Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kestilä / Kemin mlk
Torpparina Lautiosaari 20 Rimali l. Kestilä tilalla Zachris Kangas s.05.12.1842 vmo Anna-Liisa Jaakkola s.04.07.1843 tilallisten kirjaan siirto tapahtuu 1881 kirkonkirjassa Sakari Kankaan kohdalla.
Tuo Kestilän talon sijainnut nykyisen Rimalinsaaren eteläpäässä veden alla ja voimalaitoksen rakentamisen jälkeen suku Kangas siirtynyt Lautiosaaren puolelle. Zachris Kangaan lasten sukunimet ovat muuttuneet 1900 luvun puolella Rimaliksi ja arvelen nimen muuttuneen talon mukaan.
Onko tarkempia tietoja Kankaan sukunimen muuttumisesta ja mahdollisia tarkempia tietoja Rimali l. Kestilän talosta? Käsitykseni mukaan tuohon aikaan on samassa talossa asunut useampia sukuja.
Rimalin talon asukkaista mm. aiemmin kohdassa Mathlein.
Helistön kirjasta selviää, että vuosisadan vaihteessa talon asukkaina
olivat Israel Mathleinin, Juho Jaakonpoika Kestilän ja Sakari Kankaan
(Anna Liisa Jaakkola, Juho Arvid, Ida Maria, Sakari Vilhelm ja Matias Emil) perheet.
Vuoden 1938 henkikirjassa Kestilän mailla oli neljä asuttua taloa:
Kaarlo Muoniovaaran Remali, Milka Sofia (os. Rehmal) ja Juho Juneksen
Rantakestilä, Aili ja Jalmari Talvitien Keskikestilä ja Anna Sofia ja Juho
Arvid Remalin Kestilä.
Tästä voinee päätellä, että Sakari Lassinpoika Kankaan poika
Juho Arvid Sakarinpoika Kangas s. 1875 asusti Kestilän taloa 1938
toisin sanoen: Anna Sofia ja Juho Arvid Remalin Kestilää.
Nimen muuttuminen Kankaasta Remaliin eli Rimaliin ajoittunee siten
välille 1900 - 1938.
Henkikirjoista löytynee (OMA / KA) tarkempi ajoitus.
Lautiosaarenkylän Rimalin eli Oravalansaaren Kestilä no. 20
esiintyy jo 1600-luvun alussa mm. Jöns Gest 1602-1603.
Johan Remahl tuli 1600-luvun loppupuolella Kestilän isännäksi, mistä
johtuen taloa kutsuttiin kansan suussa myös Rimaliksi.
Tapani Kovalaine
03.02.14, 20:52
... Onko tarkempia tietoja Kankaan sukunimen muuttumisesta ... ?
Jos ihan tahallaan käsittää kysymyksen väärinpäin, niin tuo sukunimi Kangas tuli Sakarin isälle vuonna 1804, kun Sakarin isänisä Matti muutti vaimonsa Liisa Tasasen kanssa Lautiosaaresta Kemin kirkonkylään ja alkoi kait asuinpaikan mukaan käyttää sukunimen tyyliin nimeä Kangas. Sakarin isä oli tuolloin kolmevuotias.
Sakarin isä Lauri Matinpoika oli siis Saari ja oli syntynyt 1801, isoisä oli Matti Kallenpoika Saari, entinen Saaren, syntynyt 1763 Koivun kylän Saarelan talossa, jonne hänen isovanhempansa Matti Kallenpoika Kontio ja Riitta Pekantyär Saren muuttivat asumaan vuonna 1738. Kalle näyttää syntyneen Simon pitäjän Simoniemen kylän Tikkalassa vuonna 1731, jonne tuolloin muutti Tervolan Saarelan talon tytär, esiäitini Elina Pekantytär Saaren s. 1693 puolisonsa ja kuuden lapsensa kanssa.
Kallen isä Matti Kallenpoika Kontio on syntynyt 1701 Simon Parsialassa.
Karl Matinpoika Saari s. 11.7.1731 k. 9.2.1772 on ilmeisesti samainen Kalle,
joka avioitui 23.10.1763 Brita Juhontytär Kössön kanssa.
Lapsia lienee perheessä ollut ainakin neljä, joista Juho Kallenpoika
s. 29.6.1771 oli kai nuorin, koska Kalle kuoli puolisen vuotta myöhemmin.
Mistä johtui nimenmuutos Kontijärveen ?
Carl Matthsson Saari l. Kontijärvi s.11.07.1731 ja vmo Brita Johansdr Kössö menneet naimisiin 23.10.1763. Samana päivänä on sitten syntynyt lapsi Matts Carlsson Saari l. Kontijärvi. Matts Carlsson Kontijärvi s.23.10.1763 on sitten muuttanut 1792 rippikirjan mukaan Kemiin rengiksi ja avioitunut sitten Elisabeth Lasdr Tasasen kanssa.
Tuo Kontijärvi paikka löytyy kyllä Tervolasta kartalta mutta olisko tuo perhe Saari l. Kontijärvi asunut tuolla alueella aikanaan ja nimi olisi tullut siitä.
Tapani Kovalaine
04.02.14, 09:33
Carl Matthsson Saari l. Kontijärvi s.11.07.1731 ja vmo Brita Johansdr Kössö menneet naimisiin 23.10.1763. Samana päivänä on sitten syntynyt lapsi Matts Carlsson Saari l. Kontijärvi. Matts Carlsson Kontijärvi s.23.10.1763 on sitten muuttanut 1792 rippikirjan mukaan Kemiin rengiksi ja avioitunut sitten Elisabeth Lasdr Tasasen kanssa.
Tuo Kontijärvi paikka löytyy kyllä Tervolasta kartalta mutta olisko tuo perhe Saari l. Kontijärvi asunut tuolla alueella aikanaan ja nimi olisi tullut siitä.
Tervolan rippikirjan mukaan Kalle Matinpoika (Carl Mattsson) Saaren asui vuonna 1762 Koivun kylän Saarelan talossa. Hän avioitui 1763. Sukunimeksi tuli Kallela ja asuinpaikaksi Kontijärvi, joka toimi myös sukunimenä. Ensi kertaa nimi Kontijärvi esiintyy vuonna 1764 rippikirjassa, digi 77:
http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/77.htm
Nimihistoria olisi siten vaikkapa tällainen:
Rimali - Kangas - Saari - Kontijärvi - Kallela - Saaren - Kontio.
Meri-Lapin alueella on kivoja erikoisnimiä kuten Saaren, Lahden, Niemen, jne. Kaukaa katsottuna näyttää siltä, että eräs selitys voisi olla lyhenne nimistä Saarenpää, Lahdensuu, Niemenpää, sillä Putaansuu, Sillanpää -tyyppisiä pitkiä nimimuotoja näkee. Esimerkiksi Runkaussuu on rippikirjoissa lyhentynyt nimeksi Runkaus.
Entisaikoina henkilöiden sukunimi kulki usein etunimen edellä tyyliin Saaren Matti, Niemen Antti, Lahden Pekka ja sittemmin Saaren -nimisestä talosta kenties tuli Saarela. Tämä nyt oli ihan vaan maallikon viritelmä...
Jos keritään sukujuuria taaksepäin, niin kulkeeko langat seuraavasti:
Kalle Matinpoika Saari eli Kontijärvi (11.7.1731 - 9.2.1772)
pso. 23.10.1763 Briita Juhontytär Kössö (25.2.1737 - 15.4.1794)
lapset:
Matti s. 23.10.1763 pso. Liisa Tasanen
Kaisa s.2.11.1765 pso. Erkki Välitalo
Kalle s. 10.2.1768
Johan s. 29.6.1771
Matti Kallenpoika Kontio eli Saari (1701 - 7.1.1775)
pso. Briita Pekantytär Saari (11.3.1702)
Lapsia 5, joita Kalle s. 1731 oli kuopus.
Kontijärven tilasta näyttäisi RK 1772... page 4 kertovan:
uudistila Contijärvi eli Carlela
Tervolan Runkauksen Saaren tila ja Briitan vanhemmat:
Pekka Tuomaanpoika Saaren (27.9.1665 - 1.12.1746)
pso. Kristiina Heikintytär Leinonen (1660 - 26.4.1729)
Lapsia 6, joista Briita oli neljäs.
Tervolan Koivun kylän Saaren tila ja Pekan vanhemmat:
Tuomas Heikinpoika Saaren (1630 - 1680)
pso. Elsa Pekantytär
Lapset: Pekka s. 1665 ja Erkki
Tervolan Koivun kylän Tolosen eli Saaren tila ja Tuomaan vanhemmat:
Heikki Räisänen (1597 - )
pso. Anna Pekantytär
Lapset: Tuomas s. 1630, Heikki s. 1638 ja Anna
Tapani Kovalaine
04.02.14, 10:50
Jos keritään sukujuuria taaksepäin, niin kulkeeko langat seuraavasti:
- - -
Matti Kallenpoika Kontio eli Saari (1701 - 7.1.1775)
pso. Briita Pekantytär Saari (11.3.1702)
Lapsia 5, joita Kalle s. 1731 oli kuopus.
- - -
Rippikirjan ja Hiskin tietojen perusteella olen tulkinnut, että Kalle s. 1731 oli vanhin perheen neljästä lapsesta.
Digi 12, Koivu, Saarela, Saren Matts: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1742-1771_ik224/12.htm
Tarkistin sukujuuria taaksepäin ja ne pitää paikkaansa Saaren tilasta ja Briita Pekantytär Saaren s.11.03.1702 osalta Tervolan alueella. Matti Kaarlenpoika Kontio (Kantio) l. Saari s.11.02.1701 Simossa vaikka noissa kirkonkirjoissa esiintyy v.1699.
Tuolloin on näköjään sukunimi muuttunut talon/paikan mukaan ja samoilla sisaruksilla saattaa olla eri sukunimi.
Suvun sukunimen muutoksesta olen saanut hyviä tietoja ja samalla olen pystynyt tarkistamaan omia tiedostoja.
Tervolan rippikirjan 1749-1755 mukaan todella Carl s. 1731 on vanhin lapsista ja syntynyt Simon Tikkalassa. Hänen isä Matts Kontio s. 1699 (rippikirja) syntymäaika on 11.02.1701 ja syntynyt Simon Pahniala/Parsiala. Matts Kontion vanhemmat olisi sitten Karl Erkinpoika Saari ja Margareta Jaakontytär Bengtilä.
Suvut Simon Kontio-Saari ja Tervolan Saaren/Saari ovat olleet yhteydessä toisiinsa ainakin noiden avioliittojen kautta.
Jos keritään sukujuuria taaksepäin, niin kulkeeko langat seuraavasti:
Kalle Matinpoika Saari eli Kontijärvi (11.7.1731 - 9.2.1772)
pso. 23.10.1763 Briita Juhontytär Kössö (25.2.1737 - 15.4.1794)
lapset:
Matti s. 23.10.1763 pso. Liisa Tasanen
Hei,
Liisa Tasanen kuoli 30.5.1811 Kirkonkylä, Kangas. Mutta onko kellään tietoa Matti Kallenpojan kuolemasta? Hän näyttää häviävän Kankaasta vaimonsa kuoleman jälkeen.
Anne
Tapani Kovalaine
19.07.15, 12:36
Hei,
Liisa Tasanen kuoli 30.5.1811 Kirkonkylä, Kangas. Mutta onko kellään tietoa Matti Kallenpojan kuolemasta? Hän näyttää häviävän Kankaasta vaimonsa kuoleman jälkeen.
Anne
Digikuvassa 203 löytyy Matti Kangas ja samalla tieto hänen kuolemastaan vuonna 1829. Hiskin mukaan Matti oli gift, mutta oliko?
Digi 203: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1827-1833_msrk_ik272/203.htm
Hiski, kuolleet: 6.5.1829 17.5.1829 Lautios: drg. Matts Kangas ok.sj. 65 6 14
alkup - ALKUPKOMM: gift
Rippikirjassa Matti Kankaan jäljessä on mainittu Kaisa Gabrielintytär Tulkki-Räisänen s. 6.11.1766 Kemin Autiotulkkilassa. Hän jäi leskeksi 19.4.1806 miehensä Erkki Paavonp Räisäsen kuoltua Lautiosaaressa.
Kiitos :)
Täytyypä tutkia, olisiko Matti mennyt toisen kerran naimisiin.
Tytär Karin avioitui vuonna 1786 (17.9) renki Erik Påhlsson Räisäsen s.1763 kanssa mutta minua kiinnostaa myös se onko Karin mennyt sitten naimisiin Matti Kankaan kanssa s.1763.
Digi 203 mukaan tosiaan Matti Kankaan alapuolella Kaisa Räisänen s.6.11.1766.
Erik on palvellut renkinä Lautiosaaren Wiheriälässä (nro 29).
" Liisa Tasanen kuoli 30.5.1811 Kirkonkylä, Kangas"
Matts Kangas on Liisan kuoleman jälkeen siirtynyt sitten Kirkonkylän Kankaan talosta Lautiosaaren Tulckilan taloon, jossa ollut kuolemaan saakka v.1829.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1813-1819_msrk_ik272/176.htm
Tapani Kovalaine
19.07.15, 16:37
Kuolinluetteloon on joku laittanut toukokuussa 1829 Matti Kankaan kohdalle kirjaimen G siihen sarakkeeseen, johon laitettiin täysi-ikäisille aviosäätyä koskeva merkintä. Iso E-kirjain siinä olisi luullut olevan! Mistä ihmeestä voisi löytää leskimies Matille vihkimisen ja puolison?
Digi 12, kuolinluettelo 1829: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/kuolleet_1826-1890_msrk_ik276/12.htm
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.