Lauri n.1525
Hemming (Laukaa, Purala)
Per (Petruma, Kärkkää)
Bertil
Lars
Jöran
Bertil
Johan n.1700
Johan [Rutanen] 1746
Henrik Valkonen/Rutanen s.1809

Ikävä kyllä en muista mitä olen tiedot napannut, mutta ehkä nämä auttavat sinua etsinnöissäsi :)

t. Wilma