Äpätti, Viipurin seutu, ehkä Kankaanpää

[tkukkonen]

Yksi esivanhemmistani on Inh. Adam Paulsson Äpätti.

Olen löytänyt sukunimen Äpätti vain Kankaanpäästä tämän henkilön lisäksi. On mahdollista, että joku sikäläinen on tullut vaikkapa laivalla Viipuriin ja alkanut etsiä töitä lähiseudulta. Etsintä Kankaanpäästä ei ole vielä tuottanut tulosta, ja pieni toive elää löytää jotain vaikkapa sieltä.

Inflytting Att Pr 25.11.1818 (rippikirjassa) ja myös rippikirkossa käyntien alku kertoo siitä, että on muuttanut v 1818 Viipurin maaseurakuntaan. Oli aluksi jonkin aikaa Kotosen tilalla Nuijamaan kylässä. Asettui kotivävynä Kokin tilalle.

Viipurin muuttokirjat Kansallisarkistossa alkavat v 1828, joten alkuperä on vaikeata selvittää. Jälkipolvet ovat aika hyvin selvillä.

Kaikki vihjeet suvusta ja henkilöstä ennen v 1818 tai niihin aikoihin otan vastaan mielihyvin.

[Tapani Kovalaine]

ÄPÄTTI, ÄPÄTTI, ÄPÄTTI...hetkinen

Sanonpa vaan, että papukaijamerkki kuuluu sille, joka nojatuolityönä kotioloissa kykenee ratkaisemaan nuijamaalaisen Adam Paulinpoika Äpätti (1798-1885) henkilön esipolvet! Jos etsii hänelle syntymäaikaa rippikirjaa näkemättä, niin Hiskin kuolintiedoista saa laskelmallisen päivän 11.1.1798. Jos katselee 1820-1840 henkikirjat, niin tarjolla on 1799, 1798, 1802 ja 1799. Viipurin läänin henkikirjoista kun todella löytää tuolta ajalta aikaihmisten ja lasten syntymäajat. Vuoden 1818 henkikirjasta ei Äpättiä löytynyt.

Hiskistä löytää 1780 alkaen Äpätti talon Kankaanpäästä ja vasta 1830 on ensi kertaa sukunimenä Äpätti. Kansalaisen Karttapaikka tuntee Äpätin Kankaanpäästä Äpätinkylältä, pellon Isokyröstä ja Jalasjärveltä, niemessä olevan Äpätti poukaman Oulunjärven länsirannalta ja talon Savitaipaleelta. Kallavedessä pienellä saarella on nimenä Äpätinluoto ja Nuijamaalla Adamin perustama Äpättilä. - Googlesta ei tässä asiassa ollut apuja.

Kankaanpään Äpätissä (joskus muodossa Äppätti!) on ollut isäntinä Mattia, Petteriä ja Eliasta, on ollut monia renkejä ja on torpparina Adam Äpätin esikoisen nimikaima Jeremias. Mutta ei pienintäkään merkkiä, että joku Pauli tai Adam olisi edes mittarinlukijana Äpätissä käynyt!

Jäljelle jää enää etsinnän avuksi muuttokirja, jonka (drg, lösa karl) Adam Äpätti 25.11.1818 toi pappilaan. Lähtöpaikkakunta on Attest Pr. Jos Adam olisi tullut VR:n kyydillä, niin Pr-Porista tai Pr-Pietarista hän olisi tullut. Ei vaan löytynyt noista kaupungeista lähtötietoja ja juniahan ei kulkenut puutteellisten laitteiden vuoksi. Koivistoltakin löytyi oikean syntymäajan omaava Adam Paulinpoika, mutta hän meni Hyttilässä avioon ja kuoli siellä. Jossain päin Suomea on Attest kirjoitettu Adamille, mutta missä?

Kyllä siis ottaa äpätisti päähän, kun ei esipolvea Adamille löytynyt! Vaan onneksemme on olemassa tämä Suku Forum, joten on vain ajan kysymys, kuka sen papukaijamerkin saa... Yhtenä esipolvien etsijöistä voin sanoa, että iso oli ilo, kun Ikaalisten, johon Kankaanpääkin aikanaan kuului, henkikirjasta tuli vastaan useita henkilöitä, joita en ole aikoihin tavannutkaan: torppari Walborg Ägypti Karvialta, Isoröyhiöstä Anders Pikapää ja torppari Jaakko Vihattu sekä Jämijärveltä torpparit Johan Isovihu ja Johan Vähävihu (voinevat olla serkuksia?).

[Seppo T.]

Hämärä muistikuva kertoo, että Viipurin msrk:n sisääntulleiden muuttokirjoja olisi kuvattuna aika nivaska sekalaisten papereiden mukana.

Tämä on kovin epävarma muistikuva, enkä ota vastuuta, jos joku käyttää aikaansa niiden etsimiseen eikä sitten löydäkään.

Seppo T.

[tkukkonen]

Hämärä muistikuva kertoo, että Viipurin msrk:n sisääntulleiden muuttokirjoja olisi kuvattuna aika nivaska sekalaisten papereiden mukana.

Tämä on kovin epävarma muistikuva, enkä ota vastuuta, jos joku käyttää aikaansa niiden etsimiseen eikä sitten löydäkään.

Seppo T.

Sekalaisissa Viipurin papereissa oli uloskirjoitettujen todistusten konsepteja. Joukossa oli pari helmeä, mm. sukuselvitys ajalta 1750-1790, jonka kirjat ovat palaneet konseptikirjan kirjoittamisen jälkeen. Oli myös tutkimukseni kohteen Äpätin saama "välitodistus ". Todistuskonseptikirjasta (UK830) löytyi näet todistuksen 223/1821 luonnos, jossa Adam nimetään olevan "palveluspaikaton mies" (tjenstlösa karlen) Nuijamaan Kotoiselta. Todistus ilmoittaa esteettömyydestä, mutta teksti on niin sekavaa, että siitä ei saa selkoa mihin tarkoitukseen: kenties uuteen pestiin.

Olisin tietenkin kovin mielelläni väärässä saapuneiden sisäänmuuttotodistusten löytymättömyyden suhteen. Näin sanovat HisKin kautta löytyvät seurakuntatiedot (mutta oliko kyse sekä ulos- että sisäänmuutoista jää epäselväksi). Enpä ole vielä ehtinyt käydä lukemassa Sukutietoa.

Venäjälle jäänyttä arkistoaineistoa: Muuttaneet ennen v. 1881


Lähde: Raimo Viikki, Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä. -Sukutieto 1995:4, s. 17-19.

[Tapani Kovalaine]

ÄPÄTTI löytyy sanakirjasta ja kirkonkirjasta, entäpäs Adam Äpätti (1798-1885)

Vuosi sitten eräs suvustaan ja sukujuuristaan kiinnostunut henkilö kysyi, että mitä se oikein mahtaa tarkoittaa tuo hänen sukunimensä Löppönen. Sanoin että saunakenkä, että löppöset ovat helposti jalkaan pujotettavia tuohesta tai nahasta tehtyjä entisajan jalkineita. Töppönen on sukan oloinen, löppönen on kengän oloinen ja mononen on jo pieni talvikenkä...

En ole varma, uskoiko kysyjä. Mutta nyt kysyn, että mikä äpätti mahtaa olla?

Suomen kielen etymologinen sanakirja pääsee kuudennessa (VI) osassa käsiksi ä-kirjaimella alkaviin sanoihin ja kertoo sanasta äpätti: (sav.-murt., P.-Pohjanm.) 'pahankurinen lapsi, tenava, kakara; äkäinen ihminen t. hevonen', karj. äpätti (Ruk.) 'lapsi'. mahd. samaa sanuetta kuin äpärä (ks. tätä); vrt. kuitenkin myös onomatop. verbiä äpättää (P.-Savo, Kain.) 'kiukutella, soittaa suutaan'.

Kirkonkirjasta voi löytää 1780 alkaen Äpätti talon Kankaanpäästä, jos etsii asiaa Hiskin tietojen avulla. Savitaipaleen ja Suomenniemen rippikirjasta ei Äpätti talosta 1800-luvulta löydy merkkejä ja maanmittausasiakirjoissa kerrotaan, että Taka-Karjalan talosta Savitaipaleella muodostettiin Äpätti-niminen tila vasta vuonna 1938.

Edellä kerrotuilla aineksillako pitäisi siis pystyä löytämään sellainen Adam Paulinpoika Äpätti, joka on ehkä syntynyt tammikuussa 1798 ja kuollut Nuijamaalla 87 vuoden 10 kuukauden ja 2 päivän ikäisenä ja on jättänyt elämäntyöstään muistoksi Äpättilän.

Kankaanpäässä on 1700-luvun lopulla elellyt varsin niukasti Adameja ja Pauleja, mutta Savitaipaleella heitä puolestaan oli runsaasti. Savitaipaleen tiedot löytyvät tuolta ajalta Suomenniemen seurakunnan kirjoista. Esimerkiksi se Adam Paulinpoika -niminen renki, joka asui nimismies Jakob Siponiuksen omistaman Tuuhan talon torpassa äitinsa Kaarina Tuomaksentyttären kanssa, olisi hyvä Äpätti-ehdokas. Tämä Adam muuti 1815 Tuuhasta (tai oltuaan joitakin vuosia Äpätissä renkinä??) Pietariin ja olisi aivan hyvin voinut sieltä siirtyä (Pr-muuttokirjamerkinnällä) 1818 Nuijamaalle, mutta kun hänen syntymäaikansa oli 6.6.1791 ja siis soveltumaton.

Löytyy Suomenniemeltä sopivan ikäinenkin eli 13.12.1799 syntynyt Adam Paulinpoika Laamalansaaren Hytistä, mutta hän viipyy pitäjässä ohi vuoden 1818, jolloin oikea Adam Äpätti jo tuli Nuijamaalle.

Vaikeusaste Äpätin löytämisessä kohoaa myös sen vuoksi, että Nuijamaalla Askolan talossa syntyi 15.4.1830 Johan Äpätti. Hänen isäkseen on Hiskiin kirjattu Adam Carlinpoika ja äidikseen Maria Matintytär. Tämä Maria Lempiäinen (1805-1888) ja Adam Äpätti avioituivat 30.11.1832 ja heidän esikoispoikanaan Johan Äpätti (s. 1830) esiintyy vuoteen 1876 asti, jolloin hän kuoli Nuijamaalla. Onko siis löydettävä jostakin Adam Carlinpoika vai Adam Paulinpoika?

Vuoden 1825 henkikirjaan on Adam Äpätti merkitty asuvaksi omassa taloudessaan ja hän ei ole renki eikä itsellinen, vaan on 26-vuotias lösa karl. Jokin merkitys on tuollekin väestökirjaukselle annettava. Kuinka ihmeessä hänellä oli vara olla vapaaherrana, oliko ehkä voittanut lotossa?

Tässäpä on nyt joitakin hajamietteitä tämän viestiketjun lukijoiden harrastamia jatkoetsintöjä varten. Tarkoituksenani ei ole ollut lainkaan vaikeuttaa vaan helpottaa Adam Äpätin syntymätalon etsintää, vaikka lukijasta toisin tuntuisikin...
miettii Tapani

[tkukkonen]

Kiitos Tapanille.

Miksi Adam oli "löysä kalle"?

Tjaa, ehkä tuolla Aatamilla oli niin vahva "vanha Aatami" ja äpätti luonne, että ei pysynyt palveluspaikoissaan tavallisessa rytmissä, kunnes rauhoittui kotivävyksi.

Seudun sananparsissa on tämmöinenkin.
"Pittää olla koirakorvat ja jäniksekäpälät ku kotvävyks rupiaa".
Miten lie sitten sopeutunut tähän rooliin...

Minusta Adam Paulsson voisi olla Johanin isä, mutta ehkä on käytävä henkikirjoja tiheällä seulalla, jotta nimikirjoon saisi lisäselvyyttä.

[kevät_ja_ruu]

"Vuosi sitten eräs suvustaan ja sukujuuristaan kiinnostunut henkilö kysyi, että mitä se oikein mahtaa tarkoittaa tuo hänen sukunimensä Löppönen. Sanoin että saunakenkä, että löppöset ovat helposti jalkaan pujotettavia tuohesta tai nahasta tehtyjä entisajan jalkineita. Töppönen on sukan oloinen, löppönen on kengän oloinen ja mononen on jo pieni talvikenkä... " tuohon viitaten kiinnostuin kovasti, että joku muukin etsii löppösiä.. onkohan tämä henkilö vielä ollut yhteydessä ja saisikohan häneen yhteyden?? äitini on tyttönimeltään löppönen ja isänsä viipurista. laitoinki toisaalle uuden ketjun aiheesta...

[Tapani Kovalaine]

Kuten tämän viestiketjun tarkkaavainen lukija on huomannut, olen ollut kovin utelias tietämään, mistä ihmeestä Nuijamaalle on ilmestynyt vuonna 1818 Adam Paulinp Äpätti s. noin 1798. Hänen sukunimensä on paitsi erikoinen myös harvinainen.

Nyt luulen tietäväni ja tiedän luulevani, että Adam Äpätti tuli Nuijamaalle Savitaipaleen Virmajärven talon nro 4 torpasta. Torpparina oli Adamin veli Joonas Paulinp. Äpätti s. 1787. Talossa asui Joonaksen vaimon lisäksi Adam Äpätti s. 1798, Sophia Äpätti s. 1793 ja heidän äitinsä Helena Jöranintr s. 1760, jonka aviopuoliso Paul Äpätti oli kuollut aikaisemmin kuin v. 1818. Adamilla oli ehkä naapurina eno Jeremias, joten hyväpä oli Nuijamaalla v. 1833 antaa pojalleen nimeksi Jeremias.

Vastuu edellä olevien luulemisten osalta siirtyy nyt viestiketjun aloittaneelle kysyjälle eli T. Kukkoselle. Vuoden 1880 henkikirjassa digi 1190-1191 on Savitaipaleen Karhulan kylän Äpätin talossa kahdeksan Äpättiä. Kansalaisen Karttapaikka löytää tuon talon paikannimihaulla.

Tässä linkki Savitaipaleen v. 1818 henkikirjan digikuvaan 1027:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=332728

[tkukkonen]

Kuten tämän viestiketjun tarkkaavainen lukija on huomannut, olen ollut kovin utelias tietämään, mistä ihmeestä Nuijamaalle on ilmestynyt vuonna 1818 Adam Paulinp Äpätti s. noin 1798. ...

Vastuu edellä olevien luulemisten osalta siirtyy nyt viestiketjun aloittaneelle kysyjälle eli T. Kukkoselle.

Kiitän oikein suurenmoisesta avusta, Tapani. Isken asian kimppuun hetimiten.

Asiasta toiseen. Äpätin sukunimellä menee heikosti, kantajia on perin vähän.

Sitten tuli jatkoajatuksia. Heitän niistä viestin toiseen aiheryhmään.