Pieksämäki Ryttare-Ryyttäri

[Movitz]

Onko kukaan perehtynyt Pieksämäen Jauhomäen Antti Matinpojan (1670-1753) perheeseen? Antti mainitaan jo 1722 henkikirjassa talonisäntänä Jauhomäen tilalla n:o 4, joka oli ennen isoavihaa kuulunut Purasille (vai Puurosille tms.)? Sukunimeksi ilmaantuu jo varhain Ryttare, mikä viitannee Antti Matinpojan alkuperään ratsumiehenä.

t. Jens

[aaaalto]

Pieksämäki rippikirja, 1721-1725
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589092
Jauhomäki
Anders Matzson
h Maria Hännitär
dr Anna 12
dr Carin 10
dr Maria 8
dr Lijsa 6
son Anders 5
dr Brita
son Erich 1
mohr Anna Carjatar?
dr E Anna Siatar
son Pohl Mannin

Jos Anna Siatar on Antti Matinpojan äidin tytär, niin Anttikin voisi olla Sikasten sukua. Antin pojan Erikin kautta kulkevat lasteni sukujuuret.


Arno

[Tommy Koukka]

Laitan tähän Jauhomäen kylän kantatalojen nro 1-5 isännät vuoden 1561 verollepanomaakirjasta, v. 1664 maantarkastuskirjasta ja v. 1722 maakirjasta:

1561 Verollepanomaakirja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3128375 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3128375)
Jåkas Sochn, Jårås fierdungh, Siette Tijendh som ähr af Jauhomeki och Letenniemiby
705, 9 Laur Ollin:ca Sårmuinen
Nijnijerffwenranda, Jauhåmeki, Kåkujerfuenranda, Russanahå, Huckajerfuenmaa, Riutaissenkangas, Lapinahå, Surensoonranda
706, 8 Laur Laurinpåika Sårmuinen
Soonteenpäänpeldå, Jauhåtaiffwall, Matinahå, Monoissenahå, Tåhålahenranda, Kåskelowedenranda

1664 Maantarkastuskirja
844, 1561:705, 706 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13556969 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13556969)
Jauhomäkj
1660:194 Lars Påållsson Laitinen a (1722 Maakirja: Jauhomäki 1 Erich Larsson ell: Samuel Laitinen)
1660:194 Matz Påållsson Laitinen (1722 Maakirja: Jauhomäki 2 Mattz ell. Johan Laitin)
1660:195 Hindrich Hemmingsson Laitinen b (1722 Maakirja: Jauhomäki 3 Hemming ell: Clas Laitin)
1660:196 Peer Persson Puruinen c (1722 Maakirja: Jauhomäki 4 Peer Puroin ell: Anders Mattsson)
1660:197 Nils Peersson Nenoinen d (1722 Maakirja: Jauhomäki 5 Lars Wästärin)
Raialanemi
1660:198 Pååll Larsson Wepsäläin e (1722 Maakirja: Raialannemi 1 Påhl ell. Samuel Wepsäläin)
Sonejokj
1660:191 Mårthen Michellsson Jempsäläin f
Ett st: af Jaohomäki a, b bost:, Kutujerfuenranda, Russanaho, Huchkajerfuenmaa, Lapinaho, Surensuonranda, Jauhotaifuall, Matinaho, Riutaisenkangas, Koskelawedenranda e bost:, Suontienpanpeldo f bost:, Månoisenaho, ett st: af Jaohomäkj c, d bost:, ½ af Lefwäisensarkka, ½ af Ninimäkj, ½ af Myhanrandapohiaspuolj, Heikijerfuenpää, Kourujokj, Toholahenranda, Ninijerfuenranda

Ylläoleva ei siis anna vastausta Ryyttäri/Siikasen suvun alkuperästä, vaan Jauhomäki nro 4:n vaiheista. Tiluksissa minua kiinnostaa Monoisenaho. Nimittäin Antti Matinpoika Ryyttärin sisar (esiäitini) Anna Siikanen (s. 1678, k. 2.2.1740 Pieksämäki) oli aviossa Monosen (kuollut jo ennen 1721) kanssa, ja heillä oli poika Paavo Mononen (s. 1710 Pieksämäki, k. 20.6.1771 Rautalampi). Virtasalmen kylässä esiintyy 1600-luvun lopulla Matti Siikanen.

Terveisin Tommy Koukka

[Movitz]

Kiitoksia vastauksista, jarruttelisin vain sen verran, että emme tiedä, ovatko Ryyttärit alun perin Sikasia tai Siikasia. Olisi kyllä tavallista, että ratsupalvelusta suorittava suvun jäsen pudottaisi sukunimensä, mutta olisi yhtä kaikki erikoista, jos hän ei palaisi vanhaan talonpoikaiseen nimeensä asetuttuaan jälleen aloilleen.

Tuo siteerattu rippikirjansivu antaa aineksia erilaisiin tulkintoihin. Entäpä jos siinä lukeekin dr(änge) e(nka)?

Jens

[Tommy Koukka]

Vuoden 1697 henkikirjassa Jauhomäessä Pekka Pekanpoika Purosen talossa mainitaan renkinä Tuomas Manninen (ehkä sukunimi on oikeasti ollut Mononen) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=695.

Rippikirjassa mainittu Anna Siikanen on siis hyvin voinut olla rengin leski, mutta yhtä hyvin hän on voinut olla Anna Karjalaisen tytär. Anna Karjalainen oli myös Antti Matinpojan äiti. Nopeasti silmäillen Antti Matinpojan jälkeläisille en huomannut merkityn muita sukunimiä kuin Ryyttäri/Ryttare. Ehkäpä Antti ja Anna ovat olleet Anna Karjalaisen lapsia, mutta heillä on ollut eri isä.

[Movitz]

On varsin mahdollista tosiaan, että kyse on juuri kahdesta avioliitosta, koska muuten ei ole oikein selitettävissä, että suku hylkää (nähtävästi yhden sukupolven aikana) talonpoikaisen nimensä ja omaksuu uuden, hivenen epäluontevan nimen. Koska Suur-Savon tuomiokirjoja ei ole, joutunemme toteamaan, että Antti Ryyttärin syntyperä ei liene selvitettävissä. Koska nimi viittaa ratsumiestaustaan, selaan varmuuden vuoksi Karjalan rakuunarykmentin rullat 1700-luvun alusta läpi, mutta pahoin pelkään, että joudumme toteamaan kysymyksen mahdottomaksi ratkaista pidemmälti. Kaisa Karjalainen lienee tosiaan Anttimme äiti ja samalla jonkinlainen tae, että Antilla on ainakin puoliksi pieksämäkeläinen tausta.

Jens

[Pekka Hiltunen]

Pieksämäki rippikirja, 1721-1725
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589092
Jauhomäki
Anders Matzson
h Maria Hännitär
dr Anna 12
dr Carin 10
dr Maria 8
dr Lijsa 6
son Anders 5
dr Brita
son Erich 1
mohr Anna Carjatar?
dr E Anna Siatar
son Pohl Mannin

Jos Anna Siatar on Antti Matinpojan äidin tytär, niin Anttikin voisi olla Sikasten sukua. Antin pojan Erikin kautta kulkevat lasteni sukujuuret.


Arno

Anders Mattsson oli aviossa kahdesti. Mohr Anna Karjalainen on nähtävästi ensin ollut aviossa jonkun Siikasen (tai Sianjalan, joka oli muistikuvani mukaan turkulaisen porvarin jälkeläistöä, josta kai Jalkasetkin polveutuvat) kanssa ja tästä aviosta ollut Anna on taas ollut aviossa Mannisen kanssa, kun hänellä on poika Pohl Mannin.

[Pekka Sipari]

Kiitos selvennyksistä. Pitänee tarkistella.

En tiedä miten oikein on tuo tauluni ja mistä olen saanut tuon Hämäläisen lisäksi ??

Jostain sain myös sen käsityksen aikoinaan että Laitinen olisi samaa kuin Ryyttari ?? Onko jo poissuljettu.

Pekka

TAULU 1718
Anders Matinpoika Ryttare s. n. 1670
Pso I Maria Hämäläinen, k. välillä 1725-1732 Pieksämäki Jauhomäki ?
Pso II. Margareta Ainolainen (Ainolatar) s. 18.7.1690 Riihelä, isä Michel Ainolainen
Vih. 14.9.1733 Enk: And: Ryttare ja E:a Marg: Ainolatar
P:m: rippik. 1735-50 kuva 29, 1750-57 kuva 121
Lapsia I:
Maria s. n. 1714 (gift i Wilhula)
Anders s. 1717 Pso. Wendela Cnutitar s.1721, vih. 23.3.1740 Jauhom: Anders And:son P. Wend: Knutitar Suontie, Lapsia Maria 9.4.1741, Andreas 21.2.1744, Anna 3.4.1746, Helena s.4.7.1748, Susanna 29.10.1750, Eva 10.3.1753, Margeta 23.7.1755, Bengt 30.5.1760, Elisabet 7.8.1761, Justina 2.1.1765
Brita s. 1722 Pso. 28.12.1743 Wilhula Johan Samuelis. Silvast ja P. Brita Ryttare Jauhomäki
Lapsia Catharina 29.9.1744 Wilhula, Elisabet 17.8.1746, Johannes 24.9.1751
Erik.1721 k. Pso. 19.5.1750 Jauhomäki B:de s. Erich Ryttari ja B:de dr. Carin Hedman Kyrkby

[Pekka Hiltunen]

Kiitos selvennyksistä. Pitänee tarkistella.

En tiedä miten oikein on tuo tauluni ja mistä olen saanut tuon Hämäläisen lisäksi ??

Jostain sain myös sen käsityksen aikoinaan että Laitinen olisi samaa kuin Ryyttari ?? Onko jo poissuljettu.

Pekka

TAULU 1718
Anders Matinpoika Ryttare s. n. 1670
Pso I Maria Hämäläinen, k. välillä 1725-1732 Pieksämäki Jauhomäki ?
Pso II. Margareta Ainolainen (Ainolatar) s. 18.7.1690 Riihelä, isä Michel Ainolainen
Vih. 14.9.1733 Enk: And: Ryttare ja E:a Marg: Ainolatar
P:m: rippik. 1735-50 kuva 29, 1750-57 kuva 121
Lapsia I:
Maria s. n. 1714 (gift i Wilhula)
Anders s. 1717 Pso. Wendela Cnutitar s.1721, vih. 23.3.1740 Jauhom: Anders And:son P. Wend: Knutitar Suontie, Lapsia Maria 9.4.1741, Andreas 21.2.1744, Anna 3.4.1746, Helena s.4.7.1748, Susanna 29.10.1750, Eva 10.3.1753, Margeta 23.7.1755, Bengt 30.5.1760, Elisabet 7.8.1761, Justina 2.1.1765
Brita s. 1722 Pso. 28.12.1743 Wilhula Johan Samuelis. Silvast ja P. Brita Ryttare Jauhomäki
Lapsia Catharina 29.9.1744 Wilhula, Elisabet 17.8.1746, Johannes 24.9.1751
Erik.1721 k. Pso. 19.5.1750 Jauhomäki B:de s. Erich Ryttari ja B:de dr. Carin Hedman Kyrkby

Omistukset avat näköjään olleet kylässä Matts Ryttaren syntymän aikoihin Laitisten suvulla. Talo näyttäisi saaneen Ryttare-nimensä 30-vuotisen sodan lopulla tai heti sen jälkeen, ja Lars Laitinen voisi siis olla hyvä ehdokas ratsumieheksi. Omissa tauluissani näyttää olleen Anders Mattssonin vaimot väärässä järjestyksessä. Rk:n 1721-24 sivulla "Jauhomäki" on Anders Mattssonin vaimon sukunimi Hännin eli Hänninen (eikä Hämäläinen).
Kuten todettiin (?), on Matts Ryttaren vaimo Anna Karjalainen ollut kahdesti aviossa ja Anna Siatar on siis 1. aviosta. Näin ollen ovat Anna ja Anders olleet sisaruksia eli puolisisaria keskenään.
Onkohan tilalta tietoja voudintileistä 1600-luvun loppupuolelta? Verovapaus vahvistaisi sen, että tilanhaltija on palvellut kruunua sodassa.
Erich Ryttaren pojan, Andersin aviopuolison äiti ja isänäiti olivat molemmat Laitisia, mutta p.o. Brita Halosen esivanhemmissa oli myös Jalkasten suku. Brita Halosen ja Anders Erikinpoika Ryttaren tyttären Brita Ryttaren puoliso oli Pyhityn Niilo Heikki Niilonpoika Hämäläinen, jonka äidinäiti oli Hartikka Hännisen tytär kaiketikin Hällinmäeltä. Anders Ryttaren tyttären, Helenan erään vävyn, Henrik Staffaninpoika Putkosen isänäiti oli taas Jalkasia.

Löytyisiköhän esim. henkikirjoista Siikasten (ei kai Sikasten?) ja Jalkasten mahdollinen eriytyminen alkuperäisestä Sianjalasta? Ainakin rippikirjassa esiintyy niin Siattaria kuin Jalattariakin samanaikaisesti.

PH

[Pekka Sipari]

Terve olen ollut vuosikymmmeniä siinä uskossa (kai Jalkasten vai Sikasten sukukirjan perusteella että Sianjalasta tulivat sekä Jalkaset että Sikaset (jotkut eivät ehkä halunneet olla Sikasia vaan muuttivat nimensä Siikasiksi tai sinnepäin.

Tuon Jalkasten kirjan ensimmäinen taulu on
Kauppi (Jaakko) Hänninen ja hänellä yhtiömiehenä Tuomas Sianjalka ja Vuoden1550 kymmenysluettelossa itse nimellä Cauppi Sianjalka

taulu 2 Poika Pekka (Pieti) Kaupinp Hänninen
Taulu 3 Paavo Pekanpoika Hänninen eli Sianjalka eli Jalkanen

Pekka

[Pekka Sipari]

Kiitos PH,

Kävin tsekkaamassa. Olet oikeassa on tosiaan Maria Hänninen eikä Hämäläinen. Olen varmaan sumeilematta kopioinut itselleni jonkun muun taulun käymättä itse tarkistamassa noita Jauhomäen kirjoja:).

Pekka

[arjami]

Voisiko olla niin, että Anna Karjalainen (s. 1643 k. 1733, 90 v.) oli naimisissa vain kerran Matti Sikasen kanssa (k. ennen 1721). Antti Matinpoika (s. 1670 k. 10.4.1753) on rk:ssa 1721- ilman sukunimeä, Ryttare sukunimi tulee vasta myöhemmin). Anna Matintytär Sikanen (s. 1678 k. 2.2.1740) olisi Antin nuorempi täyssisar. Annan mies on kuollut ennen 1721 ja hänen sukunimensä on pojan nimessä eli Paavo Mononen (rk:ssa Månoin, ei Manninen, kuten puhtaaksikirjoitetussa rk:ssa) (s. 1710 Pieksämäki, k. 20.6.1771 Rautalampi Pakarila).

Olen sekä Antti Ryttaren että Anna Sikasen jälkeläinen. Olen joskus aiemmin löytänyt tiedon, että Matti Sikanen olisi syntynyt Pieksämäen Virtasalmella ja hänen isänsä olisi Jaakko Matinpoika Sikanen, tätä lähdettä en valitettavasti ole merkinnyt.

[Movitz]

Mutta emme voi edelleenkään tosiasiallisesti osoittaa, että Antti Ryyttäri olisi Anna Karjalaisen poika; pelkään että nyt ollaan rakentamassa hypoteeseja hypoteesien pohjalle ja vajoamassa samalla vapaan assosiaation hetteikköön...


Jens

[Pekka Sipari]

Niin se se on "tieto lisää tuskaa". Kuulin juuri Järvenpään sukututkijoiden meetingissä, että nuo esittämäni ensimmäiset taulut Jalkasten sukukirjasta on asetettu kyseenalaisiksi. Eivät kuulemma sittenkään halua olla Hännisiä.

Pekka

[Tommy Koukka]

Antti Matinpoika on ollut isäntänä Jauhomäessä jo 1712, sillä tuon vuoden autiotilaluettelon mukaan hän otti viljelyyn Pekka Pörösen (pitänee olla Purunen) autiotilan (Autiotilaluettelo 1712 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=693 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=693) Jauhomäki Petter Pörröin Upt af Anders Matzson).

Vuoden 1709 henkikirjassa Jauhomäessä mainitaan Pekka Purusen leski ja poika Olavi (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6992&pnum=51 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6992&pnum=51) Janhenmäkj 3 Peer Puruins Ea, s. Olof).

Siikasia ja Sikasia näyttää olevan henkikirjoissa useassa kylässä.

[Erkki A Tikkanen]

Antti Matinpoika on ollut isäntänä Jauhomäessä jo 1712, sillä tuon vuoden autiotilaluettelon mukaan hän otti viljelyyn Pekka Pörösen (pitänee olla Purunen) autiotilan (Autiotilaluettelo 1712 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=693 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=693) Jauhomäki Petter Pörröin Upt af Anders Matzson).

Vuoden 1709 henkikirjassa Jauhomäessä mainitaan Pekka Purusen leski ja poika Olavi (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6992&pnum=51 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6992&pnum=51) Janhenmäkj 3 Peer Puruins Ea, s. Olof).

Siikasia ja Sikasia näyttää olevan henkikirjoissa useassa kylässä.
Tämä oli hyvä löytö. Katsoin 1712 henkikirjan ja maakirjan ja siellä ei vielä näkynyt. Henkikirjassa ei kyllä näkynyt Puurusiakaan, Laitisia oli useitakin.

Yhteenvetona voisi sanoa, että oli Matti (ehkäpä Sikanen/Siikanen) ja hänellä vaimo Anna Karjatar (Karjalainen). Matti kuolee ennen rippikirjojen alkua, eli ennen 1721, ehkäpä vaikkapa venäläisten toimesta?

Rippikirjoissa kun on tapana ilmaista suhteet yleensä isäntään, joten mielestäni rippikirjan 1721-24 maininta mohr Anna Karjatar viittaa kyllä Antti Matinpoikaan em. rippikirjan sivulla, jossa Antti on siis isäntänä.

Annalla puolestaan on tytär, leski Anna Siatar, joka on nuorempi kuin Antti, mielestäni he ovat siis sisaruksia. Teoriassa Antin isä Matti on tietysti voinut kuollakin heti Antin syntymän jälkeen ja Anna mennä uusiin naimisiin jonkun Sikasen/Siikasen kanssa ja saada Anna-tyttären hänen kanssaan.

Antti Matinpoika oli kaksi kertaa naimisissa, ensin n. 1708 Maria Hännisen kanssa, joka haudattiin 7.6.1733 ja toisen kerran 14.9.1733 Maria Ainolattaren kanssa, joka puolestaan kuoli 1746. Antti kuoli leskenä 1753.

Eri verolähteissä vuoden 1721 jälkeen mainitaan Antti Matinpoika, mutta ei sukunimeä, poiketen kaikista muista merkityistä. Vain häneltä näyttää puuttuneen sukunimi. Olisiko hän muuttanut jostain muualta Jauhomäkeen ja ottanut Puurusten autiotilan itselleen asumukseksi sodan aikana. Oliko hän ratsumies eli ryttare, joka jäi asumaan Jauhomäkeen? Jos hän oli Sikasia/Siikasia, miksi todellakin vaihtaisi sukunimekseen Ryttaren, kun hän ei näyttäisi alunperin kuitenkaan olevan edes veroluetteloissa sillä nimellä.

Nyt tarvittaisiin tuomiokirjoja jo avuksi, mutta löytyykö noilta vuosilta tietoja, se pitää vielä selvitellä.

[Movitz]

Pieksämäki kuului Suur-Savon tuomiokuntaan, jonka tuomiokirjat tuhoutuivat Turun palossa ja konseptitkin mätänivät 1800-luvulla. Siltä suunnalta ei ole tiedossa siis apua

Jens

[Pekka Sipari]

Terve,

Sain taas joltain tutkijalta osviittaa siitä että Jauhomäen Ryttarit olisi Laitisia. Kyselen lähteeltäni lisää sähvöpostilla. Hän mainitsi myös että Mikkelin kirjastossa olisi kirja "Neljä sukupolvea Jauhomäen Ryttareita"

Palaillaan,

Pekka

[eeva häkkinen]

Eihän asia ihan niin huonosti ole, ettei ennen 1800-lukua olisi tuomiokirjoja käytettävissä lainkaan, vaikka ison loven Turun palo ja tuomarinarkussa säilytettyjen paperien käyttäminen parempiin tarkoituksiin aineistoon jättikin. Mulla on kyllä ollut vähän ongelmia löytää kaikkia, kun ovat vähän siellä sun täällä.

Ensimmäiset säilyneet ovat vuosilta 1559, 1561-65 ja ne on painettu Pirisen ja VAn toimesta editoituina ja hakemistoituina. Vuoden 1602 syyskäräjät ja vuoden 1603 talvi- ja syyskäräjät, samoin kuin käräjät vuosilta 1606-08 ovat fotostaatteina ainakin KAssa ja MMAssa, ja filmirullilla on väli vuoden 1639 syyskäräjiltä vuoteen 1657 asti. Tässä Vakan tietous Pieksämäen tuomiokirjoista 1700-luvulta (Suur-Savon tuomiokunta, sijaitsevat JoMAssa):

C I a:1 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1756 - 1757 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634962.KA)
C I a:2 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1758 - 1759 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634964.KA)
C I a:3 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1760 - 1761 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634966.KA)
C I a:4 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1762 - 1763 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634968.KA)
C I a:5 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1764 - 1765 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634970.KA)
C I a:6 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1766 - 1767 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634974.KA)
C I a:7 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1768 - 1769 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634977.KA)
C I a:8 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1770 - 1771 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634981.KA)
C I a:9 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1772 - 1773 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634985.KA)
C I a:10 Pieksämäen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1774 - 1775 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=634989.KA)

Pieksämäen vuoden 1776 käräjät ovat jostakin syystä Sääksmäen tuomiokirjassa ja vuodesta 1777 lähtien Pieksämäen käräjäkunta kuului Rautalammin tuomiokuntaan, josta on kirjoja paremmin tallessa kuin Suur-Savosta. Ensimmäiset erilliset ilmoitusasioiden kirjat ovat tallessa vuosien 1708 ja 1746 väliltä, osion päällä filmillä lukee Lill-Safwolax ja muistaakseni ovat Pien-Savon rullillakin. Mulla on muistiinpanot näistä aika sekalaiset, niinkuin näkyy, mutta näistä ainakin osa löytyy SSHY:n jäsensivujen tuomiokirjaosiosta. Joihinkin on tehty jo nimihakemistot ja lisääkin saa tehdä.

Sitten ovat tietysti laamanninkäräjät, joista on keskusteltu aiemmassa ketjussa, sekä "maaherran käräjät" eli lääninhallinnon päätökset sinne tuoduista asioista, Kymenkartanon läänin osalta ehjä sarja hakemistoineen vuodesta 1745, sijaitsevat MMAssa. Aiemmat tuhoutuivat Lappeenrannan valtauksessa. Kruununtiloja samoin kuin esim. ruotulaitosta koskevat ym. hallinnolliset asiat menivät maaherralle, perintötiloja koskevat taas käsiteltiin käräjillä. Valitettavasti Savon ja Karjalan läänin arkisto vuoden 1775 lääninjaon jälkeisilta parilta vuosikymmeneltä on varsin puutteellinen. Pieksämäkihän jäi pohjoispuolelle, joten läänin asiakirjat sijaitsevat JoMAssa. Kyllä näissäkin riittää kaivelemista, jos meinaa puuha loppua ...

[Movitz]

Kiitos Eeva,

enpä tietänytkään, että Suur-Savon konsepteja on tallella. Tekeekö Pieksämäen käräjäkunta tässä poikkeuksen vai onko muitakin käräjäkuntia olemassa?

Tosin tämän tutkimusongelman kannalta keskeinen ajanjakso jää edelleen puuttumaan

t. Jens

[Pekka Sipari]

Kiitos tiedoista,
Minunkin tietolähteeni petti tuon Ryyttari Laitinen suhteen. Oli kirjannut Andersin isäksi Matti Laitisen, mutta ei osannut sanoa mitä lähteitä oli käyttänyt. Anders oli tiedon mukaan ollut rusthollari?. Olisiko joku taas tehnyt intuition/mielikuvituksen pohjalta tauluja? Mats oli kuuemma syntynyt n.1650. Yritn itsekin googletella omaa mielikuvaani. Olisikohan seuraavatkin taulut semmoisia. Niistä ei kuitenkaan löytynyt Andersia, muuta mielenkiintoista niissä oli esim. Ratsumies Laitinen ja joku Pörötär.
Saattanee tämäkin jäädä ikuiseksi arvoitukseksi.

http://suvut.genealogia.fi/laitinen/suonenjoen_jauhomaen_laitiset.htm
http://suvut.genealogia.fi/laitinen/suonenjoen_jauhomaen_laitiset_sukutaulu.htm

Pitäisi varmaan kysyä suoraan Laitis/Laitiais tutkijoilta

P.S. Olisihan tuo Anders kerenny olemaan sodassaki, kun ensimmäiset lapset on vasta 40-senä 20 vuotta nuoremman Ainolattaren kanssa

Pekka

[eeva häkkinen]

Joo, kyllähän nimenomaan tuo 1600-luvun loppu ja 1700-luvun alku on sellaisia kriittisiä aikakausia, joista toivoisi tuomiokirjoja säilyneen paremmin. Toisaalta uudemmissa tuomiokirjoissa saatetaan vedota hyvinkin vanhoihin tuomioihin ja vanhusten todistuksiin, mm. erään tilan isännänvaihdos isonvihan aikaan tuli esille 1820-luvun tuomiokirjassa.
1600-1700-lukujen tuomiokirjoissa saatetaan vedota 1500-luvun tuomioihin. Näitä ei oikein voi systemaattisesti hakea, vaan ovat pikemminkin sattumalöydöksiä.

VAKKA kertoo aika hyvin, mitä on tallella. Tarkennettuun hakuun arkistonpitäjäksi tuomiokunnat, hakusanaksi Suur-Savon ja säilytyspaikaksi MMA tuottaa mm. tällaisen luettelon:

1747 - 1803 Arkistoyksiköt
Caa:1 Suur-Savon tuomiokunnan varsianaisasiain pöytäkirjat 1747 - 1747 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=533920.KA)
Caa:2 Suur-Savon tuomiokunnan varsianaisasiain pöytäkirjat 1759 - 1759 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=533922.KA)
Caa:3 Suur-Savon tuomiokunnan varsianaisasiain pöytäkirjat 1768 - 1768 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=533923.KA)
Caa:4 Suur-Savon tuomiokunnan varsianaisasiain pöytäkirjat 1774 - 1774 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=533925.KA)
Caa:5 Suur-Savon tuomiokunnan varsianaisasiain pöytäkirjat 1774 - 1774 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=533927.KA)
Caa:6 Suur-Savon tuomiokunnan varsianaisasiain pöytäkirjat 1775 - 1775 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=533930.KA)
Caa:7 Suur-Savon tuomiokunnan varsianaisasiain pöytäkirjat 1786 - 1789 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=533992.KA)
Caa:8 Suur-Savon tuomiokunnan varsianaisasiain pöytäkirjat 1782 - 1813 (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=534025.KA)

ja rivin klikkaaminen (vaikka tästä) näyttää, mitkä käräjäkunnat ovat mukana.

Varkauden sukututkijoiden skannaamat Savon tuomiokirjat Ruotsin ajalta löytyvät täältä:

http://www.sukuhistoria.fi/savontk/index.php?p=selaa

Niihin on osin laadittu nimihakemistot ja työ jatkuu, osallistujia kaivataan. Näistä kuitenkin näyttäisivät puuttuvat kuvaamattomat kirjat, mm. edellä luetellut.

[Pekka Hiltunen]

Jossain paikallishistoriassa, olisikohan ollut Mikkelin vai Pieksämäen seutua käsittelevä teos, muistelen nähneeni lausahduksen, jonka mukaan kaikki "Ryttaret" eivät aina olleet ratsumiehiä tai sellaisen jälkeläisiä. Voisikohan olla mahdollista se, että Jauhomäki 4 on jäänyt autioksi jonkun Pörösen jäljiltä joskus 1600-luvun lopulla ja sitten on sodassa ratsumiehenä palvelleen tuntemattoman miehen perhe asuttanut kruununtilaa, kunnes sen on Anders Mattsson ottanut viljelykseensä sinä vaiheessa, kun sotaa käytiin Baltiassa.

Rustholli ei talo tietenkään ole koskaan ollut, mutta nimi viittaa ratsastilaan. Kuitenkin on itse ratsumies saattanut olla vainajakin. Ei ainakaan näytä ilmeiseltä, että Anders Mattsson olisi missään Suuren Pohjan Sodan vaiheessa ratsastanut kruunun lippueessa saati nauttinut verovapautta tähän liittyen, vaan ompi ehkä yksinomaan keskittynyt perhe-elämään - ja tilan kunnostamiseen saaden ehkä sitten siitä hyvästä vuoden tai kaksi vapautusta verorasituksista. Anders Andersinpojan s.v. on noin 1717 ja häntä näyttäisi edeltäneen 4 vanhempaa sisarta, joille pitäisi saada ikäeroa ainakin vuosi, jollei sitten ole kaksostyttäriä joukossa. Erich Andersinpojalla näkyy olevan kirjatuna eksakti s.a. 16.5.1721, kun Uudenkaupungin Rauha solmittin saman vuoden elokuussa.
PH

[aaaalto]

Voisikohan olla mahdollista se, että Jauhomäki 4 on jäänyt autioksi jonkun Pörösen jäljiltä joskus 1600-luvun lopulla ja sitten on sodassa ratsumiehenä palvelleen tuntemattoman miehen perhe asuttanut kruununtilaa, kunnes sen on Anders Mattsson ottanut viljelykseensä sinä vaiheessa, kun sotaa käytiin Baltiassa.


Henkikirjoista ja maakirjoista ei minulle selviä, mitä Jauhomäki 4:ssä on tapahtunut vuoden 1709 jälkeen. Onkohan muita lähteitä, joista kaivaa?

Arno

===
Jauhomäki 4 henkikirjoissa
-1705 Pekka Pekanpoika Puranen vaimoineen, veli Paavo vaimoineen
1706 Pekka Puranen vaimoineen, poika Olavi
1707-1709 Pekka Purasen leski, poika Olavi vaimoineen
1710-1712 ei ketään
1722- Anders Mattsson

1700 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10548225
1701 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10545084
1702 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10596840
1703 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11757050
1704 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11776386
1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11840681
1706 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11863303
1707 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11854909
1708 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12006564
1709 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644776
1710 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13041664
1711 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12915837
1712 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774429
1722 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13769293

Jauhomäki 4 maakirjoissa
-1712 Pekka Puranen
1722- Pekka Puranen eli Anders Mattsson
1712 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13772823
1722 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13771431

[Pekka Hiltunen]

Jauhomäki 4 henkikirjoissa
-1705 Pekka Pekanpoika Puranen vaimoineen, veli Paavo vaimoineen
1706 Pekka Puranen vaimoineen, poika Olavi
1707-1709 Pekka Purasen leski, poika Olavi vaimoineen
1710-1712 ei ketään
1722- Anders Mattsson


Kaarle XII suoritti väenottoja 1700, joukot marssitettiin Viroon ja Inkeriin; Narvan taistelussa karoliinit löivät tsaari Pietarin armeijan. Tämän jälkeen 1703 lyötiin Puolan ja Saksin armeijat. 1706 päästiin Sleesian läpi Saksiin ja Puolan August pakotettiin rauhaan. Tällä välin oli Pietari vallannut Inkerin ja ryhtynyt rakentamaan Pietarin kaupunkia. Kaarle marssi 1707-08 Venäjälle ja kohti Moskovaa, mutta 1709 Venäjän armeija löi Ruotsin ankaran talven heikentämät ja verottamat joukot Pultavassa. Viipuri, Riia Pärnu ja Tallinna menetettiin 1710.

Yllä olevaan, Wikipediasta poimittuun tietoon sopii semmoinen ajatus, että Pekka Pekanpoika Puranen kaatui joko Puolassa tai sitten paleltui ja putosi satulastaan Venäjän-retkellä, jollei ehtinyt mukaan Pultavan kähinään. Näin ollen Jauhomäki 4:stä tuli ratsastalo eli ryttare hus. Poika Olavi on ehkä ollut liian nuori taloa pitämään ja leski lapsineen lienee häipynyt sukulaistensa luokse, jollei ole joutunut kerjuulle.

Joka tapauksessa nähdään rippikirjasta, että Anders Mattssonilla oli arpaonnea väenotoissa. Anna Karjalainen on ollut elossa rippikirjakaudella, jolloin tuntematonta sukua ollut Matts on ollut vainaja: Annaa ei mainita leskenä, vaan äitinä, mikä tarkoittaa sitä, ettei Andersin isä ole asunut Jauhomäki 4:ssä.

Antti Matinpoika Ryttaren molemmat pojat ovat esi-isiäni, mutta minulla ei ole horisontaalisia kirjauksia heidän sisartensa perheistä, jotta voisin tehdä minkäänlaisia päätelmiä Matin suvusta. Antti Matinpojan pojanpojan miniän äidinisä ja isänäiti olivat Laitisia ja isänäiti Jalkanen, mutta Sikaset ja Siattaret loistavat poissaolollaan. Täytynee tarkistaa koko suku kaikkine kummeineen sitten joskus, kun on paremmin aikaa, koska ainakin Laitisten osalta saattaisi hyvällä tuurilla löytää liian läheisen sukulaisuuden avioliton kannalta...

Anders Andersson Ryttare nai Venla Knuutilan, joka oli Knuutilan kylästä olleitten Mikko Nuutinpojan ja tuntemattoman 1. vaimon Knut-nimisen pojan tytär, jonka äiti oli saman kylän Korhosia; Erich Anderssonin vaimon isoisä oli katselmuskirjuri ja majoittaja Henrik Hedman, jonka poika Carl avioitui leskeydyttään Brita Putkosesta Pieksämäen kappalaisen pojantytären, Sophia Fridlanderin kanssa. Carl Henrikinpoika Hedmanin ja Brita Putkosen tytär ja siis Erich Andersson Ryttaren käly avioitui Staffan Grelsinpoika Asikaisen Johan-pojan kanssa. Kun Asikais-ketjussa ilmenee, että Staffanin isoisä oli skotlantilaisen aatelismiehen tyttären pojanpoika, ja kun Pieksämäen mainitun kappalaisen poika avioitui aatelisen Anna Creutzmanin kanssa, ja sitten kun vielä huomataan, että kyseinen kpl Nicolaus Johannis Fridlander eli Frilla oli kait piispa Paavali Juustenin pojan ja Kerstin Frilesdotter Frillen pojanpoika, niin nähdään, ettei ole mahdotonta sekään, että itse Matti "Andersinisä" on ollut se ryttare, joka on jähmettynyt kaakkinsa selkään Venäjällä jollei ole tullut lävistetyksi venäläismiekalla Pultavassa.

Jos voudintilit näyttävät nolaa useamman kuin kahden ens. vuoden osalta Ryttaren talossa, saattaa se merkitä sitä, että joku tuntematon Matts on tullut palkituksi post mortem urhoollisuudestaan ratsumiehenä.

PH

[Alpo Rantala]

Tervehdys Suonenjoelta.
Suonenjoen historian mukaan (s. 91) 1650-luvun paikkeilla ja sen jälkeen Suonenjoelta oli armeijassa eversti Erik Krusen komentamassa Viipurin ratsurykmentissä kaksi ratsukkoa. Toisen varusti Markkalan kylän Esko Pekanpoika Markkanen n. 1655 ja toisen sunnilleen samoihin aikoihin Jauhomäen Heikki Laitinen. Suonenjoki oli silloin Pieksämäen pohjukkaa.

Alpo Rantala

[Pekka Hiltunen]

Tervehdys Suonenjoelta.
Suonenjoen historian mukaan (s. 91) 1650-luvun paikkeilla ja sen jälkeen Suonenjoelta oli armeijassa eversti Erik Krusen komentamassa Viipurin ratsurykmentissä kaksi ratsukkoa. Toisen varusti Markkalan kylän Esko Pekanpoika Markkanen n. 1655 ja toisen sunnilleen samoihin aikoihin Jauhomäen Heikki Laitinen. Suonenjoki oli silloin Pieksämäen pohjukkaa.

Alpo Rantala

No, kyllä tässä sitten täytynee alustavasti kirjata Matille patronyymi ja ruveta vain etsiskelemään niitä enemmän tai vähemmän kiellettyjä suhteita eli serkkuja näistä omista Laitisistaan. Matts on ollut pikku-poika 1650-luvulla. Matts ei siis ole kait ehtinyt sotaan. Minulla on kuolinajaksi merkitty n. 1721. Syntymävuodeksi olen kirjanut n. 1670, mutta en muista, millä perusteella. Anders siis asunut muualla, mutta valitetavasti äiti Anna Karjalainen taitaa jäädä selvittämättä. Kenties on Anders palannut kotikylään jostain idän suunalta
PH

[Pekka Hiltunen]

Yleensä ratsumiehen pojastakin tuli ratsumies. Heikki Laitinen ei ole ehtinyt Suureen Pohjan Sotaan, mutta näyttäisi siltä, että poika Matts on jäänyt teille tietymättömille. 1722 palasi vielä joita kuita sotavankeja Venäjältä, lähinnä kai aatelisia; sotamiehet tapettiin nälkään tai tauteihin (rutto, punatauti, kolera) Pietarin rakennustöissä tai Siperiassa.

Anna Karjalainen mainitaan äitinä, mutta ei koskaan leskenä. Tähän sopii se, ettei puolison kohtalosta ole ollut tietoa. Moskovan-retkellä satulaansa jäätyneet sotilaat ovat hautautuneet tuntemattomina (ja tunnistamattomina) hankeen, Pultavassa oli joukosta jäljellä kolmannes ja vain rippeet, kenties upseerit ja haavoittumattomista vahvimmat ratsumiehet päätyivät Venäjälle pakkotyöhön. Matka Siperiasta on voinut kestää kokonaisen vuoden päivät ja tästä syystä vielä 1722 odoteltiin mahdollisia palaajia.

Jos Matts on ollut Heiki Laitisen poika, mihin viittaa se, että taloa kutsuttin Ryttareksi, joka tässä tapauksessa olisi osoitettu mahdollisesti palaavalle ratsumiehelle ja hänen vaimolleen Anna Karjalaiselle, on hänet komennettu todennäköisesti Inkeriin eli nykyisen Pietarin alueelle sodan alkuvaiheissa. Inkeriläisten keskuudessa on perinteisesti naitu vain omasta piiristä, mutta sotilas ja varsinkin ratsumies on voinut valita puolisonsa omin päin. Anna Karjalainen on voinut saada lisänimensä synnyinsijoittensa eikä sukunsa perusteella.

Liitän tähän rtf-tiedoston Erich Andersinpoika Ryttaren jälkeläisen puolison teoreettisistaa eli suspekteista esivanhemmista siinä toivossa, että enemmän vanhempien asiakirjojen teksteihin perehtyneet voisivat löytää kiellettyjä sukuyhteyksiä Laitisten välillä. PH

[Pekka Sipari]

Jos luin oikein Jauhomäki 4 oli 1712 Mats Laitinen.

Vuonna 1722 joku Anders Matts.löytyi Jauhomäki 2:ssa

1712 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774429
1722 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13769293

Pekka

[aaaalto]

Jos luin oikein Jauhomäki 4 oli 1712 Mats Laitinen.

Vuonna 1722 joku Anders Matts.löytyi Jauhomäki 2:ssa

1712 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13774429
1722 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13769293

Pekka

Henkikirjan luvut 4 ja 2 ovat henkiveron maksajien lukumääriä, eivät talojen numeroita. Vuonna 1712 Jauhomäki 2:ssa oli 4 henkeä: Matti Laitinen, veli Juhani vaimoineen ja sotilas Putkisen vaimo. Vuonna 1722 Jauhomäki 4:ssä oli 2 henkeä: Anders Mattsson vaimoineen.

Matti Paavonpoika Laitinen on henkikirjoissa Jauhomäki 2:ssa 1694-1697 , 1701-1712 koko ajan naimattomana, alkuun vanhempiensa poikana. Hän ei ole kovin vahva kandidaatti Antin isäksi, ennemmin sitten isänsä Paavo Laitisen isä Matti (Paavonpoika vai Laurinpoika?) Laitinen.


Arno

[Pekka Sipari]

Kiitos täsmennyksistä, Pitäisi varmaan itse katsella sukua alaspäinki eli onko joku Ryyttäri ottanut takaisin vanhan nimensä, jos sellainen on ollut.

[Pekka Hiltunen]

Kiitos täsmennyksistä, Pitäisi varmaan itse katsella sukua alaspäinki eli onko joku Ryyttäri ottanut takaisin vanhan nimensä, jos sellainen on ollut.

En usko, että monikaan on Ryttare on vaihtanut nimeään takaisin Laitiseksi tai miksikään muuksikaan: Ryttare on ollut nimenä kunnioitusta herättävä, sillä ratsumiehiä pidettiin yleisesti suuremmassa arvossa kuin tavallisia jalkaväkimiehiä. Kyseiseltä alueelta nostettiin joukkoihin vain kaksi ratsumiestä. Toisaalta näyttäisi kyllä siltä, että sodasta palaamatta on jäänyt ratsumies, joka on kruunulle tekemänsä palveluksen takia saanut viljeltäväkseen aution kruununtilan, joka on ehkä ollut kohtalaisessa kunnossa, mutta siitä huolimatta aution viljelykseensä ottanut perhe on saanut yleensä pari - kolme verovapausvuotta kunnostustöitä tehdäkseen. Nyt täytyisi löytää sen ratsumies Heikki Laitisen sukuyhteydet mainittuihin Paavoon ja Lauriin.

En tunne 1600-luvun oloja tarkasti, mutta Heikki Laitisen on täytynyt olla joko ratsastilallinen tai sitten jonkun lähistön rusthollin ratsumies. Jos Matts oli Heikin poika ja kaiketi ratsumies hänkin, olisi hänen poikansa varmaankin palannut kotitaloon eikä Purusen autioon, mistä voisi ehkä päätellä, että Heikki Laitinen on ratsastanut jonkun rusthollarin ratsua eikä omaansa. Ratsua varten tarvitsi talonpoika ylimääräisen kauralaihon, mutta sen lisäksi oli kustannettava satula, aseet ja haarniska tai ainakin ns. rautapaita ja kypärä yms.. Tähän kykenevän ratsastilallisen kai pitäisi löytyä voudintileistä. Sen sijaan rusthollin ratsumiestä ei välttämättä ole mainittu nimeltä - tämä kun saattoi vaihtua alinomaa. Rauhan aikana isäntä usein "ratsasti" itse, mutta tosi paikan tullen hänen tilalleen palkattin kuka tahansa satulassa pysyvä miehenpuoli, joka vain läpäisi katsastuksen.

Vielä Hakkapeliittojen aikana oli ratsun tehtävänä kantaa sotilas taistelukentälle ja sitten sinne saavuttaessa sotilas laskeutui alas satulasta ja rupesi tappelemaan mies miestä vastaan. Ehkä jo Suuressa Pohjan Sodassa pysyteltin sentään satulassa ja sieltä käsin sitten sohittiin jalkamiehiä erilaisin asein.

Jospa löytäisimme vähänkin lisänäyttöä polveutumisesta! Anders Mattssonin löytyminen samasta kylästä herättää jo toiveita ja hänen sukuyhteytensä muualle kuin oletettuun Heikki-ratsumieheen nyt täytyisi vain voida sulkea pois.
PH

[Alpo Rantala]

1600-luvun loppupuolella, eikä 1700-luvun alkupuolella Suonenjoella ollut yhtään ratsastaloa. Rakuunoita on ollut 1600-luvulla, niissähän riitti pelkkä ratsu ja mies, kruunu kustansi varusteet. Vastapainoksi kruunu lupasi isännälle autiotilan. Isäntä voi puolestaan laittaa sotimaan esim. poikansa. Vuoteen 1695 mennessä oli saatu ruodutusjärjestelmä valmiiksi ja Suonenjoen ruodut kuuluivat Pieksämäen komppaniaan. Muuan Lauri Laitinen oli ruotusotilaana ollut v. 1714 Olavinlinnassa antautuneiden sotilaiden joukossa. Hän pääsi takaisin kotikulmilleen, mutta ruotsin värvärit haalivat hänet uudelleen ruotsin joukkoihin v. 1917. Ilmeisesti he tekivät Norjan 'valloitusta' Kaarle-kuninkaan joukoissa. Myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.

Alpo Rantala

[Pekka Hiltunen]

1600-luvun loppupuolella, eikä 1700-luvun alkupuolella Suonenjoella ollut yhtään ratsastaloa. Rakuunoita on ollut 1600-luvulla, niissähän riitti pelkkä ratsu ja mies, kruunu kustansi varusteet. Vastapainoksi kruunu lupasi isännälle autiotilan. Isäntä voi puolestaan laittaa sotimaan esim. poikansa. Vuoteen 1695 mennessä oli saatu ruodutusjärjestelmä valmiiksi ja Suonenjoen ruodut kuuluivat Pieksämäen komppaniaan. Muuan Lauri Laitinen oli ruotusotilaana ollut v. 1714 Olavinlinnassa antautuneiden sotilaiden joukossa. Hän pääsi takaisin kotikulmilleen, mutta ruotsin värvärit haalivat hänet uudelleen ruotsin joukkoihin v. 1917. Ilmeisesti he tekivät Norjan 'valloitusta' Kaarle-kuninkaan joukoissa. Myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.

Alpo Rantala

Tämä on arvokas lisätieto. Tilaton Heikki Laitinen on siis, mahd. veljessarjan nuoremmasta päästä ja tilattomana talonpoikana palvellut rakuunana Suonenjoen tai sen lähistön rusthollissa (värvääminen on voinut tapahtua Suonenjoella, mutta p.o. ratsutila eli rustholli muuallakin?). Kruunu siis kustansi rusthollin varusteet, kun tilakin kuului kruunulle; ratsastilallinen on joutunut vastaamaan itse varustuksestaan.
PH

[Alpo Rantala]

Selvennän vielä, että ratsastalossa (ratsutilalla) sopimus ratsumiehestä oli isännän henkilökohtainen sopimus ratsaspalveluksesta esivallan kanssa. Kun isäntä kuoli, sopimuskin loppui. Rakuuna oli tästä isännälle kevyempi versio. Rusthollit tulivat 1600-luvun lopussa ja siinä sopimuksessa ratsassopimus koski taloa, joka varusti ja maksoi ratsaan kulut kokonaisuudessaan ja talo hommasi myös uuden ratsukon, jos entinen menehtyi. Ratsastajat olivat usein talon ulkopuolelta palkattuja. Vastapalvelukseksi rustholli sai verovapauden ja usein aputaloja (augmentteja), joilta sai apua ratsukon ylläpitoon. Suonenjoella ei ollut rustholleja. Ryyttäri sukunimisiä kyllä on.

Alpo Rantala

[Pekka Hiltunen]

Selvennän vielä, että ratsastalossa (ratsutilalla) sopimus ratsumiehestä oli isännän henkilökohtainen sopimus ratsaspalveluksesta esivallan kanssa. Kun isäntä kuoli, sopimuskin loppui. Rakuuna oli tästä isännälle kevyempi versio. Rusthollit tulivat 1600-luvun lopussa ja siinä sopimuksessa ratsassopimus koski taloa, joka varusti ja maksoi ratsaan kulut kokonaisuudessaan ja talo hommasi myös uuden ratsukon, jos entinen menehtyi. Ratsastajat olivat usein talon ulkopuolelta palkattuja. Vastapalvelukseksi rustholli sai verovapauden ja usein aputaloja (augmentteja), joilta sai apua ratsukon ylläpitoon. Suonenjoella ei ollut rustholleja. Ryyttäri sukunimisiä kyllä on.

Alpo Rantala

Täytyy nyt sopia käsitteistä. Rustholli on slangia ja tulee ruotsista. Sen suomenkielinen vastine on ratsutila. Ratsastalolla tai -tilalla tarkoitetaan siten talollista tai tilaa, jossa isäntä yksin vastasi varustelusta ratsastaen "itse" ja hankkien tarvittavan sotavarustuksen. Isännän sijasta saattoi sotaan tietenkin lähteä poika tai palkattu renkikin, jos vain täytti katselmuksessa vaatimukset.

Rusthollit olivat perimmältään kruunun omistuksissa ja omistajanvaihdos edellytti kai kruunun suostumusta. Rusthollari sai talonpidosta vastineeksi verovapauden. Ratsutilat sijoitettin usein valtaväylien varteen siten, että kruununmiehet saattoivat kulkea täyttä vauhtia esim. Turusta Viipuriin, kun väsyksiin ajetut hevoset saatettiin vaihtaa muutaman peninkulman välein. Ratsastilat taas ovat voineet sijaita kaukanakin "taajama-alueesta". Rustholleissa oli yksi tai useampia rakuunoja sotavalmiudessa silloin kun eivät oleet rintamalla. Talonpoikaistiloja vauraampina saattoivat rusthollit toimia papiston ja aatelistonkin asuinkartanoina ja valtaväylien varressa sijaitsevilla ratsutiloilla saattoi olla myös majoitusvelvollisuus, joloin kyseessä oli samalla kestikievari. Käytännössä olivat aputilat eli augmentit lampuotien eli vuokraviljelijöitten käsissä. Rusthollari on saattanut anoa aputiloja kruunulta voidakseen täyttää velvollisuutensa. Lampuodit maksoivat veronsa rusthollarille. Heidän asemansa oli horjuva, koska perintöoikeutta ei ollut: tilat kuuluivat viime kädessä kruunulle.

Ratsutiloja eli rustholleja oli "Väli"- ja Etelä-Savossa 1600-luvun lopulla, Isovihan alla, ainakin omien tietojeni mukaan mm. Pieksämäellä, Joroisissa ja Haukivuorella, mikä 1700-luvun alussa ilmenee esim. kirkonkirjoista, joissa isännällä on rusthollari-nimike. Maan lounaisosassa oli rusthollien ja muitten talonpoikaistilojen välillä eräänlainen säätyraja niin, että avioliitotkin solmittin yleensä vain rusthollareitten jollei sitten säätyläisten välillä. Päästyään rusthollarin "jäljille" saattaakin sukuaan selvittelevä usein lopulta päätyä Keskiajan-aateliin: rusthollilla oli keskikokoisiin talonpoikaistiloihin nähden yleensä huomatta rahallinen arvo, joka näyttäisi vaihdelleen ainakin Lounais-Suomessa 600:n ja 1200:n taalerin välillä. Tuohon aikaan oli aikuinen nauta kuten lypsylehmä tai härkä suunnilleen yhden taalerin arvoinen. Kuitenkin näyttävät Savon rusthollit poikenneen eteläisemmistä siten, että mitään kuilua eli "säätyrajaa" ei rusthollareitten ja muitten talonpoikien välillä välttämättä aina ollut, mikä asutuksen yleisen luonteen takia on varsin ymmärrettävää: Etelä-Suomessa saattoi rusthollari omistaa kaupunkiasunnon ja viettää perheineen enimmän osan aikaansa porvariston parissa kun isäntärenki eli renkivouti huolehti tilasta. Rusthollarin ikäännyttyä hoitivat tehtävää usein hänen poikansa, mutta perintöoikeutta ei ollut ja tila saatettiin milloin tahansa muuttaa esim. sotilasvirkataloksi, jonka isäntä oli läänitystä hallitsevan aatelisen lampuoti. Vasta 1700-luvun loppupuolelta alkaen saatettiin rusthollikin ostaa perinnöksi, mutta ostaja oli usein säätyläinen, jolla oli riittävästi käteisvaroja: talonpojalla käteistä rahaa oli vain kerran vuodessa: vilja oli näet muutettava hopeaksi veronmaksua varten; muuloinhan elettiin vaihdantataloudessa.
PH

[Alpo Rantala]

Linkissä lisää ratsastiloista ja rustholleista.
http://www.genealogia.fi/paivat//hki2000/rtilasuos_tiedostot/frame.htm#slide0030.htm

Alpo Rantala

[Pekka Sipari]

Terve Pekka H. Tuo kirjaus ANtin syntymä aikaan perustuneen kuolinaikaan 10.4.1753 P:m kuolleet 1744-66 kuva16 kuollut 83 vuotiaana.

Minulle Ryttarit tulevat esipolviin tuolta Silvastien kautta

Pekka

[Pekka Hiltunen]

Terve Pekka H. Tuo kirjaus ANtin syntymä aikaan perustuneen kuolinaikaan 10.4.1753 P:m kuolleet 1744-66 kuva16 kuollut 83 vuotiaana.

Minulle Ryttarit tulevat esipolviin tuolta Silvastien kautta

Pekka

No joo, täytyisi oikeastaan merkitä syntymävuodeksi 1669, kun on kuollut ennen vuoden puoliväliä niin, että todennäköisyys osua oikeaan vuosilukuun on suurempi...

PH

[Hannu Korhonen]

Hei

Täällä yksi myöhäisherännäinen maallikko kääntyy teidän viisaiden puoleen yhdellä Ryyttäri-kysymyksellä.

Vuonna 1759 Ryyttäriin tuli vävyksi Juho (Johan) Korhonen. Hänet vihittiin Anders Ryttaren ja Wendla Knuutisen tyttären Marian kanssa 3.7.1759. Marian syntymävuodeksi on merkitty rippikirjaan 1740, mutta keskustelustanne huomasin tarkan syntymäpäivän 9.4.1741. Maria oli vihittäessä siis vain 18-vuotias.

Juho Korhosen syntymävuodeksi on rippikirjaan merkitty 1733 ja vihkimerkinnässä häntä sanotaan itsellisen pojaksi (Inhyss son). Juho ja Maria jäivät asumaan Ryyttäriin. Juho kuoli siellä 16.12.1793.

Jos satutte vielä lukemaan tätä keskustelua, niin olisi mukava kuulla, onko tuon Juho Korhosen sukuperästä mitään tietoa tai edes arvailua.

Terveisin
Hannu Korhonen

[ritva laiho]

Hei!
Rantasalmella Parkumäellä eleli 1612-vuoden maakirjan mukaan Pål Ryttare Hilduin. Vielä ainakin 1620-luvulla asiakirjoista löytyy Pål Ryttare. En tiedä onko näillä yhteyttä kyseisiin Ryyttäreihin mutta Rantasalmen Hiltula ei ole kovin kaukana.
Ritva

[Pekka Hiltunen]

Rantasalmella Parkumäellä eleli 1612-vuoden maakirjan mukaan Pål Ryttare Hilduin. Vielä ainakin 1620-luvulla asiakirjoista löytyy Pål Ryttare. En tiedä onko näillä yhteyttä kyseisiin Ryyttäreihin mutta Rantasalmen Hiltula ei ole kovin kaukana.
Anders Eriksson Ryttaren v:mo, Brita Halonen (11.3.1755 Halola Rautalampi - 18.3.1809 Jauhomäki) oli Mustolanmäen Lisa Olavintytär Laitisen tyttärentytär ja Lauri Laurinpoika Halosen tytär. Laurin isä oli Lietenmäeltä ja vaimonsa oli Brita Laurintytär Laitinen. Olavi sr. Laitisen vaimo oli Maria Kukkonen, mutta en tiedä, kumpi puolisoista oli Mustolanmäestä.

Raulalammin Påhl-ratsumiehelle on voitu myös myöhemmin antaa sukunimi ratsastamansa tilan Hiltulan mukaan, jos on ollut muualta kuin Itä-Suomesta ja on saanut vaikkapa verovapauden kruunun autioon. Rautalammilla tosin taisi esiintyä nähtävästi saksalaislähtöisiä Hiltusia ennen kuin heitä siirtyi Kallaveden länsirannalle Hiltulanlahdelle: kruunuhan asutti Savon Rantasalmelta käsin ja esim. Sianjalka oli turkulainen porvari ja myös Turusten nimi viittaa Åboon.
PH

[ritva laiho]

Jo vuoden 1561-62 maakirjaan Säämingissä , johon Parkumäki kuului , Hiltulan kylässä asui isäntänä Olof Pålsson Ryttare. Samassa kylässä eli myös Hiltusia.
Ritva

[Pekka Hiltunen]

Jo vuoden 1561-62 maakirjaan Säämingissä , johon Parkumäki kuului , Hiltulan kylässä asui isäntänä Olof Pålsson Ryttare. Samassa kylässä eli myös Hiltusia.
Juu. Näköjään ratsumies eli ryttare on käynyt sukunimestä useammassakin tapauksessa eikä paikallishistorijoitsijalta ole jäänyt huomaamatta se, etteivät kaikki Ryttaret olleet ratsumiehiä. Jauhomäen Anders ja Erik Ryttaren isä esiintyy ilman sukunimeä ja jossain päädyttiin semmoiseen oletukseen, että Anders Mattsson Jauhomäessä oli "Matti Heikinpoika Laitisen" poika - mihin kyllä taisi tulla vasta-argumenttejakin. Heikki Laitisen tiedetään palvelleen kruunua ratsumiehenä. Säämingin Olavi Paulinpojan poika on voinut olla Påhl-ryttare, joka on saattanut jonkun Hilluttaren naituaan ottaa säätynsä mukaisen sukunimen vaimoltaankin, jollei sitten ole pappi kirjannut entistä talonpoikaista nimeä maakirjasta tai kymmenysluettelosta - talonpoikahan ei suku- eli liikanimeään mihinkään tarvinnut.

En ole kirjannut Jauhomäen esi-isieni, Ryttare-veljesten jälkeläisten Antin tai Erkin jälkipolvia sivuhaaroissa, mutta ensinäkemältä vaikuttaa siltä, etteivät Påhl- tai Olof -nimet tulleet ainakaan heidän puoleltaan, joten säilytän Anders Matssonin isälle kirjaamani Henrik-patronyymin kunnes Heikki Laitisen katoamiselle Jauhomäestä löytyy jokin muu selitys kuin nimen vaihtuminen jälkeläistössä.

Huomaan edellisestä viestistäni, että sekoittelen keskenään Rantasalmea ja Rautalampea, mutta joka tapauksessa asutti Kustaa I Savoa lähinnä hämäläisillä v.m:sta paikasta eli Keski-Suomesta käsin uudisasukkailla, joille tarjottiin verovapauksia ja erämaita siitä hyvästä, että saatiin jousimiehiä rajalle puskuriksi veljeskansaa eli ryssää vastaan. Sääminkiä on kai asutettu jo aiemmin idän suunnasta; Keskiajalla käytti hallitsija ratsumiehiä, jotka oli palkattu rajalle saksalaisen ym. pohjoiseurooppalaisen ammattiväen parista.

PH

[Julle]

< Jauhomäen Anders ja Erik Ryttaren isä esiintyy ilman sukunimeä ja jossain päädyttiin semmoiseen oletukseen, että Anders Mattsson Jauhomäessä oli "Matti Heikinpoika Laitisen" poika - mihin kyllä taisi tulla vasta-argumenttejakin. >

Kyllä isä Anders on kuolleessaan mainittu sukunimellä Ryttare tai Rytäri Pieksämäen rippikirjassa 1750-57 sivulla 120 poikiensa kanssa. Saattoi olla vaikka Rytkönen, koska heitäkin löytyy naapuriseudulta?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1750-1757_tk1411/121.htm ja
aikaisemmin
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1735-1750_msrk_tk1411/29.htm kuva 29

Tytär Marian muuton/naimisiin menon yhteydessäkin on mainittu isä Andersin tyttärenä, mutta enpä löytänyt nyt sitä kohtaa viitteistäni?

Eipä ole minullakaan aikanaan järjestäytyneet ruotuun nuo Ryttaret, kun ne Pieksämäen rippikirjat ovat niin sekavat. Käsiala ja perheen lasten erottaminen vaikeaa toisistaan, kun pappi yrittää sotkea sukupolvien tasot toisistaan.

Tutkimisiin

[Pekka Hiltunen]

Saattoi olla vaikka Rytkönen, koska heitäkin löytyy naapuriseudulta
En usko Rytkös-hypoteesiin, sillä Erik Andersson Ryttare nai "säätyläisen" ja Anders Andersson Knuutilasta, jonka olen yhdistänyt rusthollarisukuihin.
PH

[Pekka Sipari]

Terve kaikki,

Mullakin jäi tuo Jauhuhomäen Laitis, Sikais hypoteesi syrjään ja viimeinen on esi-isäkaavio on (en enää tiedä mistä sitä olen kopioinut - varmaan jostain forumin keskusteluista. Rytkösiin en usko ihan heti.


TAULU 3436
Matts Ryttare, s. noin 1650, k. noin 1721.
Pso: Anna Karjalainen, s. noin 1650.
Lapsia:
Anders s. n 1670
Anna (Siatar) Annan 1. avioliitosta

ja seuraava

TAULU1718

Anders Matinpoika Ryttare s. n. 1670 Rusthollari Pieksämäen Jauhomäessä, k. Pieksämäellä 83-vuotiaana
10.4.1753. Isä: Matti (Matts) Laitinen
Pso I Maria Hänninen, s. 1683, k. 1733 P:m: Jauhomäki ?
Pso II. Margareta Ainolainen (Ainolatar) s. 18.7.1690 Riihelä, isä Michel Ainolainen
Vih. 14.9.1733 Enk: And: Ryttare ja E:a Marg: Ainolatar
P:m: rk. 1735-50 kuva 29, 1750-57 kuva 121
Lapsia I:
Anna s. n. 1710. dr E Anna Siatarson Pohl Mannin
Carin s. n. 1712
Maria s. n. 1714 (gift i Wilhula)
Lisa s. n. 1716
Anders s. 1717 k. 4.5.1798 Jauhomäki 4 Suonenjoki Pso. Wendela Cnutitar s. 1721 k. 25.1.1796, vih. 23.3.1740 Jauhom: Anders And:son P. Wend: Knutitar Suontie, lapsia Maria 9.4.1741, Andreas 21.2.1744, Anna 3.4.1746, Helena s. 4.7.1748 Jauhomäki, k. 6.5.1787 Surnomäki, pso. 10.12.1769 P:m: Johani Ylönen, talonpoika, s. 28.5.1752 Surnomäki P:m:, k. 22.6.1812 (TAULUUN 500), Susanna 29.10.1750, Eva 10.3.1753, Margeta 23.7.1755, Bengt 30.5.1760, Elisabet 7.8.1761, Justina 2.1.1765
Brita s. 1722 Pso. 28.12.1743 Wilhula Johan Samuelis. Silvast ja P. Brita Ryttare Jauhomäki
Lapsia Catharina 29.9.1744 Wilhula, Elisabet 17.8.1746, Johannes 24.9.1751
Erik. s. 16.5.1721 Jauhomäki, k. 1790 Jauhomäki P:m:, pso. Karin Hedman, s 26.2.1730, k 1794
Vih.19.5.1750 Jauhomäki B:de s. Erich Ryttari ja B:de dr. Carin Carlsdr. Hedman Kyrkby (vht. Carl Henrikss. Hedman s. 1700 Pyhitty Purala, k. 1767 P:m: kk 1 ja Brita Putkonen, s. 1703, k. 15.6.1743 kk P:m:)

Anders Ryttare, talonpoika, s. 4.4.1753 Jauhomäki, k. 23.3.1824 jauhomäki 4 Suonenjoki, pso: 9.5.1773 P:m:
Brita Halonen, talontytär, s. 11.3.1755 Halola, k. 18.3.1809 Jauhomäki (vht: Lauri Laurinpoika Halonen, s. 13.4.1730 Rautalampi Halola ja Lisa Olofintytär Laitinen, s. 1.1.1731 Mustola).

[Pekka Sipari]

Sorri,

Siis noissa tauluissa oli vielä tuo kytkös tuonne Matts Laitiseen, joka vähän - eikä niin vähääkään-on noita uskon asioita

Pekka

P.S. En ole vileä taulujen perkkauksessa päässyt ihan tuonne asti.