Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Turun kaupungin korttelit
Harry Herlin
19.02.14, 14:50
Turun kaupungin 1700-luvun korttelit olivat:
Aurajoen itäpuolella, Kirkko, Luostari, Mätäjärvi eli Itäinen ja
Aurajoen länsipuolella, Pohjoinen, Eteläinen ja Uusikaupunki.
Mutta joskus osa näistä niputetaan yhteen ja mainitaan (mm. digiarkiston kirjoissa) Pieni Puoli ja Iso Puoli.
Mutta onko nyt sitten Pieni ja Länsi puoli sama kuten myös Iso ja Itä puoli? Entä Multavierupuoli?
Harry Herlin
20.02.14, 12:21
Turun Seudun Sukututkijat (http://www.turkusuku.fi) otsikolla: Sukututkimuksen sokkelot Turussa antaa vastauksen.
Turku oli 1700-luvulla jaettu kortteleihin. Niitä olivat joen itäpuolella eli suurella puolella Kirkkokortteli (Kyrko kvartelet, K kv), Luostarikortteli (Kloster kvartelet, Kl kv) ja Itäkortteli (Östra kvartelet, Ö kv). Läntisellä eli pienellä puolella olivat Eteläkortteli (Södra kvartelet, S kv), Pohjoinen kortteli (Norra kvartelet, N kv) ja Uudenkaupungin kortteli (Nystads kvartelet, Nst kv).
Enpä päässyt Turun sukututkijain sivulta tarkemmin tuohon korttelitietoon. Onko siellä tai jossain myös listausta talojen numeroista ja nimistä kortteleittain - tai jopa näiden sijoittumisesta nykyiseen katuverkostoon? - Oman sukuselvityksen kannalta kiinnostaisi paikallistaa 7-8 kohdetta.
Helpointa on käyttää tätä karttaa, joka on Turun palon jälkeiseltä ajalta:
https://digihakemisto.net/item/2391131186/4666257754/1
lisäksi voit hyödyntää Turun seudun sukututkijoiden sivua: mene tänne ja klikkaa oikean reunan linkkiä "Tunne Turun sukututkimus"
Niin tuo karttahan on suurpalon jälkeen tehty. Olen etsimässä 1700-luvun loppuvuosien asuinpaikkoja (esiäiti Maria Krabbelle).
Tässä on yksi esimerkki, mutta ajoitus ja paikannus on minulle epäselvä.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/rippikirja_1791-1798_jk1148/12.htm
S merkitty 77, mutta MK syntyi 22.9.1776 silloisessa Marttilan (nyk. Pöytyän) Kyrössä. V 1799 MK muutti Yläneelle ja ryhtyi suvun jatkamiseen esi-isäni Olof Jäderholmin kanssa. Parin muun Turun rippikirjan perusteella tämä kirjaus voinee koskea noin vuosia 1794-95. Hän lienee tullut Eteläkorttelin nrosta 65?
Mutta mikä on oikea talon nro 14 nimi - Madame (vai onko yläreunassa Badare?) / Ass. Tihleman? Entä sijainti, jonka voi tulkita Peltisepänkaduksi, mutta sehän oli Aurajoen toisella puolella.
eli talon nimi numerolle 14 on Badare
KA:n kuvat selveämpiä:
https://digihakemisto.net/item/1268389932/5964432648/9
Vanhempi, 1700 -luvun kartta:
https://digihakemisto.net/item/1656063929/6180325017/3
Tuolla näkyy talon 14 tontti vaaleanpunaisella Kirkkokorttelissa.
Juha
Mainiota, kiitos tästä lähteestä! Voisiko talo nro 193 olla nykykartalla suunnilleen Hämeenkadun / Hovioik.kadun kulmassa, 187 ja 188 Kerttulink:n vaiheilla sekä 147 ehkä hovioikeuden kohdalla? Maria asui lapsena näissä, sekä lisäksi pohjoispuolen taloissa 456 ja 542. Paikallistan 456:n Centro-hotellin kortteliin, 542:n lähelle toria ehkä Eerikin-/Kauppiaskadun risteyksen vaiheille - vai?
Mutta onko 193 Fläskilä (ainakin osaksi) AVAN-museon "kellarissa"
Nro 14:n joskus fb-päivytyksessäni Turun käynniltä sijoitin proosallisesti Uudenmaankadun nakkikioskin kohdalle - no sinne päin?
Hannu Virttaalainen
21.02.26, 15:14
Mainiota, kiitos tästä lähteestä! Voisiko talo nro 193 olla nykykartalla suunnilleen Hämeenkadun / Hovioik.kadun kulmassa, 187 ja 188 Kerttulink:n vaiheilla sekä 147 ehkä hovioikeuden kohdalla? Maria asui lapsena näissä, sekä lisäksi pohjoispuolen taloissa 456 ja 542. Paikallistan 456:n Centro-hotellin kortteliin, 542:n lähelle toria ehkä Eerikin-/Kauppiaskadun risteyksen vaiheille - vai?
Mutta onko 193 Fläskilä (ainakin osaksi) AVAN-museon "kellarissa"
Nro 14:n joskus fb-päivytyksessäni Turun käynniltä sijoitin proosallisesti Uudenmaankadun nakkikioskin kohdalle - no sinne päin?
Itsellä esipolvissa 1760-luvulla kiinostaa Ryssänmäen (nyk. Yliopistonmäki) tontti 186 Osuu minusta Ryssänmäen puoliväliin jolloin minusta aika lähellä Kiinamyllynkadun päätä ja ei kovinkaan kaukana Turun Yliopiston Feeniks-kirjaston seinän Johnsson/Joutsen kullankaivajaveljesten muistolaatttasta..
Tätä Juhan linkin karttaa en muista ennen tutkineeni, mutta ei sitä ihan kaikkea aina muista...
Vuoden 1827 palon jälkeen kaava meni uusiksi, Brinkkalan talo ja Tuomiokirkko samassa paikkaa kuin ennen paloa.
Tällainen kartta ja taloluettelo löytyy, mutta juuri nyt näyttää Riksarkivetissa olevan huoltokatko https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001541_00002#?c=&m=&s=&cv=1&xywh=-5102%2C1012%2C11872%2C6210
Itsellä esipolvissa 1760-luvulla kiinostaa Ryssänmäen (nyk. Yliopistonmäki) tontti 186 Osuu minusta Ryssänmäen puoliväliin jolloin minusta aika lähellä Kiinamyllynkadun päätä ja ei kovinkaan kaukana Turun Yliopiston Feeniks-kirjaston seinän Johnsson/Joutsen kullankaivajaveljesten muistolaatttasta..
Tätä Juhan linkin karttaa en muista ennen tutkineeni, mutta ei sitä ihan kaikkea aina muista...
Vuoden 1827 palon jälkeen kaava meni uusiksi, Brinkkalan talo ja Tuomiokirkko samassa paikkaa kuin ennen paloa.
Tuo täsmäys nykyisen asemakaavan kanssa tuntuu vaikealta. Kun itse arvelin 187:n ja 188:n olleen Kerttulinkadun vaiheilla, sinä Hannu "viet" samassa nipussa olevan 186:n Kiinanmyllynkadulle asti. Tuon 1700-luvun kartan mittasuhteisiin ja esim. kirkon suuntaan jokeen nähden ei varmaankaan voi luottaa; onko vanha Hämeentiekään ollut nyky-Hämeenkadun suuntainen ja sen kohdalla? - Kun meitä sukuporukka menee tuonne "löytöretkelle", niin missä siis näyttäisin 187:n ja 188:n sijainneen? Tai löytyykö joku kiintopiste, nykyinen kohde jonka tiedetään olleen tietyllä 1700-luvun tontilla?
Hannu Virttaalainen
21.02.26, 17:43
Minulla paha minulle tyypillinen lukihäiriö piti olla 168 eikä 186. Minun virhe, pakko tunnustaa...
Tämä 1927 paloa edeltävän ja sen jälkeisen uuden asemakaavan yhteensovittaminen on minustakin hankalaa, siksi löysin jo tämän:
Kaupunkikartat (kokoelma) - Turku Itu* 12/- - Karta öfver Åbo stad enligt gamla Plan och nya Regleringen., jakso 1: Karta öfver ÅBO STAD, enligt gamla Plan och nya Regleringen år 1828; ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6180329820&aineistoId=1656058897 / Viitattu 21.2.2026
En siitä ensi katselulla paljoakaan apua saanut
Minulla ehkä vähän epäilyttavä tarkoitusperäinen halu saada tontti 168 mahdollisimman lähelle sen 1760-luvun asukkaiden jälkeläisten muistolattaa Feeniks-kirjaston seinässä ;)
Kyllä tontti 168 on lähin tontti muistlaattaan nähden, vaikka ei olisikaan ihan Kiinamyllynkadun päässä :D:
Hannu Virttaalainen
21.02.26, 18:36
Tuo täsmäys nykyisen asemakaavan kanssa tuntuu vaikealta. Kun itse arvelin 187:n ja 188:n olleen Kerttulinkadun vaiheilla, sinä Hannu "viet" samassa nipussa olevan 186:n Kiinanmyllynkadulle asti. Tuon 1700-luvun kartan mittasuhteisiin ja esim. kirkon suuntaan jokeen nähden ei varmaankaan voi luottaa; onko vanha Hämeentiekään ollut nyky-Hämeenkadun suuntainen ja sen kohdalla? - Kun meitä sukuporukka menee tuonne "löytöretkelle", niin missä siis näyttäisin 187:n ja 188:n sijainneen? Tai löytyykö joku kiintopiste, nykyinen kohde jonka tiedetään olleen tietyllä 1700-luvun tontilla?
Kuten jo kirjoitin minulla piti olla tontti 168 eikä 186 eli sinun arviosi eivät poikkea omistani kovinkaan paljoa.
Minusta Yliopistonmäki (Ryssänmäki), Kerttulinmäki, Hämeentirn tulo kaupunkiin ja Tuomikirkko ovat ainoat varmat kkintopisteet. Kurjenkaivonkenttä (Trane Bruns plan) tuli kartalla vasta palon jälkeen, ennen oli juuri kartan ulkopulella
Minulla on Mikko Laaksosen toimittama kirja vuodelta 2018 Turku Historialliset Kaupunkikartat Historical City Maps, jonka mukaan Juhan viittama kartta on maanmittari Daniel Gadolinin 1754-1756 miittaama kartta. ja kyllä siellä löytyy ilmansuunnat oikeasta ylänurkasta. Gadolinilla ei ollut GPS:ää mutta kyllä se omalla ajalleen on parasta mahdollista insinöörityötä;).
Niin tarkoititko jo tuolla 186:lla tätä tonttia nro 168? Se onkin pidemmällä, nykykartalla ehkä Kaivokadun vaiheilla. Jos siis 187 ja 188 olisivat noin Kerttulinkadun kohdalla.
Kyllä itsellänikin on intressi löytää Maria Krabben asuinpaikoille kelvolliset maamerkit. Kuten talolle 193 (Fläskilä) AVAN-museon kellarikerros ja nrolle 14 (Badare) nykyisin tuomiokirkon edustalla oleva hampurilaiskioski!
Noiden karttojen vertailu vaatisi kahta näyttöä tai printtiä molemmista, kun en vertailukartasta löytänyt kirkkoa enempiä kiintopisteitä.
Hannu Virttaalainen
21.02.26, 20:18
Niin tarkoititko jo tuolla 186:lla tätä tonttia nro 168? Se onkin pidemmällä, nykykartalla ehkä Kaivokadun vaiheilla. Jos siis 187 ja 188 olisivat noin Kerttulinkadun kohdalla.
Kyllä itsellänikin on intressi löytää Maria Krabben asuinpaikoille kelvolliset maamerkit. Kuten talolle 193 (Fläskilä) AVAN-museon kellarikerros ja nrolle 14 (Badare) nykyisin tuomiokirkon edustalla oleva hampurilaiskioski!
Noiden karttojen vertailu vaatisi kahta näyttöä tai printtiä molemmista, kun en vertailukartasta löytänyt kirkkoa enempiä kiintopisteitä.
Minä olen koko ajan tarkoittanut tonttia 168. Tontti 186 oli lukihäiriö.
Alkuperäisessä Daniel Gadolinin kartassa ilmansuunnat oikeassa ylänurkassa, mutta tässä myöhemmässä kopiossa ne onkin vasemmassa ylänurkassa.
Käänsin karttaa -38 astetta jonka jälkeen Ryssänmäen ja Kerttulinmäen sijaintien pohjalta tontti 168 on nyt minunkin mielestä aika liki Kaivokatua Hämeenkadun pohjoispuolella
Kuvankäsittelyllä nykykartan ja 1754-1756 Daniel Gadolinin kartat saisi päällekkäin ja päällimmäisen läpinäkyvyyttä säätämällä näkyisivät molemmat päällekkäinkin.
Hannu Virttaalainen
23.02.26, 10:33
Kiintopisteitä nykykartalle vanhoista kartoista https://kartta.hoods.fi/preset/taketti?l=fi-FI
Linkin reitiltä:
Hämeentulli reitin piste 3
Uudenmaantulli reitin piste 8
Aninkaistentulli reitin piste 25
Vaiika tontti 168 oli ihan laitakaupunkia 1760-luvulla, kun Kristan Johnnson https://akatemiasampo.fi/fi/people/page/p6653/tableniin sen omisti niin kyllä siitä Hämeentulliin Kiinamyllynkadun ja Ylioppilastalon kulmille matkkaa oli :D:
Hannu Virttaalainen
23.02.26, 12:02
Nyt päästään mittaamaan etäisyyksiä vanhalta kartalla https://turku.asiointi.fi/IMS/?layers=Taustarasteri&lon=Turku%201750&cp=6704536,23460619&z=1
Vertailumittaukset nykykarttaan karttapaikassa: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi
Kyllä tontti 168 on ihan Kaivokadun pään vaiheille
1710 Turun kartan nimiinsä yhtenä saanut Johan Wettervik kuuluu myös esipolviini eli kyllä sukuni insinöörit on mittailleet Turkua jo yli 300 vuotta :D:
Erityisesti Riksarkivetin "puhtaaksipiirretty" ja Digiarkiston versiota laaja-alaisempi aikalaiskartta sekä tuon nykykierroksesi maamerkit helpottivat. Melko tarkkaan kyllä nuo Maria Krabben (osin vanhempiensa kanssa) asuinpaikat sain kohdilleen. - Niitä kartta-apuja en tietenkään kauppatieteiden pohjalla hallinnut.
Suuresti kyllä ihmettelen taloa Fläskilä. Se on ollut 1600-luvulla myöhemmän Rettigin palatsin tuntumassa, mutta purettu ja on tiettävästi osin esiin kaivettuna AVAN-museossa. Onko niin, että talo nro 193 Fläskilä olikin 1700-luvulla (Marian ao. rippikirjassa merkintä vuodelta 1788) rakennettu itäisemmälle paikalle?
Oma iso kysymyksensä on tämän Maria Krabben puolison (avio v 1800) puutarhuri Olof Jäderholmin saapuminen Ruotsista Suomeen ja Yläneen kartanoon v 1798. Ja miten Maria tiesi muuttaa v 1799 hänen luokseen? Kirkonkirjoista ei ole löytynyt mitään heidän kontaktointiaan ennen vuotta 1799. - Jatketaanko tästä vai avaanko toisen keskustelun?
Hannu Virttaalainen
28.02.26, 09:35
Välillä tekee kaiken turhan vaikeaksi...
Sen selvittäminen missä vuoden 1750 tontti no 168 nykykartalla sijaitsee on tosi helppoa kun sen ymmärtää:(
Avataan https://turku.asiointi.fi/IMS/
Lisättään pihvi eli vasemman ylänurkasta tasot: valitse kartalla näkyvät tiedot
Sieltä ilmakuvat ja muut kartat ja kartoista Turku 1750
Jotta Turku 1750 ei peitä opaskarttaa säädellään opaskartan ja Turku 1750 läpinäkyvyyttä oikeasta alanurkasta ja niin näemme missä kaikki 1750 Turussa on nykykartalla:cool:
Yksinkertaista, ei mitään keskikoulun geometriaa, kolmiomittauksista muhumattakaan. Kyllä maanmittaritkin ja monet muut insinöörit ovat kohta ilman hommia. Itse olen jo eläkkeellä :D:
Siellä löytyy kaikenlaista muutakin, mutta 1600-luvun kartta on minusta 1750 karttaa kehnompaa maanmittausta eli nykykartan päälle sovittaminen ei ole kovinkaan tarkkaa.
!750 kartassa Volter Kilven katu jää kallion sisään, mutta niinhän sen kuulukin, sillä kaupungin teatterin ja maauimalan välistä on räjäytetty pois kallota.
No jopas, kaikkea ne insinöörit keksivät! No, matemaatikotkin. Yliopistossa seitsenulotteiset vektoriavaruudet yms. menivät yli hilseen ja luovuin tuosta tieteestä. Vaikka sitten aloitin Turun kauppakorkeassa 60 vuotta sitten, kaupunki oli jo suuresti muuttunut tästä v 1750 karttakuvasta ;) Täytyypä sijoitella osoitteita ns. paremmalla ajalla. Koirien lähitienoon lenkkireitit nyt helpommin hallittavissa!
Hannu Virttaalainen
01.03.26, 08:47
Vähän lisää netistä löytyvää Turusta ennen vuotta 1750
https://journal.fi/haik/article/view/140210/87993
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/168634/SKAS_1_2019_kinnunen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Auttaa sijoittamaan 1700-lukua aikaisempia esipolvia kaupunkiin
Loimaalla esimerkiksi löytyy paljon Vanhan Hakolan jälkeläisiä Niinijoensuun Pietilän kautta. Vanha Hakola oli ihan Brinkkalaa vastaapäätä, tontti 21 vuoden 1750 kartalla. Katso myös Toropaisen väitöskirja ja hänen monet muutu Hakolaa koskevat kirjoitukset.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2026, vBulletin Solutions Inc.