Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Näbb
Tiedot Siipola -keskustelusta foorumilla:
Näbb, Didrik Juhonpoika & Liias, Maria Niilontytär
TYTÄR
Liias, Anna Didrikintytär. Anna syntyi 5.1.1739. Kuoli 23.1.1808
69 vuoden ikäisenä, kuolinpaikka Haapajärvi. Vihitty Kalajoella vuonna 1760 Henrik Mattsson Tulppo eli Niskakosken (s. 6.5.1738) kanssa.
Didrik Näbb ´n leski ja tytär Carin mainitaan suomalaisten joukossa (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting58.htm), jotka matkasivat lahden yli Ruotsiin levottomuuksia pakoon. Olivatkohan Didrikin äiti ja sisar?
Didrich Näbb oletettavasti mainitaan tässä tekstissä. Valitettavasti en saa selvää, mitä tekstissä lukee ja toivonkin josko joku auttaisi tekstin tulkkauksessa. Kysymyksessä Eteläinen Kalajoki vuonna 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10887639) (asia aukeaman oikealla sivulla).
Diedrich Näbb ilmestyy Etelä-Kalajoen Ollilan tilalle vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189551). Ilmeisesti hän on tullut tilalle jo 1696 (e.m. sivumerkintä ed.viestissä). Diedrich Näbb nähdään tilalle merkittynä aina vuoteen 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13521309). Olisiko ollut niin että Diedrich kuoli n 1720-21 koska Diedrichin (profogde) leski ja tyttärensä Carin matkasivat Ruotsiin vuonna 1721 ja tila on vielä 1723 Näbbin nimellä.
Didrich Näbb mainitaan Kalajoen käräjilläkin. : Kalajoen kesäkäräjät 16.–18.1.1699: Dhet framhade i Länssmans siuckligheet Broofougden här sammastädes Didrich Näbb een ung karl Michell Michellssonn, hwilcken förl:ne höstas af een Miöhlqwarn om Nattetijdh stulit af Sahl: H:r Kyrckioheerdens Carl Kallings Enckia dygdesamme Matrona Anna Goris 1 1/4 tunna Miöhl som Nembden till 18 d:r 24 ö: k:m:t wärderade.
Oliko Kalajoen kirkkovahti Didrik Näbb kyseisen Diedrich Näbbin poika. Lisäksi eräs Anna Erichsdr Näbb haudattiin Kalajoella 1753 83 vuoden iässä, joten hän oli syntynyt noin 1670. Saattoiko hän olla Diedrich Näbb ´n vaimo ja kirkkovahti Didrikin äiti.
En ole päässyt selville mistä Diedrich Näbb tuli Kalajoelle. Eräs Gustaf Näbb toimi porvarina Raahessa samoihin aikoihin. Lisäksi löysin ruotsalaisen sukututkimusfoorumin keskustelusta maininnan Västergötlannin tuomiokirjoista, jossa kerrotaan perinnönjaosta. Alkuperäistä asiakirjaa en ole ehtinyt metsästää.
Västergötlannin Visinborgin kreivikunnan tuomiokirjasta löytyy vuodelta 1677 perintöasia Vartoftan Villingessä (Qvillinge), jossa ovat perinnönjakajina raahelaisen Lars Andersson Bergin vaimo Ingeborg Larsdotter ja hän on trumpetinsoittaja Jöns Larsson Näbbin sisar. Jöns Larsson Näbb on asiassa lunastamassa sisarensa perintöä 1/8 Övre Starbäckissä. Mainittuina ovat lisäksi sisarukset Didrik Näbb, rouva Kerstin Larsdotter, joka naimisissa ratsastaja Lars Anderssonin kanssa. Lisäksi yksi sisaruksista NN Larsdotter aviossa Sven Håkansson Banckin kanssa. Samassa yhteydessä mainitaan tallimestari Bengt Larsson Näbb.
Ilmeisestikin Bengt Larsson Näbb oli Peder Brahen tallimestari ja voi olla että tämä suku on aivan jotakin muuta, mutta nimet sopisivat niin hyvin samaankin alkuperään.
Matti Lund
17.02.14, 19:34
Hei
Ensiksikin kysymyksessä on Ellilän 1 mtl. talo Kalajoen Etelänkylässä.
Sinun pitäisi tutkia tarkemmin talon autiosta ottoa Kalajoen käräjiltä vuoden 1692 jälkeen. Vuoden 1692 henkikirjassa Ellilän isäntänä on vielä Lauri Ellilä. Vuodet 1693-94 puuttuvat Pohjanmaan läänintileistä. Vuonna 1695 Heikki Ellilän aution talon ylösottaneena isäntänä on jo siltavouti Tiirikka Näbb vaimonaan Kaarina.
Samoin tietysti vuonna 1696. Etkö huomannut antamassasi linkissä, joka on Lyhennysluettelon sivu vuodelta 1705, että maaherra Johan Ehrensköldin päätöksellä 23.6.1696 oli Tiirikka Näbb saanut tiputettua talonsa verorasituksen 1 manttaalista 2/3 manttaaliin. Talonnimi on Ellilä, mutta tuossa linkissä E:n Ä -pilkut kuluneet pois, joten nimi vaikuttaa siinä siksi Allilälta.
Tiirikka Näbb tuli Kalajoelle Saloisten pitäjän puolelta. Voit jatkaa seuraamista sieltä läänintileistä ja käräjäpöytäkirjoista. Tiirikka Näbb esiintyi käräjillä paitsi virkansa puolesta myös omissa asioissaan, oli herkkä niillä riitelemään.
Vuoden 1692 henkikirjan ensimmäinen rivi Saloisten pitäjässä Piehinginssä: Tiirikka Näbb (s. 252, nide 9207).
Tiirikkaa seurasi Ellilän isäntänä muutamia vuosia ennen isoavihaa hänen vävynsä.
terv Matti Lund
Kiitos oikein paljon näistä selvennyksistä. Itsekin kyllä epäröin kun lueskelin tuon tilan nimeä, tulkinta osoittautui kuitenkin vääräksi. Hyvä kun tuli korjatuksi eli kyse on siis Ellilän talosta.
Taitoni ovat vielä kovin rajalliset tässä puuhassa ja jäi minulta tulkitsematta myöskin sivuhuomautus koskien vuoden 1705 tietoja. Sen ymmärsin että jotakin tapahtui 1696. Läänintileistä (maakirja) löysinkin Saloisten Piehingin kylästä Didrikin, mutta vain vuoteen 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187792) asti. Liekö tila Marianiemi eli Marjaniemi? Käräjäpöytäkirjat ovat vielä haasteellisempaa luettavaa, mutta jatkossa pitänee näitäkin yrittää tulkata.
Tiedetäänkö mistä Didrik tuli tilalle n 1691?
Erkki Mäki kirjoittaa sukututkimuksessaan "Siikajoen Salinin suvusta" mm:
"Pietari Brahen vapaaherrakuntaan rakennettiin potaskatehdas Siikajoen Palokosken pohjoisrannalle Revonlahden kylään (sittemmin Ruukin kylä) kymmeniä vuosia autiona olleen Hämeenmaan talon maalle. Potaskaa l. kaliumkarbonaattia valmistettiin tuhkasta. Tehdas valmistui v 1672. Sen isännöitsijänä ja mestarina toimi vuodesta 1673 lähtien Didrik Näbb aina sen lopettamiseen vuoteen 1680 asti. Tämän jälkeen hän viljeli Marjaniemen taloa Salon Piehingin kylässä. Kesällä v 1687 hän menetti tarttuvan karjataudin takia 18 hyvää lypsylehmää ja joutui käräjillä pyytämään maakunnan miesten apua korvaamaan menetyksiään.
V 1695 Didrik Näbb muutti vaimonsa Kaarinan kanssa Kalajoen Eteläkylän Ellilän kokomanttaalin kruununtilalle, joka oli jäänyt autioksi. Hän oli Kalajoella myös siltavoutina vuosina 1695-1711. Tästä epäkiitollisesta työstään hän sai v 1704 syyskäräjillä 40 hopeamarkan sakon, koska tiet olivat huonossa kunnossa. Vuoden 1708 käräjillä hän syytti Sipi Untista siitä, että tämä oli houkutellut Ellilästä pois Yrjö Kälhä -nimisen pojan vaikka Näbb oli sopinut pojan isän kanssa siitä, että Yrjö rupeaisi sotamieheksi Ellilän talon puolesta. Untinen tuomittiinkin 40 hopeamarkan sakkoon.
Didrik Näbb oli merkitty isännäksi vv 1695-1701 ja vävy Juho vv 1702-1713. Didrik Näbbillä oli Erkki -niminen veli, jonka tyttärestä Mariasta mainitaan, että jumalanpalveluksessa 22.12.1680 Paavolassa Taneli Pehkosen talossa pappi kieltäytyi vihkimästä häntä "kuljeskelevan ja hyvin huonotapaisen" Heikki Heikinpojan kanssa. Erkin toinen tytär Anna kuoli v 1753 Kalajoella 83 vuoden ikäisenä.
Didrik Näbbillä oli omia lapsia:
- Kaarina s v 1675, k 20.5.1744 Raahe
- Kustaa s 15.9.1685, k 5.10.1757 Raahe
Kaarina Didrikintytär Näbb oli naimisissa Juhon kanssa, joka omaksui nimekseen myös Näbb. He olivat Ellilän isäntäpari v 1702 lähtien. Heillä oli ainakin poika Didrik Juhonpoika, joka mainitaan Kalajoen kirkontileissä lahjoittajana v 1731."
Gustaf Didrikinpoika Näbbistä löytyy jatkoa. Tosin muistelen Raahen rippikirjoissa mainitun hänet Gustaf Gustafinpoika Näbbinä. Pitää tarkistaa...
Tuosta potaskatehtaasta ja Didrik Näbbistä löytyy juttua myös "Siikajokilaakson historia I":ssä.
Tässähän tulikin aivan loistavaa täydennystä Didrik Näbbin elämäntilanteeseen 1600 luvun lopulla ja 1700 luvun alussa, suuret kiitokseni. Pitänee lainata tuo kirja. Olisiko raahelainen porvari Gustaf Näbb (s 1685) juurikin Didrikin poika. Tiedetäänkö Didrikin syntymävuotta (noin). Gustaf asui Raahessa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2237&pnum=4)ainakin 1750 luvulla.
Vielä kun löytyisi johtolankaa, mistä Didrik Saloisiin tuli?
Enpä sitten löytänyt muistikuvaa vahvistavaa tietoa, että Gustaf olisi Gustafinpoika joten olkoon sitten Didrikin ellei muuta joskus ilmene.
Didrik saattaa olla tullut Ruotsista.
Siikajoen historiassa on epätarkkuuksia potaskatehtaan paikasta. Oikeasti se on ollut Paavolan pitäjässä myöhemmässä Ruukin kylässä Ruukinkosken kohdalla heti nykyisen rautatien länsipuolella Siikajoen pohjoisrannalla.
Gustaf Näbb lienee vihitty noin 1717 isonvihan pakomatkalla mahdollisesti Luulajassa. Vaimo oli Anna Casperintytär Forbus s. noin 1686 Raahe ja kuoli 11.3.1740 Raahessa. 7 lasta.
Näistä Forbuksista kerrotaan enemmänkin Raahen tienoon historiassa, mutta henkilöissä on sekoiltu pahemman kerran.
Kiitokset näistä tiedoista, nythän osat loksahtavat paikalleen. Olen ihmetellyt miksi Didrik oli Johansson.
ANNA DIDRICHSDOTTER LIIAS (5.1.1739 Kalajoki) & HENRIK MATTSSON TULPO ELI NISKAKOSKI
avioliitto solmittu 28.2.1760 Kalajoella
LAPSET
Henrich 24.5.1760
Diedrichus 14.7.1761
Maria 14.1.1763
Catarina 25.9.1765
Matthias 16.11.1767
Anna 1770
Lisa 1773
Britha 1776
Johannes 12.3.1782
Pariskunta Anna Didrikintytär ja Henrik Matinpoika muuttivat Haapajärvelle, Kettukankaalle. He asuivat Kettukankaalla ainakin vuonna 1777.
DIEDRIC JOHANSSON NÄBB (1701) & MARIA NILSDOTTER LIJAS (1709 – 29.5.1773 Kalajoki)
LAPSET
Anna 5.1.1739 (avioliitto 28.2.1760 Kalajoella, sulhanen Henrik Mattsson Tulpo)
Didrik (avioliitto 23.11.1775 Kalajoella, morsian Catharina Michelsdotter)
Josephus & Nicolaus 30.1.1742
Catarina 6.11.1743
Maria 4.4.1746
Brita 2.1.1748 (isä kirkkovahti Didrich Sipola)
Kirkkovahti Diedric Näbb kuoli Kalajoella 21. helmikuuta vuonna 1785 84 vuoden iässä. Hautaustiedoista laskettuna Diedric Näbb syntyi 1701.
CARIN DIDRIKSDOTTER NÄBB (1675) & JOHAN
LAPSET
Didrik Johansson Näbb (1701 – 21-2-1785 Kalajoki)
Edellisestä viestistä napattu tieto: Kaarina Didrikintytär Näbb oli naimisissa Juhon kanssa, joka omaksui nimekseen myös Näbb. He olivat Ellilän isäntäpari v 1702 lähtien. Heillä oli ainakin poika Didrik Juhonpoika, joka mainitaan Kalajoen kirkontileissä lahjoittajana v 1731."
DIDRIK NÄBB (n. 1650) & CARIN
LAPSET
Carin s.n. 1675 – 20.5.1744 Raahessa & Johan (käytti nimeä Näbb) – lapsi Didrik Johansson
Gustaf s 15.9.1685 – 5.10.1757 Raahessa
ja vielä tämäkin ehdolle...
DIEDRIC LARSSON NÄBB (n 1630)??? Västergötlannissa
LAPSET
Ingeborg
Jöns
Didrik
Kerstin
Bengt
Itse asiassa Forbukset liittyvät jollakin tapaa sukuun Anna Didrikssonin (s 5.1.1739) kautta koska hänen tyttärensä Anna Henriksdr Kettukangas (15.7.1770) avioitui vuonna 1796 Pehr Nedrigin kanssa (sotilas Pehrille annettu myös nimiä Malm ja Sippo). Tämä sukuhaara on tullut ymmärtääkseni Juusolasta (Pehrin isoisän äiti oli Lisa Joosepintytär Juusola) ja siten ilmeisesti Forbustenkin kanssa jotenkin liityksissä. Jos nyt oikein olen näitä sukuja osannut selvitellä.
Joskus Kalajoen rippikirjoista katselin Didrik Näbbin jälkikasvua ja epäilin Liiasten olevan tätä. En kuitenkaan mielestäni löytänyt riittävästi vahvistusta epäilyille joten asia jäi roikkumaan.
Jos tuon Liisa Joosepintytär Juusolan isä oli Siikajoen kappalainen Josef Johaninpoika Juusola, Josander s. 1626 Salo, k. 1699 Siikajoki, oli hänellä vaimona Elisabet Hansintytär Forbus jonka syntymä- ja kuolintietoja minulla ei ole. Lapsiakin tiedossani vain (Josandereita)
- Christina s. n 1670, k. 27.3.1743 Oulu, pso Hailuodon khra Alexander Kranck
- Henrik s. n 1673, k. toukokuussa 1743, Siikajoen kappalainen isänsä jälkeen
- Catharina, k. Kajaanissa? Kajaanin henkikirjassa 1689-1698 / Satu Matero. Pso Tukholmassa syntynyt Bengt Hambn, Tullinhoitajana Kajaanissa 1689-1695. Kuollut ennen 27.6.1695.
- Margaretha, k. 1711. Pso Pyhäjoen kappalainen Mathias Olofinpoika Wiljakkala, Wilander s. 19.9.1673 Liminka Arvonollila, k. 10.3.1740 Pyhäjoki. Matias oli kolmesti naimisissa ja Margaretha oli hänen toinen vaimonsa.
- Anders. Nimetään lankona Bengt Hambnille Raahen äksiisioikeuden asiakirjassa 21.2.1695. Ellei kyseessä ole virhe, kyseessä on aiemmin tuntematon Josef Josanderin poika / Satu Matero.
Lisa Joosepintytär Juusola saattaa hyvinkin olla tätä sisarussarjaa. Mistä löytyy tieto tästä?
Gustaf Didrikinpoika Näbbin jälkeläisistä minulta löytyy tarvittaessa tietoa osittain näihin päiviin asti. Jotakin Forbuksistakin.
Lisa Joosepintytär Juusola saattaa hyvinkin olla tätä sisarussarjaa. Mistä löytyy tieto tästä? Selvittelin Jakob Nedrigin taustoja ja foorumin keskustelussa koskien Jaakko Jurveliusta (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12761&highlight=pedagogi&page=3)asiaa sivutaan hänen myydessään Juusolan taloa v 1744. Oletan että kyseessä on sama perhe. Näin asiasta kerrotaan, kiitos foorumin keskustelun:
Juusolan talon omistusoikeudesta oli tutkintaa Saloisten ja Siikajoen pitäjien talvikäräjillä 28.-31.3.1729 (lähde, nide RR.59 vanhaa signumia, mf ES2055, ss. 789-791):
"Raahen raastuvan pöytäkirjan 8. pnä tätä kuuta pidetyn istunnon päätöksen nojalla esitti kirjallisen valtakirjansa adjutantti jalo herra (Wähladla) Abraham Rimahl rykmentinkirjurin Henrik Holstin puolesta ja pyysi selvitystä siitä, että millä perusteilla langot Pekka Laurinpoika ja Juho Benjaminpoika omistavat Juusolan ½ manttaalin perintötalon Salonkylässä, kun kerran edesmennyt raatimies Mikael Jurvelius on sen talon omistanut ennen pakomatkaansa. Ja hänen tyköään rykmentinkirjurin Holstin apen autuaan rykmentinkirjurin Munseliuksen kuolinpesällä oli vaadittavana 182 taalarin 8 äyrin hopearahan pääoma ja sille kertynyt korko.
Tähän antoivat langot yhdessä heidän läsnäolevien vaimojensa kanssa, jotka kaikkien vakuutuksen mukaan ovat talon perintömiehiä, sen vastauksen, että Jurveliuksella oli ollut vaimonaan heidän tätinsä, mutta tämä oli saanut vastaanottaa pesän erotuksessa oman osansa. Ja olivat he saaneet talon haltuunsa noin neljä vuotta ennen pakomatkaa kruununrästien poismaksamista vastaan ja sanotun talon pitämiseksi lasten alaikäisyyden vuosien aikana inventaarin ja irtaimen omaisuuden mukaan. Ja kun rauhan loputtua ei kukaan ollut evännyt tyttäriä ottamasta heidän taloansa haltuunsa, ja kun raastuvanoikeuden pöytäkirjasta voidaan nähdä, etteivät Jurveliuksen pojat pystyneet mitään oikeutta sieltä vaatimaan, vaan kuten lautamiehet ja paikallaoleva käräjärahvas vakuuttaa, että lapset omistavat talon heidän perintöoikeutensa nojalla, niin sitä ei voida sitoa Jurveliuksen velkaan, mikä merkittiin ylös pöytäkirjaan."
Siis Raahen Jurveliusten veljesten isän raatimies Mikael Jurveliuksen vaimo, veljesten äiti oli Juusolan emännän, Jaakko Nedrigin ja Marja Jaakontyttären äidin Liisa Joosepintyttären täti.
Liisa Joosepintyttärelle oli siis sisko, joka oli vielä vuonna 1729 aviossa em. Juho Penjaminpojan kanssa ja he viljelivät yhdessä Juusolaa, puolta manttaalia. Juusolaahan oli toinenkin puoli manttaalia, jonka Antti Pietarinpoika oli ostanut Heikki Juusolalta (huudatti sitä 3:o 2.9.1728, ks. mf ES2076, hän huudatti myös 3:o 1.9.1731 Piehingin Puhtilan 1/3 m. taloa veljensä Paavo Honkosen puolesta!)/ML
Liittyneekö tähän sukuun mitenkään ja jos, niin miten Näbb, Maria Bengtzdotter, löössqwinna, syntynyt Limingassa * Pielisjärvi 1691.03.09-14, gg10/94-94v/28 ? Löytyy linkistä http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl119.htm
Ei tuo Liminka niin kaukana Didrikin ja Gustafin asuinpaikoista ole.
Itse en näitä asioita osaa perkata...
Pitkästä aikaa hain esi-isääni Didrik Näbbiä netistä ja ilokseni löysin hänestä käydyn mielenkiintoisen keskustelun Suku Forumin palstoilla. Haluan tuoda keskusteluun mukaan omat merkintäni hänestä ja hänen jälkeläisistään. Minulla on ohjelmassani runsaasti Didrikin jälkeläisiä ja mielellään vaihtaisin näistä tietoja sähköpostilla suoraan kiinnostuneiden kanssa. Näin myös pääsisin korjaamaan omia virheitä ja puutteita.
Esko Pessi
eskopessi*hotmail.com
ps Olen päätynyt siihen, että Didrikillä oli myös poika Johan Didrikinpoika Näbb (s 1683, k 04.12.1753 Kalajoki). Hänen jälkeensä on tehty perukirja 13.05.1754, jossa ilmenee isän nimi.
Sama havainto. Johanin lapsista vain Margetan jälkeläisiä olen löytänyt. Lieneekö poika Didrik Johaninpoika ollut sotilaana ja kuollut nuorena?
Aikaisemmassa tekstissä taidettiin mainita että Didrik Juhonpoika olisi ainakin mainittu Kalajoen kirkontileissä lahjoittajana vielä vuonna 1731.
Hei,
Heti alkuun kiitokset forumin Näbb-keskusteluun osallistuneille. Ilman tätä keskustelua en olisi koskaan löytänyt Kalajoen Didrik esi-isääni.
Oma sukuni tulee Didric Johansson Näbbiin hänen toisesta avioliitosta syntyneen tyttären Christina Didricsdotterin kautta. Kalajoen rippikirja 1782-1787 näyttää Didric Johansson Näbb avioliitossa Catharina Michelsdotterin kanssa. Hiskin tietokannasta käy ilmi, että avioliitto on solmittu 23.11.1775, noin puolitoista vuotta Maria Nilsdotter Lijaksen kuoleman jälkeen. Rippikirja 1782-1787 paljastaa myös, että Didric Johansson Näbbin kuolinikä on merkitty väärin, koska rippikirjaan on merkitty hänen syntymäpäiväksi 11.7.1710 ja kuolinpäiväksi 21.2.1785, joista vaan kuolinpäivä pitää paikkansa kuolleideiden ja haudattujen luettelomerkinnän kanssa. Olen törmännyt ilmiöön aikaiemminkin, jossa papin laskutaito ei aina ole riittänyt syntymäpäivän määrittämiseksi oikein.
Didrik oli siis 74-vuotias kuollessaan. Hänen leskensä Catharina (Caisa) Michelsdotter muutti Ylivieskaan kahden tyttärensä kanssa ja meni uudelleen avioon Erik Mattsson Ängeslevän kanssa. Eli ylläolevan mukaan:
Avioliitto 1:
DIDRIC JOHANSSON NÄBB (1710) & MARIA NILSDOTTER LIJAS (1709-1773)
LAPSET:
Pehr s.1737 ja k.1752 (Hiski-tietokanta)
Anna (lähde?)
Josephus & Nicolaus s. 1742 ja k.1742 (Hiski-tietokanta)
Catarina s.1743 ja k.1748 (Hiski-tietokanta)
Maria s.1746 ja k.1746 (Hiski-tietokanta)
Brita s.1748 ja k.1748 (Hiski-tietokanta)
Avioliitto 2:
DIDRIC JOHANSSON NÄBB (1710) & CATHARINA MICHELSDOTTER (1742-1816)
LAPSET:
Catharina s.1777 ja k.?, avioitui Michel Michelsson Raudasojan kanssa (Kalajoen rippikirja, Ylivieskan rippikirjat, Hiski-tietokanta)
Christina s.1779 ja k.1808, avioitui Påhl Johansson Juvolan kanssa (Kalajoen rippikirja, Ylivieskan rippikirjat, Hiski-tietokanta)
Lyhenteistä lukisin lisäksi, että Didric oli "kyrkvärd" eli kirkkoväärti, ei kirkkovahti. Kirkkoväärti avusti jumalanpalveluksissa ja vastasi esim. kolehdista.
Kiitos ja kuulemiin,
Nina
Avioliitto 1:
DIDRIC JOHANSSON NÄBB (1710) & MARIA NILSDOTTER LIJAS (1709-1773)
LAPSET:
Pehr s.1737 ja k.1752 (Hiski-tietokanta)
Anna (lähde?)Annan syntymäaika näkyy Henrik Matinpoika Tulpon ja Anna Didrikintyttären asuessa Kettukankaan tilalla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6679&pnum=59)Haapajärvellä. Tässä kohtaa on mainittava, että vihkitiedoissa Anna on Lijaksen nimellä.
Lijaksen sekä Ellilän talot olivat molemmatkin Kalajoen Eteläkylällä. Ellilässä asui vuodesta 1695 siltavahti Didrik Näbb vaimonsa Carin Christofferintyttären kanssa. Carin -vaimon patronyymin olen löytänyt Pohjanmaan läänin tositekirjasta vuodelta 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647420). Ellilään ovat lisäksi kirjatut tytär Carin sekä poika Johan. Didrik Näbb asusti Ellilässä kuolemaansa asti, jonka jälkeen tila autioitui ja vaimo sekä tytär matkasivat Ruotsiin vuonna 1721. Samoihin aikoihin vaihtuu Lijaksen tilalla isäntäpari. Pehr Larsson Lijas häviää tilalta ja tilalle tulevat Johan Johansson (Näbb?) vuonna 1727 ja vuonna 1741 Johan Lijakselle on kirjattu poika Anders ja vuonna 1748 Didrich ja lisäksi Margareta (Didrikin sisarena kirjattu). Lisäksi Johanilla oli Johan -niminen poika s. 1734 ja viimeisimpänä mainittu Anna -tytär, joka on kirjattu taloon vuoden 1757 tietoihin eli hän olisi tämän mukaan syntynyt noin 1741.
Samoihin aikoihin kun Lijaksen isäntä vaihtuu, saa myös autiona ollut Ellilän tila uudet asukkaansa. Ellilään muuttaa kappalainen Gabriel Calamnius ja vaimonsa Catharina Forbus.
Onhan tässä aukkoja, mutta tuntuvat loksahtavan kohdilleen näillä tiedoin. Toivottavasti tarkempaa selvitystä jostakin vielä löytyisi.
Lähteenä Lijaksen ja Ellilän tapahtumista olen käyttänyt SAY :n tietoja Kalajoelta vuosilta 1695 - 1760.
Matti Lund
09.08.14, 15:02
Hei
Liiaksen talo oli jäänyt kovina aikoina autioksi ja Pietari Laurinpoika anoi vuoden 1700 talvikäräjillä lupaa sen ylösottamiseksi viljelykseen, mikä hänelle suotiin (s. 1699, mf ES2040). Pietari Laurinpoika otti vuonna 1727 syytinkimiehekseen Juho Juhonpojan, joka oli Mikko Untisen vävy ja Hannilan sukua.
Veroluetteloista on vaikeaa erottaa isännänvaihdosta, mutta Juho riitautti vuonna 1741 Untisen talon omistuksen vaimonsa puolesta ja sai vuoden 1742 käräjillä (KA 1742, KO a:48, 974-976) kumottua Untisen talon edellisen isännän ja lankonsa, edesmenneen Antti Mikonpoika Untisen testamentin 2.10.1736 vävypuolelleen Juho Simunanpojalle. Tähän ajoittuu Liiaksen talon isännänvaihdos, sillä Juho Juhonpoika siirtyi vaimonsa Liisa Mikontytär Untisen kanssa pois Liiaksesta Ala-Untiseen vuonna 1742.
Siis nämä eivät liittyneet suvullisesti Liiasta omistaneeseen Tiirikka Näbbiin.
Nuo Tiirikka Näbbinkin siirtoajankohdat selviävät paremmin tuomiokirjoista, helpoiten ilmoitusasioista.
terv Matti Lund
Erinomaisen tarkkaa tietoa jälleen. Kunpa sitä joskus osaisi lukea itsekin niitä tuomio ym kirjojen hieroglyfejä kun nämä yleisluettelot jättävät aivan liikaa tulkintamahdollisuuksia. Kiitos joka tapauksessa asiantuntevasta avusta.
Onko Henrik Tulpon vaimo Anna Didrikintytär Liias sama henkilö, joka näkyy vuoden 1740 SAY :n kuvassa Lijaksen talossa. Vihkitiedoissa, jotka löysin ainoastaa Hiskistä, Annan patronyymi on Didrikintytär.
Anna Didrikintyttärellä ja Henrikillä oli ilmeisesti ainakin 8 lasta:
Diedrichus 14.7.1761 Kalajoki
Maria 14.1.1763 Kalajoki
Catarina 25.9.1765 Kalajoki (ripillä Kettukankaan nimellä Kuusan kylässä vuonna 1781[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1))
Mathias 18.11.1767 Kalajoki & Carin 1.12.1774 – tuli Tulposta
Anna 19.8.1770 *27.8.1840 Haapajärvi
Lisa 28.9.1773
Britha 22.11.1776
Johan 12.3.1782
Anna -tytär (1770) avioitui Kettukankaan nimellä käsittääkseni Haapajärvellä vuonna 1796 Pehr Nedrigin eli Malmin eli Sippon kanssa.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) rippilapset 1781 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6678&pnum=39
Olikohan Kalajoella muita Didrikkejä eli Tiirikoita kuin Tiirikka Näbb jälkeläisineen. Sijpolassa asuu vuosina 1741 – 1747 Didrich ja vaimo, Johan ja vaimo sekä Didrik -veli ja Margareta -sisar. Vuodesta 1747 Sijpolassa jatkaa Johan vaimoineen. Johan oli ilmeisesti kauppias (bolagsman), jolla lapset Mats, Thomas, Maria ja Anna (1737). Sitten vuonna 1748 Didrik ja sisar Margeta ilmaantuvat Lijakseen. Didrikillä poika Johan vuonna 1749 17 -vuotias eli oli syntynyt 1732.
Erkki Mäki kirjoittaa sukututkimuksessaan "Siikajoen Salinin suvusta" mm:
"Pietari Brahen vapaaherrakuntaan rakennettiin potaskatehdas Siikajoen Palokosken pohjoisrannalle Revonlahden kylään (sittemmin Ruukin kylä) kymmeniä vuosia autiona olleen Hämeenmaan talon maalle. Potaskaa l. kaliumkarbonaattia valmistettiin tuhkasta. Tehdas valmistui v 1672. Sen isännöitsijänä ja mestarina toimi vuodesta 1673 lähtien Didrik Näbb aina sen lopettamiseen vuoteen 1680 asti. Tämän jälkeen hän viljeli Marjaniemen taloa Salon Piehingin kylässä. Kesällä v 1687 hän menetti tarttuvan karjataudin takia 18 hyvää lypsylehmää ja joutui käräjillä pyytämään maakunnan miesten apua korvaamaan menetyksiään. Saattoiko tuo Didrik Näbb siirtyä potaskatehtaalle Smoolannista, missä Näbb nimisiä on useitakin mainittuna. Olihan Brahen tallimestarikin Näbb -niminen, niin voisiko myös potaskatehtaan mestari olla samoja sukuja. Diedrich Näbb´n taustoista ei tiedetä sen enempiä, mutta tiedetään Västergötlannissa Visingborgissa käsitellyt erästä perintöasiaa, jossa on Didrik Näbb mainittuna. Västergötlannin Visinborgin (Jönköpingin lääniä) kreivikunnan tuomiokirjasta löytyy vuodelta 1677 perintöasia Vartoftan Villingessä (Qvillinge), jossa ovat perinnönjakajina raahelaisen Lars Andersson Bergin vaimo Ingeborg Larsdotter ja hän on trumpetinsoittaja Jöns Larsson Näbbin sisar. Jöns Larsson Näbb on asiassa lunastamassa sisarensa perintöä 1/8 Övre Starbäckissä. Asian käsittelyn yhteydessä mainitaan sisarukset Didrik Näbb, rouva Kerstin Larsdotter, joka naimisissa ratsastaja Lars Anderssonin kanssa. Lisäksi yksi sisaruksista NN Larsdotter aviossa Sven Håkansson Banckin kanssa. Samassa yhteydessä mainitaan tallimestari Bengt Larsson Näbb.
Bengt Larsson Näbb oli Per Brahen tallimestari. Bengt Larsson Näbb avioitui Catharina Humblen kanssa. Bengt Larsson Näbb på Starbäck mainitaan i Habo sochn eli Habon seudulla (Martin Brandts antavlor). Catharina on kuollut n. 1676. Catharinan vanhemmat olivat Haquinus Nicolai Humble ja Anna Jonsdotter Palmgren. Tallimestari Näbb löytyy vuonna 1682 Jönköpingistä (SE/VALA/00170/L I a/4 (1676–1686), bildid: C0070049_00143). Lähde kaapattuna netistä, en ole alkuperäistä nähnyt.
Yksi haara "Näppejä" jopa aateloitiin, Per Jonsson nimellä Gyllensvärd. Tämä Per oli ilmeisesti jotakin sukua Turun piispa Rothoviukselle ja Kalmarin Jons Rothoviukselle.
Smoolanti ja Qwillinge kiinnostaa myös toista kautta, tosin eri ketjussa.
Anna Didrikintyttärellä ja Henrikillä oli ilmeisesti ainakin 8 lasta:
Diedrichus 14.7.1761 Kalajoki
Maria 14.1.1763 Kalajoki
Catarina 25.9.1765 Kalajoki (ripillä Kettukankaan nimellä Kuusan kylässä vuonna 1781[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1))
Mathias 18.11.1767 Kalajoki & Carin 1.12.1774 – tuli Tulposta
Anna 19.8.1770 *27.8.1840 Haapajärvi
Lisa 28.9.1773
Britha 22.11.1776
Johan 12.3.1782
Anna -tytär (1770) avioitui Kettukankaan nimellä käsittääkseni Haapajärvellä vuonna 1796 Pehr Nedrigin eli Malmin eli Sippon kanssa.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) rippilapset 1781 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6678&pnum=39
Tervehdys. Tästä Näbbiä koskettelevalta sivulta tuli taas sukulaisten esipolvia, joista muuten olisi jäänyt paitsi. Olet laittanut Anna Heikintytär Kettukankaan tummennetulla! Hänen lapsistaan Juho s. 01.06.1800 k. 24.05.1868 Haapajärvi meni 23.12.1827 naimisiin leski Liisa Tervakosken kanssa. Liisa oli aiemmin ollut naimisissa Yrjö Matinpoika Myllyn s. 27.05.1786 Haapavesi k. 05.09.1826 Haapajärvi. Liisa rakensi yhdessä Yrjön ja Juhon kanssa Kuusaaseen Kilpalan talon. Heidän jälkeläisensä olivat paljon tekemisissä Kuusaa N:o 24 Mäntylä talon kanssa ja tätä kautta meidänkin sukunimeksemme on lopulta tullut Mäntylä. Itse en ole lähtöisin tästä sukuhaarasta, mutta meidän suvussamme luonnollisesti tietyt talot sekoittuivat keskenään. Liisa Jaakontytär Stenberg s. 23.12.1792 Haapavesi k. 03.11.1865 Haapajärvi tulee Haapavetisestä Ritoniemen talosta, joka oli alunperin Kalle Dahlgrenin v. 1757 Haapavedelle perustama sotilastorppa. Kalle Dahlgrenin suku jountuu Ylikiimingin Joloskylä Mannisen taloon v. 1595 ja siitä taappäin Utajärvelle ja Savoon.
Terveisin Pentti
Hei, kiitos näistä täydentävistä tiedoista. Lisään me muistiinpanoihin. Itse asiassa oma esi-isäni varsinaisesti tästä sisaruskatraasta oli Jaakko (21.11.1806), joka käsittääkseni vihittiin Caisa Johanintytär Pasasen (1809) kanssa Haapajärvellä 2.7.1831. Jaakko käytti Malmin nimeä Haapajärvellä. Jacobus Malm tuli Haapajärvelle Kuusan kylään vuokratilalliseksi 1830 Pyhäjoelta, missä osa lapsistakin on syntynyt. Vaimonsa Caisa Johanintytär Pasanen s 23.5.1809 asui Pyhäjärven Pekkalassa vv 1817 – 1823[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja hänen kanssaan sinne olivat kirjattuina Madlena Johanintytär, Ananias Johaninpoika ja Anna Lisa eli neljä Caisa Lisan ja Johan Pasasen lasta. Carin muutti Haapajärvelle 31.5.1728 kotoaan Pyhäjärveltä[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Peckalan no 60 talosta. Isänsä oli Johan Johanson Pasanen (1780) ja Caisa Lisa Saastamoinen (1785).
Jaakko Pekanpoika Malmin ja Caisan Johanitytär Pasasen lapset:
Jacob 25.5.1833 Pyhäjoki & pso Madlena Fredriksdr Tiittoi 1835
Esaias 21.2.1836 Pyhäjoki & psot 1. Brita Lena Henriksdr Ruhala 1834 †1868 / 2. Lisa Mattsdr Lähetkangas 1839
Leander 25.1.1838 †isorokkoon lapsena
Eleonora 14.3.1840 Pyhäjoki
Fredrika 25.6.1842
Lena Kaisa 10.6.1844
Maria 24.4.1846
Eva 8.10.1848
Ida 13.4.1852
Esaiaksen kummeina olivat Matts Heikilä ja Stina, renki Johan Heikkilä ja Anna Brännare[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Vaimonsa Caisa oli syntynyt toukokuun 25. päivänä 1809[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Pyhäjärven Peckala no 60 oli autio vuodet 1832 – 1838, mutta tätä ennen vuosina 1824 – 31 siellä asui Johan Johansson (1780) ja Caisa Lisa (1785) lastensa kanssa.
Esaias Jaakonpoika Malmin ja Lisa Matintyttärelle syntyi useita lapsia, joista Maria Lisa vihittiin Tulppoon, Fredrik Henrikinpoika Tulpon kanssa.
Korjailen jos joku huomaa virheitä.
_________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1)Pyhäjärvi rk 1817 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5845&pnum=46
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Haapajärvi rk 1827 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6772&pnum=222
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Pyhäjärvi 1835–58 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6343&pnum=9
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Haapajärven rk 1834 – 40 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6773&pnum=210
Markku_Tahkokorpi
27.10.15, 20:54
Minusta näyttää siltä, että tuo kirkkoväärti Didrik Juhonpoika Näbb ei ole Kaisa Didrikintytär Näbbin poika vaan Juho Didrikinpoika Näbbin ja vaimonsa Annan poika. Ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5367235
Juho Didrikinpoika Näbb kuolee Kalajoella Liiasissa 4.12.1753 69 vuoden 4 kk ja kahden päivän ikäisenä.
Tiedetäänkö kuka Anna oikeastaan olikaan? Calamniuksella oli ainakin sisar Anna, mutta sopineeko tähän kuvioon.
Enpä sitten löytänyt muistikuvaa vahvistavaa tietoa, että Gustaf olisi Gustafinpoika joten olkoon sitten Didrikin ellei muuta joskus ilmene.
Tässä Raahen Gustaf Näbb on ainakin yhden kerran mainittu Gustafinpojaksi, eli kyllä oikein muistit:
Raahen seurakunnan arkisto > Kirkonkirjat > Rippikirja 1751-1764 (IA:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7630729
T. Sanna
Edelliseen viestiin viitaten, onkohan löytynyt mitään vahvistusta puoleen tai toiseen, oliko Raahen porvari Gustaf Näbb (1685-1757) Didrikin vai Gustafin poika?
T. Sanna
Hei! Täältä löytyy myös Didric Johanss Näbbin jälkeläinen. Didrickin ja Catharinan lapsi Christina avioitui Påhl Johansson Juvolan kanssa.
Påhlin ja Christinan lapsi Michel Påhlsson Juola avioitui Anna Andersdr. Ylitalo Kähtävän kanssa.
Heille taas syntyi lapsi Mikko Mikonpoika Juvola (eli Pikkarainen) joka avioitui Anna Kaisa Juhontr Huhtakankaan kanssa. Heille syntyi poika Joonas Mikonpoika (Pikkarainen) Juola, joka oli isoäitini isä.
Sami Saari
03.07.19, 20:29
Henkilöstä löytyy hyvin tietoa Genistä (https://www.geni.com/people/Didrik-Näbb/6000000059412804828).
Sain nyt haltuuni myös tuon Genissä mainitun Didrikin kirjoittaman kirjeen Pietari Brahelle. Se löytyy tästä (https://drive.google.com/open?id=1YDoxM2_QEwEtkewZX4iQCiEDM1iDDBP_). Osaisikohan joku tulkata kirjettä, että mistä on kyse?
Toisen mahdollisen sukulais-Näbbin kirjoittaman kirjeen tiedot löytyvät tästä (https://sok.riksarkivet.se/person?Namn=Lars+Olofsson+Näbb&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Brev_11601&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab).
Hei. Tämä on jo vanha ketju, mutta käsittääkseni tämän profiilin siis voisi yhdistää lapseksi. (Linkitettävään Didrikkiin yleistiedoissa linkki.)
https://www.geni.com/people/Anna-Kettukangas/6000000172628209913?through=6000000172627414351
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.