Se paljon puhuttu oikeustapaus

[Solja]

Hei,

Voi olla että täällä Forumilla on jossakin maininta siitä ensimmäisestä tapauksesta kun sukututkija haastettiin käräjille sukukirjan julkaisun jälkeen.

Kun en sitä aivan helposti löydä, niin kysynpä - millainen se tapaus/tilanne oli? Ja minä vuonna se tapahtui?

Oliko oikeustapauksia yksi vai useampia?

-Solja

[Solja]

No eipä irronnut täältä vastausta, mutta nyt tiedän mitkä ne kaksi tapausta olivat.

Nimittäin minulta kysytään näitä aika usein, eli ihan hyvä on osata vastata.

-Solja

http://www.oulunsukututkimusseura.fi/

[Juha]

No mitäs jos kertoisit lyhyesti näistä tapauksista meille muillekin :)


Olisi hyvä tietää, vaikka käytännesääntöjä käyttääkin



Juha

[Alpo Rantala]

http://sulo-sulonblogi.blogspot.fi/2011/04/suomen-kirkko-kielsi.html

Olisiko tämä tapaus lähtökohtana.

Alpo Rantala

[Solja]

Alpon linkittämään juttuun lisävalaistusta

" Sukututkija saa monesti kirkkoherranvirastosta väärää tietoa. Lisäksi tietojen jäljittäminen omasta suvusta käy kalliiksi. Tutkija joutuu myös jonottamaan sukunsa jäljitystä useita kuukausia, joskus jopa vuoden verran.

Suomen laajimman sukututkimuksen tekijä forssalainen Sulo Järvinen on mies, josta sukutietojen "itse-etsintäkielto" pyörähti liikkeelle. Korkein hallinto-oikeus teki päätöksen Järvisen tapauksessa, jonka jälkeen kirkkohallitus rajoitti sata vuotta nuorempien tietojen saamista.

Sukututkijoiden mukaan kyse on yksittäistapauksesta, jota kirkkohallitus lähti tulkitsemaan KHO:n ennakkopäätöksenä. Tosin Sulo Järvisen tietojen käytössä ei ollut moitteen sanaa. Tiedot joudutaan nyt haetuttamaan maksullisesti kirkkoherra viraston virkailijalla. "

http://yle.fi/uutiset/sukututkijat_kyllastyivat_kirkkoherranviraston_toi mintaan/6029535

-Solja

[Solja]

Mutta tässä ne oikeustapaukset, jotka liittyvät sukukirjan tekemiseen. On toisenkäden tietoa - mutta näin suurinpiirtein

Rauma: 60 v nainen, jolla oli avioton lapsi, naisen sisar oli ilmoittanut tämän tiedon sukututkijalle. Nainen oli kieltänyt laittamasta tietoa kirjaan - oli kuitenkin laitettu.

Tuli syyte yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä sekä henkilötietorikoksesta.

Ensimmäinen syytekohta meni läpi, toinen ei.


Lapua: 80 v sotaveteraani teki sukukirjan, suvussa erään yrityksen ent. tietoturvapäällikkö, joka oli kieltänyt tietonsa laittamisen kirjaan.

Päällikön äiti oli kuitenkin tiedot antanut ja ne oli kirjaan laitettu.

Käräjillä homma kaatui, koska voitiin olettaa ettei 80 v papalla ollut syytä epäillä etteikö tietoja saa kirjaan laittaa koska henkilön oma äiti oli ne luovuttanut.

Syyte kumottiin, mutta ikävää julkisuutta tuli sukututkimukselle taas.


Jotenkin mitättömiltä tuntuvat nämä siihen nähden millaiset vaikutukset ovat olleet. Vaan laki on laki ja piste.

Toisaalla sitten mm. Väestörekisterikeskus ja Trafi myyvät meidän henkilötietojamme kaikille jotka niitä vaan haluavat ostaa.

Tasan ei käy onnen lahjat.

-Solja

[Heikki Koskela]

Muutama vuosi sitten tein julkaisun, jonka eräs kylätoimikunta oli pyytänyt. Kylän kaikki suvut oli käsitelty nykypäivään saakka, mutta van ne suvut, jotka olivat kylään jääneet asumaan. Ajatus oli mielestäni hyvä.
Toive tuli siis kyläläisten taholta ja he hankkivat pääosin minulle aineistonkin. Muutamissa tapauksissa olin myös itse asialla.
Kirjan julkaisun jälkeen sain vihaisen soiton eräältä kyläläiseltä, jonka nimen olin itse laittanut esille, koska tunsin hänen henkilöhistoriansa hyvin. Tekoni oli tahallinen mutta vilpitön. Hän uhkasi oikeustoimilla ja vaati, että koko painos on vedettävä pois markkinoilta tavalla taikka toisella.
Hän lupasi palata asiaan. Olin muutaman viikon ajan melko huolissani asiasta. Mutta ajateltuaan asian kokonaisuutta loukattu henkilö soitti minulle, ettei hän ryhdy mihinkään toimenpiteisiin asian johdosta.

Ymmärsin hänen närkästyksensä hyvin. Olin näet käyttänyt hänen perhetiedoissaan sanaa ottopoika, joka hän kyllä olikin. Se oli selvä virhe minun puoleltani.

Sukutukijat eivät aina käyttäydy lain edellyttämällä tavalla vaikka muutamat riisuisivat henkilöltä sielunkin riepoteltavaksi.

[JouniK]

Toisaalla sitten mm. Väestörekisterikeskus ja Trafi myyvät meidän henkilötietojamme kaikille jotka niitä vaan haluavat ostaa.


Eivät myy jos kieltää:

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/trafi_b120/index.html

Poikkeuksia ovat viranomaiset, pankit, vakuutuslaitokset ja tieteelliset kyselyt, joille tietojen luovutusta ei voi kieltää:

http://www.vrk.fi/default.aspx?id=177&docid=218