Minne Esko Kolehmainen karkasi?

[Ari Kolehmainen]

Pieksämäkeläinen Esko Heikinpoika Kolehmainen mainitaan karanneeksi (vuosi on 1633), mutta mikä paikka voisi olla tämä "Pursiala"? Olisiko missä tämän nimisiä paikkoja tai lähellä tätä kirjoitusasua? Mikkelin Pursiala ei voi olla kyseessä.

[Movitz]

Pursialla siinä tosiaan lukee mutta lisämääreenä wedh Tafwastehuus. Eli Hämeen muahan näemmä on miehen tie vienyt...

Jens

[Ari Kolehmainen]

Aivan, Hämeen puolesta olen koettanut tuon tapaista paikkaa haravoida, mutta enpä ole keksinyt, olisikohan missä Hämeessä päin tuon niminen tai tapainen kylä?

[Juha]

Pursilan talo löytyy mm. Hausjärveltä.


Tietysti tuntuu kummalta, että olisi noin tarkasti yksilöity

Juha

[AnuK]

Karttapaikan mukaan Hämeen suunnalla olisi esimerkiksi Pursila Hausjärvellä, Pursijärvi Heinolassa, Asikkalassa ja Hausjärvellä. Löytyisikö kadonnut Kolehmainen jostakin näistä?

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=406643&n=7195132&scale=8000000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi

Terveisin
Anu

[Ari Kolehmainen]

Kiitos vihjeistä. Pitää käydä noita läpi. Talon tarkkuudella muuton ilmoittaminen kuulostaa kyllä erikoiselle, mutta jostainhan tuo paikan nimi on tuohon repäisty.

[TimoT]

Et kerro mistä lähti, mutta tämmöinenkin tieto löytyy:
Kolehmainen Eskil Henrik Jäppilä Suontienhieta 1630 / 1646 Svärdsjö Svartnäs - rekr.r.609d-e Piex. Tiondel.46
Lähde: Kaskisuomalaiset tietokanta, siirtolaisinstituutti
Jos henkilön on sanottu karanneen, tuskin hän osoitetta antoi viranomaisille.

[Ari Kolehmainen]

Et kerro mistä lähti, mutta tämmöinenkin tieto löytyy:
Kolehmainen Eskil Henrik Jäppilä Suontienhieta 1630 / 1646 Svärdsjö Svartnäs - rekr.r.609d-e Piex. Tiondel.46
Lähde: Kaskisuomalaiset tietokanta, siirtolaisinstituutti
Jos henkilön on sanottu karanneen, tuskin hän osoitetta antoi viranomaisille.

Pieksämäeltähän Esko oli, kuten viestissä sanoin, ja kyseessä on tuo Esko, mutta: olen tuon kuitenkin käynyt läpi tuon Eskilin Svärdsjö, Svartnäsistä ja tuo metsäsuomalainen on eri mies. Tästä on tutkimuksiakin tehty: http://www.wikitree.com/wiki/Hindersson_Laukkainen-1
http://dunderhem.se/p816698b5.html

En kyllä muutenkaan luota tuohon Kaskisuomalaisten tietokantaan. Yksikään läpikäymäni henkilö ei vielä ole ollut se joksi siinä väitetään.

[TimoT]

No, tietokannan takana on kutenkin Suomen historian professori ja hänen tutkimusmenetelmänsä ovat käyneet läpi tieteellisen tarkastelun. Miten lienee tuon toisen tutkijan kanssa? Kovasti unknownia siellä näkyy olevan. Liekö peräti hatusta tuo sukunimi. Historiahan on siitä metka tieteenala, että aina kun löytyy uusia asikirjoja, niin entiset johtopäätökset joutavat romukoppaan.
Ruotsissahan oli sellainen tilanne, että he kirjasivat aluksi ihmiset pelkästään etunimellä ja patronyymeillä. Kun sitten Matti Matinpoikia alkoi olla enemmänkin, he huomasivat suomalaisen sukunimijärjestelmän hyödyt ja alkoivat käyttää niitä. Asikirjoissa on siis katko sukunimien osalta. Siinä on saattanut tulla virheitä, kun niitä kirjattiin enemmän tai vähemmän muistinvaraisesti. Kyllä professori on tämän tiennyt.

[Movitz]

Argumentti ad hominem on vaarallisimpia virheellisen päättelyn muotoja. Professorit voivat tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä siinä missä vähäisempikin tutkija sekä akatemian sisä- että ulkopuolella.

Esimerkiksi Saloheimon tutkimukset ovat kiinnostavia ja uraa aukovia, mutta on selvää, että suuren aineistomäärän ollessa kyseessä yksityiskohtiin jää paljon viilattavaa (tuskin Saloheimo itsekään muuta väittäisi). Tällaisia aukkoja voi huolellinen sukututkimus, kuten Arin työ, täyttää.

Mitä tulee metsäsuomalaistutkimuksiin, ne ovat - kuten sanottu - aidosti epäilyttäviä jo senkin vuoksi, että ne hyvin usein rakentuvat argumenttiin ex silentio: Örebron Olli Suhosen täytyy olla sama Olli kuin se joka mainittiin hieman aikaisemmin ruodutusluettelossa Joroisissa, koska muitakaan sopivia ei tarjolla ole. Ja silti meille säilyneet henkilöhistorialliset lähteet ovat tallentaneet vain rajallisen osan väestöä: Ruotsiin tai Käkisalmen metsään on aivan varmasti livistänyt myös sitä väestöä, jota ei verokirjojen lehdiltä tavata. Muuttotutkimukset perustuvat hyvin pitkälti juuri luetteloihin väenottoa karanneista talonpojista. Kun näitä listoja verrataan 1630-luvulta alkaen henkikirjoihin, voidaan havaita, että Savossa henkilöt usein suhasivat jatkuvasti jossain Pielisen ja kotipuolen välissä aivan kuin verottajaa hämätäkseen. On vaikea osoittaa, että juuri tietty henkilö on identtinen jonkun toisen seudun uudisasuttajan kanssa. Itselläni on Kosus-tutkimuksissa pari tällaista tapausta, joissa Saloheimon poismuuttajaksi merkitsemä henkilö jatkaa eloaan kotipuolessa ja jatkaa siellä sukuaan.

Tutkitaan siis jokainen case erikseen ja lyödään asiakirja-argumentit pöytään sen sijaan että vedotaan jonkin yksittäisen tutkijan yliopistollisiin meriitteihin.

Jens

[TimoT]

Virheitä Saloheimolla on. Löysimme Arin kanssakin yhden virheellisesti normalisoidun sukunimen. Mutta tämä yksityistapaus antoi kimmokkeen tutkia sitä enemmän täällä Suomenkin päässä. Onneksi ei ollut välitöntä tarvetta mennä Ruotsiin tutkimaan. Ehkä noin voisi käydä tuon Eskonkin tapauksessa. Talolliset varmaankin on kirjattu tuolla emämaankin puolella samaan tapaan kuin täällä provinssissa. Jos tuo Esko oli talollinen, niin varmaan hän oli sitä Ruotsissakin, jos sinne asti pääsi. Tilattomat kyllä pääsääntöiseti katoavat tuona aikana joka paikassa.

Minä olen sitten umpisavolainen. Latina ei mene jakeluun.

[Ari Kolehmainen]

Näinhän se juuri on kuin Jens totesi. Vaikka olisi millaiset meriitit ja tittelit taustalla, niin virheitä sattuu varsinkin tuollaisissa laajan aineistomäärän tutkimuksissa. Kaikki kunnia toki Saloheimolle, mutta metsäsuomalaistutkimukset perustuvat kyllä aika huteralle pohjalle. Sivumainintana vielä että pitkään luotin tietoon Saloheimon Tohmajärven historiassa mainituista paikkakunnan ensimmäisistä Kolehmaisista. Kun muutama vuosi sitten päätin asian tarkastaa, niin nuo Kolehmaiseksi tulkitut eivät sitten olleetkaan sitä. Toisessa ei ollut muuta samaa kuin alkukirjain ja pääte -nen.

Ei voi millään olla varma että esim. vuonna 1640 Rantasalmelta karannut Matti Pekanpoika X on sama mies kuin Ruotsin suomalaismetsissä vuonna 1645 oleva Mats Persson. Tuosta Saloheimon tietokannasta olen käynyt läpi useita tutkimuksiini liittyviä henkilöitä ja toistaiseksi yksikään ei ole ollut se joksi on väitetty. Jotkin eivät menneet Ruotsiin lainkaan (kuten Jens mainitsi) vaan asustivat Suomessa, saattoivat toki "karata" Suomen sisällä. Sen sijaan on tutkimiani metsäsuomalaisia joita tietokannassa ei ole.

Eräs hyvä lähde on Gottlundin päiväkirjat. C. A. Gottlund teki arvokkaan työn sukututkijoidenkin kannalta kiertäessään Ruotsin suomalaismetsiä, vieraili suomalaisten luona, keräsi perimätietoa (ja myös kansanrunoutta) heidän sukunsa vaiheista ja merkitsi jopa kirkonkirjoihinkin suvun alkuperäisen nimen. Tämä pohjautui tosin perimätietoon ja siinä oli virheitä. Joskus saattoi olla että suku johon luultiin kuuluvan ei ollutkaan se oikea isänpuoleinen suku vaan kerrottu nimi tuli jostain naisten kautta. Tarkkaan tutkimalla pääsee kuitenkin yleensä oikeille jäljille. Hyvät vihjeet noista Gottlundin muistiinpanoista ja merkinnöistä kuitenkin saa. Kaikkia suomalaismetsien pitäjiä ei hänkään toki ehtinyt läpi koluta.

[Vitikainen]

Myös Hirvensalmen Syväsmäestä löytyy Pursiala-niminen talo. Vuonna 1664 on kylässä ollut kolme taloa, joista yksi on nimeltään Pursiala. Ei vaan taida olla hämeenlääniä, mutta ei kovin kaukana Pieksämäestä.