Sotilaiden asuinpaikoista

[TaRa]

Kuinka yleistä oli, että ruotusotilas asui muualla kuin ruotunsa alueella?

Olen tutkinut parisenkymmentä sotilasta, ja vasta nyt tuli eteen tällainen tapaus:

Mats Andersson oli Kaarina Kuralan reservin sotilaana 1797-1803, ja hän otti käyttöön edellisen sotilaan sukunimen Sjöman.
Rippikirjoissa hän on kuitenkin koko tuon ajan renkinä Tarvasjoki Kankareella, jonne myös on lisätty sukunimeksi Sjöman.

Kaarina ja Tarvasjoki eivät ole rajanaapureita, mutta kuitenkin melko lähellä toisiaan.

[eeva häkkinen]

Yleisyyttä en ole laskenut, mutta ei se erityisen harvinaista ollut. Suomen sodassa kaatunut esi-isäni asui koko sotilasuransa ajan Haukivuorella, vaikka oli Mikkelin isäntien palkkasotilaana Puumalan komppaniassa toistakymmentä vuotta. Useimmiten miehet asuivat kuitenkin ruodutuspitäjässään. Jos volontäärit jätetään pois, ehkä kymmenisen prosenttia asui muualla kuin ruotutalojensa mailla.

[eeva häkkinen]

Kävi vielä mielessäni, että sanoit Mats Anderssonin olleen "reservin sotilaana", oliko hän reservissä koko tuon ajan 1797-1803 ? Jos oli, on ihan normaalia, ettei hän asunut "ruotunsa alueella", sotilastorppa kuului vain vakinaisen sotilaan, ei reserviläisen etuihin.

[Leo Suomaa]

Täällä http://www.phnet.fi/kylat/auttoinen/sivut/hanapori.html on selostus yhdestä sotilaiden asuinpaikasta ja siitä mitä siitä sitten tuli.

[Matti A. Nieminen]

Varamiesten eli "reservin sotilaiden" kohdalla lienee tuohon aikaan ollut vielä voimassa varamieslaitoksen järjestelyssä 1752 annettu suositus: "Jokaisen varamiehen, joka ei viljele torppaa tai harjota jotain muuta luvallista ammattia, pitää mennä palvelukseen, mieluimmin omaan ruotuunsa ja pitäjäänsä, ei missään tapauksessa ulkopuolelle komppaniansa piiriä." Myöhemmin äärimmäisenä asuinpaikkarajana mainitaan oma lääni ja oman rykmentin piiri (täydennysalue).

Tämä suositus jätti siis soveltamisvaraa, jota näkyy myös tarvittaessa käytetyn.

Terveisin
Matti Nieminen

[TaRa]

Kiitos antoisista vastauksista.

Mats Sjöman oli tosiaan Kuralan sotilaan varamies ja renkinä saman piirin alueella. Myöhemmin hän vaihtoi varamieheksi toiseen ruotuun, joka oli lähempänä asuinpaikkaa. 1805 hän siirtyi vakinaiseksi sotilaaksi Koski Tl Talolaan, jonne hän perheineen muutti myös asumaan. Hän kuoli 1808 Raahen sairaalassa, eli luultavasti haavoittuneena Suomen sodassa.

Aiheeseen liittyen vielä:
Olisi mielenkiintoista tietää, miten sotilaiden ja varamiesten värväys käytännössä tapahtui, esimerkiksi:
- Oliko halukkaiden etsintä ruotutalojen vai sotilasviranomaisten tehtävä?
- Kuulutettiinko avoimia paikkoja jossain?
- Miten pyrkijöiden kelpoisuutta katsastettiin?
- yms.

[E Juhani Tenhunen]

Kiitos antoisista vastauksista.

Mats Sjöman oli tosiaan Kuralan sotilaan varamies ja renkinä saman piirin alueella. Myöhemmin hän vaihtoi varamieheksi toiseen ruotuun, joka oli lähempänä asuinpaikkaa. 1805 hän siirtyi vakinaiseksi sotilaaksi Koski Tl Talolaan, jonne hän perheineen muutti myös asumaan. Hän kuoli 1808 Raahen sairaalassa, eli luultavasti haavoittuneena Suomen sodassa.

Aiheeseen liittyen vielä:
Olisi mielenkiintoista tietää, miten sotilaiden ja varamiesten värväys käytännössä tapahtui, esimerkiksi:
- Oliko halukkaiden etsintä ruotutalojen vai sotilasviranomaisten tehtävä?
- Kuulutettiinko avoimia paikkoja jossain?
- Miten pyrkijöiden kelpoisuutta katsastettiin?
- yms.
'
Ymmärtääkseni ruotuun kuuluvien talojen talolliset sopivat keskenään, ketä he ehdottavat, mutta nimitykset toimiin ja varamiehiksi tekivät sotilasviranomaiset katselmustilaisuuksissa.

E. Juhani Tenhunen